Ero sivun ”Guggenheim Helsinki -suunnitelma” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kritiikkiä: lisätty hankkeen 2. kaatuminen |
p Korvataan ISBN-tunniste |
||
| (45 välissä olevaa versiota 23 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lupaava}} |
{{Lupaava}} |
||
'''Guggenheim Helsinki''' on [[Solomon R. Guggenheimin säätiö]]n |
'''Guggenheim Helsinki''' on [[Solomon R. Guggenheimin säätiö]]n suunnitelma [[taidemuseo]]n rakentamiseksi [[Helsinki]]in. Helsingin kaupunki tiedotti tammikuussa 2011 tilanneensa säätiöltä yhteistyöselvityksen museon aikaansaamiseksi. Säätiö on voittoa tuottamaton organisaatio, jonka tehtävänä on kerätä, säilyttää ja tulkita [[Moderni taide|modernia]]- ja [[nykytaide]]tta sekä tutkia eri kulttuurien ideoita [[Kuratointi|kuratoriaalisten]] ja kasvatuksellisten ja yhteistyöaloitteiden kautta.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.guggenheim.org/guggenheim-foundation/mission-statement |Nimeke = Mission Statement |Selite = organisaation verkkojulkaisu |Julkaisu = Guggenheim |Ajankohta = 2013 |Julkaisija = The Solomon R. Guggenheim Foundation |Viitattu =16.10.2013 |Kieli = {{en}}}}</ref> Hankesuunnitelma julkistettiin Helsingissä tammikuussa 2011, mutta kaupunginhallitus hylkäsi sen toukokuussa 2012 äänin 8–7.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2012-000420/ |Nimeke = Päätös, Helsingin kaupunginhallitus 17/2.5.2012 |Julkaisu =Päätökset |Julkaisija =Helsingin kaupunki |Viitattu =7.1.2014 }}</ref><ref name="hskaup">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Guggenheim+kaatui+kaupunginhallituksessa+%C3%A4%C3%A4nin+87/a1305561088580 |Nimeke =Guggenheim kaatui kaupunginhallituksessa äänin 8–7 |Julkaisu =Helsingin Sanomat |Ajankohta =2.5.2012 |Viitattu =2.5.2012 }}</ref> |
||
Guggenheimin säätiö julkaisi uuden suunnitelmaehdotuksen syyskuussa 2013.<ref name= yleu>{{Verkkoviite | |
Guggenheimin säätiö julkaisi uuden suunnitelmaehdotuksen syyskuussa 2013.<ref name= yleu>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6846506 |Nimeke = Guggenheim-säätiö ehdottaa arkkitehtuurikilpailua taidemuseon rakentamiseksi |Tekijä =Minna Rinta-Tassi |Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta =24.9.2013 |Julkaisija = Yle |Viitattu =26.9.2013 }}</ref> Tammikuussa 2014 kaupunginhallitus hyväksyi arkkitehtuurikilpailun ja varasi tontin Etelärannasta Guggenheim-säätiölle äänin 10–5.<ref name="tonttivaraus"/> Yleinen, kaksiosainen arkkitehtuurikilpailu museolle käynnistyi toukokuussa 2014. Kilpailun tulokset julkistettiin kesäkuussa 2015, jolloin kuudesta finalistista voittajaksi valittiin ranskalaisen Moreau Kusunoki Architect -arkkitehtitoimiston ehdotus.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-8097325 |Nimeke = Guggenheim-kisa ratkesi – tällaista museota Helsinkiin esitetään |Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta = 23.6.2015 |Julkaisija = Yle |Viitattu = 24.6.2015 }}</ref> |
||
== Taustaa == |
== Taustaa == |
||
Tammikuussa 2011 tiedotettiin Helsingin kaupungin tilaamasta yhteistyöselvityksestä Guggenheim Helsinki -museon aikaansaamiseksi. Selvityksen kahden miljoonan euron kustannukset maksoivat kaupunki, [[Berndt Arell|Berndt Arellin]] johtama [[Svenska kulturfonden|Svenska Kulturfonden]] sekä [[Pirjo Ståhle]]n johtama [[Suomen Kulttuurirahasto]].<ref name=tiedote>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hel.fi/hki/Halke/fi/Uutiset%20ja% |
Tammikuussa 2011 tiedotettiin Helsingin kaupungin tilaamasta yhteistyöselvityksestä Guggenheim Helsinki -museon aikaansaamiseksi. Selvityksen kahden miljoonan euron kustannukset maksoivat kaupunki, [[Berndt Arell|Berndt Arellin]] johtama [[Svenska kulturfonden|Svenska Kulturfonden]] sekä [[Pirjo Ståhle]]n johtama [[Suomen Kulttuurirahasto]].<ref name=tiedote>{{Verkkoviite |Osoite= http://www.hel.fi/hki/Halke/fi/Uutiset%20ja%20tiedottet/Hallintokeskuksen%20tiedotteet/Tiedotearkisto?id=6502&office=halke&lang=fi&period=01/2011&path=Hallintokeskuksen%20tiedotteet |Nimeke =Helsinki selvittää mahdollisuutta perustaa Guggenheim-museo Suomeen |Selite=tiedote |Ajankohta=18.1.2012 |Julkaisija=Helsingin kaupunki |Viitattu=2.10.2013}}</ref> Helsingin kaupunkia selvitystyössä edusti [[Helsingin taidemuseo]]n johtaja [[Janne Gallen-Kallela-Sirén]].<ref name=tiedote/> |
||
Päätös selvityksestä tehtiin useita kuukausia kestäneiden alustavien keskustelujen jälkeen. [[Helsingin kaupunginhallitus]] hyväksyi kaupungin ja Guggenheimin säätiön välisen sopimuksen selvityksen aloittamisen 17. tammikuuta 2011. Alustava työ ja kaupunginhallituksen päätös olivat salassa pidettäviä. Asia julkistettiin 18. tammikuuta 2011. Selvityksen oli määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.<ref name=tiedote/> |
Päätös selvityksestä tehtiin useita kuukausia kestäneiden alustavien keskustelujen jälkeen. [[Helsingin kaupunginhallitus]] hyväksyi kaupungin ja Guggenheimin säätiön välisen sopimuksen selvityksen aloittamisen 17. tammikuuta 2011. Alustava työ ja kaupunginhallituksen päätös olivat salassa pidettäviä. Asia julkistettiin 18. tammikuuta 2011. Selvityksen oli määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.<ref name=tiedote/> |
||
Selvityksen laativat Guggenheimin henkilökunnan jäsenet Ari Wisemanin säätiön ja apulaisjohtajan Juan Ignacio Vidarten johdolla.{{selvennä}} Selvitystyöhön palkattiin myös ulkopuolisia [[Konsultti|konsultteja]], kuten monikansallinen [[Boston Consulting Group]]. Helsingin kaupungin edustaja Gallen-Kallela-Sirén arveli, että hankkeen toteutuessa Guggenheim Helsinki -museo valmistuisi vuosina 2017–2018.<ref name="kaisa">{{Verkkoviite | |
Selvityksen laativat Guggenheimin henkilökunnan jäsenet Ari Wisemanin säätiön ja apulaisjohtajan Juan Ignacio Vidarten johdolla.{{selvennä}} Selvitystyöhön palkattiin myös ulkopuolisia [[Konsultti|konsultteja]], kuten monikansallinen [[Boston Consulting Group]]. Helsingin kaupungin edustaja Gallen-Kallela-Sirén arveli, että hankkeen toteutuessa Guggenheim Helsinki -museo valmistuisi vuosina 2017–2018.<ref name="kaisa">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Helsinki+saattaa+saada+Guggenheimin/1135263127384 |Nimeke =Helsinki saattaa saada Guggenheimin |Tekijä = Kaisa Heinänen |Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta =18.1.2011 |Viitattu =18.1.2011 }}</ref> |
||
