Ero sivun ”Haitin konflikti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
oikea tl
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(8 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{yhdistettävä|Haitin kapina 2004}}
{{Korjattava/muoto}}
{{Lähteetön}}
{{Tietolaatikko taistelu
{{Tietolaatikko taistelu
| nimi = Haitin konflikti
| nimi = Haitin konflikti
Rivi 12: Rivi 9:
| aluemuutokset =
| aluemuutokset =
| vaikutukset =
| vaikutukset =
| lopputulos = Kapinallisten voitto;
| lopputulos = Kapinallisten voitto, Aristiden syrjäytyminen ja väliaikaisen hallituksen perustaminen
⚫
| taistelija1 = {{Haiti}}
* Aristiden syrjäytyminen
* Väliaikaisen hallituksen perustaminen
⚫
| taistelija1 = {{Lippu|Haiti|name=Republic of Haiti}}
| taistelija2 = {{Lippu|Haiti}} [[National Revolutionary Front for the Liberation of Haiti]]
| taistelija2 = {{Lippu|Haiti}} [[National Revolutionary Front for the Liberation of Haiti]]
| taistelija3 = {{Lista|
| taistelija3 = {{Lista|
Rivi 39: Rivi 34:
| muut_taistelut =
| muut_taistelut =
}}
}}
'''Haitin konflikti''' oli vuonna 2004 tapahtunut nelisen viikkoa kestänyt konflikti ja vallankaappaus, joka johti [[Haiti]]n presidentin [[Jean-Bertrand Aristide]]n erottamiseen presidentin virasta.
'''Haitin konflikti''' oli vuonna 2004 tapahtunut vallankaappaus, joka johti [[Haiti|Haitin]] presidentin [[Jean-Bertrand Aristide|Jean-Bertrand Aristiden]] erottamiseen hänen presidentin virastaan. Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä, nimeltään [[:en:National_Revolutionary_Front_for_the_Liberation_and_Reconstruction_of_Haiti|National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti]]. 5. helmikuuta 2004 Kapinalliset ottivat hallintaansa Haitin neljänneksi suurimman kaupungin [[Gonaïvesin]]. Helmikuun 22 päivänä kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin [[Cap-Haïtien|Cap-Haïtienin]], sekä piirittäneet pääkaupungin [[Port-au-Prince|Port-au-Princean]] helmikuun loppuun mennessä. Aamulla 29. helmikuuta Aristiden erosi kiistanalaisissa olosuhteissa, ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] armeija/turvallisuushenkilöstö lennätti hänet pois Haitista, mikä esti häntä lopettamasta toista kauttaan. Jean-Bertrand Aristiden lähti eronsa jälkeen maanpakoon lentäen suoraa [[Keski-Afrikan tasavalta|Keski-Afrikan tasavaltaan]], jonka jälkeen hän jäi [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikkaan]].

Kapina alkoi 5. helmikuuta 2004 [[Gonaïves]]in valtauksella. 22. helmikuuta kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin [[Cap-Haïtien]]in ja viikkoa myöhemmin piirittivät maan pääkaupunkia. Aamulla 29. helmikuuta Aristide erosi ja lensi [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] tuella [[Keski-Afrikan tasavalta|Keski-Afrikan tasavaltaan]], mistä jatkoi [[Etelä-Afrikka]]an.
Myöhemmin Aristiden tuli julkisuuteen ja väitti, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet. Vuonna 2022 muutama Haitilainen ja Ranskalainen virkamies kertoi [[The New York Times|The New York Timesille]], että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet [[Ranska|Ranskan]] asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisestä. Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs [[James Brendan Foley]] kielsi väitteen.
Myöhemmin Aristide väitti julkisuudessa, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://edition.cnn.com/2004/WORLD/americas/03/01/aristide.claim/ | Nimeke = Aristide says U.S. deposed him in 'coup d'etat' | Tekijä = | Ajankohta = 2.3.2004 | Julkaisu = CNN | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref>


Kun Aristiden oli syrjäytetty vallasta asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat Presidentti [[Boniface Alexandre]] ja pääministeri [[Gérard Latortue]].
Kun Aristide oli syrjäytetty vallasta, asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat presidentti [[Boniface Alexandre]] ja pääministeri [[Gérard Latortue]].

