Ero sivun ”Yukio Mishima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
195 911 muokkausta
p r2.7.3) (Botti lisäsi: pam:Yukio Mishima
fix
 
(35 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Kirjailija
{{Kirjailija
| nimi = Yukio Mishima
| nimi = Yukio Mishima
| alkuperäinen nimi = 三島 由紀夫
| kuva = Yukio Mishima.jpg
| kuva = Yukio Mishima, 1955 (cropped).jpg
| kuvankoko = 200px
| kuvankoko =
| kuvateksti = kuva: Shirou Aoyama (1956)
| kuvateksti = Mishima vuonna 1955.
| salanimi =
| oikea nimi = Kimitake Hiraoka
| syntymäaika = [[14. tammikuuta]] [[1925]]
| salanimi =
| syntymäpaikka = [[Shinjuku]], [[Tokio]], [[Japani]]
| kuolinaika = [[25. marraskuuta]] [[1970]]
| syntymäaika = [[14. tammikuuta]] [[1925]]
| kuolinpaikka = [[Shinjuku]], [[Tokio]], [[Japani]]
| syntymäpaikka = [[Shinjuku]], [[Tokio]], [[Japanin keisarikunta|Japani]]
| kuolinaika = {{kuolinaika ja ikä|14|1|1925|25|11|1970}}
| ammatit = kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija
| kansallisuus = {{Japani}}
| kuolinpaikka = Shinjuku, Tokio, Japani
| ammatit = kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija
| aikakausi =
| kansallisuus = japanilainen
| tyylilajit =
| aiheet =
| aikakausi =
| liike =
| tyylilajit =
| debyyttiteokset =
| aiheet =
| sivusto =
| liike =
| huomioita =
| debyyttiteokset =
| sivusto =
| huomioita =
}}
}}
'''Kimitake Hiraoka''' ({{k-ja|平岡 公威|Hiraoka Kimitake}}; [[14. tammikuuta]] [[1925]] [[Shinjuku]], [[Tokio]] – [[25. marraskuuta]] [[1970]] Shinjuku, Tokio), kirjailijanimeltään '''Yukio Mishima''' ({{k-ja|三島 由紀夫|Mishima Yukio}}), oli japanilainen [[kirjailija]], joka kirjoitti erityisesti [[Vieraantuminen|vieraantumisesta]] ja [[Toiseus|toiseudesta]].


'''Yukio Mishima''' ({{k-ja|三島 由紀夫|Mishima Yukio}}, [[14. tammikuuta]] [[1925]] — [[25. marraskuuta]] [[1970]]), oikealta nimeltään '''Kimitake Hiraoka''', oli [[japani]]lainen kirjailija, joka kirjoitti erityisesti vieraantumisesta ja toiseudesta. Mishiman merkittäviä vaikutteita olivat [[Markiisi de Sade]] ja [[Jean Genet]]. Henkilökohtaisessa elämässään Mishima arvosti suuresti Japanin keisarillista menneisyyttä sekä [[Bushido]]on kuuluvaa samurai-etiikkaa. Mishima kirjoitti kommentaarin [[Yamamoto Tsunetomo]]n samuraiopin klassikkoon [[Hagakure]]. Hän koki hyvin henkilökohtaisesti häpeällisenä moraalisen alennustilan, johon Japanin omanarvontunto hänen mielestään oli joutunut sen jouduttua antautumaan toisessa maailmansodassa. Hän kuoli suorittamalla [[seppuku]]n [[Japanin itsepuolustusvoimat|Japanin itsepuolustusvoimien]] päämajassa<ref>[http://www.kirjasto.sci.fi/mishima.htm Yukio Mishima (1925-1970) ] Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto 2008</ref> yhdessä seuraajansa Masakatsu Moritan kanssa yritettyään surkeasti epäonnistunutta sotilasvallankaappausta konservatiivisen yhteiskuntajärjestyksen palauttamiseksi.
Mishiman merkittäviä vaikutteita olivat [[markiisi de Sade]] ja [[Jean Genet]]. Yksityiselämässään Mishima arvosti suuresti Japanin [[Japanin keisarikunta|keisarillista]] menneisyyttä sekä [[bushidō]]on kuuluvaa [[samurai]]-etiikkaa. Mishima kirjoitti selostuksen [[Yamamoto Tsunetomo]]n samuraiopin klassikkoon ''[[Hagakure]]''. Hän koki hyvin henkilökohtaisesti häpeällisenä moraalisen alennustilan, johon Japanin omanarvontunto hänen mielestään oli joutunut sen jouduttua antautumaan [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]].