Selvityksessä kartoitettiin Suomeen kaavaillun uudistavan ja monialaisen [[taidemuseo]]n mahdollisia tehtäviä ja rakenteita sekä sitä, millaiseksi museon näyttelytoiminta ja [[Pedagogiikka|pedagoginen]] ohjelmisto voisi muodostua.<ref name=tiedote/> Tarkastelun kohteina oli myös suunnitellun museon suhde Helsingin nykyisiin kuvataidelaitoksiin, museon taloudelliset vaikutukset sekä Guggenheimin säätiön rooli hankkeessa. Selvityksen lähtökohtana oli museon toiminta-ajatuksen ja sisällön pohdinta, ja sen tavoitteena oli hahmottaa millainen 2000-luvun museo voisi olla.<ref name=tiedote/> |
Selvityksessä kartoitettiin Suomeen kaavaillun uudistavan ja monialaisen [[taidemuseo]]n mahdollisia tehtäviä ja rakenteita sekä sitä, millaiseksi museon näyttelytoiminta ja [[Pedagogiikka|pedagoginen]] ohjelmisto voisi muodostua.<ref name=tiedote/> Tarkastelun kohteina oli myös suunnitellun museon suhde Helsingin nykyisiin kuvataidelaitoksiin, museon taloudelliset vaikutukset sekä Guggenheimin säätiön rooli hankkeessa. Selvityksen lähtökohtana oli museon toiminta-ajatuksen ja sisällön pohdinta, ja sen tavoitteena oli hahmottaa millainen 2000-luvun museo voisi olla.<ref name=tiedote/> |
||
== Ensimmäinen ehdotus 2011–2012 == |
== Ensimmäinen ehdotus 2011–2012 == |
||
[[Tiedosto:Visit-suomi-2009-05-by-RalfR-198.jpg|thumb|250px|Guggenheim-museota ehdotettiin ensiksi Katajanokan Kanavaterminaalin paikalle, joka on kuvassa oikealla alhaalla.<ref>{{Verkkoviite | |
[[Tiedosto:Visit-suomi-2009-05-by-RalfR-198.jpg|thumb|250px|Guggenheim-museota ehdotettiin ensiksi Katajanokan Kanavaterminaalin paikalle, joka on kuvassa oikealla alhaalla.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Ty%C3%B6ryhm%C3%A4+Guggenheimin+museo+Katajanokalle/a1305553068936 |Nimeke =Työryhmä: Guggenheimin museo Katajanokalle |Tekijä =Uimonen, Anu |Ajankohta =10.1.2012 |Viitattu =10.1.2012 }}</ref>]] |
||
=== Lisenssimaksu Guggenheim-säätiölle === |
=== Lisenssimaksu Guggenheim-säätiölle === |
||
[[Lisenssimaksu]] Guggenheim-säätiölle olisi noin 23,4 miljoonaa euroa 20 ensimmäiseltä vuodelta eli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustelu kävi kiivaana museon puolesta ja vastaan.<ref name=valoa/> |
[[Lisenssimaksu]] Guggenheim-säätiölle olisi noin 23,4 miljoonaa euroa 20 ensimmäiseltä vuodelta eli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustelu kävi kiivaana museon puolesta ja vastaan.<ref name=valoa/> |
||
=== Tuen tarve === |
=== Tuen tarve === |
||
Suunnitelman mukaan museon käyttökustannukset olisivat 14,5 miljoonaa euroa vuodessa.<ref name=valoa/> Laskelmassa tulot olisivat 7,7 miljoonaa, joten museo tarvitsisi vuosittain kaupungilta 6,8 miljoonan euron tuen.<ref name=valoa>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011015055489_uu.shtml Guggenheim-museolle vihreää valoa - Helsingille jättikustannukset], Iltalehti.fi 10.1.2012</ref> Laskelmassa kävijämääräksi arvioitiin 500 000–550 000 henkeä vuodessa.<ref>{{Verkkoviite | |
Suunnitelman mukaan museon käyttökustannukset olisivat 14,5 miljoonaa euroa vuodessa.<ref name=valoa/> Laskelmassa tulot olisivat 7,7 miljoonaa, joten museo tarvitsisi vuosittain kaupungilta 6,8 miljoonan euron tuen.<ref name=valoa>[http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011015055489_uu.shtml Guggenheim-museolle vihreää valoa - Helsingille jättikustannukset] {{Wayback |1=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011015055489_uu.shtml |päiväys=20120113061722 }}, Iltalehti.fi 10.1.2012</ref> Laskelmassa kävijämääräksi arvioitiin 500 000–550 000 henkeä vuodessa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hel.fi/hel2/press/ps/guggenheim_selvitys_suomennos.pdf |Nimeke = Guggenheim Helsinki:konsepti- ja kehitysselvitys |Tekijä =Tom Drury, Hannah Byers, Lauren Kingsley ja Ari Wiseman, toimittajat |Tiedostomuoto = pdf |Selite = käännös julkaisusta Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki |Ajankohta = 2011 |Julkaisija = The Solomon R. Guggenheim Foundation |Viitattu =6.11.2013 }}</ref> Sen saavuttamista on epäilty, koska [[Ateneumin taidemuseo|Ateneumissa]] ja [[Kiasma]]ssa vieraili yhteensä vain 361 000 kävijää vuonna 2011.<ref>"Viikko Lukuina", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 9, "*) Keskitason arvio".</ref> Kävijämääräarvio perustui muun muassa vastaaviksi arvioitujen museoiden kävijämääriin muissa Pohjoismaissa.<ref name=":0">{{Verkkoviite |Osoite = http://d3idhfv96zr63z.cloudfront.net/helsinki/concept_and_development_study_for_a_guggenheim_helsinki_a3.pdf |Nimeke = Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki |Julkaisija = The Solomon R. Guggenheim Foundation |Ajankohta = 2011 |Viitattu = 30.12.2017 |Kieli = {{en}} }}{{Vanhentunut linkki |bot=InternetArchiveBot }} ([https://issuu.com/talentum-media/docs/guggenheim Issuu.comissa])</ref> Nykyisin Helsingin taidemuseon nettomenot ovat 4,3 miljoonaa euroa.<ref name=valoa/> Hankkeen arvostelijat pelkäsivät, että samalla Helsingin kaupungin taidemuseo lopetettaisiin ja sen toiminnot hajautetaan. Esimerkiksi kulttuurineuvos [[Tuula Arkio]] oli huolissaan: ”Miten käy suomalaiselle kuvataiteelle ja kuvataiteilijoille? Kaupungin taidemuseon hajotessa moni näyttely jää pitämättä.”<ref>"Miksi kiire, Guggenheim", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 10</ref> Vuoden 2013 ehdotuksessa yhteistyö Helsingin kaupungin taidemuseon kanssa jätettiin pois.<ref name="taidemuseo">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2013/09/gHelsinki_web_FIN.pdf |Nimeke = Guggenheim Helsinki Uudistettu ehdotus 2013 |Tiedostomuoto = pdf |Selite = virallisen ehdotuksen käännös, jossa pääkohdat |Ajankohta = 2013 |Julkaisupaikka = s. 11 |Julkaisija = The Solomon R. Guggenheim Foundation |Viitattu = 26.9.2013 |arkisto = https://web.archive.org/web/20130927204925/http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2013/09/gHelsinki_web_FIN.pdf |arkistoitu = 27.9.2013 }}</ref> |
||
=== Jääviysepäily === |
=== Jääviysepäily === |
||
Taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin [[Jääviys|jääviydestä]] tehtiin selvityspyyntö [[Eduskunnan oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamiehelle]]. Jääviysepäily syntyi Gallen-Kallela-Sirénin jäsenyydestä Ekoport Turku -yhtiön hallituksessa, jonka puheenjohtaja on Guggenheim-säätiön [[Carl-Gustaf Ehrnrooth (sijoittaja)|Carl-Gustaf Ehrnrooth]]. |
Taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin [[Jääviys|jääviydestä]] tehtiin selvityspyyntö [[Eduskunnan oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamiehelle]]. Jääviysepäily syntyi Gallen-Kallela-Sirénin jäsenyydestä Ekoport Turku -yhtiön hallituksessa, jonka puheenjohtaja on Guggenheim-säätiön<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/3-6113198 |nimeke=Carl Gustaf Ehrnrooth valittiin Guggenheimin taidesäätiön hallitukseen |julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=2021-02-07 }}</ref> [[Carl-Gustaf Ehrnrooth (sijoittaja)|Carl-Gustaf Ehrnrooth]]. |