== Edeltäviä tapahtumia ==
Keväällä 2003 Aristide vaati Ranskalta miljardien eurojen korvauksia. Oli käynyt ilmi, että Haiti oli maksanut itsenäistymisen jälkeen korvauksia ranskalaisten menettämästä siirtomaaomaisuudesta. Aristide vaati kompensaatiota, ei ainoastaan maksetuista summista (560 miljoonaa USD) vaan siitä menetetystä talouskasvusta, jota rahalla olisi laskennallisesti saatu (21–115 miljardia).<ref name="NYT"/>

Syyskuussa 2003 murhattiin gonaivesilainen jengipäällikkö Amiot Métayer. Hän oli ollut aiemmin Aristiden liittolainen mutta joutui epäsuosioonn ja vankilaan 2002. Métayerin veli Buteur Métayer siirtyi jengin johtoon. Amiot Métayerin murha laukaisi protesteja ja mielenosoituksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.haitiobserver.com/blog/amiot-metayer-biography.html | Nimeke = Amiot Metayer Biography | Julkaisu = Haiti Observer | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref>

⚫
Loppuvuonna 2003 Ranska antoi filosofi [[Régis Debray]]lle tehtäväksi johtaa Haitissa kahdenvälisten suhteiden parantamiskomissiota. Joulukuussa 2003 Debray kertoi vierailleensa presidentin palatsissa varoittaakseen Aristidea, ettei hänen kohtalonsa olisi samanlainen kuin [[Chile]]n presidentti [[Salvador Allende]]n, joka kuoli vuoden 1973 Chilen vallankaappauksessa. Aristide sanoi myöhemmin tulkinneensa tämän suoraksi uhkaukseksi: eroa tai kuole.<ref name="NYT"/>

Vuodenvaihteessa useat kansainväliset tahot ilmaisivat huolestuneisuutensa Haitin levottomuuksista. Tammikuun loppupuolella Karibian yhteisö [[CARICOM]] yritti sovitella tilannetta Aristiden puolueen ja opposition edustajien välillä. Oppositio hylkäsi sovintoesityksen.<ref name="OAS">{{Verkkoviite | Osoite = https://reliefweb.int/report/haiti/report-oas-activities-involving-haiti-11-nov-2003-10-mar-2004 | Nimeke = Report on OAS activities involving Haiti from 11 Nov 2003 to 10 Mar 2004 | Tekijä = | Ajankohta =17.3.2004 | Julkaisu = OAS / ReliefWeb | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref>


== Vallankaappaus ==
== Vallankaappaus ==
Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä [[:en:National_Revolutionary_Front_for_the_Liberation_and_Reconstruction_of_Haiti|National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti]]. Métayerin jengi oli osa tätä ryhmää.{{lähde}}
Syyskuussa 2003 [[Amiot Métayer]] löydettiin kuolleena, murha oltiin tehty viidakkoveitsellä. Hän oli ennen kuolemaansa Gonaives-jengin johtaja, jengi tunnettuin nimellä "[[The Cannibal Army]]". Amiotin kuoleman jälkeen hänen veljensä [[Buteur Métayer]] vannoi kostoa niille, jotka hän uskoi olevan vastuussa hänen veljensä kuolemasta, yksi heistä oli Jean-Bertrand Aristiden. Veljensä kuoleman jälkeen Bureurista tuli kannibaali armeijan johtaja, hän myös vaihtoi jengin nimen National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haitiksi.


⚫
5. helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin valtauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman<ref name="OAS"/> ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla he jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22. helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin ja helmikuun loppupuolella he piirittivät pääkaupunki [[Port-au-Prince]]ä ja uhkasivat vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia, ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin.{{lähde}}
⚫
Lokakuussa 2003 Ranska antoi tehtäväksi filosofi [[Régis Debray]] johtaa Haitissa kahdenvälisten suhteiden parantamiskomissiota. Joulukuussa 2003 Debray kertoi vierailleensa presidentin palatsissa varoittaakseen Aristidea, ettei hänen kohtalonsa olisi samanlainen kuin Chilen presidentti [[Salvador Allende|Salvador Allenden]], joka kuoli vuoden [[1973 Chilen vallankaappauksessa]].


