Ero sivun ”Terijoki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
203 305 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(29 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{tämä artikkeli|käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyistä Venäjän kaupunkia käsittelee [[Terijoki (kaupunki)]].}}
{{Jaettava|Terijoki (kaupunki)|Keskustelusivulla oli ehdotettu artikkelin jakamista samoin kuin [[Suojärvi]] (entinen Suomen kunta) ja [[Suojärvi (kaupunki)]] (nykyinen kaupunki).}}
{{Lakkautettu Suomen kunta
{{Lakkautettu Suomen kunta
| nimi = Terijoki
| nimi = Terijoki
Rivi 7: Rivi 7:
| vaakuna-artikkeli =
| vaakuna-artikkeli =
| huomautus nro, vaakuna = <sup>1</sup>
| huomautus nro, vaakuna = <sup>1</sup>
| sijainti = Terijoki location map.PNG
| sijainti = Terijoki sijainti.svg
| sijainnin leveys =
| sijainnin leveys =
| koordinaatit =
| koordinaatit = {{coord|60.19588|29.706463|scale:80000_region:RU|display=inline,title}}
| perustamisvuosi = 1911
| perustamisvuosi = 1911
| perustamisviite =
| perustamisviite =
Rivi 17: Rivi 17:
| lääni = Viipurin lääni
| lääni = Viipurin lääni
| maakunta = Karjalan historiallinen maakunta
| maakunta = Karjalan historiallinen maakunta
| kuntanumero = 843
| huomautus nro =
| huomautus nro =
| kihlakunta = Rajajoen kihlakunta
| kihlakunta = Rajajoen kihlakunta
Rivi 31: Rivi 32:
| huomautus =
| huomautus =
}}
}}
[[Kuva:Terijoen-vaakuna.png|thumb|150px|right|Terijoen epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1956. Sen suunnitteli Heikki Toivola.<ref>[http://www.terijoki.fi/terijoki-vaakuna.htm]</ref>]]
[[Kuva:Terijoen-vaakuna.png|thumb|150px|right|Terijoen epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1976. Sen suunnitteli Heikki Toivola.<ref>[http://www.terijoki.fi/terijoki-vaakuna.htm] {{Wayback|1=http://www.terijoki.fi/terijoki-vaakuna.htm |päiväys=20080506014110 }}</ref>]]

{{Kaupunki
|virallinen nimi=Terijoki<br>Zelenogorsk
|vaakuna=[[Kuva:Coat of Arms of Zelenogorsk (St Petersburg) (2000).png|100px|Terijoen vaakuna]]
|sijainti=[[Kuva:Spb kur zelenogorsk.svg|150px|Terijoen kaupungin sijainti Pietarin kaupunkialueella]]
|koordinaatit={{coor dm|60|12|N|29|42|E|type:city(12074)}}
|valtio=Venäjä
|aluetyyppi=Osa
|alue=Pietari (kaupunki)|Pietari
|vuosi=1946
|väkiluku=14 524 (2014)
|pinta-ala=
|väestötiheys=
|korkeus=
|johtaja=
|www-osoite=
|www-nimi=
|huomautus=
}}
[[Kuva:Terijoen satama.jpg|thumb|250px|Satama Terijoella]]
[[Image:Terijoen kirkko.JPG|thumb|250px|Terijoen luterilainen kirkko (2009)]]
[[Image:Terijoen kirkko.JPG|thumb|250px|Terijoen luterilainen kirkko (2009)]]
[[Image:Terioki Kazanskaja cerkov 1915.jpg |thumb|250px|Terijoen ortodoksikirkko (1915)]]
[[Image:Terioki Kazanskaja cerkov 1915.jpg |thumb|250px|Terijoen ortodoksinen kirkko (1915)]]
⚫
'''Terijoki''' ({{k-ru|Зеленогорск|Zelenogorsk}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|Suomen entinen kunta]] [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]] ja nykyisin [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Kurortin piiri]]in kuuluva kaupunki Venäjällä. Nykyinen Terijoen kaupunki käsittää vain entisen kunnan keskustaajaman. Terijoki sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannalla noin 50 kilometriä Pietarin keskustasta luoteeseen.


