Ero sivun ”Johan Junnelius” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
siiv., -liioittelua
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
203 698 muokkausta
p Korjataan ISBN/ISSN-tunnistenumerot
 
(41 välissä olevaa versiota 14 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee vuonna 1694 syntynyttä henkilöä. Muita samannimisiä löytyy [[Junnelius]]-sivulta.}}
'''Johan Junnelius''' ([[1694]] [[Tervola]] – [[10. kesäkuuta]] [[1755]] [[Oulu]]) oli pohjoissuomalainen pappi, joka toimi kirkkoherrana sekä [[Koutokeino]]ssa että [[Oulu]]ssa. Junnelius uudisti kristinuskon opetusta Ylä-Lapin alueella, joka oli Ruotsin vallan alaisuudessa.<ref name="JunnJoh2" />
'''Johan Junnelius''' ([[1694]] [[Tervola]] – [[10. kesäkuuta]] [[1755]] [[Oulu]]) oli pohjoissuomalainen pappi, joka toimi kirkkoherrana sekä [[Koutokeino]]ssa että [[Oulu]]ssa. Junnelius uudisti kristinuskon opetusta Ylä-Lapin alueella, joka oli Ruotsin vallan alaisuudessa.<ref name="JunnJoh2" />


==Henkilötiedot==
==Henkilötiedot==
[[Tiedosto:Suecia 1-057 ; Uppsala Templum Cathedrale.jpg|pienoiskuva|200px|Uppsalan yliopiston Gustavianum ja Tuomiokirkko 1700-luvulla.]]
Johan Mattsinpoika Junneliuksen nimen kirjoitusasu vaihtelee, etunimenä on eri aikalaiskirjoituksissa mm. Johan, Johannes sekä Johannis Ostrobotniensis.<ref name="JunnJoh1" /> Sukunimestä käytetty versioita Junna, Junelius, Junnelius<ref name="JunnJoh1" /> ja Junttila.<ref name=oulu/>
Johan Mattsinpoika Junneliuksen nimen kirjoitusasu vaihtelee, etunimenä on eri aikalaiskirjoituksissa mm. Johan, Johannes sekä Johannis Ostrobotniensis.<ref name="JunnJoh1" /> Sukunimestä käytetty versioita Junna, Junelius, Junnelius<ref name="JunnJoh1" /> ja Junttila.<ref name="oulu"/>


Junnelius valmistui ylioppilaaksi Turussa 1715 ja siirtyi samana vuonna opiskelemaan [[Upsalan yliopisto]]on teologiseen tiedekuntaan.<ref name="JunnJoh1" />
Junnelius valmistui ylioppilaaksi Turussa 1715 ja siirtyi samana vuonna opiskelemaan [[Uppsalan yliopisto]]on teologiseen tiedekuntaan.<ref name="JunnJoh1" />


Junnelius avioitui Brita Isakintytär Tornbergin (1707-1768) kanssa. Perheeseen syntyi 10 lasta. Viimeisen leposijan Junnelius sain [[Oulunsalo]]ssa: [[Oulunsalon kirkko|Oulunsalon kirkon]] kirkkosalin seinässä on hautausmaalta 1960-luvulla löydetty, 1800-luvulla kaiverrettu, hautaristin laatta, jonka latinankielinen teksti suomennettuna kuuluu: "Tähän hautauurnaan on kätketty Oulun entisen kirkkoherran, hyvin kunnianarvoisan ja kuuluisan Johan Junneliuksen tomumaja".<ref >[http://suvut.genealogia.fi/tornberg/junnelius.htm Oulunsalon kirkon kyltit]</ref>
Junnelius avioitui Brita Isakintytär Tornbergin (1707–1768) kanssa. Perheeseen syntyi 10 lasta. Viimeisen leposijan Junnelius sain [[Oulunsalo]]ssa: [[Oulunsalon kirkko|Oulunsalon kirkon]] kirkkosalin seinässä on hautausmaalta 1960-luvulla löydetty, 1800-luvulla kaiverrettu, hautaristin laatta, jonka latinankielinen teksti suomennettuna kuuluu: ”Tähän hautauurnaan on kätketty Oulun entisen kirkkoherran, hyvin kunnianarvoisan ja kuuluisan Johan Junneliuksen tomumaja”.<ref>[http://suvut.genealogia.fi/tornberg/junnelius.htm Oulunsalon kirkon kyltit]</ref>