⚫
Aamulla 29. helmikuuta 2004 yhdysvaltalainen diplomaatti Luis G. Moreno saapui presidentin palatsiin ja pyysi presidentti Aristidelta erokirjettä. Moreno oli järjestänyt Aristiden paluun edellisestä maanpaossta vuonna 2000. Kolme viikkoa kestäneen kapinan jälkeen Aristide lähti maanpakoon yhdysvaltalaisella lentokoneella Yhdysvaltain turvallisuushenkilöstön kanssa, kun kapinalliset valtasivat pääkaupungin. Lennon aikana Ranska yritti neuvotella Aristidelle turvapaikkaa Afrikasta ja lopulta [[Keski-Afrikan tasavalta]] hyväksyi turvapaikan. Aristide asui myös Jamaikalla ja lopuksi Etelä-Afrikassa vuoteen 2011 asti.<ref name="NYT"/>
⚫
5 helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin kaappauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla kapinalliset jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22 helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toisiksi suurimman kaupungin. Helmikuun loppupuolella kapinalliset piirittivät Haiti pääkaupungin [[Port-au-Prince|Port-au-Princean]] ja uhkasi vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin.


Aristiden lähdön jälkeen pääkaupungissa oli ryöstelyä, väkivaltaa ja levottomuuksia.<ref name="OAS"/>
⚫
Aamulla 29 helmikuuta 2004 apulaislähetystön päälikkö Luis G. Moreno saapui presidentin palatsiin diplomaattisen turvallisuuspalvelun upseerin kanssa ja pyysi presidentti Aristidelta erokirjettä. Kolme viikkoa kestäneen kapinan jälkeen Aristiden lähti maanpakoon Haitista yhdysvaltalaisella lentokoneella Yhdysvaltain turvallisuushenkilöstön kanssa, kun kapinalliset valtasivat pääkaupungin. Lennon aikana Ranska yritti neuvotella Aristidelle turvapaikkaa Afrikasta, lopulta [[Keski-Afrikan tasavalta]] hyväksyi turvapaikan.


Monet kansainväliset poliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressin jäsenet ja Jamaikan pääministeri, ilmaisivat huolensa siitä, että Yhdysvallat olisi sekaantunut Haitin demokraattiseen prosessiin, ja syyttivät Yhdysvaltoja Aristiden syrjäyttämisestä liiallisella voimalla.
Monet kansainväliset poliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressin jäsenet ja [[Jamaika]]n pääministeri, ilmaisivat huolensa siitä, että Yhdysvallat olisi sekaantunut Haitin demokraattiseen prosessiin ja syyttivät Yhdysvaltoja Aristiden syrjäyttämisestä liiallisella voimalla.{{lähde}}


== Vallankaappauksen jälkeen ==
== Vallankaappauksen jälkeen ==
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja [[Boniface Alexandre]]<nowiki/>sta tuli Haitin väliaikainen presidentti, Aristiden syrjäyttämisen jälkeen. Alexandre pyysi myös yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virastaan, sekä hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandresin.
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja [[Boniface Alexandre]]sta tuli Haitin väliaikainen presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://caribbean.loopnews.com/content/former-haitian-president-dies-87 | Nimeke = Former Haitian President dies at 87 | Tekijä = | Ajankohta = 2023 | Julkaisu = Caribbean News| Viitattu = 15.1.2024 }}</ref> Alexandre pyysi myös [[Yhdistyneet Kansakunnat|Yhdistyneiden Kansakuntien]] rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK:n neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virasta ja hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandren.{{lähde}}

Ennen virallista YK-joukkojen ja [[Operation Secure Tomorrow]]'n saapumista, saapui Haitille heti Aristiden lähdettyä 29.2. noin 1000 hengen Yhdysvaltain merijalkaväen joukko. Viikon sisällä saapuivat Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.globalsecurity.org/military/ops/haiti04.htm | Nimeke = Operation Secure Tomorrow | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Global Security | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref>

