Ero sivun ”Pohjanmaan rantatie” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Postilinja 1644
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
218 299 muokkausta
luettelo isbn:stä löytyy mm. finnasta, ei jokaista versiota tarvita täällä
 
(13 välissä olevaa versiota 8 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Rantatie opastekyltti.JPG|thumb|250px|Pohjanmaan rantatien opaste seututiellä 847 [[Kempele]]en [[Riihivainio]]lla.]]
[[Tiedosto:Rantatie opastekyltti.JPG|pienoiskuva|Pohjanmaan rantatien opaste seututiellä 847 [[Kempele]]en [[Riihivainio]]lla.]]
[[Kuva:Pohjanmaan rantatietä Eurajoen Irjanteella.JPG|thumb|250px|Pohjanlahden rantatieten opaste [[Yhdystie 2170|yhdystiellä 2170]] [[Eurajoki|Eurajoen]] [[Irjanne|Irjanteeella]].]]
[[Tiedosto:Pohjanmaan rantatietä Eurajoen Irjanteella.JPG|pienoiskuva|Pohjanlahden rantatien opaste [[Yhdystie 2170|yhdystiellä 2170]] [[Eurajoki|Eurajoen]] [[Irjanne|Irjanteella]].]]


'''Pohjanmaan rantatie''' ([[matkailutie]]nä '''Pohjanlahden rantatie''') on [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] ympäri [[Turku|Turusta]] [[Tukholma]]an kulkenut historiallinen [[maantie]] ja vanha postireitti. Se yhdisti jo [[Keskiaika|myöhäiskeskiajalla]] [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]], [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Pohjanmaa]]n [[Ruotsi-Suomi|Ruotsin]] eteläosiin saakka.
'''Pohjanmaan rantatie''' ([[matkailutie]]nä '''Pohjanlahden rantatie''') on [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] ympäri [[Turku|Turusta]] [[Tukholma]]an kulkenut historiallinen [[maantie]] ja vanha postireitti. Se yhdisti jo [[Keskiaika|myöhäiskeskiajalla]] [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomen]], [[Satakunnan maakunta|Satakunnan]] ja [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Ruotsi-Suomi|Ruotsin]] eteläosiin saakka.


Rantatietä pitkin kulki keskiajalla [[Turun linna|Turun]] ja [[Korsholman linna|Korsholman linnojen]] välinen yhteydenpito. 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella ja sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita.
Rantatietä pitkin kulki keskiajalla [[Turun linna|Turun]] ja [[Korsholman linna|Korsholman linnojen]] välinen yhteydenpito. 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella ja sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita.


Vuonna 2010 tien reitille sen Suomen puoleiselle osalle perustettiin [[matkailutie]] nimellä Pohjanlahden rantatie. Matkailutie noudattaa historiallisen tien reittiä osittain mutta kulkee osittain muita, uudempia ja suurempia teitä.
Vuonna 2010 tien reitille sen Suomen puoleiselle osalle perustettiin [[matkailutie]] nimellä Pohjanlahden rantatie. Matkailutie noudattaa historiallisen tien reittiä osittain mutta kulkee osittain muita, uudempia ja suurempia teitä.

Pohjanmaan rantatie on luokiteltu [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin]]<ref>{{RKY|4372}}</ref>.


==Tien reitti==
==Tien reitti==
Nykyisen Suomen alueella tie seuraili länsirannikkoa. Sen rakentamisaikataulusta tai vaiheista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti tietä on rakennettu keskiajalta lähtien. [[1550-luku|1550-luvulla]] tie oli rakennettu Korsholmaan, joidenkin tietojen mukaan [[Kokkola]]an saakka. Lisäksi Pohjanlahden ympäri kulkenutta [[talvitie]]tä lienee käytetty jo myöhäiskeskiajalla. <ref name="suomen_teiden_historia_i_s61">Suomen teiden historia I 1974, s. 61.</ref><ref name="mauranen1999_s173-174">Mauranen 1999, ss. 173–174.</ref>
Nykyisen Suomen alueella tie seuraili länsirannikkoa. Sen rakentamisaikataulusta tai vaiheista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti tietä on rakennettu keskiajalta lähtien. 1550-luvulla tie oli rakennettu Korsholmaan, joidenkin tietojen mukaan [[Kokkola]]an saakka. Lisäksi Pohjanlahden ympäri kulkenutta [[talvitie]]tä lienee käytetty jo myöhäiskeskiajalla. <ref name="suomen_teiden_historia_i_s61">Suomen teiden historia I 1974, s. 61.</ref><ref name="mauranen1999_s173-174">Mauranen 1999, ss. 173–174.</ref>