==Kirkkoherrana Pohjoiskalotissa==
==Kirkkoherrana Pohjoiskalotissa==
[[Tiedosto:Gamle Kautokeino kyrkje Tromholt.jpeg|pienoiskuva|200px|Kautokeinon kirkko (1701-1944).]]
Ensimmäisessä pappisvirassaan Junnelius toimi [[Kirkkoherra|kirkkoherrana]] Kautokeinossa 1719-1945 (nykyisin Norjan puolella). Seurakunnan alaisuuteen kuului mm. [[Aviovaara]]n, Kautokeinon, [[Utsjoki|Utsjoen]], [[Jukkasjärvi|Jukkasjärven]] ja [[Enontekiö]]n seurakunnat<ref name="JunnJoh2" />. Enontekiöltä Johan hoiti virkaansa viimeiset kolme vuotta ennen Ouluun siirtymistä.
Ensimmäisessä pappisvirassaan Junnelius toimi [[kirkkoherra]]na Kautokeinossa 1719-1745 (nykyisin Norjan puolella). Seurakunnan alaisuuteen kuului mm. [[Aviovaara]]n, Kautokeinon, [[Utsjoki|Utsjoen]], [[Jukkasjärvi|Jukkasjärven]] ja [[Enontekiö]]n seurakunnat<ref name="JunnJoh2" />. Enontekiöltä Johan hoiti virkaansa viimeiset kolme vuotta ennen Ouluun siirtymistä.{{Lähde}}


Johan Junnelius uudisti kristinuskon opetusta Ruotsille kuuluneella [[Ylä-Lappi|Ylä-Lapin]] alueella. Hän teki useita esityksiä Härnösandin hiippakunnalle 1740-1746. Esityksessä hän painotti, että kristinuskon opettajien tulee osata Ruotsin ja Lapin kieltä. Hänen esityksestään aloitettiin kin kristinuskon opettajien saamen kielen koulutus.<ref > {{Kirjaviite | Tekijä = Egil Johansson | Nimeke = Scriptum nr: 15 | Vuosi = | Kappale = | Sivu = 52| Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Umeå Universitet | Tunniste = ISSN 0284 – 3161| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} [http://www.foark.umu.se/samlingar/scriptum/script15a.pdf Verkkoversio] {{sv}} </ref><ref > {{Kirjaviite | Tekijä = Fellman | Nimeke = 1910-1915 II | Vuosi = | Kappale = | Sivu = 267f | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Tunniste = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} [www.foark.umu.se/samlingar/scriptum/script15a.pdf Verkkoversio] {{sv}} </ref><ref > {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Documents concernant l'histoire des pays du Nord publiés par la Société d'histoire de Finland. I.--pt. II | Vuosi = | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Julkaissut Suomen historiallinen seura | Tunniste = WorldCat 27998153 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} {{fi}} </ref><ref > {{Kirjaviite | Tekijä = Henry Biaudet| Nimeke = Le Saint-Siège et la Suède durant la seconde moitié du XVIe siècle| Vuosi = 1906| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Paris | Julkaisija = | Tunniste = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }} [http://openlibrary.org/works/OL5205459W/Paavinistuimen_ja_Ruotsin_va%CC%88liset_suhteet_XVIn_vuosisadan_ja%CC%88lkipuoliskolla Viittaus kirjaan] {{sv}} [[Henry Biaudet]]</ref>
Johan Junnelius uudisti kristinuskon opetusta Ruotsille kuuluneella [[Ylä-Lappi|Ylä-Lapin]] alueella. Hän teki useita esityksiä Härnösandin hiippakunnalle 1740–1746. Esityksessä hän painotti, että kristinuskon opettajien tulee osata Ruotsin ja Lapin kieltä. Hänen esityksestään aloitettiinkin kristinuskon opettajien saamen kielen koulutus.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Egil Johansson | Nimeke = Scriptum nr: 15 | Vuosi = |Sivu = 52 | Julkaisija = Umeå Universitet | Tunniste = | Issn = 0284–3161| Viitattu = |Kieli = {{sv}}}} [http://web.archive.org/web/20050514220824/http://www.foark.umu.se/samlingar/scriptum/script15a.pdf Verkkoversio] {{sv}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Fellman | Nimeke = 1910-1915 II | Vuosi = | Kappale = | Sivu = 267f |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Umeå Universitet |Kieli = {{sv}}}} [http://web.archive.org/web/20050514220824/http://www.foark.umu.se/samlingar/scriptum/script15a.pdf Verkkoversio] {{sv}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Henry Biaudet| Nimeke = Paavinistuimen ja Ruotsin väliset suhteet XVIn vuosisadan jälkipuoliskolla / Le Saint-Siège et la Suède durant la seconde moitié du XVIe siècle| Vuosi = 1906 | Sivu = |Julkaisupaikka = Helsingfors / Paris |Julkaisu = Pohjoismaiden historiaa valaisevia asiakirjoja |Julkaisija= Suomen historiallinen seura | Viitattu = }} [https://www.doria.fi/handle/10024/167636 Verkossa]</ref>