⚫
1. kesäkuuta 2004 [[rauhanturvaaminen|rauhanturvaoperaatio]] siirrettiin [[MINUSTAH]]:lle, johon kuului 7000 hengen joukko. Operaatiota johti [[Brasilia]] ja sen tukijoina olivat [[Argentiina]], [[Chile]], [[Jordania]], [[Marokko]], [[Nepal]], [[Peru]], [[Filippiinit]], [[Espanja]], [[Sri Lanka]] ja [[Uruguay]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://igarape.org.br/wp-content/uploads/2018/03/Brazils-Participation-in-MINUSTAH-2004-2017.pdf | Nimeke = Brazil’s participation in MINUSTAH (2004-2017): perceptions, lessons and practices for future missions | Selite = s.12 | Ajankohta = 2018 | Julkaisu = Igarape | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref>


Haitin parlamentin vaaleissa 2006 Aristiden liittolainen [[René Préval]] valittiin uudeksi presidentiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2006/02/16/international/americas/16haiti.html?pagewanted=all | Nimeke = A Deal Is Reached to Name a Victor in Haiti's Election | Tekijä = | Ajankohta = 16.2.2006 | Julkaisija = NY Times | Viitattu = 15.1.2024}}</ref> Vaalit johtivat laajoihin mielenosoituksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pbs.org/newshour/bb/latin_america-jan-june06-haiti_2-14/ | Nimeke = Riots Follow Contentious Election in Haiti | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = PBS | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref>
Ennen virallisia YK-joukkojen ja [[Operation Secure Tomorrow]] saapumista, saapui Haitille päivän sisällä noin 1000 [[Yhdysvaltain merijalkaväen komentaja|Yhdysvaltain merijalkaväen]] joukko. Seuraavana aamuna saapui Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot. YK ilmoitti lähettävänsä ryhmän arviomaan tilannetta muutaman päivän sisällä.


Vuonna 2022 muutama haitilainen ja ranskalainen virkamies kertoi ''[[The New York Times]]'' -lehdelle, että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet [[Ranska]]n asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisekseen.<ref name="NYT">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nytimes.com/2022/05/20/world/americas/haiti-aristide-reparations-france.html | Nimeke = Demanding Reparations, and Ending Up in Exile | Tekijä = | Ajankohta = 2022 | Julkaisu = New York Times | Viitattu = 15.1.2024 }}</ref> Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs [[James Brendan Foley]] kielsi väitteen.{{lähde}}
⚫
1 kesäkuuta 2004 [[Rauhanturvaaminen|rauhanturvaoperaatio]] siirrettiin [[MINUSTAH]]<nowiki/>ille, johon kuului 7000 hengen joukko, jota johti Brasilia ja tukijoina olivat; [[Argentiina]], [[Chile]], [[Jordania]], [[Marokko]], [[Nepal]], [[Peru]], [[Filippiinit]], [[Espanja]], [[Sri Lanka]] ja [[Uruguay]].


== Lähteet ==
Haitin parlamentin vaaleissa 2006 [[René Préval]] valittiin uudeksi presidentiksi.
{{Viitteet}}


{{Käännös|: en:2004 Haitian coup d'état}}
{{Käännös|: en:2004 Haitian coup d'état}}
[[Luokka:Haitin historia]]
[[Luokka:Vallankaappaukset]]
[[Luokka:Vallankaappaukset]]
[[Luokka:2004]]

Nykyinen versio 15. tammikuuta 2024 kello 22.40

Haitin konflikti
Päiväys5.–29. helmikuuta 2004
PaikkaHaiti
Lopputulos Kapinallisten voitto, Aristiden syrjäytyminen ja väliaikaisen hallituksen perustaminen
Osapuolet
 Haiti  Haiti National Revolutionary Front for the Liberation of Haiti
Komentajat
 Haiti Jean-Bertrand Aristide  Haiti Guy Philippe
Tappiot
50 (arvio) Ei tietoa Ei tietoa

Haitin konflikti oli vuonna 2004 tapahtunut nelisen viikkoa kestänyt konflikti ja vallankaappaus, joka johti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden erottamiseen presidentin virasta.

