M2 Bradley

M2 Bradley
[[Tiedosto:|250px|Yhdysvaltain maavoimien M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunu varustettuna reaktiivipanssarielementein]] Yhdysvaltain maavoimien M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunu varustettuna reaktiivipanssarielementein
Valmistushistoria
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tekniset tiedot
Pituus
– putki edessä	6,55 m
– pelkkä runko	6,55 m
Leveys	3,6 m
Korkeus	2,98 m
Taistelupaino	30,4 t
Maksiminopeus
– tiellä	66 km/h
– maastossa	66 km/h
Toimintasäde	483 km
Pääase	25 mm M242-konetykki
Muu aseistus	TOW-panssarintorjuntaohjuksen ampumalaite 7,62 mm M240 -konekivääri
Panssarointi	vaunun runko alumiinia
Moottori	Cummins VTA-903T, V8 diesel
– hevosvoimat	600 hv
– kilowattia	447 kW
Miehistö	3 + 6
Infobox OK

M2 Bradley on yhdysvaltalainen rynnäkköpanssarivaunu. M2 ja sen tiedusteluversio M3 ovat Yhdysvaltain maavoimien ainoat rynnäkköpanssarivaunumallit. Bradleystä on tehty myös Stinger-ohjuksin varustettu ilmatorjuntaversio, M6 Linebacker.

Yleistietoa

M2 Bradley suunniteltiin jalkaväen kuljettamiseen taisteluun ja sen taistelun tukemiseen. Bradley voi tuhota myös vihollisen kalustoa panssarintorjuntaohjuksilla ja konetykillä. Vaunu kuljettaa kolmea miehistönjäsentä ja kuuden sotilaan jalkaväkiryhmää.

M2 Bradley on 6 metriä pitkä, 3,6 metriä leveä ja 3,2 metriä korkea. Sen huippunopeus on 66 kilometriä tunnissa. Painoa vaunulla on 30,4 tonnia. Bradleyn pääase on sähkötoiminen 25 millimetrin M242-konetykki. Panssarintorjunta-aseistukseen kuuluu TOW-panssarintorjuntaohjuksen ampumalaite, jossa on ampumavalmiina kaksi ohjusta. Vaunussa on myös putken suuntainen 7,62 mm M240 -konekivääri.

Historia

M2 Bradleyn kehitystyö alkoi 1970-luvun loppupuolella vastauksena neuvostoliittolaiselle BMP-1-rynnäkkövaunulle. Palveluskäyttöön se tuli vuonna 1981, samoihin aikoihin Neuvostoliiton BMP-2-rynnäkköpanssarivaunun kanssa. Se nimettiin kenraali Omar Bradleyn mukaan ja otettiin Yhdysvaltain maavoimien käyttöön vuonna 1981. BAE Systems North America on valmistanut niitä tähän mennessä jo 6 724 kappaletta.

Persianlahden sodan aikana Bradleyt tuhosivat enemmän irakilaisia panssariajoneuvoja kuin M1 Abrams -taistelupanssarivaunut. Yhdysvallat menetti sodassa 20 Bradleytä, mutta niistä irakilaiset tuhosivat vain kolme. Loput 17 tuhoutuivat omien joukkojen tulessa. Tällaisten tapausten välttämiseksi Yhdysvallat alkoi liittää niihin tunnistuspaneeleja.

Bradleytä käytettiin myöhemmin Irakin sodan aikana, mutta niiden on todettu olevan haavoittuvia sissien yllätyshyökkäyksiä vastaan.