⚫
Johan Junnelius oli Kautokeinon kirkkoherrana kauemmin kuin kukaan muu,<ref name="JunnJoh5" /> ja anoi vuonna 1741 siirtoa [[Ylitornio]]lle. Viranhakemustaan hän perusteli mm. edeltäjänsä Anders Tornensiksen kurjalla kohtalolla. Kirjeessä tuomiokapitulille Junnelius kirjoitti ”En halua lapsilleni samaa kohtaloa, kuin edeltäjäni Andersin lapset kokivat. He muuttuivat tavoiltaan lappalaisiksi ja elivät mitä kurjimmassa köyhyydessä ja halveksunnan alaisuudessa”. Junnelius ei saanut virkaa, mutta neljä vuotta myöhemmin 1744 hänet nimitettiin Oulun kirkkoherraksi.{{Lähde}}


⚫
Johan Junnelius oli Kautokeinon kirkkoherrana kauemmin kuin kukaan muu,<ref name="JunnJoh5" /> ja anoi vuonna 1741 siirtoa [[Ylitornio]]lle. Viranhakemustaan hän perusteli mm. edeltäjänsä Anders Tornensiksen kurjalla kohtalolla. Kirjeessä tuomiokapitulille Junnelius kirjoitti ”En halua lapsilleni samaa kohtaloa, kuin edeltäjäni Andersin lapset kokivat. He muuttuivat tavoiltaan lappalaisiksi ja elivät mitä kurjimmassa köyhyydessä ja halveksunnan alaisuudessa”. Junnelius ei saanut virkaa, mutta neljä vuotta myöhemmin 1744 hänet nimitettiin Oulun kirkkoherraksi.
== Kirkkoherrana Oulussa==
== Kirkkoherrana Oulussa==
[[Tiedosto:Sara Wacklin Church Oulu 1822.JPG|pienoiskuva|200px|Oulun kirkko ennen vuoden 1822 suurpaloa.]]
Johan Junnelius tuli Oulun seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 1745.<ref name=oulu>[http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=371&TYPE=HTML&LANG=FI Oulun Kirkkoherrat]</ref> Hän vaikutti mm. [[Oulun tuomiokirkko|Oulun kirkon]] uudisrakentamiseen. Muhoksen ja Oulunsalon miehet kokoontuivat vuonna 1750 pohtimaan uuden kirkon rakentamissuunnitelmia. Kirkkoherra Junnelius ehdotti tuolloin, että seurakunta tarvitsisi uuden ja tilavamman kirkon.<ref >[http://www.ouka.fi/ppm/naakka/kesakuu/naakka_lue.htm Oulun Tuomiokirkon historia Ouka]</ref> Kivisen kirkon rakentaminen aloitettiin kuusitoista vuotta Junneliuksen kuoleman jälkeen. Se tuhoutui [[Oulun palo]]ssa 1822, mutta sen seinien varaan rakennettiin nykyinen Oulun tuomiokirkko.
Johan Junnelius ei ollut lainkaan ehdolla Oulun seurakunnan kirkkoherran vaaleissa vuonna 1745. Virkaan hänet nimitti kuningas [[Aadolf Fredrik]].<ref name="Kirkeskaup"/><ref name=oulu>[http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=PRIESTS&ID=371&TYPE=HTML&LANG=FI Oulun Kirkkoherrat]</ref> Hän vaikutti muun muassa [[Oulun tuomiokirkko|Oulun kirkon]] uudisrakentamiseen. Muhoksen ja Oulunsalon miehet kokoontuivat vuonna 1750 pohtimaan uuden kirkon rakentamissuunnitelmia. Kirkkoherra Junnelius ehdotti tuolloin, että seurakunta tarvitsisi uuden ja tilavamman kirkon.<ref>[http://www.ouka.fi/ppm/naakka/kesakuu/naakka_lue.htm Oulun Tuomiokirkon historia Ouka]</ref> Kivisen kirkon rakentaminen aloitettiin kuusitoista vuotta Junneliuksen kuoleman jälkeen. Se tuhoutui [[Oulun palo 1822|Oulun palossa]] 1822, mutta sen seinien varaan rakennettiin nykyinen Oulun tuomiokirkko.<ref name="Kirkeskaup"/>