⚫
'''Terijoki''' on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]]. Nykyinen [[Terijoki (kaupunki)|Terijoen kaupunki]] käsittää vain entisen kunnan keskustaajaman. Terijoki sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannalla noin 50 kilometriä Pietarin keskustasta luoteeseen. Jatkosodan tuloksena suuri osa terijokelaisista asettui [[Tuusulan kunta|Tuusula]]an.
⚫
== Terijoen kunta Suomessa ==
⚫
Terijoki erotettiin [[Kivennapa|Kivennavasta]] itsenäiseksi kunnaksi 1911. Se kuului Rajajoen kihlakuntaan ja [[Viipurin lääni]]in. Aluksi kuntaan kuuluivat vain Terijoen ja [[Kellomäki|Kellomäen]] kylät, myöhemmin aluetta laajennettiin sekä Kivennapaan että [[Uusikirkko|Uuteenkirkkoon]] kuuluneilla alueilla. Viimeisenä aluelaajennuksena oli Haukijärven valtionmaan liittäminen vuonna 1936.


Terijoella asui aikoinaan runsaat kaksikymmentä eri kansallisuutta, jotka olivat uskonnoltaan katolilaisia, luterilaisia, ortodokseja, islamilaisia ja juutalaisia.
⚫
Terijoen kyliä olivat Haapala, Kellomäki, Keskikylä (Rällälä), Koivikko, [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]], Käkösenpää, Luutahäntä, [[Ollila (Pietari)|Ollila]], Ollinpää, Puhtula, Rajajoki, Tulokas ja [[Tyrisevä]].


⚫
==Historia==
⚫
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 [[koulupiiri]]in.<ref name="kansakoulut1937">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/95761 | Nimeke =Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =2.11.2014 | Kieli = }}</ref>


⚫
===Terijoen huvilayhdyskunta===
⚫
Nykyään Terijoen entisen kunnan alue kuuluu Pietarin kaupungin alueeseen kuuluvaan Kurortin piiriin, jossa sen alue jakaantuu Terijoen kaupungin sekä [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkalan]], [[Kellomäki|Kellomäen]], [[Ollila (Terijoki)|Ollilan]] ja [[Tyrisevä]]n [[Pietarin hallinnollinen jako|kunnallishallintoalueiden kesken]]. Alueelle on noussut viime aikoina runsaasti venäläisten uusrikkaiden omakotitaloasutusta.
{{Pääartikkeli|[[Terijoen huvilayhdyskunta]]}}


⚫
Terijoki kuului [[Venäjän keisarikunta]]an 1721–1812 osana [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]] ja sen jälkeen [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an 1812&ndash;1917 ja vuodet [[1917]]&ndash;[[1940]] itsenäiseen Suomeen. Terijoki on ollut suosittu lomakohde pietarilaisten keskuudessa jo vuodesta 1870, jolloin [[Riihimäki–Pietari-rata|Pietarin&ndash;Viipurin rautatie]] valmistui, ja sinne kehittyi rikas pietarilaisten [[Terijoen huvilayhdyskunta|huvila­yhdys­kunta]]. 70 kilometriä pitkälle hiekkarannalle syntyi 1892 Terijoen vesihoitolaitos ja 1923 [[Terijoen kylpylä|Terijoen merikylpylä]]. Itsenäistymisen jälkeen venäläisten vierailu tyrehtyi, mutta se korvautui suomalaisilla, kun hiekkarannoille tultiin lomalle kaukaakin sisämaasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Liisa Suvikumpu | Nimeke = Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa | Vuosi = 2014| Sivu =195–199 | Sarja= Kirjokansi 20 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn =978-952-222-239-8 }}</ref> Terijokea kutsuttiin "Suomen Rivieraksi".
⚫
== Historia ==