== Teoksia ==
== Tate no kai ja kuolema ==
1960-luvulla Mishima perusti [[Tate no kai]] -nimisen puolisotilaallisen järjestön, johon kuului joitakin kymmeniä jäseniä. Tehtäväkseen järjestö ilmoitti [[Japanin keisari|keisarin]] suojelemisen.<ref name="andrews-59">Andrews 2016, s. 59.</ref> Järjestö tarkkaili vuosina 1968 ja 1969 tapahtuneita laajoja vasemmiston mielenosoituksia. Mishima tuli siihen johtopäätökseen, että vuoden 1970 Yhdysvaltain ja Japanin välisen puolustussopimuksen uusiminen aiheuttaisi niin laajoja mielenosoituksia, että Japanin viranomaiset eivät voisi enää taata keisarin turvallisuutta. Tässä päätelmässään hän kuitenkin oli väärässä, sillä Japanin poliisi sai helposti pidettyä maan opiskelijaradikaalit aisoissa.<ref name="andrews-60">Andrews 2016, s. 60.</ref>
* [[Tōzoku]] (1948)

* [[Kamen no Kokuhaku]]
Ei ole varmuutta siitä, milloin Mishima alkoi harkita itsemurhaa. Joka tapauksessa hän ja Tate no kai olivat osoittautuneet tarpeettomiksi, minkä lisäksi hän jäi vaille [[Nobelin kirjallisuuspalkinto]]a, sillä palkinnon sai hänen sijastaan hänen oppi-isänsä [[Yasunari Kawabata]].<ref name="andrews-60"/>
* Aaltojen pauhu

* Kultainen temppeli
[[Tiedosto:Mishima Yukio 1970.jpg|pienois|pysty|vasen|Mishima pitämässä puhetta Japanin itsepuolustusvoimien varuskunnassa ennen itsemurhaansa.]]
* Juhlan jälkeen
25. marraskuuta 1970 Mishima saapui neljän muun Tate no kain jäsenen kanssa vierailulle [[Japanin itsepuolustusvoimat|Japanin itsepuolustusvoimien]] varuskunta-alueelle [[Ichigaya]]ssa. He tukkivat varuskunnan päällikön kenraali [[Kanetoshi Mashita]]n suun ja sitoivat tämän,<ref>Scott-Stokes 2000, s. 11&#x2013;15.</ref> minkä jälkeen Mishima piti varuskunnan sotilaille puheen, joka sai näiden mielenkiinnon puutteen ja yläpuolella leijailevan poliisihelikopterin aiheuttaman metelin vuoksi huonon vastaanoton.<ref>Scott-Stokes 2000, s. 25.</ref> Mishima vetäytyi tämän jälkeen takaisin sisälle varuskunnan rakennukseen, missä yritti toisen Tate no kain jäsenen [[Masakatsu Morita]]n kanssa suorittaa [[seppuku]]-rituaali-itsemurhan. Kumpikaan ei kuitenkaan onnistunut siinä, ja joukkoon kuulunut Hiroyasu Koga joutui iskemään kummaltakin kaulan katki.<ref name="andrews-61-62">Andrews 2016, s. 61&#x2013;62.</ref><ref>Scott-Stokes 2000, s. 31.</ref>
* Kunnia on katkera juoma

== Tuotanto ==
Mishiman pääteoksena pidetään hänen vuosina 1965–1971 ilmestynyttä tetralogiaansa ''Hōjō no Umi'' ({{k-fi|Hedelmällisyyden meri}}), joka jäi hänen viimeiseksi työkseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.japantimes.co.jp/culture/2015/08/22/books/descending-depths-yukio-mishimas-sea-fertility/#.XYs6OiVS-8o | Nimeke = Descending to the depths of Yukio Mishima's 'Sea of Fertility' | Tekijä = Flanagan, Damian | Ajankohta = 22.8.2015 | Julkaisu = Japan Times | Viitattu = 25.9.2019 }}</ref>

Mishima oli kirjallisen uransa lisäksi myös jossakin määrin aktiivinen elokuva-alalla. Hän esiintyi vuonna 1960 gangsterielokuvan sankarihahmona<ref name="andrews-59"/> ja kuvasi, tuotti ja näytteli pääosan elokuvassa itsemurhan tekevästä armeijan luutnantista vuonna 1965.<ref>Scott-Stokes 2000, s. 139.</ref>