==Lähteet==
==Lähteet==
{{viitteet|viitteet=
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="JunnJoh1">{{verkkoviite| Nimeke= Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 | Osoite=http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=4887 | Julkaisija= Helsingin Yliopisto| Ajankohta= 7.8.2011| Tiedostomuoto=HTML-asiakirja}}</ref>
*<ref name="JunnJoh1">{{verkkoviite| Nimeke= Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 | Osoite=https://ylioppilasmatrikkeli.fi/henkilo.php?id=4887 | Julkaisija= Helsingin Yliopisto| Ajankohta= 7.8.2011| Tiedostomuoto=HTML-asiakirja}}</ref>
<ref name="JunnJoh2">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.genealogia.fi/vsk/12/12_22.htm | Nimeke = Alatornion ja Tornion kaupungin paimenmuisto | Selite=Lapin kirkollinen opetus Ruotsin vallan aikana | Tekijä = H. J. Boström| Tiedostomuoto = | Sivu = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = }}</ref>
*<ref name="JunnJoh2">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.genealogia.fi/vsk/12/12_22.htm | Nimeke = Alatornion ja Tornion kaupungin paimenmuisto | Selite=Lapin kirkollinen opetus Ruotsin vallan aikana | Tekijä = H. J. Boström | Julkaisija = genealogia.fi | Viitattu = }}</ref>
<ref name="JunnJoh5">{{verkkoviite| Nimeke= Henkilötiedot | Osoite= http://www.foark.umu.se/samlingar/register/Forska_om_samer.pdf | Nimeke = Forska om samer| Julkaisija= Umeå Universitet| Ajankohta= 2009| | Sivu = 30| Kieli = {{sv}}| Tiedostomuoto=pdf-tiedosto}}</ref>}}
*<ref name="JunnJoh5">{{verkkoviite| Osoite= http://www.foark.umu.se/samlingar/register/Forska_om_samer.pdf | Nimeke = Forska om samer| Julkaisija= Umeå Universitet| Ajankohta= 2009| Sivu = 30| Kieli = {{sv}}| Tiedostomuoto= pdf}}</ref>
*<ref name="Kirkeskaup">{{Kirjaviite | Tekijä = Palola, Ari-Pekka | Nimeke = Oulun kirkkohistoria. 1, Kirkko keskellä kaupunkia| Sivu = 52| Vuosi = 2000 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä |Isbn= 952-91-2755-3}}</ref>
==Katso myös==
}}
*[[Junnelius]]

{{Auktoriteettitunnisteet}}


{{DEFAULTSORT:Junnelius, Johan M.}}
{{AAKKOSTUS:Junnelius, Johan M.}}
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit]]
[[Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit]]
[[Luokka:Lapin historia]]
[[Luokka:Oulun historia]]
[[Luokka:Oulun historia]]
[[Luokka:Vuonna 1694 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1694 syntyneet]]

Nykyinen versio 27. marraskuuta 2024 kello 10.06

Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1694 syntynyttä henkilöä. Muita samannimisiä löytyy Junnelius-sivulta.

Johan Junnelius (1694 Tervola – 10. kesäkuuta 1755 Oulu) oli pohjoissuomalainen pappi, joka toimi kirkkoherrana sekä Koutokeinossa että Oulussa. Junnelius uudisti kristinuskon opetusta Ylä-Lapin alueella, joka oli Ruotsin vallan alaisuudessa.[1]

Henkilötiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uppsalan yliopiston Gustavianum ja Tuomiokirkko 1700-luvulla.

Johan Mattsinpoika Junneliuksen nimen kirjoitusasu vaihtelee, etunimenä on eri aikalaiskirjoituksissa mm. Johan, Johannes sekä Johannis Ostrobotniensis.[2] Sukunimestä käytetty versioita Junna, Junelius, Junnelius[2] ja Junttila.[3]

Junnelius valmistui ylioppilaaksi Turussa 1715 ja siirtyi samana vuonna opiskelemaan Uppsalan yliopistoon teologiseen tiedekuntaan.[2]

Junnelius avioitui Brita Isakintytär Tornbergin (1707–1768) kanssa. Perheeseen syntyi 10 lasta. Viimeisen leposijan Junnelius sain Oulunsalossa: Oulunsalon kirkon kirkkosalin seinässä on hautausmaalta 1960-luvulla löydetty, 1800-luvulla kaiverrettu, hautaristin laatta, jonka latinankielinen teksti suomennettuna kuuluu: ”Tähän hautauurnaan on kätketty Oulun entisen kirkkoherran, hyvin kunnianarvoisan ja kuuluisan Johan Junneliuksen tomumaja”.[4]

Kirkkoherrana Pohjoiskalotissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kautokeinon kirkko (1701-1944).