===Sisällissota ja toinen maailmansota===
⚫
Historiallisesti Terijoki on kuulunut [[Venäjän keisarikunta]]an 1721–1812 osana [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]] ja sen jälkeen [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an 1812&ndash;1917 ja vuodet [[1917]]&ndash;[[1940]] itsenäiseen Suomeen. Terijoki on ollut suosittu lomakohde pietarilaisten keskuudessa jo vuodesta 1870, jolloin [[Riihimäki–Pietari-rata|Pietarin&ndash;Viipurin rautatie]] valmistui, ja sinne kehittyi rikas pietarilaisten huvilayhdyskunta. 70 kilometriä pitkälle hiekkarannalle syntyi 1892 Terijoen vesihoitolaitos ja 1923 [[Terijoen kylpylä|Terijoen merikylpylä]]. Itsenäistymisen jälkeen venäläisten vierailu tyrehtyi, mutta se korvautui suomalaisilla, kun hiekkarannoille tultiin lomalle kaukaakin sisämaasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Liisa Suvikumpu | Nimeke = Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa | Vuosi = 2014| Sivu =195–199 | Sarja= Kirjokansi 20 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn =978-952-222-239-8 }}</ref> Terijokea kutsuttiin "Suomen Rivieraksi".
⚫
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] varsinaiset sotatoimet päättyivät Terijoen valtaukseen 24. huhtikuuta 1918. Heti taajaman valtauksen jälkeen valkoiset aloittivat järjestelmälliset häätötoimenpiteet venäläisväestöä kohtaan. Saksalaiset nimittivät Terijoen komendantiksi everstiluutnantti [[Georg Elfvengren]]in, joka valitsi väliaikaiseksi poliisipäälliköksi kirjailija [[Mikko Uotinen|Mikko Uotisen]]. Valtausta seuranneina päivinä venäläisiä teloitettiin varovaisen arvion mukaan 100–150, mahdollisesti jopa yli 200 henkeä.<ref> Venäläissurmat s.196</ref> Terijoella ja naapurikunnissa on mahdollisesti teloitettu jopa yli 400 ihmistä.<ref> Venäläissurmat s. 200</ref>


⚫
[[Neuvostoliitto]] valtasi Terijoen [[talvisota|talvisodassa]] ja se luovutettiin Neuvostoliitolle [[Moskovan rauha]]ssa 1940. [[1. joulukuuta]] [[1939]] Terijoella perustettiin suomalaiskommunistien johtama nukkevaltio nimeltä [[Suomen Kansanvaltainen Tasavalta]], jonka hallituksen puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä toimi [[Otto Wille Kuusinen]]. Kyseinen johtoelin tunnetaan paremmin nimellä [[Terijoen hallitus]], ja sotien jälkeen Terijoki onkin pysynyt ihmisten mielissä nimenomaan tästä yhteydestä johtuen.
===Suomen sisällissodan tapahtumat===


⚫
Terijoen väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen [[Tuusula]]an [[Uusimaa|Uudellemaalle]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Helsinki: Otava, 1950.</ref>
⚫
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] varsinaiset sotatoimet päättyivät Terijoen valtaukseen 24. huhtikuuta 1918. Heti taajaman valtauksen jälkeen valkoiset aloittivat järjestelmälliset häätötoimenpiteet venäläisväestöä kohtaan. Saksalaiset nimittivät Terijoen komendantiksi everstiluutnantti [[Georg Elfvengren]]in, joka valitsi väliaikaiseksi poliisipäälliköksi kirjailija [[Mikko Uotinen|Mikko Uotisen]]. Valtausta seuranneina päivinä venäläisiä teloitettiin varovaisen arvion mukaan 100–150, mahdollisesti jopa yli 200 henkeä.<ref> Venäläissurmat s.196</ref> Terijoella ja naapurikunnissa on mahdollisesti teloitettu jopa yli 400 ihmistä.<ref> Venäläissurmat s.200</ref>


===Talvi- ja jatkosota===
===Hallintohistoria===
⚫
Terijoki erotettiin [[Kivennapa|Kivennavasta]] itsenäiseksi kunnaksi 1911. Se kuului [[Rajajoen kihlakunta]]an ja [[Viipurin lääni]]in. Aluksi kuntaan kuuluivat vain Terijoen ja [[Kellomäki|Kellomäen]] kylät, myöhemmin aluetta laajennettiin sekä Kivennapaan että [[Uusikirkko|Uuteenkirkkoon]] kuuluneilla alueilla. Viimeisenä aluelaajennuksena oli Haukijärven valtionmaan liittäminen vuonna 1936.