=== Teoksia ===
* ''[[Tōzoku]]'' (1948)
* ''[[Kamen no Kokuhaku]]'' (1949)
* {{Kirjaviite | Nimeke = Aaltojen pauhu | Selite = ''Shiosai'', 1954. Englannin kielestä suomentanut Irmeli Nykänen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1960 }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Kultainen temppeli | Selite = ''Kinkakuji'', 1956. Englannin kielestä suomentanut Sirppa Kauppinen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1966 (2. painos 1983, ISBN 951-1-07435-0) }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Juhlan jälkeen | Selite = ''Utage no ato'', 1960. Englannin kielestä suomentanut Helvi Vasara | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1966 }}
* {{Kirjaviite | Nimeke = Kunnia on katkera juoma | Selite = ''Gogo no eiko'', 1963. Englannin kielestä suomentanut Eeva-Liisa Manner | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1971 }}

== Henkilökuva ==
Aatemaailmastaan huolimatta Mishima ei koskaan ollut [[Ksenofobia|ksenofobinen]],<ref name="andrews-63">Andrews 2016, s. 63.</ref> vaan hän oli säännöllisesti tekemisissä ulkomaisten kulttuurihenkilöiden kanssa ja puhui sujuvaa englantia.<ref name="andrews-59"/>

=== Syy itsemurhaan ===
Mishiman itsemurhan syistä on esitetty useita eri teorioita. Yksi näistä on halu perinteiseen japanilaiseen [[kabuki]]-teatteriin kuuluvan rakastajien kaksoisitsemurhan (''shinjū'') toteuttaminen Moritan kanssa todellisessa elämässä. Teoriaa on kannattanut ainakin Mishiman ystävä ja kirjailija [[Henry Scott-Stokes]]. Toisena mahdollisuutena on mainittu Mishiman elinikäinen seksuaaliseksi miellettävä kiinnostus kuolemaan ja sen kauneuteen. Japanin pääministeri [[Eisaku Satō]] puolestaan kuvasi Mishimaa yksinkertaisesti ”mielipuoleksi”.<ref>Andrews 2016. s. 61.</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Andrews, William | Nimeke = Dissenting Japan: A History of Japanese Radicalism and Counterculture, from 1945 to Fukushima | Julkaisija = Oxford University Press | Vuosi = 2016 | www = https://books.google.fi/books?id=PTsoDwAAQBAJ | Kieli = {{en}} }}
{{Viitteet}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Scott-Stokes, Henry | Nimeke = The Life and Death of Yukio Mishima | Julkaisija = Cooper Square Press | Vuosi = 2000 | Selite = Uudelleenjulkaisu | www = https://books.google.fi/books?id=D-Of7peK2tkC | Kieli = {{en}} }}


==Aiheesta muualla==
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
*{{Verkkoviite | Osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/Yksi+Nobel+ja+kolme+itsemurhaa/a1305546768202 | Nimeke= Yksi Nobel ja kolme itsemurhaa | Tekijä= Ville Similä | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= 8.10.2011 | Julkaisupaikka= Helsingin Sanomat | Julkaisija= | Viitattu= 9.10.2011 }}
*{{Verkkoviite | Osoite=http://en.wikipedia.org/wiki/Mishima:_A_Life_in_Four_Chapters | Nimeke= Mishima: A Life in Four Chapters (Mishima - elämän neljä lukua) | Tekijä= Paul Schrader | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= 1985 | | Julkaisija= | Viitattu= 14.03.2012 }}


== Aiheesta muualla ==
{{tynkä/Kirjailija}}
{{Commonscat-rivi}}
* Linna, Tapio: [http://www.tapiolinna.com/nakopiiri/yukio-mishima/ Yukio Mishima: Mies ja myytti] {{Wayback|1=http://www.tapiolinna.com/nakopiiri/yukio-mishima/ |päiväys=20201001150918 }} ''Näköpiiri'' nro 1 (1999).
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002507156.html | Nimeke = Yksi Nobel ja kolme itsemurhaa | Tekijä = Similä, Ville | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 8.10.2011 | Viitattu = 29.11.2020 }}


{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{DEFAULTSORT:Mishima, Yukio}}

{{AAKKOSTUS:Mishima, Yukio}}
[[Luokka:Japanilaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Japanilaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Japanilaiset näyttelijät]]
[[Luokka:Itsemurhan tehneet]]
[[Luokka:Itsemurhan tehneet]]
[[Luokka:Vuonna 1925 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1925 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1970 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1970 kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