[[Oulu]]un saakka vaunuilla ajettava tie on ulottunut [[1600-luku|1600-luvun]] loppupuolella<ref name="mauranen1999_s173-174" /> ja [[Tornio]]on [[1750-luku|1750-luvulla]].<ref name="suvanto2000_s2">Suvanto 2000, s. 2 (PDF-sivu 5).</ref> Nykyisen [[Ruotsi]]n alueella kulkeneet osuudet ovat valmistuneet suunnilleen samaa tahtia Suomen puolisten osuuksien kanssa.<ref name="mauranen1999_s174">Mauranen 1999, s. 174</ref> [[Posti]]linja Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan aloitti jo 1644.<ref name="Heljala et al">{{Kirjaviite | Nimeke = Meren ja teollisuuden kaupunki | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Vuosi = 2013 | Tekijä = Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina | Sivu = 97 | Selite = Suomen ympäristö 15/2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-952-11-4252-9 | www = http://hdl.handle.net/10138/42384 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = }}</ref>
[[Oulu]]un saakka vaunuilla ajettava tie on ulottunut 1600-luvun loppupuolella<ref name="mauranen1999_s173-174" /> ja [[Tornio]]on 1750-luvulla.<ref name="suvanto2000_s2">Suvanto 2000, s. 2 (PDF-sivu 5).</ref> Nykyisen [[Ruotsi]]n alueella kulkeneet osuudet ovat valmistuneet suunnilleen samaa tahtia Suomen puolisten osuuksien kanssa.<ref name="mauranen1999_s174">Mauranen 1999, s. 174</ref> [[Posti]]linja Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan aloitti jo 1644.<ref name="Heljala et al">{{Kirjaviite | Nimeke = Meren ja teollisuuden kaupunki | Julkaisija = Ympäristöministeriö | Vuosi = 2013 | Tekijä = Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina | Sivu = 97 | Selite = Suomen ympäristö 15/2013 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 978-952-11-4252-9 | www = http://hdl.handle.net/10138/42384 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = }}</ref>


==Rantatien nykyinen käyttö==
==Rantatien nykyinen käyttö==
Nykyisin valtatiet [[valtatie 8|8]] ja [[valtatie 4|4]] ovat syrjäyttäneet rantatien. Joitain osuuksia tiestä on kuitenkin edelleen käytössä. Tällaisia osuuksia ovat muun muassa Pateniementie [[Oulu]]ssa<ref name="viapix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?1265 | Nimeke = Oulu–Kajaani-kehittämisvyöhyke. Via Pix -matkailuvyöhykkeen esisuunnitelma | Tekijä = Korpinen, Suvi | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan liitto &amp; Kainuun maakunta -kuntayhtymä &amp; Tiehallinto, Oulun tiepiiri | Viitattu = 2.9.2007 | Kieli = }}</ref> sekä Simonkyläntie [[Simo]]ssa. Viimeksi mainittu on myös [[museotie]].<ref name="suvanto2006_s8">Suvanto 2006, s. 8 (PDF-sivu 11).</ref>
Nykyisin valtatiet [[valtatie 8|8]] ja [[valtatie 4|4]] ovat syrjäyttäneet rantatien. Joitain osuuksia tiestä on kuitenkin edelleen käytössä. Tällaisia osuuksia ovat muun muassa Pateniementie Oulussa<ref name="viapix">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?1265 | Nimeke = Oulu–Kajaani-kehittämisvyöhyke. Via Pix -matkailuvyöhykkeen esisuunnitelma | Tekijä = Korpinen, Suvi | Tiedostomuoto = PDF | Selite = s. 25 | Julkaisu = | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan liitto &amp; Kainuun maakunta -kuntayhtymä &amp; Tiehallinto, Oulun tiepiiri | Viitattu = 2.9.2007 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20070929135128/http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/file.php?1265 | arkistoitu = 29.9.2007 }}</ref> sekä [[Simonkyläntie]] [[Simo]]ssa. Viimeksi mainittu on myös [[museotie]].<ref name="suvanto2006_s8">Suvanto 2006, s. 8 (PDF-sivu 11).</ref>


