Ero sivun ”Negev” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: oc:Neguèv |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
[[Luokka:Israelin maantiede]] |
[[Luokka:Israelin maantiede]] |
||
[[Luokka:Aasian aavikot]] |
[[Luokka:Aasian aavikot]] |
||
[[ar:نقب]] |
|||
[[arc:ܢܓܒ]] |
|||
[[id:Negev]] |
|||
[[be:Пустыня Негеў]] |
|||
[[bs:Negev]] |
|||
[[bg:Негев]] |
|||
[[ca:Nègueb]] |
|||
[[ceb:Néguev]] |
|||
[[cs:Negevská poušť]] |
|||
[[cy:Negev]] |
|||
[[da:Negev]] |
|||
[[de:Negev]] |
|||
[[et:Negev]] |
|||
[[en:Negev]] |
|||
[[es:Néguev]] |
|||
[[eo:Negevo]] |
|||
[[eu:Negev]] |
|||
[[fa:صحرای نگب]] |
|||
[[fr:Néguev]] |
|||
[[fy:Negev]] |
|||
[[gd:Negev]] |
|||
[[ko:네게브 사막]] |
|||
[[hr:Negev]] |
|||
[[it:Deserto del Negev]] |
|||
[[he:הנגב]] |
|||
[[ka:ნეგევი]] |
|||
[[la:Negev]] |
|||
[[lb:Negev]] |
|||
[[lt:Negevas]] |
|||
[[hu:Negev-sivatag]] |
|||
[[mn:Негевийн цөл]] |
|||
[[nl:Negev]] |
|||
[[ja:ネゲヴ]] |
|||
[[no:Negevørkenen]] |
|||
[[oc:Neguèv]] |
|||
[[pl:Pustynia Negew]] |
|||
[[pt:Neguev]] |
|||
[[ro:Negev]] |
|||
[[ru:Негев]] |
|||
[[simple:Negev]] |
|||
[[sk:Negev]] |
|||
[[sr:Негев]] |
|||
[[sv:Negev]] |
|||
[[tl:Negueb]] |
|||
[[th:ทะเลทรายเนเกฟ]] |
|||
[[vi:Negev]] |
|||
[[tr:Necef Çölü]] |
|||
[[uk:Негев]] |
|||
[[yi:נגב]] |
|||
[[zh:內蓋夫 (以色列)]] |
|||
Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 23.35
Negevin autiomaa (hepr. נֶגֶב, HaNegev, arab. النقب , an-Naqab) on aavikko Israelin eteläosassa Arabian ja Siinain autiomaiden välissä. Se peittää Israelin alueen eteläosan Kuolleestamerestä alaspäin kapeaa Jordan-joen rantaa reunustavaa Aravan laaksoa lukuun ottamatta.
Negevin autiomaan pinta-ala on noin 12 000 km², joten autiomaa käsittää suunnilleen puolet koko Israelin alueen pinta-alasta (kun Israelin alueeseen on laskettu mukaan Palestiinan itsehallintoalue).
Pohjoisessa maa on karua ja aukeaa. Alueella on matalia hiekkakivikukkuloita ja joenuomia, jotka ovat kuivia lukuun ottamatta sadekausia, jolloin ne usein tulvivat. Etelään päin tultaessa maasto muuttuu kivipeitteiseksi tasangoksi, jolle tyyppilisiä ovat rosoiset, puuttomat vuorenhuiput. Negevin eteläpäässä, lähellä Punaisenmeren Akaban lahtea maaston korkeuserot ovat huomattavampia. Jyrkät kallioseinämät ja kuilut ovat sekä harmaata ja punaista graniittia että värikästä hiekkakiveä.
Negevin autiomaassa on myös kraatterinomaisia, kulumalla syntyneitä laaksoja, machteshimeja, joita on ainoastaan tällä alueella. Ha-Machtesh ha-Gadol, "Suuri kraatteri", ha-Machtesh ha-Katan "Pieni kraatteri", ja Ramonin kraatteri. Viimeksi mainittu on näistä suurin ja mahdollisesti myös maailman kookkain luonnollinen (ei asteroidin aiheuttama) kraatteri. Se on noin 35 km pitkä, noin 500 m syvä ja sen leveys vaihtelee kahdesta kymmeneen kilometriin. Ramonin kraatteri alkoi muotoutua kun Negeviä peittänyt meri rupesi liikkumaan pohjoiseen. Kraatterin pohjalla on 200 miljoonaa vuotta vahoja kiviä, josta voi päätellä kraatterinkin olevan melko iäkäs.
Negevin autiomaasta kaivetaan pääosa maan metallimalmeista ja ei-metallisista mineraaleista. Länsiosasta löytyy käytännössä kaikki Israelissa tuotettava öljy. Kaivannaiset ovat maan tärkein vientituote. Raakaöljyä vuodessa saadaan noin 4 000 tonnia. Lisäksi pohjoisosissa harjoitetaan vähäistä puuvillan viljelyä keinokastelun turvin.
Alueen keskus on Beersheba pohjoisessa. Negevin tunnetuin paikka lienee Dimona, jossa sijaitsee Israelin huippusalaisen ydinaseohjelman keskus.
Aiheesta muualla
Matkaopas aiheesta Negev Wikivoyagessa (englanniksi)- Israel's Negev Desert
- YLE Elävä arkisto - Aavikolta Jerusalemiin (1967) (video)
- Kuvagalleria
