Ero sivun ”Prikaati K” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
perustamisen avainhenkilöt
Kumottu muokkaus 22844976, jonka teki Kippari1 (keskustelu) Toki ovat kuuluneet, mutta nämä ovatkin kuuluneet itämerensuom. muodostettuun osastoon, jollaisia oli talvisodassa vain yksi.
Merkkaus: Kumoaminen
 
(21 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Prikaati K''' ('''Prikaati Kuussaari (Pr.K)''') oli Päämajan [[23. kesäkuuta]] [[1941]]<ref name=Rautala15_105>Rautala 2015, s. 105</ref> perustettavaksi käskemä suomalainen sotatoimiyhtymä, johon oli käsketty koottavaksi Suomessa asuvat itäkarjalais- ja inkeriläissyntyiset asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen Vapausodan aikana ja jälkeen. Prikaatiin kuului lisäksi runsaasti suomalaisia vapaaehtoisia.
'''Prikaati K''' ('''Prikaati Kuussaari (Pr.K)''') oli Päämajan 23. kesäkuuta 1941<ref name=Rautala15_105>Rautala 2015, s. 105</ref> perustettavaksi käskemä suomalainen sotatoimiyhtymä, johon oli käsketty koottavaksi [[Suomen karjalankieliset|Suomessa asuvat itäkarjalais]]- ja [[Inkeriläiset|inkeriläissyntyiset]] asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] ja [[Heimosodat|heimosotien]] aikana. Prikaatiin kuului lisäksi runsaasti suomalaisia vapaaehtoisia. Osa sotilaista oli heimosotien veteraaneja<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Pimiä, Tenho|Nimeke=Tähtäin idässä – Suomalainen sukukansojen tutkimus
toisessa maailmansodassa|Vuosi=2009|Sivu=66–67|Selite=Väitöskirja, Jyväskylä Studies in Humanities 124|Julkaisija=Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto}}</ref>.


Prikaati K tunnettiin alkuvaiheessa nimellä Osasto Kuussaari (Os.K). Osaston perustamisessa keskeisiä henkilöitä olivat tuleva komentaja [[Eero Kuussaari]] sekä [[Ragnar Nordström]] ja heimoaktivisti [[Reino Castrén]].<ref name=Rautala15_105 />
Prikaati tunnettiin alkuvaiheessa nimellä '''Osasto Kuussaari (Os.K)''', jonka perustamisessa keskeisiä henkilöitä olivat komentaja [[Eero Kuussaari]] sekä [[Ragnar Nordström]] ja heimoaktivisti [[Reino Castrén]].<ref name=Rautala15_105 />


Lokakuun 19. päivänä 1941 Tsinjärvelle ryhmittynyt prikaati eteni [[Soutjärvi|Soutjärvelle]] ja valtasi Semsvaaran kylän.<ref name=":0" />
⚫
==Perustaminen ja varustaminen==
Prikaati perustettiin 27.6 – 29.7.1941 Kajaanissa.


⚫
== Perustaminen ==
Perustamisen päättyessä (25.7.) Prikaatin vahvuus oli 184 vienankarjalaista, 85 aunuslaista, 102 inkeriläistä, 102 heimosoturia, 188 karjalaista ja 621 vapaaehtoista. Yhteensä henkilöstövahvuus oli 1324 miestä.<ref>Kallioniemi 1992, s.66</ref>
Prikaati perustettiin 27. kesäkuuta – 29. heinäkuuta 1941 [[Kajaani|Kajaanissa]]. Perustamisen päättyessä 25. heinäkuuta prikaatin vahvuus oli 184 [[Vienan Karjala|vienankarjalaista]], 85 [[Aunuksen Karjala|aunuslaista]], 102 inkeriläistä, 102 [[Heimosoturi|heimosoturia]], 188 [[Karjalaiset (kansa)|karjalaista]] ja 621 vapaaehtoista eli yhteensä oli 1&nbsp;324 miestä.<ref>Kallioniemi 1992, s.66</ref> Prikaatin sotilaita oli ottanut osaa talvisotaan [[Sissipataljoona 5|Sissipataljoona 5:n]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/sites/default/files/kh-artikkelit/KH1953_01-02_156.pdf|nimeke=Tapahtui omassa piirissämme|tekijä=|julkaisu=KARJALAN HEIMO|ajankohta=1953|julkaisija=|viitattu=2.12.2020}}</ref> riveissä.


