Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 40:
Rivi 40:
:<math> \gamma = \int_0^1 \frac{1}{1+x} \sum_{n=1}^\infty x^{2^n-1} \, dx. </math>
:<math> \gamma = \int_0^1 \frac{1}{1+x} \sum_{n=1}^\infty x^{2^n-1} \, dx. </math>
==Äärettömiä tuloja==
:<math> \frac{e^{1+\gamma /2}}{\sqrt{2\,\pi}} = \prod_{n=1}^\infty e^{-1+1/(2\,n)}\,\left (1+\frac{1}{n} \right )^n </math>
:<math> \frac{e^{3+2\gamma}}{2\, \pi} = \prod_{n=1}^\infty e^{-2+2/n}\,\left (1+\frac{2}{n} \right )^n. </math>
:<math> e^{\gamma} = \left ( \frac{2}{1} \right )^{1/2} \left (\frac{2^2}{1 \cdot 3} \right )^{1/3} \left (\frac{2^3 \cdot 4}{1 \cdot 3^3} \right )^{1/4}
\left (\frac{2^4 \cdot 4^4}{1 \cdot 3^6 \cdot 5} \right )^{1/5} \cdots .</math>
==Lähteet==
==Lähteet==
Versio 29. tammikuuta 2014 kello 18.57
Eulerin–Mascheronin vakio on matemaattinen vakio , jota käytetään pääosin lukuteoriassa . Se määritellään harmonisen sarjan ja luonnollisen logaritmin erotuksen raja-arvona :
γ
=
lim
n
→
∞
[
(
∑
k
=
1
n
1
k
)
−
ln
n
]
=
∫
1
∞
(
1
⌊
x
⌋
−
1
x
)
d
x
{\displaystyle \gamma =\lim _{n\rightarrow \infty }\left[\left(\sum _{k=1}^{n}{\frac {1}{k}}\right)-\ln n\right]=\int _{1}^{\infty }\left({1 \over \lfloor x\rfloor }-{1 \over x}\right)\,dx}
Sitä merkitään yleensä pienellä kreikkalaisella kirjaimella γ (gamma ), ja sen likiarvo 20 desimaalin tarkkuudella on 0,57721566490153286061. Ei tiedetä, onko γ rationaali - vai irrationaaliluku . Vakiota kutsutaan myös joskus Eulerin vakioksi, mutta sitä ei pidä sekoittaa e :n, joka tunnetaan paremmin Neperin lukuna , kanssa.
Eulerin–Mascheronin vakio esiintyy muun muassa gammafunktion tulokaavassa, luonnollisen logaritmin Laplacen muunnoksessa , Eulerin φ-funktion epäyhtälössä ja osana Meisselin–Mertensin vakiota .
Historiaa
Eulerin–Mascheronin vakion määritteli ensimmäisenä sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler paperissaan De Progressionibus harmonicis observationes vuonna 1735. Euler käytti vakiolle merkintöjä C ja O ja laski sen arvon viiden desimaalin tarkkuudella. Vuonna 1781 hän oli laskenut vakion 15 desimaalin tarkkuudella.
Vuonna 1790 italialainen matemaatikko Lorenzo Mascheroni esitti vakiolle merkinnän A ja esitti sen arvon 31 desimaalin tarkkuudella, tosin 20.–22. desimaalit osoittautuivat virheellisiksi. Mascheroni ei koskaan käyttänyt merkintää γ. Vakiolla on sittemmin ollut yhteyksiä gammafunktioon .
Joulukuussa 2006 opiskelija Alexander J. Yee laski Eulerin–Mascheronin vakion 116 580 040 desimaalin tarkkuudella.[ 1]
Integraaleja
γ
=
−
∫
0
∞
e
−
x
ln
x
d
x
=
−
4
∫
0
∞
e
−
x
2
x
ln
x
d
x
=
−
∫
0
1
ln
ln
(
1
x
)
d
x
=
∫
0
∞
(
1
e
x
−
1
−
1
x
e
x
)
d
x
=
∫
0
1
(
1
ln
x
+
1
1
−
x
)
d
x
=
∫
0
∞
(
1
1
+
x
k
−
e
−
x
)
d
x
x
,
k
>
0
=
∫
0
∞
(
1
k
x
+
1
−
e
−
k
x
)
d
x
x
,
k
>
0
=
∫
0
∞
ln
(
1
+
x
)
ln
2
x
+
π
2
⋅
d
x
x
2
=
1
2
+
2
∫
0
∞
sin
(
arctan
x
)
(
e
2
π
x
−
1
)
1
+
x
2
d
x
=
∫
0
1
H
x
d
x
=
−
∫
0
∞
(
ln
x
e
x
)
d
x
.