||
Helsingin kaupungin oikeuspalveluiden tulkinnan mukaan Gallen-Kallela-Sirén ei ollut hankkeessa esteellinen. Apulaiskaupunginjohtaja [[Tuula Haatainen|Tuula Haataisen]] mukaan Ekoportin ja kaupungin välillä ei ollut liikesuhdetta eikä kilpailutilannetta. Lisäksi yhtiön toimiala ei liittynyt taidemuseoon tai Guggenheim-hankkeeseen.<ref>{{Verkkoviite | |
Helsingin kaupungin oikeuspalveluiden tulkinnan mukaan Gallen-Kallela-Sirén ei ollut hankkeessa esteellinen. Apulaiskaupunginjohtaja [[Tuula Haatainen|Tuula Haataisen]] mukaan Ekoportin ja kaupungin välillä ei ollut liikesuhdetta eikä kilpailutilannetta. Lisäksi yhtiön toimiala ei liittynyt taidemuseoon tai Guggenheim-hankkeeseen.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Helsinki+Gallen-Kallela-Sir%C3%A9n+ei+ole+j%C3%A4%C3%A4vi+Guggenheim-hankkeessa/a1305553489106 |Nimeke = Helsinki: Gallen-Kallela-Sirén ei ole jäävi Guggenheim-hankkeessa |Julkaisu = HS.fi |Ajankohta =16.1.2012 |Julkaisija = Sanoma |Viitattu =11.5.2012 }}</ref> Toukokuussa 2012 apulaisoikeusasiamies [[Maija Sakslin]] antoi kuitenkin asiasta moitteita ja katsoi Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuuden vaarantuneen Guggenheim-hankkeessa. Sakslin piti Gallen-Kallela-Sirénin menettelyä asiassa moitittavana, koska hänelle oli hankkeen valmistelun aikana kehittynyt erityinen ja kiinteä sidonnaisuus Ekoport Turku Oy:n hallituksen jäsenyyden ja hänen puolisonsa työsuhteen kautta Guggenheim-säätiön hallituksen suomalaiseen jäseneen ja tätä kautta myös säätiöön ja itse hankkeeseen.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=976 |Nimeke =Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuus vaarantui Guggenheim-hankkeen valmistelussa |Julkaisija=Eduskunnan oikeusasiamies |Ajankohta=17.5.2012 |Viitattu=2.10.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${BASE}=ereoapaa&${HTML}=eoaratk/eoarpdf&${SNHTML}=eoaratk/eoareiloydy&tunniste=eoak+182/2012 |Nimeke = Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuus vaarantui Guggenheim-hankkeen valmistelussa |Tiedostomuoto =pdf |Selite = Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös |Julkaisu = Dnro 182/4/12 |Ajankohta =15.5.2013 |Julkaisija = Eduskunnan oikeusasiamies |Viitattu =7.1.2014 }}</ref> Syyskuussa 2020 Taide-lehti uutisoi, että Ehrnrooth on jättänyt Guggenheimin säätiön hallituksen.<ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Heino, Timo-Erkki |Otsikko=Ehrnrooth jättänyt Guggenheimin |Julkaisu=Taide-lehti |Ajankohta=4/2020 |Sivut=4 |Julkaisija=Kustannus Oy Taide}}</ref> |
||
=== Vertailu Bilbaoon === |
=== Vertailu Bilbaoon === |
||
Julkisessa keskustelussa on viitattu [[Guggenheim-museo (Bilbao)|Bilbaon Guggenheim-museon]] menestykseen. Toisaalta ”Bilbao-ilmiötä” ei ole onnistuttu toistamaan muissa Guggenheimin museohankkeissa.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.ifacca.org/international_news/2007/09/27/a-franchise-model-for-the-few-very/ |Nimeke = A franchise model for the few-very few |Tekijä =Adrian Ellis |Julkaisu = The Art Newspaper |Ajankohta =27.9.2007 |Viitattu =22.1.2011 |Kieli = {{en}}}}</ref><ref name= "rose">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.artsjournal.com/culturegrrl/2011/01/guggenheim_helsinki_is_antarct.html |Nimeke = Guggenheim Helsinki: Might Antarctica Be Next? |Tekijä = Lee Rosenbaum |Selite = artsJournal blog |Julkaisu = CultureGrrl |Ajankohta =18.1.2011 |Julkaisija = artsJournal |Viitattu =23.1.2011 |Kieli = {{en}}}}</ref> Boston Consulting Groupin analyysissä, johon viralliset kävijämääräarviot perustuivat, vertailukohtana käytettiin kuitenkin Bilbaon museon sijasta Ruotsin Moderna Museeta, Tanskan Louisiana Modern Art -museota sekä mm. Norjan [[Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design|Nasjonalmuseet]].<ref name=":0" /> |
|||
Guggenheim Bilbao oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa toteutunut Guggenheimin yhteistyöhanke rakennuksena. Se toi [[Baskimaa (itsehallintoalue)|Baskimaahan]] yli miljardi dollaria ensimmäisenä viitenä toimintavuotenaan, enemmän kuin kymmenen kertaa museon rakennuskustannukset ja yli 190 miljoonaa dollaria paikallisina verotuloina. Helsingin kaupunginjohtaja [[Jussi Pajunen]] kertoi suunnitteluryhmänsä keskustelleen Bilbao Guggenheimin ja Baskialueen ihmisten kanssa ja kuulemansa olleen innostavan.<ref name ="nyt">{{Verkkoviite | |
Guggenheim Bilbao oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa toteutunut Guggenheimin yhteistyöhanke rakennuksena. Se toi [[Baskimaa (itsehallintoalue)|Baskimaahan]] yli miljardi dollaria ensimmäisenä viitenä toimintavuotenaan, enemmän kuin kymmenen kertaa museon rakennuskustannukset ja yli 190 miljoonaa dollaria paikallisina verotuloina. Helsingin kaupunginjohtaja [[Jussi Pajunen]] kertoi suunnitteluryhmänsä keskustelleen Bilbao Guggenheimin ja Baskialueen ihmisten kanssa ja kuulemansa olleen innostavan.<ref name ="nyt">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.nytimes.com/2011/01/18/arts/design/18museum.html?ref=arts |Nimeke = Guggenheim Considers a Museum in Helsinki |Tekijä =Carol Vogel |Julkaisu = The New York Times |Ajankohta =18.1.2011 |Julkaisija = The New York Times Company |Viitattu =18.1.2011 |Kieli ={{en}}}}</ref> Vuonna 1997 valmistuneesta Bilbaon Guggenheimista on tullut eräänlainen malli muille talousvaikeuksissa ponnisteleville kaupungeille, jotka ovat kosiskelleet Guggenheimin säätiötä mahdollisuudesta museon rakentamiselle. Soveltuvuustutkimuksia on tehty useiden kaupunkien, kuten [[Rio de Janeiro]]n ja Taiwanin [[Taichung]]in kanssa, mutta hankkeet eivät ole toteutuneet, kuten eivät myöskään toiveet museon rakentamisesta [[Hongkong]]iin. Hankkeista on toteutumassa [[Guggenheim-museo (Abu Dhabi)|Guggenheim Abu Dhabi]], joka valmistunee vuonna 2017.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.cbc.ca/news/arts/story/2012/01/25/abu-dhabi-museums-delay-louvre-guggenheim.html |Nimeke = Abu Dhabi's Louvre, Guggenheim delayed again |Julkaisu = CBC News |Ajankohta =25.1.2012 |Julkaisija = CBC, Radio-Canada |Viitattu =4.9.2012 |Kieli = {{en}}}}</ref> |
||
=== Keskustelua === |
=== Keskustelua === |
||