Varustaminen vaati runsaasti aikaa, koska perustaminen tapahtui liikekannallepanossa perustettujen joukkojen perustamisen jälkeen ja osin jouduttiin turvautumaan tilapäisratkaisuihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Eero Kuussaari | Otsikko = Prikaati K:n eteneminen Kuutamalahdelle elokussa 1941 | Julkaisu = Kansa Taisteli | Ajankohta = 1957 | Numero = 1 | Sivut = 20-22 | Selite = Verkkojulkaisu | www = https://kansataisteli.sshs.fi/Tekstit/1957/Kansa_Taisteli_01_1957.pdf}}</ref>
Prikaatiin kuului lisäksi runsaasti suomalaisia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisista suomalaisista osa oli osallistunut Suomen Vapausodan jälkeisiin heimoretkiin ja kuului [[Akateeminen_Karjalaseura|Akateemiseen Karjalaseuraan (AKS)]].


=== Joukot ===
Varustaminen vaati runsaasti aikaa, koska perustaminen tapahtui liikekannallepanossa perustettujen joukkojen perustamisen jälkeen ja osin jouduttiin turvautumaan tilapäisratkaisuihin.
*Esikunta ja Esikuntakomppania (E ja EK/Pr.K)
== Komentajat ==
⚫
*[[Erillinen_pataljoona_7|Aunuksen Heimosoturipataljoona]] (AHSP/Pr.K)
* [[eversti]] Eero Kuussaari<ref name=Rautala15_105>Rautala 2015, s. 105</ref>
⚫
*[[Erillinen_pataljoona_8|Vienan Heimosoturipataljoona]] (VHSP/Pr.K)


== Joukot ==
== Sotatie ==
Perustamisen jälkeen prikaati alistettiin [[14. divisioona (jatkosota)|14. divisioonalle]],<ref name=Rautala15_105 /> ja osallistui [[Itä-Karjalan valtaus 1941|Itä-Karjalan valtaukseen]]. Se keskitettiin junakuljetuksella Kajaanista Lieksan [[Pankakoski|Pankakoskelle]] ja edelleen jalkamarssina Pankakoski–Inari–[[Lentiira]]–[[Lupasalmi]].{{Lähde}}
*E ja EK/Pr.K|Esikunta ja Esikuntakomppania/Pr.K
⚫
*[[Erillinen_pataljoona_7|Aunuksen Heimosoturipataljoona (AHSP/Pr.K)]]
⚫
*[[Erillinen_pataljoona_8|Vienan Heimosoturipataljoona (VHSP/Pr.K)]]


⚫
Perustamisen aikainen nimi osasto Kuussaari (Os.K) muutettiin 7. elokuuta 1941 prikaati Kuussaareksi (Pr.K). Sille alistettiin seuraavat joukot:
==Prikaati K:n sotatie==
⚫
* [[Jalkaväkirykmentti 10 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 10:n]] II pataljoona (II/JR 10)<ref name=Rautala15_106>Rautala 2015, s. 106.</ref>
⚫
* 24. rajakomppania<ref name=Rautala15_106 />
* Erillinen polkupyöräkomppania
* [[Jalkaväkirykmentti 52 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 52:n]] tykkikomppania (TykK/JR 52)
* Tykkikomppania 16 (TykK 16)
* Raskas kranaatinheitinjoukkue
* Pioneerijoukkue [[Pioneeripataljoona 24 (jatkosota)|pioneeripataljoona 24:stä]] (PionJ/PionP 24)
* [[Kenttätykistörykmentti 18 (jatkosota)|Kenttätykistörykmentti 18:n]] 3. patteri (3./KTR18)
* Huoltomuodostelmia


Prikaatia vastassa oli majuri [[Valter Valli]]n komentama puna-armeijan jalkaväkirykmentti 126. Vastakkain olivat osin Suomesta sisällissodan yhteydessä [[Suomen sisällissota#Hävinneen kohtalo|Neuvostoliittoon siirtyneet suomalaiset]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitosta]] Suomeen siirtyneet vienalaiset ja inkeriläiset. Prikaatin suurimmaksi saavutukseksi{{kenen mukaan}} voidaan katsoa [[Porajärven valtaus]].{{Lähde}} Sen muut taistelupaikat olivat:
Perustamisen jälkeen Prikaati K alistettiin [[14._divisioona_(jatkosota)|14. Divisioonalle]]<ref name=Rautala15_105 /> ja se osallistui [[Itä-Karjalan valtaus 1941|Itä-Karjalan]] valtaukseen.
⚫
* [[Kuutamalahti]]

⚫
* Tshinjärvi
Prikaati keskitettiin junakuljetuksella Kajaanista Lieksan Pankakoskelle ja sieltä edelleen jalkamarssina reittiä Pankakoski-Inari-Lentiira-Lupasalmi.
⚫
* Soutjärvi