Ensimmäisessä pappisvirassaan Junnelius toimi kirkkoherrana Kautokeinossa 1719-1745 (nykyisin Norjan puolella). Seurakunnan alaisuuteen kuului mm. Aviovaaran, Kautokeinon, Utsjoen, Jukkasjärven ja Enontekiön seurakunnat[1]. Enontekiöltä Johan hoiti virkaansa viimeiset kolme vuotta ennen Ouluun siirtymistä.lähde?

Johan Junnelius uudisti kristinuskon opetusta Ruotsille kuuluneella Ylä-Lapin alueella. Hän teki useita esityksiä Härnösandin hiippakunnalle 1740–1746. Esityksessä hän painotti, että kristinuskon opettajien tulee osata Ruotsin ja Lapin kieltä. Hänen esityksestään aloitettiinkin kristinuskon opettajien saamen kielen koulutus.[5][6][7]

Johan Junnelius oli Kautokeinon kirkkoherrana kauemmin kuin kukaan muu,[8] ja anoi vuonna 1741 siirtoa Ylitorniolle. Viranhakemustaan hän perusteli mm. edeltäjänsä Anders Tornensiksen kurjalla kohtalolla. Kirjeessä tuomiokapitulille Junnelius kirjoitti ”En halua lapsilleni samaa kohtaloa, kuin edeltäjäni Andersin lapset kokivat. He muuttuivat tavoiltaan lappalaisiksi ja elivät mitä kurjimmassa köyhyydessä ja halveksunnan alaisuudessa”. Junnelius ei saanut virkaa, mutta neljä vuotta myöhemmin 1744 hänet nimitettiin Oulun kirkkoherraksi.lähde?

Kirkkoherrana Oulussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oulun kirkko ennen vuoden 1822 suurpaloa.

Johan Junnelius ei ollut lainkaan ehdolla Oulun seurakunnan kirkkoherran vaaleissa vuonna 1745. Virkaan hänet nimitti kuningas Aadolf Fredrik.[9][3] Hän vaikutti muun muassa Oulun kirkon uudisrakentamiseen. Muhoksen ja Oulunsalon miehet kokoontuivat vuonna 1750 pohtimaan uuden kirkon rakentamissuunnitelmia. Kirkkoherra Junnelius ehdotti tuolloin, että seurakunta tarvitsisi uuden ja tilavamman kirkon.[10] Kivisen kirkon rakentaminen aloitettiin kuusitoista vuotta Junneliuksen kuoleman jälkeen. Se tuhoutui Oulun palossa 1822, mutta sen seinien varaan rakennettiin nykyinen Oulun tuomiokirkko.[9]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b H. J. Boström: Alatornion ja Tornion kaupungin paimenmuisto (Lapin kirkollinen opetus Ruotsin vallan aikana) genealogia.fi.
  2. ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 (HTML-asiakirja) 7.8.2011. Helsingin Yliopisto.
  3. ↑ a b Oulun Kirkkoherrat
  4. ↑ Oulunsalon kirkon kyltit
  5. ↑ Egil Johansson: Scriptum nr: 15, s. 52. Umeå Universitet. Virhe: Virheellinen ISSN-tunniste (ruotsiksi) Verkkoversio (ruotsiksi)
  6. ↑ Fellman: 1910-1915 II, s. 267f. Umeå Universitet. (ruotsiksi) Verkkoversio (ruotsiksi)
  7. ↑ Henry Biaudet: Paavinistuimen ja Ruotsin väliset suhteet XVIn vuosisadan jälkipuoliskolla / Le Saint-Siège et la Suède durant la seconde moitié du XVIe siècle. Helsingfors / Paris: Suomen historiallinen seura, 1906. Verkossa
  8. ↑ Forska om samer (pdf) 2009. Umeå Universitet. (ruotsiksi)
  9. ↑ a b Palola, Ari-Pekka: Oulun kirkkohistoria. 1, Kirkko keskellä kaupunkia, s. 52. Oulu: Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä, 2000. ISBN 952-91-2755-3
  10. ↑ Oulun Tuomiokirkon historia Ouka
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Johan_Junnelius&oldid=22853647”