Keskustelu kävi vilkkaana, ja monenlaisia väitteitä ja mielipiteitä esitettiin puolesta ja vastaan. Kaksikymmentä kulttuurivaikuttajaa lähetti Helsingin kaupunginvaltuustolle tammikuussa 2012 kirjeen, jossa heidän mielipiteensä mukaan lisäpanostus Helsingin taide-elämään onnistuisi paremmin ilman Guggenheim-hanketta ja sen vaatimia lisenssimaksuja säätiölle.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= |
Keskustelu kävi vilkkaana, ja monenlaisia väitteitä ja mielipiteitä esitettiin puolesta ja vastaan. Kaksikymmentä kulttuurivaikuttajaa lähetti Helsingin kaupunginvaltuustolle tammikuussa 2012 kirjeen, jossa heidän mielipiteensä mukaan lisäpanostus Helsingin taide-elämään onnistuisi paremmin ilman Guggenheim-hanketta ja sen vaatimia lisenssimaksuja säätiölle.<ref>{{Verkkoviite |Osoite=https://www.facebook.com/notes/leena-maija-rossi/kirje-guggenheimista-helsingin-kaupunginvaltuutetuille/345154695514377 |Nimeke=Kirje Guggenheimista Helsingin kaupunginvaltuutetuille |Julkaisija=Leena-Maija Rossi |Julkaisu=Facebook |Ajankohta=20.1.2012 |Viitattu=2.10.2013 |arkisto=https://archive.today/20121129035400/https://www.facebook.com/notes/leena-maija-rossi/kirje-guggenheimista-helsingin-kaupunginvaltuutetuille/345154695514377 |arkistoitu=29.11.2012}}</ref> Kirjeen ensimmäisinä allekirjoittaneet [[Suomen New Yorkin -kulttuuri-instituutti|Suomen New Yorkin -kulttuuri-instituutin]] johtaja [[Leena-Maija Rossi]], kriitikko [[Marja-Terttu Kivirinta]] ja tutkija [[Hanna Johansson]] esittivät mielipiteenään, että lisenssimaksua perivä Guggenheim on omaa etuaan ajava [[liikelaitos]], jolla ei olisi Helsingin museohankkeessa minkäänlaista taloudellista riskiä tai toiminnallista vastuuta.<ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/guggenheim-allistys-herasi-hesarissa-naiden-rivien-pitaisi-havahduttaa/art-1288443191182.html Guggenheim-ällistys heräsi Hesarissa: "Näiden rivien pitäisi havahduttaa"] {{Wayback |1=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/guggenheim-allistys-herasi-hesarissa-naiden-rivien-pitaisi-havahduttaa/art-1288443191182.html |päiväys=20120121195117 }}, Iltasanomat.fi 19.01.2012</ref> |
||
Kuvataiteilija [[Eija-Liisa Ahtila]] sanoi televisiohaastattelussa ”...tuntuu että museo etsii tosissaan Suomesta uudenlaista konseptia. Tällainen monipuolisuus on aina hyvästä, kansainvälisyys on aina hyvästä, useampi toimija Suomen pienissä piireissä on hyvästä”. Ahtila kysyi vastineena: ”Mistä museo saa toimintaansa rahat? Puoli miljoonaa kävijää vuodessa tuntuu uskomattomalta tavoitteelta. Löytyykö Helsingin kaupungilta huomattava rahoitus? Entä mistä näitä yksityisiä lahjoittajia tulee?”<ref>{{Verkkoviite | |
Kuvataiteilija [[Eija-Liisa Ahtila]] sanoi televisiohaastattelussa ”...tuntuu että museo etsii tosissaan Suomesta uudenlaista konseptia. Tällainen monipuolisuus on aina hyvästä, kansainvälisyys on aina hyvästä, useampi toimija Suomen pienissä piireissä on hyvästä”. Ahtila kysyi vastineena: ”Mistä museo saa toimintaansa rahat? Puoli miljoonaa kävijää vuodessa tuntuu uskomattomalta tavoitteelta. Löytyykö Helsingin kaupungilta huomattava rahoitus? Entä mistä näitä yksityisiä lahjoittajia tulee?”<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://mtv3.mobi/uutiset/kulttuuri/2012/01/1474179 |Nimeke =Akateemikko Ahtila: Vastaa rahakysymyksiin, Guggenheim |Selite = Eija-Liisa Ahtilan haastattelu |Julkaisu = MTV3 Uutiset, Kulttuuri |Julkaisija =MTV |Viitattu =17.10.2013 }}</ref> Toisaalta, kävijämäärätavoite tehtiin vuodelle 2020, ja se perustui osaltaan arvioihin turismin kasvusta pääkaupunkiseudulla.<ref name=":0" /> Alkuperäisen julkisen keskustelun jälkeen kävijämäärät Helsingin museoissa ovat kasvaneet ja jo vuonna 2016 kansallisgallerian museot saavuttivat yhteensä yli 750 000 kävijää.<ref name=":1">{{Verkkoviite |osoite = https://www.marmai.fi/uutiset/kansallisgallerian-museot-houkuttivat-ennatysyleison-kiasma-ateneum-ja-sinebrychoff-kahmivat-yli-750-000-kavijaa-6611754 |nimeke =Kansallisgallerian museot houkuttivat ennätysyleisön |julkaisu=Markkinointi & Mainonta |viitattu=2017-12-30 |ietf-kielikoodi=en}}</ref> |
||
''[[Helsingin Sanomat]]'' kysyi tammikuussa 2011 HS-raatiin kuuluvan sadan taiteen, tieteen ja median edustajan mielipidettä, ja yli puolet heistä uskoi Helsingin tarvitsevan museon.<ref>{{Verkkoviite | |
''[[Helsingin Sanomat]]'' kysyi tammikuussa 2011 HS-raatiin kuuluvan sadan taiteen, tieteen ja median edustajan mielipidettä, ja yli puolet heistä uskoi Helsingin tarvitsevan museon.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati+Guggenheimin+torjuminen+olisi+mielipuolista/1135263196749 |Nimeke =HS-raati: Guggenheimin torjuminen olisi mielipuolista |Tekijä = Jyrki Räikkä |Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta =21.1.2011 |Julkaisija = Sanoma |Viitattu =21.11.2013 }}</ref> Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen näki Guggenheimissa taiteilijan kannalta paljon hyvää, ja hän kirjoitti HS-raadissa, että Helsingistä puuttuu kansainväliseen nykytaiteeseen keskittyvä taidemuseo. ”Säveltäjä tai kirjailija voi kehittyäkseen opiskella alansa kansainvälistä kärkeä kotisohvallaan, mutta suomalaisen kuvataiteilijan täytyy ostaa kallis lento New Yorkiin tai muualle”.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305557909163 |Nimeke = HS-raadin vastaukset kysymykseen: Soveltuuko henkilökunnan palkitseminen julkista tukea nauttiville kulttuurilaitoksille? |Julkaisu =Helsingin Sanomat |Ajankohta =16.3.2012 |Viitattu = 23.1.2014 }}</ref> Myös kuvataiteilija [[Osmo Rauhala]]n mielestä Guggenheim olisi hyväksi suomalaisille taiteilijoille: ”Tänne tulee lisää ammattilaisia, kuraattoreita, kriitikoita, enää meidän ei tarvitse juosta heidän perässään ympäri maailmaa.”<ref>[https://web.archive.org/web/20131112113608/http://m.mtv.fi/uutiset/kulttuuri/2012/01/1474019 Rauhala Guggenheimista: Nyt pitää ajatella vuosikymmenten päähän,] Mtv, uutiset</ref> |
||
Useat museojohtajat ilmaisivat tukevansa museohanketta. Taidemuseo [[Emma (taidemuseo)|Emma]]n johtaja [[Markku Valkonen]] oli sitä mieltä, että Guggenheimin-hankkeen kaatuminen on suuri vahinko koko Suomen kulttuurielämälle.<ref>{{Verkkoviite | |