⚫
7. elokuuta 1941 perustamisen aikainen nimi Osasto Kuussaari (Os.K) muuttui Prikaati Kuussaareksi (Pr.K) ja sille alistettiin seuraavat joukot:
⚫
* II/JR 10<ref name=Rautala15_106>Rautala 2015, s. 106</ref>
⚫
* 24. RajaK<ref name=Rautala15_106 />
* Er.PPK
* TykK/JR 52
* TykK 16
* RsKrhJ
* PionJ/PionP 24
* 3./KtR18
* huoltomuodostelmia

Prikaatin taistelun tekee mielenkiintoiseksi se, että sen vastapuolella taisteli [[Valter Valli|majuri Valter Vallin]] komentama puna-armeijan JR 126. Vastakkain olivat osin Suomesta vapaussodan yhteydessä Neuvostoliittoon siirtyneet suomalaiset ja Neuvostoliitosta Suomeen siirtyneet vienalaiset ja inkeriläiset.

Prikaatin suurimmaksi saavutukseksi voidaan katsoa [[Porajärvi (taajama)|Porajärven]] valtaus. Prikaati K:n muut taistelupaikat olivat:
⚫
* Kuutamalahti,
⚫
* Tshinjärvi,
⚫
* [[Soutjärvi]],
* Semsvaara
* Semsvaara
* [[Juustjärvi]]
* [[Juustjärvi]]
{{Lähde}}


==Prikaatin lakkauttaminen==
==Prikaatin lakkauttaminen==
Prikaati lakkautettiin 22.10.1941 ja sen joukoista muodostettiin:
Prikaati lakkautettiin 22. lokakuuta 1941, jolloin sen pataljoonat jatkoivat palvelustaan erillisinä pataljoonina:
* Aunuksen Heimosoturipataljoona 23.10.1941 - 31.1.1944, 1.2.1944 alkaen pataljoona esiintyy nimellä [[Erillinen_pataljoona_7 | Erillinen pataljoona 7 (ErP 7)]]
* Aunuksen Heimosoturipataljoona ja 1. helmikuuta 1944 uudelleen nimetty [[Erillinen pataljoona 7]] (ErP 7)
* Vienan Heimosoturipataljoona 23.10.1941 - 31.1.1944, 1.2.1944 alkaen pataljoona esiintyy nimellä [[Erillinen_pataljoona_8 | Erillinen pataljoona 8 (ErP 8)]]
* Vienan Heimosoturipataljoona ja 1. helmikuuta 1944 uudelleen nimetty [[Erillinen pataljoona 8]] (ErP 8)
Prikaati oli kärsinyt olemassaolonsa aikana tappioina 81 kaatunutta ja yhden kadonneen. Lisäksi haavoittuneita oli 307.<ref>Kallioniemi 1992, s.275-277</ref>


== Muistoristi ==
==Tappiot 31.7. - 22.10.1941==
Prikaatilla on oma muistoristi, jonka olivat oikeutettuja saamaan prikaatiin sen toiminta-aikana 25. kesäkuuta 1941 – 15. syyskuuta 1944 [[Porajärvi (taajama)|Porajärven]] suunnalla kuuluneet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tammenlehva.fi/viime-sotiemme-muistoristit-ja-mitalit/|nimeke=Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit – Tammenlehva|viitattu=2023-03-25|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
* Kaatuneita 81
* Kadonneita 1
* Haavoittuneita 307 <ref>Kallioniemi 1992, s.275-277</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Nimeke = Prikaati K: Heimosoturit jatkosodassa|Tekijä = Kallioniemi, Timo|Vuosi = 1992 |
*{{Kirjaviite | Nimeke = Prikaati K: Heimosoturit jatkosodassa|Tekijä = Kallioniemi, Timo|Vuosi = 1992 |
Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Pohjoinen |Tunniste = |Isbn= 951-749-161-1}}
Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija = Pohjoinen | Isbn = 951-749-161-1}}
* {{Kirjaviite| Nimeke = Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys| Julkaisija = Gummerus| Vuosi =2015
* {{Kirjaviite| Nimeke = Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys| Julkaisija = Gummerus| Vuosi =2015
| Tekijä = Rautala, Ari| | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =978-951-24-0087-4
| Tekijä = Rautala, Ari| | Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn =978-951-24-0087-4}}

| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =| Viitattu = | Kieli = }}
=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

Nykyinen versio 24. marraskuuta 2024 kello 00.16

Prikaati K (Prikaati Kuussaari (Pr.K)) oli Päämajan 23. kesäkuuta 1941[1] perustettavaksi käskemä suomalainen sotatoimiyhtymä, johon oli käsketty koottavaksi Suomessa asuvat itäkarjalais- ja inkeriläissyntyiset asevelvolliset, jotka olivat siirtyneet Suomeen sisällissodan ja heimosotien aikana. Prikaatiin kuului lisäksi runsaasti suomalaisia vapaaehtoisia. Osa sotilaista oli heimosotien veteraaneja[2].