[[ar:يوكيو ميشيما]]
[[id:Yukio Mishima]]
[[zh-min-nan:Misima Yukio]]
[[bo:ཡུ་ཁྱོ་མི་ཤི་མ།]]
[[br:Yukio Mishima]]
[[bg:Юкио Мишима]]
[[ca:Yukio Mishima]]
[[cv:Юкио Мисима]]
[[cs:Mišima Jukio]]
[[de:Mishima Yukio]]
[[et:Yukio Mishima]]
[[el:Γιούκιο Μισίμα]]
[[en:Yukio Mishima]]
[[es:Yukio Mishima]]
[[eo:Mishima Yukio]]
[[eu:Yukio Mishima]]
[[fa:یوکیو میشیما]]
[[fr:Yukio Mishima]]
[[fy:Yukio Mishima]]
[[ko:미시마 유키오]]
[[hr:Yukio Mishima]]
[[io:Yukio Mishima]]
[[is:Yukio Mishima]]
[[it:Yukio Mishima]]
[[he:יוקיו מישימה]]
[[pam:Yukio Mishima]]
[[ka:იუკიო მიშიმა]]
[[kk:Юкио Мисима]]
[[la:Mishima Yukio]]
[[lt:Jukio Mišima]]
[[hu:Misima Jukio]]
[[mn:Мишима Юкио]]
[[nl:Yukio Mishima]]
[[ja:三島由紀夫]]
[[no:Yukio Mishima]]
[[pms:Yukio Mishima]]
[[pl:Yukio Mishima]]
[[pt:Yukio Mishima]]
[[ro:Yukio Mishima]]
[[ru:Юкио Мисима]]
[[simple:Yukio Mishima]]
[[sl:Jukio Mišima]]
[[sr:Jukio Mišima]]
[[sh:Yukio Mishima]]
[[sv:Yukio Mishima]]
[[vi:Mishima Yukio]]
[[tr:Yukio Mişima]]
[[uk:Місіма Юкіо]]
[[zh-yue:三島由紀夫]]
[[diq:Yukio Mishima]]
[[zh:三岛由纪夫]]

Nykyinen versio 22. joulukuuta 2024 kello 08.31

Yukio Mishima
三島 由紀夫
Mishima vuonna 1955.
Mishima vuonna 1955.
Henkilötiedot
Koko nimi Kimitake Hiraoka
Syntynyt14. tammikuuta 1925
Shinjuku, Tokio, Japani
Kuollut25. marraskuuta 1970 (45 vuotta)
Shinjuku, Tokio, Japani
Kansalaisuus japanilainen
Ammatti kirjailija, näytelmäkirjailija, runoilija
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kimitake Hiraoka (jap. 平岡 公威, Hiraoka Kimitake; 14. tammikuuta 1925 Shinjuku, Tokio – 25. marraskuuta 1970 Shinjuku, Tokio), kirjailijanimeltään Yukio Mishima (jap. 三島 由紀夫, Mishima Yukio), oli japanilainen kirjailija, joka kirjoitti erityisesti vieraantumisesta ja toiseudesta.

Mishiman merkittäviä vaikutteita olivat markiisi de Sade ja Jean Genet. Yksityiselämässään Mishima arvosti suuresti Japanin keisarillista menneisyyttä sekä bushidōon kuuluvaa samurai-etiikkaa. Mishima kirjoitti selostuksen Yamamoto Tsunetomon samuraiopin klassikkoon Hagakure. Hän koki hyvin henkilökohtaisesti häpeällisenä moraalisen alennustilan, johon Japanin omanarvontunto hänen mielestään oli joutunut sen jouduttua antautumaan toisessa maailmansodassa.

Tate no kai ja kuolema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvulla Mishima perusti Tate no kai -nimisen puolisotilaallisen järjestön, johon kuului joitakin kymmeniä jäseniä. Tehtäväkseen järjestö ilmoitti keisarin suojelemisen.[1] Järjestö tarkkaili vuosina 1968 ja 1969 tapahtuneita laajoja vasemmiston mielenosoituksia. Mishima tuli siihen johtopäätökseen, että vuoden 1970 Yhdysvaltain ja Japanin välisen puolustussopimuksen uusiminen aiheuttaisi niin laajoja mielenosoituksia, että Japanin viranomaiset eivät voisi enää taata keisarin turvallisuutta. Tässä päätelmässään hän kuitenkin oli väärässä, sillä Japanin poliisi sai helposti pidettyä maan opiskelijaradikaalit aisoissa.[2]

Ei ole varmuutta siitä, milloin Mishima alkoi harkita itsemurhaa. Joka tapauksessa hän ja Tate no kai olivat osoittautuneet tarpeettomiksi, minkä lisäksi hän jäi vaille Nobelin kirjallisuuspalkintoa, sillä palkinnon sai hänen sijastaan hänen oppi-isänsä Yasunari Kawabata.[2]

Mishima pitämässä puhetta Japanin itsepuolustusvoimien varuskunnassa ennen itsemurhaansa.