⚫
Terijoki sai kaupunkistatuksen vuonna 1946 ja uuden venäläisen nimen Zelenogorsk 1948. Vuonna 1989 perustettiin [[Leningradin alue]]en Terijoen piiri, johon sisältyi rantapaikkakuntia [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]]sta alkaen länteen. Tämä piiri yhdistettiin [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] kaupungin [[Kurortin piiri]]in 1994. Terijoki sai piirin sisällä itsenäisen kaupungin statuksen 1997.{{lähde}}
⚫
[[Neuvostoliitto]] valtasi Terijoen [[talvisota|talvisodassa]] ja se luovutettiin Neuvostoliitolle [[Moskovan rauha]]ssa 1940. [[1. joulukuuta]] [[1939]] Terijoella perustettiin suomalaiskommunistien johtama nukkevaltio nimeltä [[Suomen Kansanvaltainen Tasavalta]], jonka hallituksen puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä toimi [[Otto Wille Kuusinen]]. Kyseinen johtoelin tunnetaan paremmin nimellä [[Terijoen hallitus]], ja sotien jälkeen Terijoki onkin pysynyt ihmisten mielissä nimenomaan tästä yhteydestä johtuen.


⚫
Nykyään Terijoen entisen kunnan alue kuuluu Pietarin kaupungin Kurortin piiriin, jossa sen alue jakaantuu Terijoen kaupungin sekä [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkalan]], [[Kellomäki|Kellomäen]], [[Ollila (Terijoki)|Ollilan]] ja [[Tyrisevä]]n [[Pietarin hallinnollinen jako|kunnallishallintoalueiden kesken]]. Alueelle on noussut viime aikoina runsaasti venäläisten uusrikkaiden omakotitaloasutusta.
⚫
Terijoen väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen [[Tuusula]]an [[Uusimaa|Uudellemaalle]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Helsinki: Otava, 1950.</ref>


===Neuvostoliiton ja Venäjän aika===
==Kylät ja koulupiirit==
⚫
Terijoen kyliä olivat Haapala, Kellomäki, Keskikylä (Rällälä), Koivikko, [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]], Käkösenpää, Luutahäntä, [[Ollila (Pietari)|Ollila]], Ollinpää, Puhtula, Rajajoki, Tulokas ja [[Tyrisevä]].
⚫
Terijoki sai kaupunkistatuksen vuonna 1946 ja uuden venäläisen nimen Zelenogorsk 1948. Vuonna 1989 perustettiin [[Leningradin alue]]en <!--niinkö--> Terijoen piiri, johon sisältyi rantapaikkakuntia [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]]sta alkaen länteen. Tämä piiri yhdistettiin Pietarin kaupungin [[Kurortin piiri]]in 1994. Terijoki sai piirin sisällä itsenäisen kaupungin statuksen 1997.{{lähde}}

⚫
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 [[koulupiiri]]in.<ref name="kansakoulut1937">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/95761 | Nimeke =Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =2.11.2014 | Kieli = }}</ref>


==Merkittäviä rakennuksia==
==Merkittäviä rakennuksia==

===Luterilainen kirkko===
===Luterilainen kirkko===
{{Pääartikkeli|[[Terijoen kirkko]]}}
{{Pääartikkeli|[[Terijoen kirkko]]}}
Arkkitehti [[Josef Stenbäck]]in suunnittelema [[Terijoen kirkko]] valmistui vuonna 1908. Toisen maailmansodan jälkeen kirkko muutettiin elokuvatetatteriksi, jollaisena se toimi 1990-luvulle saakka. Tällöin kirkko luovutettiin takaisin alkuperäiseen käyttöönsä, nyt [[Inkerin kirkko|Inkerin kirkolle]], joka aloitti rakennuksen kunnostustyöt vuonna 2000. Rakennus saneerattiin perusteellisesti, ja myös sodan jälkeen purettu kellotorni rakennettiin kunnostuksen aikana uudelleen. Korjaustöiden päärahoittajina olivat suomalaiset [[Hämeenlinna]]n rovastikunnan seurakunnat ja [[Järvenpää]]n seurakunta. Järvenpää osallistui koska juuri sen alueelle oli sijoitettu entiset terijokelaiset vuonna 1940. <ref>[http://81.16.66.133:8080/Article.jsp?article=71399&main=25 Hämeen sanomat 21.04.2008]</ref>
Arkkitehti [[Josef Stenbäck]]in suunnittelema [[Terijoen kirkko]] valmistui vuonna 1908. Toisen maailmansodan jälkeen kirkko muutettiin elokuvatetatteriksi, jollaisena se toimi 1990-luvulle saakka. Tällöin kirkko luovutettiin takaisin alkuperäiseen käyttöönsä, nyt [[Inkerin kirkko|Inkerin kirkolle]], joka aloitti rakennuksen kunnostustyöt vuonna 2000. Rakennus saneerattiin perusteellisesti, ja myös sodan jälkeen purettu kellotorni rakennettiin kunnostuksen aikana uudelleen. Korjaustöiden päärahoittajina olivat suomalaiset [[Hämeenlinna]]n rovastikunnan seurakunnat ja [[Järvenpää]]n seurakunta. Järvenpää osallistui koska juuri sen alueelle oli sijoitettu entiset terijokelaiset vuonna 1940.<ref>[http://81.16.66.133:8080/Article.jsp?article=71399&main=25 Hämeen sanomat 21.04.2008]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>