Kapina alkoi 5. helmikuuta 2004 Gonaïvesin valtauksella. 22. helmikuuta kapinalliset olivat valloittaneet Haitin toiseksi suurimman kaupungin Cap-Haïtienin ja viikkoa myöhemmin piirittivät maan pääkaupunkia. Aamulla 29. helmikuuta Aristide erosi ja lensi Yhdysvaltain tuella Keski-Afrikan tasavaltaan, mistä jatkoi Etelä-Afrikkaan.

Myöhemmin Aristide väitti julkisuudessa, että Yhdysvaltain joukot olisivat "kidnapanneet" hänet, ja syytti Yhdysvaltoja vallankaappauksen järjestämisestä. Yhdysvaltain viranomaiset kiistivät väitteet.[1]

Kun Aristide oli syrjäytetty vallasta, asetettiin väliaikainen hallitus, jota johtivat presidentti Boniface Alexandre ja pääministeri Gérard Latortue.

Edeltäviä tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2003 Aristide vaati Ranskalta miljardien eurojen korvauksia. Oli käynyt ilmi, että Haiti oli maksanut itsenäistymisen jälkeen korvauksia ranskalaisten menettämästä siirtomaaomaisuudesta. Aristide vaati kompensaatiota, ei ainoastaan maksetuista summista (560 miljoonaa USD) vaan siitä menetetystä talouskasvusta, jota rahalla olisi laskennallisesti saatu (21–115 miljardia).[2]

Syyskuussa 2003 murhattiin gonaivesilainen jengipäällikkö Amiot Métayer. Hän oli ollut aiemmin Aristiden liittolainen mutta joutui epäsuosioonn ja vankilaan 2002. Métayerin veli Buteur Métayer siirtyi jengin johtoon. Amiot Métayerin murha laukaisi protesteja ja mielenosoituksia.[3]

Loppuvuonna 2003 Ranska antoi filosofi Régis Debraylle tehtäväksi johtaa Haitissa kahdenvälisten suhteiden parantamiskomissiota. Joulukuussa 2003 Debray kertoi vierailleensa presidentin palatsissa varoittaakseen Aristidea, ettei hänen kohtalonsa olisi samanlainen kuin Chilen presidentti Salvador Allenden, joka kuoli vuoden 1973 Chilen vallankaappauksessa. Aristide sanoi myöhemmin tulkinneensa tämän suoraksi uhkaukseksi: eroa tai kuole.[2]

Vuodenvaihteessa useat kansainväliset tahot ilmaisivat huolestuneisuutensa Haitin levottomuuksista. Tammikuun loppupuolella Karibian yhteisö CARICOM yritti sovitella tilannetta Aristiden puolueen ja opposition edustajien välillä. Oppositio hylkäsi sovintoesityksen.[4]

Vallankaappaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankaappauksen takana oli kapinallisryhmä National Revolutionary Front for the Liberation and Reconstruction of Haiti. Métayerin jengi oli osa tätä ryhmää.lähde?

5. helmikuuta 2004 kapinallisryhmä valtasi Haitin neljänneksi suurimman kaupungin Gonaïvesin, mikä merkitsi kapinan alkua Aristidea vastaan. Gonaïvesin valtauksessa kapinalliset polttivat poliisiaseman[4] ja ryöstivät sieltä aseita ja ajoneuvoja, joilla he jatkoivat kapinaansa rannikkoa myöten. 22. helmikuuta kapinalliset valtasivat Haitin toiseksi suurimman kaupungin ja helmikuun loppupuolella he piirittivät pääkaupunki Port-au-Princeä ja uhkasivat vallata kaupungin. Kapinallisten uhkaus lisäsi levottomuuksia, ja hallitus rakensi barrikadeja pääkaupunkiin. Haitilaiset pakenivat maastaan veneillä yrittäen päästä Yhdysvaltoihin.lähde?

