Ero sivun ”Lisensiaatti” versioiden välillä

[katsottu versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Rivimuotoinen

Versio 1. lokakuuta 2015 kello 21.29

Lisensiaatti (lat. licentiatus < licentiare 'saada lupa', lyhenne lis.^[1]) on yliopistollisen jatkotutkinnon nimitys. Lisensiaatti on alun perin tarkoittanut sitä, joka on saanut luvan luennoida yliopistossa. Suomen lisäksi lisensiaatin oppiarvo myönnetään eräissä muissakin maissa, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmässä on vain kandidaatin (bachelor), maisterin (master) ja tohtorin (doctor) arvo.

Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto (useimmissa tapauksissa maisterintutkinto). Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään kuitenkin usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. Tässäkin tapauksessa tohtorin arvoon vaaditaan hyväksytyn väitöskirjan lisäksi maisterintutkinnon jälkeisiä syventäviä opintoja saman verran kuin lisensiaatintutkintoon (yleensä 60 opintopistettä). Lisensiaatintutkintoon kuuluvat lisensiaatintyö sekä sitä tukevat syventävät opinnot.

Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatti on ylemmän korkeakoulututkinnon nimitys. Nämä tutkinnot ovat tavanomaista maisterintutkintoa laajempia.

Suomessa suoritettavat lisensiaatintutkinnot

Tieteelliset jatkotutkinnot

elintarviketieteiden lisensiaatti (ETL)
erikoiseläinlääkäri
farmasian lisensiaatti (FaL)
filosofian lisensiaatti (FL)
erikoishammaslääkäri
hallintotieteiden lisensiaatti (HTL)
kasvatustieteen lisensiaatti (KL)
kauppatieteiden lisensiaatti (KTL)
liikuntatieteiden lisensiaatti (LitL)
erikoislääkäri
maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti (MML)
musiikin lisensiaatti (MuL)
oikeustieteen lisensiaatti (OTL)
psykologian lisensiaatti (PsL)
yleisesikuntaupseeri
tekniikan lisensiaatti (TkL)
teologian lisensiaatti (TL)
terveystieteiden lisensiaatti (TtL)
valtiotieteiden lisensiaatti (VTL)
yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL)

Ylemmät korkeakoulututkinnot

Lähteet

↑ Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.4.2013.

[kotus-1] Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.4.2013.

[1]

Versio 1. lokakuuta 2015 kello 21.29 muokkaa Kotivalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 139 251 muokkausta wfix, tarkennus ← Vanhempi muutos		Versio 1. lokakuuta 2015 kello 21.29 muokkaa kumoa Kotivalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 139 251 muokkausta p wfix Uudempi muutos →
Rivi 1:		Rivi 1:
	'''Lisensiaatti''' ({{k-la\|licentiatus}} < ''licentiare'' 'saada lupa', lyhenne ''lis.''<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| Nimeke = Lyhenneluettelo \| Ajankohta = 10.04.2013 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 10.4.2013}}</ref>) on yliopistollisen [[jatkotutkinto\|jatkotutkinnon]] nimitys. ''Lisensiaatti'' on alun perin tarkoittanut sitä, joka on saanut luvan luennoida [[yliopisto]]ssa. [[Suomi\|Suomen]] lisäksi lisensiaatin oppiarvo myönnetään eräissä muissakin maissa, mutta esimerkiksi [[Korkeakoulutus Yhdysvalloissa\|~~Yhdysvalloissa~~]] on vain [[kandidaatti\|kandidaatin]] (''bachelor''), [[maisteri]]n (''master'') ja [[tohtori]]n (''doctor'') arvo.		'''Lisensiaatti''' ({{k-la\|licentiatus}} < ''licentiare'' 'saada lupa', lyhenne ''lis.''<ref name=kotus>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149 \| Nimeke = Lyhenneluettelo \| Ajankohta = 10.04.2013 \| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus \| Viitattu = 10.4.2013}}</ref>) on yliopistollisen [[jatkotutkinto\|jatkotutkinnon]] nimitys. ''Lisensiaatti'' on alun perin tarkoittanut sitä, joka on saanut luvan luennoida [[yliopisto]]ssa. [[Suomi\|Suomen]] lisäksi lisensiaatin oppiarvo myönnetään eräissä muissakin maissa, mutta esimerkiksi [[Korkeakoulutus Yhdysvalloissa\|Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmässä]] on vain [[kandidaatti\|kandidaatin]] (''bachelor''), [[maisteri]]n (''master'') ja [[tohtori]]n (''doctor'') arvo.

	Pohjakoulutuksena on [[ylempi korkeakoulututkinto]] (useimmissa tapauksissa [[maisteri\|maisterintutkinto]]). Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään kuitenkin usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. Tässäkin tapauksessa tohtorin arvoon vaaditaan hyväksytyn väitöskirjan lisäksi maisterintutkinnon jälkeisiä syventäviä opintoja saman verran kuin lisensiaatintutkintoon (yleensä 60 opintopistettä). Lisensiaatintutkintoon kuuluvat [[lisensiaatintyö]] sekä sitä tukevat syventävät opinnot.		Pohjakoulutuksena on [[ylempi korkeakoulututkinto]] (useimmissa tapauksissa [[maisteri\|maisterintutkinto]]). Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään kuitenkin usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. Tässäkin tapauksessa tohtorin arvoon vaaditaan hyväksytyn väitöskirjan lisäksi maisterintutkinnon jälkeisiä syventäviä opintoja saman verran kuin lisensiaatintutkintoon (yleensä 60 opintopistettä). Lisensiaatintutkintoon kuuluvat [[lisensiaatintyö]] sekä sitä tukevat syventävät opinnot.