===Ortodoksinen kirkko===
===Ortodoksinen kirkko===
{{Pääartikkeli|[[Terijoen ortodoksinen kirkko]]}}
Terijoen vuonna 1914 valmistunut [[Terijoen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]] on Pohjoismaiden suurin ortodoksikirkko, kolmealttarinen. Pääalttari on pyhitetty Jumalansynnyttäjän Kasanilaiselle ikonille. Kirkon vihki arkkipiispa [[Sergij]]. Se ehti toimia kirkkona ensi vaiheessa neljännesvuosisadan, kunnes se jouduttiin hylkäämään joulukuussa 1939, kun paikkakunta evakuoitiin [[talvisota|talvisodan hyökkäyksen]] tieltä. Kirkon kellotorni räjäytettiin nurin viime hetkellä ennen suomalaisten vetäytymistä, ettei se toimisi vihollisen tykistön tähystyspaikkana.
Terijoen vuonna 1914 valmistunut kolmealttarinen ortodoksinen kirkko oli Suomen suurin ortodoksinen kirkko. Pääalttari on pyhitetty [[Kazanin Jumalanäidin ikoni]]lle. Kirkon vihki arkkipiispa [[Sergij]]. Se ehti toimia kirkkona ensi vaiheessa neljännesvuosisadan, kunnes se jouduttiin hylkäämään joulukuussa 1939, kun paikkakunta evakuoitiin [[talvisota|talvisodan hyökkäyksen]] tieltä. Kirkon kellotorni räjäytettiin nurin viime hetkellä ennen suomalaisten vetäytymistä, ettei se toimisi vihollisen tykistön tähystyspaikkana.
Terijoen ortodoksinen kirkkoherra rovasti Mikael Orfinskij yhdessä seurakuntalaisten kanssa pelasti tuolloin huomattavan osan kirkon arvokkaasta esineistöstä. Evakuoitu seurakunta rakennutti sotien jälkeen itselleen [[Järvenpään tilapäinen ortodoksinen kirkko|Järvenpäähän puisen väliaikaiskirkon]] vuonna 1948.
Terijoen ortodoksinen kirkkoherra rovasti Mikael Orfinskij yhdessä seurakuntalaisten kanssa pelasti tuolloin huomattavan osan kirkon arvokkaasta esineistöstä. Evakuoitu seurakunta rakennutti sotien jälkeen itselleen [[Järvenpään tilapäinen ortodoksinen kirkko|Järvenpäähän puisen väliaikaiskirkon]] vuonna 1948.


Sodan jälkeen Neuvostoliitossa Terijoen vaurioitunutta ortodoksista kirkkoa käytettiin perunavarastona aina vuoteen 1977 asti, jolloin se luovutettiin [[Moskovan patriarkaatti|Moskovan patriarkaatille]]. Korjaustyöt alkoivat heti ja kirkko saatiin hengelliseen käyttöön vuonna 1988.
Sodan jälkeen Neuvostoliitossa Terijoen vaurioitunutta ortodoksista kirkkoa käytettiin perunavarastona aina vuoteen 1977 asti, jolloin se luovutettiin [[Moskovan patriarkaatti|Moskovan patriarkaatille]]. Korjaustyöt alkoivat heti ja kirkko saatiin hengelliseen käyttöön vuonna 1988.