Pohjanmaan rantatie sai [[Liikennevirasto]]lta valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rantatie.com/|Nimeke=Löydä oma horisonttisi Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua|Julkaisija=Pohjanlahden Rantatie|Viitattu=1.9.2012}}</ref>
Pohjanmaan rantatie sai [[Liikennevirasto]]lta valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.rantatie.com/|Nimeke=Löydä oma horisonttisi Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua|Julkaisija=Pohjanlahden Rantatie|Viitattu=1.9.2012|arkisto=https://web.archive.org/web/20121215071605/http://www.rantatie.com/|arkistoitu=15.12.2012}}</ref>


Rantatie toimii maantieteellisesti kokoavana historiallisena tienä, jolta erkanevat muun muassa [[Revontultentie]], [[Tervan tie]] sekä [[Sininen tie]] ja joka liittyy myös [[Saariston rengastie|Saariston rengastiehen]].
Rantatie toimii maantieteellisesti kokoavana historiallisena tienä, jolta erkanevat muun muassa [[Revontultentie]], [[Tervan tie]] sekä [[Sininen tie]] ja joka liittyy myös [[Saariston rengastie|Saariston rengastiehen]].


Pohjanlahden Rantatien taustavoimana on ''Kasitie ry – Riksåttan rf '', jonka alaisuuteen perustettu matkailutietoimikunta kehittää ja markkinoi syksystä 2012 lähtien matkailutietä. <ref>[http://www.kasitie.fi/ Kasitie ry – Riksåttan rf] viitattu 6.11.2012.</ref>
Pohjanlahden Rantatien taustavoimana on ''Kasitie ry – Riksåttan rf '', jonka alaisuuteen perustettu matkailutietoimikunta kehittää ja markkinoi syksystä 2012 lähtien matkailutietä. <ref>[http://www.kasitie.fi/ Kasitie ry – Riksåttan rf] {{Wayback|1=http://www.kasitie.fi/ |päiväys=20070927020401 }} viitattu 6.11.2012.</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==


*{{Kirjaviite | Tekijä = Mauranen, Tapani (toim.) | Nimeke = Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 1. Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860 | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tielaitos, Edita | Tunniste = ISBN 951-37-1782-8 (koko teos). ISBN 951-37-2377-1 (1. osa) | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Mauranen, Tapani (toim.) | Nimeke = Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 1. Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860 | Vuosi = 1999 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tielaitos, Edita | Tunniste = | Isbn = 951-37-1782-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen | Vuosi = 1974 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys | Tunniste = ISBN 951-46-0801-1 (koko teos). ISBN 951-46-0802-X (osa 1) | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen | Vuosi = 1974 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys | Tunniste = | Isbn = 951-46-0801-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Suvanto, Maria | Nimeke = Vanha rantatie Lapin läänin alueella. Inventointi | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Rovaniemi | Julkaisija = Lapin liitto, Lapin tiepiiri | Tunniste = Lapin liiton julkaisusarja A/20/2006. ISBN 951-9244-49-2 | www = http://www.lapinliitto.fi/julkaisut/vanharantatie/vanharantatie.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 2.9.2007 | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Suvanto, Maria | Nimeke = Vanha rantatie Lapin läänin alueella. Inventointi | Vuosi = 2006 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Rovaniemi | Julkaisija = Lapin liitto, Lapin tiepiiri | Tunniste = Lapin liiton julkaisusarja A/20/2006. | ISBN = 951-9244-49-2 | www = http://www.lapinliitto.fi/julkaisut/vanharantatie/vanharantatie.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 2.9.2007 | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo ja Timo Haavisto | Nimeke = Pohjanmaan kautta - Via Österbotten. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Tiemuseo, Vaasan tiepiiri | Tunniste = Tiemuseon julkaisuja 15. | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.11.2012 | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo ja Timo Haavisto | Nimeke = Pohjanmaan kautta - Via Österbotten. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Tiemuseo, Vaasan tiepiiri | Tunniste = Tiemuseon julkaisuja 15. | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.11.2012 | Kieli =}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael (toim.) | Nimeke = Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu = | Selite =Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15 | Julkaisupaikka =Pori | Julkaisija =Turun yliopisto | Tunniste =ISBN 978-951-29-3950-3 (painettu) ISBN 978-951-29-3993-0 (verkkojulkaisu) | www =http://www.doria.fi/handle/10024/46931 | www-teksti =Teoksen verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 27.11.2009 | Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael (toim.) | Nimeke =Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi | Vuosi =2009 | Luku = | Sivu = | Selite =Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15 | Julkaisupaikka =Pori | Julkaisija =Turun yliopisto | Tunniste = | Isbn = 978-951-29-3950-3 | www =http://www.doria.fi/handle/10024/46931 | www-teksti =Teoksen verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu =27.11.2009 | Kieli = }} {{Wayback|1=http://www.doria.fi/handle/10024/46931 |päiväys=20130603205308 }}