25. marraskuuta 1970 Mishima saapui neljän muun Tate no kain jäsenen kanssa vierailulle Japanin itsepuolustusvoimien varuskunta-alueelle Ichigayassa. He tukkivat varuskunnan päällikön kenraali Kanetoshi Mashitan suun ja sitoivat tämän,[3] minkä jälkeen Mishima piti varuskunnan sotilaille puheen, joka sai näiden mielenkiinnon puutteen ja yläpuolella leijailevan poliisihelikopterin aiheuttaman metelin vuoksi huonon vastaanoton.[4] Mishima vetäytyi tämän jälkeen takaisin sisälle varuskunnan rakennukseen, missä yritti toisen Tate no kain jäsenen Masakatsu Moritan kanssa suorittaa seppuku-rituaali-itsemurhan. Kumpikaan ei kuitenkaan onnistunut siinä, ja joukkoon kuulunut Hiroyasu Koga joutui iskemään kummaltakin kaulan katki.[5][6]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mishiman pääteoksena pidetään hänen vuosina 1965–1971 ilmestynyttä tetralogiaansa Hōjō no Umi (suom. Hedelmällisyyden meri), joka jäi hänen viimeiseksi työkseen.[7]

Mishima oli kirjallisen uransa lisäksi myös jossakin määrin aktiivinen elokuva-alalla. Hän esiintyi vuonna 1960 gangsterielokuvan sankarihahmona[1] ja kuvasi, tuotti ja näytteli pääosan elokuvassa itsemurhan tekevästä armeijan luutnantista vuonna 1965.[8]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tōzoku (1948)
  • Kamen no Kokuhaku (1949)
  • Aaltojen pauhu. (Shiosai, 1954. Englannin kielestä suomentanut Irmeli Nykänen) Helsinki: Otava, 1960.
  • Kultainen temppeli. (Kinkakuji, 1956. Englannin kielestä suomentanut Sirppa Kauppinen) Helsinki: Otava, 1966 (2. painos 1983, ISBN 951-1-07435-0).
  • Juhlan jälkeen. (Utage no ato, 1960. Englannin kielestä suomentanut Helvi Vasara) Helsinki: Otava, 1966.
  • Kunnia on katkera juoma. (Gogo no eiko, 1963. Englannin kielestä suomentanut Eeva-Liisa Manner) Helsinki: Otava, 1971.

Henkilökuva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aatemaailmastaan huolimatta Mishima ei koskaan ollut ksenofobinen,[9] vaan hän oli säännöllisesti tekemisissä ulkomaisten kulttuurihenkilöiden kanssa ja puhui sujuvaa englantia.[1]

Syy itsemurhaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mishiman itsemurhan syistä on esitetty useita eri teorioita. Yksi näistä on halu perinteiseen japanilaiseen kabuki-teatteriin kuuluvan rakastajien kaksoisitsemurhan (shinjū) toteuttaminen Moritan kanssa todellisessa elämässä. Teoriaa on kannattanut ainakin Mishiman ystävä ja kirjailija Henry Scott-Stokes. Toisena mahdollisuutena on mainittu Mishiman elinikäinen seksuaaliseksi miellettävä kiinnostus kuolemaan ja sen kauneuteen. Japanin pääministeri Eisaku Satō puolestaan kuvasi Mishimaa yksinkertaisesti ”mielipuoleksi”.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Andrews, William: Dissenting Japan: A History of Japanese Radicalism and Counterculture, from 1945 to Fukushima. Oxford University Press, 2016. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Scott-Stokes, Henry: The Life and Death of Yukio Mishima. (Uudelleenjulkaisu) Cooper Square Press, 2000. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Andrews 2016, s. 59.
  2. ↑ a b Andrews 2016, s. 60.
  3. ↑ Scott-Stokes 2000, s. 11–15.
  4. ↑ Scott-Stokes 2000, s. 25.
  5. ↑ Andrews 2016, s. 61–62.
  6. ↑ Scott-Stokes 2000, s. 31.
  7. ↑ Flanagan, Damian: Descending to the depths of Yukio Mishima's 'Sea of Fertility' Japan Times. 22.8.2015. Viitattu 25.9.2019.
  8. ↑ Scott-Stokes 2000, s. 139.
  9. ↑ Andrews 2016, s. 63.
  10. ↑ Andrews 2016. s. 61.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yukio_Mishima&oldid=22909971”