== Muuta ==
[[File:Iivana Onoila & Jelisei Valakainen (Sm 5941) (29025064180).jpg|thumb|Runolaulajat Iivana Onoila ja Jelisei Valakainen Terijoella 1911.]]

*[[Terijoen sairaala]]
*[[Terijoen suojeluskunta]]
*[[Kannaksenosuusliike]] r.l.


== Lähteet==
== Lähteet==
*[http://www.terijoki.fi Terijoki, laaja tietopaketti Terijoesta] www.terijoki.fi
*[http://www.terijoki.fi Terijoki, laaja tietopaketti Terijoesta] {{Wayback|1=http://www.terijoki.fi/ |päiväys=20060717033234 }} www.terijoki.fi
* Terijoki - Kuvia ja kuvauksia entisestä kotipitäjästä, ent. Terijoen kunnanhoitokunnan asettama toimikunta, 1951
* Terijoki – Kuvia ja kuvauksia entisestä kotipitäjästä, ent. Terijoen kunnanhoitokunnan asettama toimikunta, 1951
* Tuokko Kaino, Rajalla rauhatonta, 2000
* Tuokko Kaino, Rajalla rauhatonta, 2000
*[http://www.luovutettukarjala.fi Lisätietoa Terijoesta] www.luovutettukarjala.fi
*[http://www.luovutettukarjala.fi Lisätietoa Terijoesta] www.luovutettukarjala.fi
* Venäläissurmat Suomessa 1914-22. [http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22]. Toim. Lars Westerlund. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004.
* Venäläissurmat Suomessa 1914–22. [http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22] {{Wayback|1=http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf |päiväys=20140224195311 }}. Toim. Lars Westerlund. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004.


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
Rivi 104: Rivi 97:


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|History of Zelenogorsk (Terijoki)|Terijoen historia}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä Ritva | Nimeke=Terijoki. Kadotettu paratiisi | Vuosi=2004 | Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Tammi| Tunniste=ISBN 951-31-3158-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä Ritva | Nimeke=Terijoki. Kadotettu paratiisi | Vuosi=2004 | Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Tammi| Tunniste = | Isbn = 951-31-3158-0}}
*[http://terijoki.spb.ru/index.php3 Terijoki.spb.ru Зеленогорск] Laaja venäläinen Terijoki-sivusto. {{ru}}
* ''Terijoki: kuvia ja kuvauksia entisestä kotipitäjästä'', [[Martti Salokas]], 1951
*[http://oval.ru/enc/27557.html Зеленогорск] Suuri neuvostotietosanakirja.
*[http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Pitajat/Terijoki/Perustietoa Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät: Terijoki]
* Terijoen historiaa 1910–40-luvulla, ks. Lähteenmäki Maria, ''Maailmojen rajalla. Kannaksen Rajamaa ja poliittiset murtumat 1911-1944''. SKS. Helsinki 2009.
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1831337?page=19 Ernst Lampén : Terijoen viimeiset venäläiset], Helsingin Sanomat, 22.07.1934, nro 193, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot



{{Pietarin piirit}}
{{Luovutetut alueet}}
{{Luovutetut alueet}}


[[Luokka:Terijoki|*]]
[[Luokka:Terijoki|*]]
[[Luokka:Kurortin piiri]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Nykyinen versio 13. marraskuuta 2024 kello 09.50

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Nykyistä Venäjän kaupunkia käsittelee Terijoki (kaupunki).
Terijoki
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti

Sijainti 60.19588°N, 29.706463°E
Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Rajajoen kihlakunta
Kuntanumero 843
Perustettu 1911
– emäpitäjä Kivennapa
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 122,42 km²  [1]
(12.3.1940)
– maa 121,92 km²
– sisävesi 0,50 km²
Väkiluku 7 913  [2]
(31.12.1939)
– väestötiheys 64,9 as./km²
Terijoen epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1976. Sen suunnitteli Heikki Toivola.[3]
Terijoen luterilainen kirkko (2009)
Terijoen ortodoksinen kirkko (1915)

Terijoki on entinen Suomen kunta Karjalankannaksella luovutetussa Karjalassa. Nykyinen Terijoen kaupunki käsittää vain entisen kunnan keskustaajaman. Terijoki sijaitsee Suomenlahden rannalla noin 50 kilometriä Pietarin keskustasta luoteeseen. Jatkosodan tuloksena suuri osa terijokelaisista asettui Tuusulaan.