Useat museojohtajat ilmaisivat tukevansa museohanketta. Taidemuseo [[Emma (taidemuseo)|Emma]]n johtaja [[Markku Valkonen]] oli sitä mieltä, että Guggenheimin-hankkeen kaatuminen on suuri vahinko koko Suomen kulttuurielämälle.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-6079903 |Nimeke =Markku Valkonen: Guggenheim kaatui poliittiseen suhmurointiin |Tekijä =Kari Nissinen |Julkaisu =Yle, Uutiset, Kulttuuri |Ajankohta =3.5.2012 |Julkaisija = Yleisradio |Viitattu =6.11.2013 }}</ref> [[Kiasma]]n johtaja [[Pirkko Siitari]] sanoi uskovansa, että maailmankuulun museon saaminen Suomeen lisäisi kulttuurimatkailua ja hyödyttäisi kaikkia museoita.<ref>{{Verkkoviite |Osoite =http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/1316-museonjohtaja-guggenheim-ei-uhkaa-kiasmaa |Nimeke =Museonjohtaja: Guggenheim ei uhkaa Kiasmaa |Tekijä =Ijäs, Johannes |Julkaisu =K24 |Ajankohta =18.1.2011 |Julkaisija =Kotimaa |Viitattu =6.11.2013 |arkisto =https://web.archive.org/web/20131016080001/http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kulttuuri/1316-museonjohtaja-guggenheim-ei-uhkaa-kiasmaa |arkistoitu =16.10.2013 }}</ref> Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohosen mielestä Valtion taidemuseolla on pelkästään myönteistä sanottavaa siitä, että alalle tulisi toisiakin ja hänen mukaansa tarjota luo uutta kysyntää.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/paivanlehti/kulttuuri/Pois+museobyrokratiasta/a1346041239461 |Nimeke =Pois museobyrokratiasta! Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen toivoo tulevan säätiömallin vauhdittavan määrärahojen kasvua |Tekijä = Antti Järvi |Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta =28.8.2012 |Julkaisija = Sanoma |Viitattu =6.11.2013 }}</ref> |
||
Hanketta kohtaan esitettyä arvostelua koottiin muun muassa pamflettikirjaan ''[[Guggenheimin varjossa]]'' (Into, 2012).<ref>{{Kirjaviite | |
Hanketta kohtaan esitettyä arvostelua koottiin muun muassa pamflettikirjaan ''[[Guggenheimin varjossa]]'' (Into, 2012).<ref>{{Kirjaviite |Tekijä=Taipale, Kaarin (toim.) |Nimeke=Guggenheimin varjossa |Selite=Into-pamfletti 49 |Julkaisupaikka=Helsinki |Julkaisija=Into |Vuosi=2012 | Tunniste = | Isbn = 978-952-264-134-2}}</ref> Kirjoittajien mukaan hanketta on yritetty ajaa läpi ennennäkemättömällä kiireellä, pätemättömillä perusteilla ja ilman kansanvaltaista keskustelua.<ref name="sk">{{Verkkoviite |Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/pamfletti-guggenheim-paattaa-helsinki-maksaa |Nimeke=Pamfletti: Guggenheim päättää, Helsinki maksaa |Tekijä=Jäämeri, Hannele |Julkaisu=Suomen Kuvalehti |Ajankohta=28.1.2012 |Viitattu=12.2.2012}}</ref> Kirjan toimittajan, arkkitehti, kaupunkitutkimuksen tohtori Kaarin Taipaleen mukaan hankkeessa Guggenheim-säätiöllä olisi päätösvalta eikä mitään taloudellisia riskejä. Sen sijaan New Yorkissa, Venetsiassa ja Berliinissä Guggenheimin museo on toiminut yksityisellä rahoituksella.<ref name="sk"/><ref name="sk2">{{Verkkoviite |Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/tilastotutkija-kyseenalaistaa-guggenheim-matematiikan |Nimeke=Tilastotutkija kyseenalaistaa Guggenheim-matematiikan |Tekijä=Jäämeri, Hannele |Julkaisu=Suomen Kuvalehti |Ajankohta=27.1.2012 |Viitattu=12.2.2012}}</ref> Pamflettiin kirjoittaneen tilastotieteilijän Aku Alasen mukaan hanke ei ole kannattava sijoitus matkailuun. Hänen mukaansa Bilbaossa oli kyse laajemmasta sijoitusohjelmasta paikkakunnalle. Alasen mukaan perusteluiksi tarjottiin vain tarjoajien omia laskelmia, ei kaupungin omia tutkimuksia.<ref name="sk2"/> |
||
=== Hankkeen 1. kaatuminen === |
=== Hankkeen 1. kaatuminen === |
||
Hanke kaatui ensimmäisen kerran 2. toukokuuta 2012 Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä äänin 8–7. Hanketta vastustivat enemmistö [[Vihreä |
Hanke kaatui ensimmäisen kerran 2. toukokuuta 2012 Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä äänin 8–7. Hanketta vastustivat enemmistö [[Vihreä liitto|vihreistä]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]], [[vasemmistoliitto]] ja [[perussuomalaiset]]. Kannattajia olivat [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] ja [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue|RKP:n]] edustajat.<ref name="hskaup"/> Säätiön pääjohtaja Richard Armstrong kertoi haluavansa museon yhä Helsinkiin.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Guggenheim+haluaa+yh%C3%A4+Helsinkiin/a1305561144679 |Nimeke =Guggenheim haluaa yhä Helsinkiin |Tekijä =Laitinen, Joonas |Ajankohta =3.5.2012 |Julkaisu =Helsingin Sanomat |Viitattu =3.5.2012 }}</ref> |
||
Toukokuussa 2013 Solomon R. Guggenheim -säätiö valitsi kansainvälisen viestintä- ja PR-toimisto [[Miltton Group]]in viestinnän yhteistyökumppanikseen Suomessa. Milttonin yhteistyö koskee säätiön varainhankintaa sekä vaikuttaja- ja mediaviestintää.<ref>{{Verkkoviite | |
Toukokuussa 2013 Solomon R. Guggenheim -säätiö valitsi kansainvälisen viestintä- ja PR-toimisto [[Miltton Group]]in viestinnän yhteistyökumppanikseen Suomessa. Milttonin yhteistyö koskee säätiön varainhankintaa sekä vaikuttaja- ja mediaviestintää.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.miltton.fi/fi/uutishuone/article/1036/miltton_group_ja_solomon_r_guggenheim_-saatio_yhteistyohon |Nimeke =Uutiset: Miltton Group ja Solomon R. Guggenheim -säätiö yhteistyöhön |Julkaisu =Miltton |Ajankohta =31.5.2013 |Julkaisija =Miltton & Miltton Networks |Viitattu =26.9.2013 }}</ref> |
||
== |
== Toinen ehdotus 2013 == |
||
[[Tiedosto:ProposedGuggenheimHelsinkiSite.jpg|thumb|250px|Guggenheim Helsinki -taidemuseolle on ehdotettu paikkaa Helsingin Etelärannassa.]] |
[[Tiedosto:ProposedGuggenheimHelsinkiSite.jpg|thumb|250px|Guggenheim Helsinki -taidemuseolle on ehdotettu paikkaa Helsingin Etelärannassa.]] |
||
Guggenheim-säätiö julkaisi syyskuussa 2013 Helsingissä uuden ehdotuksen, jossa se esitti avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä uuden taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kilpailu toteutettaisiin yksityisin varoin. Aiemmassa ehdotuksessa museon sijainniksi ehdotettiin [[Katajanokka]]a, mutta uudessa ehdotuksessa säätiön mielestä paras paikka olisi [[Eteläranta|Etelärannan]] ja Laivasillankadun risteyksessä Helsingin [[Olympiaterminaali]]n kyljessä. Säätiö toivoi Helsingin kaupungin tekevän päätöksen syksyn 2013 aikana tontin varaamisesta arkkitehtuurikilpailua varten.<ref name= yleu /> |
Guggenheim-säätiö julkaisi syyskuussa 2013 Helsingissä uuden ehdotuksen, jossa se esitti avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä uuden taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kilpailu toteutettaisiin yksityisin varoin. Aiemmassa ehdotuksessa museon sijainniksi ehdotettiin [[Katajanokka]]a, mutta uudessa ehdotuksessa säätiön mielestä paras paikka olisi [[Eteläranta|Etelärannan]] ja Laivasillankadun risteyksessä Helsingin [[Olympiaterminaali]]n kyljessä. Säätiö toivoi Helsingin kaupungin tekevän päätöksen syksyn 2013 aikana tontin varaamisesta arkkitehtuurikilpailua varten.<ref name= yleu /> |