Aamulla 29. helmikuuta 2004 yhdysvaltalainen diplomaatti Luis G. Moreno saapui presidentin palatsiin ja pyysi presidentti Aristidelta erokirjettä. Moreno oli järjestänyt Aristiden paluun edellisestä maanpaossta vuonna 2000. Kolme viikkoa kestäneen kapinan jälkeen Aristide lähti maanpakoon yhdysvaltalaisella lentokoneella Yhdysvaltain turvallisuushenkilöstön kanssa, kun kapinalliset valtasivat pääkaupungin. Lennon aikana Ranska yritti neuvotella Aristidelle turvapaikkaa Afrikasta ja lopulta Keski-Afrikan tasavalta hyväksyi turvapaikan. Aristide asui myös Jamaikalla ja lopuksi Etelä-Afrikassa vuoteen 2011 asti.[2]

Aristiden lähdön jälkeen pääkaupungissa oli ryöstelyä, väkivaltaa ja levottomuuksia.[4]

Monet kansainväliset poliitikot, mukaan lukien Yhdysvaltain kongressin jäsenet ja Jamaikan pääministeri, ilmaisivat huolensa siitä, että Yhdysvallat olisi sekaantunut Haitin demokraattiseen prosessiin ja syyttivät Yhdysvaltoja Aristiden syrjäyttämisestä liiallisella voimalla.lähde?

Vallankaappauksen jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Boniface Alexandresta tuli Haitin väliaikainen presidentti Aristiden syrjäyttämisen jälkeen.[5] Alexandre pyysi myös Yhdistyneiden Kansakuntien rauhanturvaajia maahansa tasaamaan jännitteitä. Samana päivänä YK:n neuvosto hyväksyi Aristiden eron presidentin virasta ja hyväksyi Haitin uudeksi presidentiksi Boniface Alexandren.lähde?

Ennen virallista YK-joukkojen ja Operation Secure Tomorrow'n saapumista, saapui Haitille heti Aristiden lähdettyä 29.2. noin 1000 hengen Yhdysvaltain merijalkaväen joukko. Viikon sisällä saapuivat Ranskan, Kanadan ja Chilen joukot.[6]

1. kesäkuuta 2004 rauhanturvaoperaatio siirrettiin MINUSTAH:lle, johon kuului 7000 hengen joukko. Operaatiota johti Brasilia ja sen tukijoina olivat Argentiina, Chile, Jordania, Marokko, Nepal, Peru, Filippiinit, Espanja, Sri Lanka ja Uruguay.[7]

Haitin parlamentin vaaleissa 2006 Aristiden liittolainen René Préval valittiin uudeksi presidentiksi.[8] Vaalit johtivat laajoihin mielenosoituksiin.[9]

Vuonna 2022 muutama haitilainen ja ranskalainen virkamies kertoi The New York Times -lehdelle, että Aristiden aiemmat korvausvaatimukset olivat saaneet Ranskan asettumaan Aristiden vastustajien puolelle ja tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa hänen syrjäyttämisekseen.[2] Silloinen Yhdysvaltain Haitin suurlähettiläs James Brendan Foley kielsi väitteen.lähde?

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aristide says U.S. deposed him in 'coup d'etat' CNN. 2.3.2004. Viitattu 15.1.2024.
  2. ↑ a b c d Demanding Reparations, and Ending Up in Exile New York Times. 2022. Viitattu 15.1.2024.
  3. ↑ Amiot Metayer Biography Haiti Observer. Viitattu 15.1.2024.
  4. ↑ a b c Report on OAS activities involving Haiti from 11 Nov 2003 to 10 Mar 2004 OAS / ReliefWeb. 17.3.2004. Viitattu 15.1.2024.
  5. ↑ Former Haitian President dies at 87 Caribbean News. 2023. Viitattu 15.1.2024.
  6. ↑ Operation Secure Tomorrow Global Security. Viitattu 15.1.2024.
  7. ↑ Brazil’s participation in MINUSTAH (2004-2017): perceptions, lessons and practices for future missions (s.12) Igarape. 2018. Viitattu 15.1.2024.
  8. ↑ A Deal Is Reached to Name a Victor in Haiti's Election 16.2.2006. NY Times. Viitattu 15.1.2024.
  9. ↑ Riots Follow Contentious Election in Haiti PBS. Viitattu 15.1.2024.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:2004 Haitian coup d'état
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haitin_konflikti&oldid=22116362”