Terijoella asui aikoinaan runsaat kaksikymmentä eri kansallisuutta, jotka olivat uskonnoltaan katolilaisia, luterilaisia, ortodokseja, islamilaisia ja juutalaisia.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terijoen huvilayhdyskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Terijoen huvilayhdyskunta

Terijoki kuului Venäjän keisarikuntaan 1721–1812 osana Vanhaa Suomea ja sen jälkeen Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812–1917 ja vuodet 1917–1940 itsenäiseen Suomeen. Terijoki on ollut suosittu lomakohde pietarilaisten keskuudessa jo vuodesta 1870, jolloin Pietarin–Viipurin rautatie valmistui, ja sinne kehittyi rikas pietarilaisten huvila­yhdys­kunta. 70 kilometriä pitkälle hiekkarannalle syntyi 1892 Terijoen vesihoitolaitos ja 1923 Terijoen merikylpylä. Itsenäistymisen jälkeen venäläisten vierailu tyrehtyi, mutta se korvautui suomalaisilla, kun hiekkarannoille tultiin lomalle kaukaakin sisämaasta.[4] Terijokea kutsuttiin "Suomen Rivieraksi".

Sisällissota ja toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodan varsinaiset sotatoimet päättyivät Terijoen valtaukseen 24. huhtikuuta 1918. Heti taajaman valtauksen jälkeen valkoiset aloittivat järjestelmälliset häätötoimenpiteet venäläisväestöä kohtaan. Saksalaiset nimittivät Terijoen komendantiksi everstiluutnantti Georg Elfvengrenin, joka valitsi väliaikaiseksi poliisipäälliköksi kirjailija Mikko Uotisen. Valtausta seuranneina päivinä venäläisiä teloitettiin varovaisen arvion mukaan 100–150, mahdollisesti jopa yli 200 henkeä.[5] Terijoella ja naapurikunnissa on mahdollisesti teloitettu jopa yli 400 ihmistä.[6]

Neuvostoliitto valtasi Terijoen talvisodassa ja se luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940. 1. joulukuuta 1939 Terijoella perustettiin suomalaiskommunistien johtama nukkevaltio nimeltä Suomen Kansanvaltainen Tasavalta, jonka hallituksen puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä toimi Otto Wille Kuusinen. Kyseinen johtoelin tunnetaan paremmin nimellä Terijoen hallitus, ja sotien jälkeen Terijoki onkin pysynyt ihmisten mielissä nimenomaan tästä yhteydestä johtuen.

Terijoen väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen Tuusulaan Uudellemaalle. [7]

Hallintohistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terijoki erotettiin Kivennavasta itsenäiseksi kunnaksi 1911. Se kuului Rajajoen kihlakuntaan ja Viipurin lääniin. Aluksi kuntaan kuuluivat vain Terijoen ja Kellomäen kylät, myöhemmin aluetta laajennettiin sekä Kivennapaan että Uuteenkirkkoon kuuluneilla alueilla. Viimeisenä aluelaajennuksena oli Haukijärven valtionmaan liittäminen vuonna 1936.

Terijoki sai kaupunkistatuksen vuonna 1946 ja uuden venäläisen nimen Zelenogorsk 1948. Vuonna 1989 perustettiin Leningradin alueen Terijoen piiri, johon sisältyi rantapaikkakuntia Kuokkalasta alkaen länteen. Tämä piiri yhdistettiin Pietarin kaupungin Kurortin piiriin 1994. Terijoki sai piirin sisällä itsenäisen kaupungin statuksen 1997.lähde?

Nykyään Terijoen entisen kunnan alue kuuluu Pietarin kaupungin Kurortin piiriin, jossa sen alue jakaantuu Terijoen kaupungin sekä Kuokkalan, Kellomäen, Ollilan ja Tyrisevän kunnallishallintoalueiden kesken. Alueelle on noussut viime aikoina runsaasti venäläisten uusrikkaiden omakotitaloasutusta.