===Viitteet===
===Viitteet===
Rivi 34: Rivi 36:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
* [http://www.rantatie.com Pohjanlahden Rantatie]
* [http://www.rantatie.com Pohjanlahden Rantatie] {{Wayback|1=http://www.rantatie.com/ |päiväys=20121215071605 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kehusmaa, A. | Nimeke = Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli =}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kehusmaa, A. | Nimeke = Pohjanmaan rantatie Pohjois-Pohjanmaalla | Vuosi = 2000 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun tiepiiri | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/tutkimus_ja_jatko-opiskelu/projektit/Matkailutiehanke.html | Nimeke =Selkämeren rannikon matkailutiehanke | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun yliopisto | Viitattu = 27.11.2009 | Kieli = }}
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/tutkimus_ja_jatko-opiskelu/projektit/Matkailutiehanke.html | Nimeke =Selkämeren rannikon matkailutiehanke | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Turun yliopisto | Viitattu =27.11.2009 | arkisto =https://web.archive.org/web/20121002013331/http://www.hum.utu.fi/oppiaineet/satakunta/tutkimus_ja_jatko-opiskelu/projektit/Matkailutiehanke.html | arkistoitu =2.10.2012 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Lähteenmäki, Mikael | Otsikko = Pohjanlanden rantatie | Julkaisu = Tie & Liikenne -lehti | Ajankohta = 2013 | Numero = 5 | Sivut = 16–17 | Julkaisija = Suomen Tieyhdistys ry | Tunniste = | Issn = 0355-7855 | www = http://issuu.com/tieyhdistys/docs/tl5-2013/16 | www-teksti = Artikkelin verkkoversio }} {{Wayback|1=http://issuu.com/tieyhdistys/docs/tl5-2013/16 |päiväys=20150411033020 }}


{{Tynkä/Liikenne}}
{{Tynkä/Liikenne}}
Rivi 42: Rivi 45:
[[Luokka:Suomen historialliset tiet]]
[[Luokka:Suomen historialliset tiet]]
[[Luokka:Suomen matkailutiet]]
[[Luokka:Suomen matkailutiet]]
[[Luokka:Varsinais-Suomen historia]]
[[Luokka:Satakunnan historia]]
[[Luokka:Pohjanmaan historia]]
[[Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa]]

Nykyinen versio 19. marraskuuta 2024 kello 11.53

Pohjanmaan rantatien opaste seututiellä 847 Kempeleen Riihivainiolla.
Pohjanlahden rantatien opaste yhdystiellä 2170 Eurajoen Irjanteella.

Pohjanmaan rantatie (matkailutienä Pohjanlahden rantatie) on Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut historiallinen maantie ja vanha postireitti. Se yhdisti jo myöhäiskeskiajalla Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan Ruotsin eteläosiin saakka.

Rantatietä pitkin kulki keskiajalla Turun ja Korsholman linnojen välinen yhteydenpito. 1600-luvulta lähtien postitalonpojat kuljettivat postia tiellä osittaista verovapautta vastaan. Rantatien varrella ja sen lähiympäristössä on useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, arvokkaita maisema-alueita sekä luontokohteita.

Vuonna 2010 tien reitille sen Suomen puoleiselle osalle perustettiin matkailutie nimellä Pohjanlahden rantatie. Matkailutie noudattaa historiallisen tien reittiä osittain mutta kulkee osittain muita, uudempia ja suurempia teitä.

Pohjanmaan rantatie on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin[1].