||
| Rivi 58: | Rivi 58: | ||
=== Tukea hankkeelle === |
=== Tukea hankkeelle === |
||
Useat museojohtajat ilmaisivat tukensa uudellekin hankkeelle, kuten aikaisempaankin ehdotukseen. [[Designmuseo]]n johtajan [[Jukka Savolainen|Jukka Savolaisen]] mielestä museo ei ole keneltäkään pois.<ref>{{Verkkoviite | |
Useat museojohtajat ilmaisivat tukensa uudellekin hankkeelle, kuten aikaisempaankin ehdotukseen. [[Designmuseo]]n johtajan [[Jukka Savolainen (museonjohtaja)|Jukka Savolaisen]] mielestä museo ei ole keneltäkään pois.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/mielipide/Taiteen+mahdollisuuksia+tarkasteltava+laajasti/a1380514629898 |Nimeke = Taiteen mahdollisuuksia tarkasteltava laajasti |Tekijä = Jukka Savolainen |Selite = mielipidekirjoitus |Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta =1.10.2013 |Julkaisija = Sanoma |Viitattu =16.10.2013 }}</ref> [[Arkkitehtuurimuseo]]n johtaja [[Juulia Kauste]] sanoi odottavansa mielenkiinnolla hanketta, koska siinä on mahdollisuuksia [[synergia]]an.<ref name = hshaast>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/Guggenheimin+rahoitus+ja+k%C3%A4vij%C3%A4ennuste+ep%C3%A4ilytt%C3%A4v%C3%A4t+taidevaikuttajia/a1380072807426 |Nimeke =Guggenheimin rahoitus ja kävijäennuste epäilyttävät taidevaikuttajia |Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta =25.9.2013 |Julkaisija =Sanoma |Viitattu =16.10.2013 }}</ref> Espoon modernin taiteen museon Emman johtaja Pilvi Kalhama uskoi, että Guggenheimin museo voisi alkuvuosinaan saada tavoittelemansa 300 000 kotimaista kävijää. Hänen mukaansa museo kiinnostaisi aluksi rakennuksenkin takia, mutta myöhemmin pitäisi olla jatkuvia vetonauloja, jotta tavoite saataisiin täyteen. Kalhaman mukaan vakituisena museokäyntinä tavoite on kova.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Museojohtajat+ep%C3%A4ilev%C3%A4t+Guggenheimin+tavoitetta/a1380169087784 |Nimeke =Museojohtajat epäilevät Guggenheimin tavoitetta |Tekijä =Sirpa Pääkkönen |Julkaisu =Helsingin Sanomat |Ajankohta =27.9.2013 |Julkaisija = Sanoma |Viitattu =6.11.2013 }}</ref> |
||
Tunnetut arkkitehdit ilmaisivat osallistuvansa arkkitehtuurikisaan, vaikka kilpailu järjestettäisiin kaikille avoimena kilpailuna. Arkkitehti [[Frank Gehry]] kertoi osallistuvansa mielellään kisaan. New Yorkin [[World Trade Center (New York)|World Trade Center]]in muistomerkkikisan voittanut norjalainen arkkitehtitoimisto [[Snøhetta]] ilmaisi olevansa kiinnostunut.<ref>{{Verkkoviite | |
Tunnetut arkkitehdit ilmaisivat osallistuvansa arkkitehtuurikisaan, vaikka kilpailu järjestettäisiin kaikille avoimena kilpailuna. Arkkitehti [[Frank Gehry]] kertoi osallistuvansa mielellään kisaan. New Yorkin [[World Trade Center (New York)|World Trade Center]]in muistomerkkikisan voittanut norjalainen arkkitehtitoimisto [[Snøhetta]] ilmaisi olevansa kiinnostunut.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/Arkkitehtilegenda+Frank+Gehry+tahtoo+Guggenheim-+kisaan/a1381813213245 |Nimeke =Arkkitehtilegenda Frank Gehry tahtoo Guggenheim-kisaan |Tekijä =Vesa Sirén |Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta =16.10.2013 |Julkaisija = Sanoma |Viitattu =16.10.2013 }}</ref> |
||
=== Kritiikkiä ja hankkeen 2. kaatuminen=== |
=== Kritiikkiä ja hankkeen 2. kaatuminen=== |
||
| Rivi 67: | Rivi 67: | ||
Jukka Savolainen jäi kaipaamaan lisätietoja muun muassa hankkeen sisällöstä ja Guggenheim Helsingin toimintamallista. ”He aikovat virittää keskustelua olemassa olevien instituutioiden ja taiteilijoiden kanssa. Miten he aikovat tämän dialogin aloittaa ja viedä?” Lisätietoja sisällöstä jäi kaipaamaan myös [[Kiasma]]n johtaja [[Pirkko Siitari]].<ref name = hshaast /> |
Jukka Savolainen jäi kaipaamaan lisätietoja muun muassa hankkeen sisällöstä ja Guggenheim Helsingin toimintamallista. ”He aikovat virittää keskustelua olemassa olevien instituutioiden ja taiteilijoiden kanssa. Miten he aikovat tämän dialogin aloittaa ja viedä?” Lisätietoja sisällöstä jäi kaipaamaan myös [[Kiasma]]n johtaja [[Pirkko Siitari]].<ref name = hshaast /> |
||
Lisäksi taidevaikuttajat pohtivat suunnitelmassa kaavailtua 550 000 vuosikävijää. Siitari totesi, että nyt puhuttiin vain rakennuksesta ja taloudellisista vaikutuksista, ei sisällöstä eikä yleisösuhteista. Hän kysyi, pystytäänkö [[muotoilu]]n ja [[arkkitehtuuri]]n näyttelyillä tavoittamaan noin paljon kävijöitä? Pirkko Siitari totesi haastattelussa, että vaikka matkailijoiden määrä Helsingissä on kasvanut, museokävijöiden määrä on pysynyt ennallaan.<ref name = hshaast /> |
Lisäksi taidevaikuttajat pohtivat suunnitelmassa kaavailtua 550 000 vuosikävijää. Siitari totesi, että nyt puhuttiin vain rakennuksesta ja taloudellisista vaikutuksista, ei sisällöstä eikä yleisösuhteista. Hän kysyi, pystytäänkö [[muotoilu]]n ja [[arkkitehtuuri]]n näyttelyillä tavoittamaan noin paljon kävijöitä? Pirkko Siitari totesi haastattelussa, että vaikka matkailijoiden määrä Helsingissä on kasvanut, museokävijöiden määrä on pysynyt ennallaan.<ref name = hshaast /> Sittemmin museoiden kävijämäärät ovat nousseet, ja vuonna 2016 kansallisgallerian museot saavuttivat yhteensä yli 750 000 kävijää.<ref name=":1" /> |
||
Tammikuussa 2015 Yle Uutisten kulttuuritoimituksen päällikkö [[Janne Mällinen]] esitti Ylen päättäjille tekemän kyselyn perustella näkemyksen, että rakentajiksi kaavaillut kaupunki ja valtio näyttävät kääntävän selkäänsä koko Guggenheimille.<ref>{{Verkkoviite | |
Tammikuussa 2015 Yle Uutisten kulttuuritoimituksen päällikkö [[Janne Mällinen]] esitti Ylen päättäjille tekemän kyselyn perustella näkemyksen, että rakentajiksi kaavaillut kaupunki ja valtio näyttävät kääntävän selkäänsä koko Guggenheimille.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-7738105 |Nimeke = Näkökulma: Helsinki käänsi selkänsä Guggenheimille |Tekijä =Mällinen, Janne |Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta =15.1.2015 |Julkaisija = Yleisradio |Viitattu =15.1.2015 }}</ref> |
||
Lokakuussa 2016 pääministeri [[Juha Sipilä]] ilmoitti ettei valtio osallistu hankkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa sen kaatumista, nyt jo toisen kerran. Tontin varaus myös umpeutuu vuoden 2016 lopussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101922488141_uu.shtml|nimeke=Museolle ei heru rahaa: Suomi sanoo ei Guggenheimille|viitattu=2016-10-20 |