Kylät ja koulupiirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terijoen kyliä olivat Haapala, Kellomäki, Keskikylä (Rällälä), Koivikko, Kuokkala, Käkösenpää, Luutahäntä, Ollila, Ollinpää, Puhtula, Rajajoki, Tulokas ja Tyrisevä.

Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 koulupiiriin.[8]

Merkittäviä rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luterilainen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Terijoen kirkko

Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema Terijoen kirkko valmistui vuonna 1908. Toisen maailmansodan jälkeen kirkko muutettiin elokuvatetatteriksi, jollaisena se toimi 1990-luvulle saakka. Tällöin kirkko luovutettiin takaisin alkuperäiseen käyttöönsä, nyt Inkerin kirkolle, joka aloitti rakennuksen kunnostustyöt vuonna 2000. Rakennus saneerattiin perusteellisesti, ja myös sodan jälkeen purettu kellotorni rakennettiin kunnostuksen aikana uudelleen. Korjaustöiden päärahoittajina olivat suomalaiset Hämeenlinnan rovastikunnan seurakunnat ja Järvenpään seurakunta. Järvenpää osallistui koska juuri sen alueelle oli sijoitettu entiset terijokelaiset vuonna 1940.[9]

Ortodoksinen kirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Terijoen ortodoksinen kirkko

Terijoen vuonna 1914 valmistunut kolmealttarinen ortodoksinen kirkko oli Suomen suurin ortodoksinen kirkko. Pääalttari on pyhitetty Kazanin Jumalanäidin ikonille. Kirkon vihki arkkipiispa Sergij. Se ehti toimia kirkkona ensi vaiheessa neljännesvuosisadan, kunnes se jouduttiin hylkäämään joulukuussa 1939, kun paikkakunta evakuoitiin talvisodan hyökkäyksen tieltä. Kirkon kellotorni räjäytettiin nurin viime hetkellä ennen suomalaisten vetäytymistä, ettei se toimisi vihollisen tykistön tähystyspaikkana. Terijoen ortodoksinen kirkkoherra rovasti Mikael Orfinskij yhdessä seurakuntalaisten kanssa pelasti tuolloin huomattavan osan kirkon arvokkaasta esineistöstä. Evakuoitu seurakunta rakennutti sotien jälkeen itselleen Järvenpäähän puisen väliaikaiskirkon vuonna 1948.

Sodan jälkeen Neuvostoliitossa Terijoen vaurioitunutta ortodoksista kirkkoa käytettiin perunavarastona aina vuoteen 1977 asti, jolloin se luovutettiin Moskovan patriarkaatille. Korjaustyöt alkoivat heti ja kirkko saatiin hengelliseen käyttöön vuonna 1988.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runolaulajat Iivana Onoila ja Jelisei Valakainen Terijoella 1911.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  2. ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
  3. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Liisa Suvikumpu: Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa, s. 195–199. Kirjokansi 20. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2014. ISBN 978-952-222-239-8
  5. ↑ Venäläissurmat s.196
  6. ↑ Venäläissurmat s. 200
  7. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
  8. ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
  9. ↑ Hämeen sanomat 21.04.2008[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet
Kokonaan luovutetut kunnat
kaupungit

Käkisalmi | Sortavala | Viipuri

kauppalat

Koivisto | Lahdenpohja

maalaiskunnat

Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo | Pyhäjärvi Vpl | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää

Osin luovutetut kunnat
sodan jälkeen muihin kuntiin yhdistetyt

Jääski | Korpiselkä | Pälkjärvi | Säkkijärvi | Vahviala

toimintaansa vuoden 1948 jälkeen jatkaneet

Ilomantsi | Inari | Kitee | Kuusamo | Lappee | Nuijamaa | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Uukuniemi | Värtsilä | Ylämaa

Vuokra-alueeseen sisältyneet kunnat
kokonaan

Hanko

osin

Bromarv | Degerby | Espoo | Inkoo | Kirkkonummi | Siuntio

Yksittäisiä mainittavia paikkoja luovutetuilla alueilla
 

Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Terijoki&oldid=22814969”