{\displaystyle {\begin{aligned}\gamma &=-\int _{0}^{\infty }{e^{-x}\ln x}\,dx=-4\int _{0}^{\infty }{e^{-x^{2}}x\ln x}\,dx\\&=-\int _{0}^{1}\ln \ln \left({\frac {1}{x}}\right)dx\\&=\int _{0}^{\infty }\left({\frac {1}{e^{x}-1}}-{\frac {1}{xe^{x}}}\right)dx=\int _{0}^{1}\left({\frac {1}{\ln x}}+{\frac {1}{1-x}}\right)dx\\&=\int _{0}^{\infty }\left({\frac {1}{1+x^{k}}}-e^{-x}\right){\frac {dx}{x}},\quad k>0\\&=\int _{0}^{\infty }\left({\frac {1}{kx+1}}-e^{-kx}\right){\frac {\mathrm {d} x}{x}},\quad k>0\\&=\int _{0}^{\infty }{\frac {\ln(1+x)}{\ln ^{2}x+\pi ^{2}}}\cdot {\frac {dx}{x^{2}}}\\&={\frac {1}{2}}+2\int _{0}^{\infty }{\frac {\sin(\arctan x)}{(e^{2\pi x}-1){\sqrt {1+x^{2}}}}}\mathrm {d} x=\int _{0}^{1}H_{x}dx=-\int _{0}^{\infty }\left({\frac {\ln x}{e^{x}}}\right)dx\end{aligned}}.}
Hieman monimutkaisempia integraaleja:
∫
0
∞
e
−
x
2
ln
x
d
x
=
−
1
4
(
γ
+
2
ln
2
)
π
{\displaystyle \int _{0}^{\infty }{e^{-x^{2}}\ln x}\,dx=-{\tfrac {1}{4}}(\gamma +2\ln 2){\sqrt {\pi }}}
∫
0
∞
e
−
x
ln
2
x
d
x
=
γ
2
+
π
2
6
.
{\displaystyle \int _{0}^{\infty }{e^{-x}\ln ^{2}x}\,dx=\gamma ^{2}+{\frac {\pi ^{2}}{6}}.}
Kaksoisintegraali gammalle on
γ
=
∫
0
1
∫
0
1
x
−
1
(
1
−
x
y
)
ln
(
x
y
)
d
x
d
y
=
∑
n
=
1
∞
(
1
n
−
ln
n
+
1
n
)
.
{\displaystyle \gamma =\int _{0}^{1}\int _{0}^{1}{\frac {x-1}{(1-x\,y)\ln(x\,y)}}\,dx\,dy=\sum _{n=1}^{\infty }\left({\frac {1}{n}}-\ln {\frac {n+1}{n}}\right).}
Vertaa
ln
(
4
π
)
=
∫
0
1
∫
0
1
x
−
1
(
1
+
x
y
)
ln
(
x
y
)
d
x
d
y
=
∑
n
=
1
∞
(
−
1
)
n
−
1
(
1
n
−
ln
n
+
1
n
)
.
{\displaystyle \ln \left({\frac {4}{\pi }}\right)=\int _{0}^{1}\int _{0}^{1}{\frac {x-1}{(1+x\,y)\ln(x\,y)}}\,dx\,dy=\sum _{n=1}^{\infty }(-1)^{n-1}\left({\frac {1}{n}}-\ln {\frac {n+1}{n}}\right).}
Catalan löysi integraalin
γ
=
∫
0
1
1
1
+
x
∑
n
=
1
∞
x
2
n
−
1
d
x
.
{\displaystyle \gamma =\int _{0}^{1}{\frac {1}{1+x}}\sum _{n=1}^{\infty }x^{2^{n}-1}\,dx.}
Äärettömiä tuloja
e
1
+
γ
/
2
2
π
=
∏
n
=
1
∞
e
−
1
+
1
/
(
2
n
)
(
1
+
1
n
)
n
{\displaystyle {\frac {e^{1+\gamma /2}}{\sqrt {2\,\pi }}}=\prod _{n=1}^{\infty }e^{-1+1/(2\,n)}\,\left(1+{\frac {1}{n}}\right)^{n}}
e
3
+
2
γ
2
π
=
∏
n
=
1
∞
e
−
2
+
2
/
n
(
1
+
2
n
)
n
.
{\displaystyle {\frac {e^{3+2\gamma }}{2\,\pi }}=\prod _{n=1}^{\infty }e^{-2+2/n}\,\left(1+{\frac {2}{n}}\right)^{n}.}
e
γ
=
(
2
1
)
1
/
2
(
2
2
1
⋅
3
)
1
/
3
(
2
3
⋅
4
1
⋅
3
3
)
1
/
4
(
2
4
⋅
4
4
1
⋅
3
6
⋅
5
)
1
/
5
⋯
.
{\displaystyle e^{\gamma }=\left({\frac {2}{1}}\right)^{1/2}\left({\frac {2^{2}}{1\cdot 3}}\right)^{1/3}\left({\frac {2^{3}\cdot 4}{1\cdot 3^{3}}}\right)^{1/4}\left({\frac {2^{4}\cdot 4^{4}}{1\cdot 3^{6}\cdot 5}}\right)^{1/5}\cdots .}
Lähteet
↑ http://media.www.dailynorthwestern.com/media/storage/paper853/news/2007/03/02/Campus/Student.Sets.World.Record.For.Math.Constant.Calculation-2754519.shtml