Lokakuussa 2016 pääministeri [[Juha Sipilä]] ilmoitti ettei valtio osallistu hankkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa sen kaatumista, nyt jo toisen kerran. Tontin varaus myös umpeutuu vuoden 2016 lopussa.<ref>{{Verkkoviite |osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016101922488141_uu.shtml |nimeke =Museolle ei heru rahaa: Suomi sanoo ei Guggenheimille |viitattu=2016-10-20 }}</ref> |
||
== Arkkitehtuurikilpailu == |
== Arkkitehtuurikilpailu == |
||
Marraskuussa 2013 Guggenheim-säätiön tekemä esitys tonttivarauksesta arkkitehtuurikilpailulle annettiin käsiteltäväksi Helsingin kiinteistölautakunnalle, jonka esitys eteni Helsingin kaupunginhallitukselle.<ref>{{Verkkoviite | |
Marraskuussa 2013 Guggenheim-säätiön tekemä esitys tonttivarauksesta arkkitehtuurikilpailulle annettiin käsiteltäväksi Helsingin kiinteistölautakunnalle, jonka esitys eteni Helsingin kaupunginhallitukselle.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-6944576 |Nimeke = Guggenheim-päätös lykkääntyy |Tekijä =Peltola, Satu-Lotta |Julkaisu =Yle, Uutiset, kulttuuri |Ajankohta =20.11.2013 |Julkaisija = Yleisradio |Viitattu =21.11.2013 }}</ref> Kokouksessaan 20. tammikuuta 2014 kaupunginhallitus hyväksyi arkkitehtuurikilpailun ja varasi tontin Etelärannasta Guggenheim-säätiölle äänin 10–5.<ref name="tonttivaraus">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+varasi+tontin+Guggenheim-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6lle/a1389585226281 |Nimeke =Helsinki varasi tontin Guggenheim-säätiölle |Tekijä =Laitinen, Joonas |Julkaisu =Helsingin Sanomat |Ajankohta =21.1.2014 |Viitattu = 21.1.2014 }}</ref> |
||
Guggenheim-säätiö julkisti yleisen, kaksiosaisen arkkitehtuurikilpailun kesäkuussa 2014. Sen ensimmäiseen vaiheeseen työt jätettiin 10. syyskuuta 2014 mennessä. Näistä kilpailun tuomaristo valitsi kuusi finalistia, joille annetaan maaliskuuhun 2015 saakka aikaa viimeistellä kilpailutyönsä.<ref name= yleArkk>{{Verkkoviite | |
Guggenheim-säätiö julkisti yleisen, kaksiosaisen arkkitehtuurikilpailun kesäkuussa 2014. Sen ensimmäiseen vaiheeseen työt jätettiin 10. syyskuuta 2014 mennessä. Näistä kilpailun tuomaristo valitsi kuusi finalistia, joille annetaan maaliskuuhun 2015 saakka aikaa viimeistellä kilpailutyönsä.<ref name= yleArkk>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-7277599 |Nimeke = Guggenheimin Helsingin arkkitehtuurikilpailu alkoi |Tekijä = Satu Nurmio |Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta =4.6.2014 |Julkaisija = Yleisradio |Viitattu =5.7.2014 }}</ref> |
||
Arkkitehtuurikilpailun tuomaristossa oli kansainvälisiä arkkitehteja, säätiön edustaja sekä suomalaisia edustajia. 11 |
Arkkitehtuurikilpailun tuomaristossa oli kansainvälisiä arkkitehteja, säätiön edustaja sekä suomalaisia edustajia. 11-henkistä tuomaristoa johti professori Mark Wigley [[Columbian yliopisto]]sta. Tuomariston jäsenet valitsi Guggenheim-säätiö, Suomen valtio, Helsingin kaupunki ja [[SAFA|Suomen Arkkitehtiliitto SAFA]].<ref name= yleArkk /> |
||
Guggenheim-säätiö ilmoitti hankkivansa kilpailun rahoittajat itse. Rahoittajiksi nimettiin Guggenheim Helsingin Tukisäätiö, Guggenheim Helsinkiin -yhdistys, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö sekä nimettömät yksityiset lahjoittajat. Kilpailun budjetiksi kaavailtiin noin 2,2 miljoonaa euroa.<ref name= yleArkk /> |
Guggenheim-säätiö ilmoitti hankkivansa kilpailun rahoittajat itse. Rahoittajiksi nimettiin Guggenheim Helsingin Tukisäätiö, Guggenheim Helsinkiin -yhdistys, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö sekä nimettömät yksityiset lahjoittajat. Kilpailun budjetiksi kaavailtiin noin 2,2 miljoonaa euroa.<ref name= yleArkk /> |
||
Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 1 715 työtä<ref name= jyry1>{{Verkkoviite | |
Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 1 715 työtä<ref name= jyry1>{{Verkkoviite |Osoite =http://designguggenheimhelsinki.org/fi/updates/story/guggenheim-helsinki-design-competition-finalists-unveiled |Nimeke =Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun finalistit julki |Julkaisu =Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailu |Ajankohta =2.12.2014 |Julkaisija =Malcolm Reading Consultants |Viitattu =20.1.2015 |arkisto =https://web.archive.org/web/20150222142108/http://designguggenheimhelsinki.org/fi/updates/story/guggenheim-helsinki-design-competition-finalists-unveiled |arkistoitu =22.2.2015 }}</ref> 77 eri maasta. Jokaisesta ehdotuksesta julkaistiin kaksi kuvaa ja esittelyteksti Guggenheim Helsinki -projektin verkkosivulla.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-7543914 |Nimeke =Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun ehdokastyöt julkistettiin |Julkaisu =Yle Uutiset |Ajankohta =22.10.2014 |Julkaisija = Yleisradio |Viitattu =24.10.2014 }}</ref> |
||
=== Toiseen vaiheeseen valitut === |
=== Toiseen vaiheeseen valitut === |
||
| Rivi 90: | Rivi 90: | ||
Kilpailun voittajaksi valittiin Moreau Kusunoki Architectesin suunnitelma ''Art in the City''. Ehdotus koostuu toisiinsa linkittyvistä paviljongeista, sekä korkeasta tornista. Näyttelytilat sijoittuvat yhteen kerrokseen maan päälle. Rakennusten julkisivuja peittää lasi ja kotimainen hiilikäsitelty puu. |
Kilpailun voittajaksi valittiin Moreau Kusunoki Architectesin suunnitelma ''Art in the City''. Ehdotus koostuu toisiinsa linkittyvistä paviljongeista, sekä korkeasta tornista. Näyttelytilat sijoittuvat yhteen kerrokseen maan päälle. Rakennusten julkisivuja peittää lasi ja kotimainen hiilikäsitelty puu. |
||
Yhdeksän paviljonkia on sommiteltu tontille toisiinsa nähden epäsymmetrisesti. Aukiot ja paviljongit ovat yhteydessä toisiinsa ja museorakennus on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoin. [[Tähtitornin vuori|Tähtitorninmäen puisto]]on voi päästä kävelysiltaa pitkin ja meren puolella rakennuksen yhdistää Eteläsatamaan rantapromenadi.<ref>{{Verkkoviite | |
Yhdeksän paviljonkia on sommiteltu tontille toisiinsa nähden epäsymmetrisesti. Aukiot ja paviljongit ovat yhteydessä toisiinsa ja museorakennus on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoin. [[Tähtitornin vuori|Tähtitorninmäen puisto]]on voi päästä kävelysiltaa pitkin ja meren puolella rakennuksen yhdistää Eteläsatamaan rantapromenadi.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.rakennuslehti.fi/2015/06/moreau-kusunoki-architects-voitti-helsingin-guggenheim-arkkitehtuurikilpailun/ |Nimeke = Moreau Kusunoki Architectes voitti Helsingin Guggenheim arkkitehtuurikilpailun |Tekijä = Johanna Aatsalo |Julkaisu = Rakennuslehti |Ajankohta = 23.6.2015 |Julkaisija = Sanoma Tekniikkajulkaisut |Viitattu = 24.6.2015 }}</ref> |
||