Tien reitti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Suomen alueella tie seuraili länsirannikkoa. Sen rakentamisaikataulusta tai vaiheista ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti tietä on rakennettu keskiajalta lähtien. 1550-luvulla tie oli rakennettu Korsholmaan, joidenkin tietojen mukaan Kokkolaan saakka. Lisäksi Pohjanlahden ympäri kulkenutta talvitietä lienee käytetty jo myöhäiskeskiajalla. [2][3]

Ouluun saakka vaunuilla ajettava tie on ulottunut 1600-luvun loppupuolella[3] ja Tornioon 1750-luvulla.[4] Nykyisen Ruotsin alueella kulkeneet osuudet ovat valmistuneet suunnilleen samaa tahtia Suomen puolisten osuuksien kanssa.[5] Postilinja Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan aloitti jo 1644.[6]

Rantatien nykyinen käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin valtatiet 8 ja 4 ovat syrjäyttäneet rantatien. Joitain osuuksia tiestä on kuitenkin edelleen käytössä. Tällaisia osuuksia ovat muun muassa Pateniementie Oulussa[7] sekä Simonkyläntie Simossa. Viimeksi mainittu on myös museotie.[8]

Pohjanmaan rantatie sai Liikennevirastolta valtakunnallisen matkailutiestatuksen vuonna 2010. [9]

Rantatie toimii maantieteellisesti kokoavana historiallisena tienä, jolta erkanevat muun muassa Revontultentie, Tervan tie sekä Sininen tie ja joka liittyy myös Saariston rengastiehen.

Pohjanlahden Rantatien taustavoimana on Kasitie ry – Riksåttan rf , jonka alaisuuteen perustettu matkailutietoimikunta kehittää ja markkinoi syksystä 2012 lähtien matkailutietä. [10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mauranen, Tapani (toim.): Tuhat vuotta tietä, kaksisataa vuotta tielaitosta. 1. Maata, jäätä, kulkijoita. Tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860. Helsinki: Tielaitos, Edita, 1999. ISBN 951-37-1782-8
  • Suomen teiden historia I. Pakanuudenajalta Suomen itsenäistymiseen. Helsinki: Tie- ja vesirakennushallitus, Suomen tieyhdistys, 1974. ISBN 951-46-0801-1
  • Suvanto, Maria: Vanha rantatie Lapin läänin alueella. Inventointi. Rovaniemi: Lapin liitto, Lapin tiepiiri, 2006. Lapin liiton julkaisusarja A/20/2006. ISBN 951-9244-49-2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.9.2007).
  • Tapio Salminen, Raisa Maria Toivo ja Timo Haavisto: Pohjanmaan kautta - Via Österbotten. Tiet ja tieliikenne Pohjanmaalla keskiajalta 1990-luvulle. Jyväskylä: Tiemuseo, Vaasan tiepiiri, 1997. Tiemuseon julkaisuja 15.
  • Häyrynen, Maunu & Lähteenmäki, Mikael (toim.): Pohjanlahden rantatie – Ratsupolusta rannikon matkailutieksi. (Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja 15) Pori: Turun yliopisto, 2009. ISBN 978-951-29-3950-3 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.11.2009). (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pohjanmaan rantatie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. ↑ Suomen teiden historia I 1974, s. 61.
  3. ↑ a b Mauranen 1999, ss. 173–174.
  4. ↑ Suvanto 2000, s. 2 (PDF-sivu 5).
  5. ↑ Mauranen 1999, s. 174
  6. ↑ Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina: Meren ja teollisuuden kaupunki, s. 97. (Suomen ympäristö 15/2013) Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4252-9 Teoksen verkkoversio (pdf).
  7. ↑ Korpinen, Suvi: Oulu–Kajaani-kehittämisvyöhyke. Via Pix -matkailuvyöhykkeen esisuunnitelma (PDF) (s. 25) 2006. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto & Kainuun maakunta -kuntayhtymä & Tiehallinto, Oulun tiepiiri. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 2.9.2007.
  8. ↑ Suvanto 2006, s. 8 (PDF-sivu 11).
  9. ↑ Löydä oma horisonttisi Pohjanlahden Rantatie – lähes 900 km luontoa, kulttuuria ja lähimatkailua Pohjanlahden Rantatie. Arkistoitu 15.12.2012. Viitattu 1.9.2012.
  10. ↑ Kasitie ry – Riksåttan rf (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 6.11.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjanmaan_rantatie&oldid=22835785”