Prikaati tunnettiin alkuvaiheessa nimellä Osasto Kuussaari (Os.K), jonka perustamisessa keskeisiä henkilöitä olivat komentaja Eero Kuussaari sekä Ragnar Nordström ja heimoaktivisti Reino Castrén.[1]

Lokakuun 19. päivänä 1941 Tsinjärvelle ryhmittynyt prikaati eteni Soutjärvelle ja valtasi Semsvaaran kylän.[2]

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaati perustettiin 27. kesäkuuta – 29. heinäkuuta 1941 Kajaanissa. Perustamisen päättyessä 25. heinäkuuta prikaatin vahvuus oli 184 vienankarjalaista, 85 aunuslaista, 102 inkeriläistä, 102 heimosoturia, 188 karjalaista ja 621 vapaaehtoista eli yhteensä oli 1 324 miestä.[3] Prikaatin sotilaita oli ottanut osaa talvisotaan Sissipataljoona 5:n[4] riveissä.

Varustaminen vaati runsaasti aikaa, koska perustaminen tapahtui liikekannallepanossa perustettujen joukkojen perustamisen jälkeen ja osin jouduttiin turvautumaan tilapäisratkaisuihin.[5]

Joukot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotatie

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustamisen jälkeen prikaati alistettiin 14. divisioonalle,[1] ja osallistui Itä-Karjalan valtaukseen. Se keskitettiin junakuljetuksella Kajaanista Lieksan Pankakoskelle ja edelleen jalkamarssina Pankakoski–Inari–Lentiira–Lupasalmi.lähde?

Perustamisen aikainen nimi osasto Kuussaari (Os.K) muutettiin 7. elokuuta 1941 prikaati Kuussaareksi (Pr.K). Sille alistettiin seuraavat joukot:

Prikaatia vastassa oli majuri Valter Vallin komentama puna-armeijan jalkaväkirykmentti 126. Vastakkain olivat osin Suomesta sisällissodan yhteydessä Neuvostoliittoon siirtyneet suomalaiset ja Neuvostoliitosta Suomeen siirtyneet vienalaiset ja inkeriläiset. Prikaatin suurimmaksi saavutukseksikenen mukaan? voidaan katsoa Porajärven valtaus.lähde? Sen muut taistelupaikat olivat:

Prikaatin lakkauttaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaati lakkautettiin 22. lokakuuta 1941, jolloin sen pataljoonat jatkoivat palvelustaan erillisinä pataljoonina:

Prikaati oli kärsinyt olemassaolonsa aikana tappioina 81 kaatunutta ja yhden kadonneen. Lisäksi haavoittuneita oli 307.[7]

Muistoristi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prikaatilla on oma muistoristi, jonka olivat oikeutettuja saamaan prikaatiin sen toiminta-aikana 25. kesäkuuta 1941 – 15. syyskuuta 1944 Porajärven suunnalla kuuluneet.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kallioniemi, Timo: Prikaati K: Heimosoturit jatkosodassa. Oulu: Pohjoinen, 1992. ISBN 951-749-161-1
  • Rautala, Ari: Karjalan armeija: 100 000 sotilaan hyökkäys. Helsinki: Gummerus, 2015. ISBN 978-951-24-0087-4

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Rautala 2015, s. 105
  2. ↑ a b Pimiä, Tenho: Tähtäin idässä – Suomalainen sukukansojen tutkimus toisessa maailmansodassa, s. 66–67. (Väitöskirja, Jyväskylä Studies in Humanities 124) Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 2009.
  3. ↑ Kallioniemi 1992, s.66
  4. ↑ Tapahtui omassa piirissämme KARJALAN HEIMO. 1953. Viitattu 2.12.2020.
  5. ↑ Eero Kuussaari: Prikaati K:n eteneminen Kuutamalahdelle elokussa 1941. (Verkkojulkaisu) Kansa Taisteli, 1957, nro 1, s. 20-22. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ a b Rautala 2015, s. 106.
  7. ↑ Kallioniemi 1992, s.275-277
  8. ↑ Viime sotiemme muistoristit ja -mitalit – Tammenlehva tammenlehva.fi. Viitattu 25.3.2023. (englanti)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Prikaati_K&oldid=22845072”