== Kolmas ehdotus 2016 == |
|||
==Vaihtoehto Guggenheimille== |
|||
Marraskuun 3. päivänä 2016 esitettiin kolmas ehdotus Guggenheim-taidemuseon rakentamiseksi. Valtion vetäydyttyä taidemuseon tukemisesta ehdotuksessa luvataan aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa yksityisten rahoittajien lahjoittamaksi rahoitukseksi. Rakennuskustannukset on suunnitelmassa arvioitu 130 miljoonaksi euroksi, josta Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa ja [[Guggenheim Helsingin tukisäätiö|Guggenheimin tukisäätiön]] osuus 15 miljoonaa. |
|||
| ⚫ | Guggenheim- |
||
Ehdotuksessa museon rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, joka ottaisi rakentamista varten 35 miljoonan euron lainan. Lainan kulut kattaisi Guggenheimin tukisäätiö, mutta lainan takaisi Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki omistaisi yhtiöstä 84 prosenttia ja tukisäätiö loput. |
|||
Suomalaisista hankkeessa ovat mukana arkkitehti ja kaupunginvaltuutettu [[Kaarin Taipale]], galleristi [[Ilona Anhava]] ja arkkitehti [[Juhani Pallasmaa]].<ref name="Ylenuu"/> |
|||
Taidemuseon toiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin tukisäätiö. Sen toimintamenoiksi arvioidaan ehdotuksessa noin 11,6 miljoonaa euroa ja museon tuloiksi 11,2 miljoonaa vuodessa. Tuloihin on laskettu mukaan valtion vuosittainen, [[museolaki]]in perustuva 1,3 miljoonan euron tuki, jota koskevan ennakollisen näkemyksen antoi opetus- ja kulttuuriministeri [[Sanni Grahn-Laasonen]] (kok.).<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Verkkouutiset/Liitteet/OKM_ENNAKOLLINEN_NAKEMYS_GUGGENHEIM.pdf |Nimeke = Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakollinen näkemys Guggenheim Helsinki -museon ottamisesta valtionosuuden piiriin |Tiedostomuoto = pdf |Selite = Dnro 58/621/2016 |Ajankohta = 2.11.2016 |Julkaisija = Opetus- ja kulttuuri ministeriö |Viitattu = 5.11.2016 }}</ref> Uudessa ehdotuksessa kävijämääräksi on arvioitu kuten aikaisemmassakin 550 000 kävijää vuodessa ja museolipun pääsymaksua on korotettu 13:sta 15 euroon.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.sss.fi/2016/11/uusi-guggenheim-ehdotus-yksityista-rahoitusta-aiempaa-enemman/ |Nimeke = Uusi Guggenheim-ehdotus: Yksityistä rahoitusta aiempaa enemmän |Julkaisu = SSS.fi |Ajankohta = 3.11.2016 |Julkaisija = Salon Seudun Sanomat |Viitattu = 3.11.2016 }}</ref> |
|||
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esityksen kokouksessaan 21. marraskuuta 2016 äänin 8–7. Puolesta äänesti neljä kokoomusjäsentä, yksi RKP:läinen, yksi vihreä ja yksi keskustan jäsen, vastaan taas kolme SDP:n, kaksi Vasemmistoliiton jäsentä, yksi perussuomalainen ja yksi vihreiden jäsen. Jotta kolmas Guggenheim-ehdotus olisi voitu toteuttaa, esitys taidemuseon rakentamiseksi olisi pitänyt vielä hyväksyä Helsingin kaupunginvaltuustossa.<ref>{{Verkkoviite |osoite = https://yle.fi/a/3-9307117 |nimeke =Guggenheim Helsinki täpärästi jatkoon äänin 8–7 |Tekijä= Aromaa, Jonni |julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=2016-11-21 }}</ref><ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1479699326170 |Nimeke = Helsingin valtuusto pääsee päättämään Guggenheimin kohtalosta |Tekijä = Oksanen, Kimmo |Julkaisu = Helsingin Sanomat |Ajankohta = 21.11.2016 |Julkaisija = Sanoma |Viitattu = 21.11.2016 }}</ref> |
|||
Kaupunginhallitus hyväksyi myös [[Hannu Oskala]]n (vihr.) vastaehdotuksen: "Lisäksi hyväksyessään Guggenheim Helsinki taidemuseohankkeen toteuttamisen kaupunginvaltuusto päättää käynnistää myös "Helsinki kuvataidekaupunkina" -esityksen valmistelun. Esityksessä Helsinki selvittää keinoja edistää kaupunkimme kuvataidekentän kehittämistä kokonaisuutena muiltakin osin kuin Guggenheim-hankkeen kautta. Näitä keinoja voivat olla mm. galleriakenttää, työtiloja, taideapurahoja, taidekasvatusta ja kokoelmapolitiikkaa koskevat toimenpiteet kuten aikalaistaiteen hankintoja museoiden kokoelmiin. Mittaluokaltaan noin 2-4 miljoonan esitys keinoista tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi helmikuussa 2017."<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatoshistoria/2016/Kanslia_2016-11-30_Kvsto_21_El/5BDF9109-B7E5-CF4A-B04D-5895F0900005/Guggenheim_Helsinki_-taidemuseohankkeen_toteuttami.pdf |Nimeke = Päätöshistoria, vastaehdotus |Julkaisu = Helsingin kaupunki, Kaupunginvaltuusto, Esityslista 21/2016 |Ajankohta = 21.11.2016 |Viitattu = 27.11.2016 }}</ref> |
|||
Kokouksessaan 30. marraskuuta 2016 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi [[Wille Rydman]]in (kok.) ja [[Paavo Arhinmäki|Paavo Arhinmäen]] (vas.) hylkäysehdotuksen äänin 53–32.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatostiedote/2016/Kanslia_2016-11-30_Kvsto_21_Pt/index.html |Nimeke = Päätöstiedote nro 21, Sivistystoimi |Julkaisu = Kaupunginvaltuusto |Julkaisija = Helsingin kaupunki |Viitattu = 1.12.2016 }}</ref> Valtuusto käytti keskustelussa noin 170 puheenvuoroa ja se kesti viisi ja puoli tuntia.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-9327020 |Nimeke = "Ei" Guggenheim-museolle |Tekijä = Jämsen, Elina |Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta = 1.12.2016 |Julkaisija = Yleisradio |Viitattu = 1.12.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004887971.html |Nimeke = IS seuraa: Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti Guggenheimista |Tekijä = Honkamaa, Antti & Hujanen, Miikka |Ajankohta = 1.12.2016 |Julkaisu = Ilta-Sanomat |Viitattu = 1.12.2016 |arkisto = https://web.archive.org/web/20161201072914/http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004887971.html |arkistoitu = 1.12.2016 }}</ref> |
|||
== Next Helsinki ideakilpailu == |
|||
{{Pääartikkeli|[[Next Helsinki]]}} |
|||
| ⚫ | Guggenheim-museosuunnitelmalle syntyi syksyllä 2014 vaihtoehtoinen hanke, jonka taustalla oli taideyhteisö [[Checkpoint Helsinki]] ja Guggenheimin yhdysvaltalaiset arvostelijat. Aloite sille tuli Yhdysvalloista, ja tarkoituksena oli perustaa kilpailu. Ideakilpailu [[Next Helsinki]] etsi vaihtoehtoja [[Eteläsatama]]n tontille, ja ehdotukset saattoivat olla esimerkiksi arkkitehtonisia suunnitelmia, kaupunkisuunnittelua tai esseitä.<ref name="Ylenuu">{{Verkkoviite |Osoite = https://yle.fi/a/3-7460117 |Nimeke = Guggenheim-tontille vaihtoehtoinen ideakilpailu |Tekijä = Vedenpää, Ville |Julkaisu = Yle Uutiset |Ajankohta = 9.9.2014 |Julkaisija = Yleisradio |Viitattu = 10.5.2017 }}</ref> |
||
Kilpailun taustalla oli kaksi yhdysvaltainamerikkalaista tahoa. Toinen oli arkkitehtuuriin ja kestävään kehitykseen keskittynyt Terreform ja toinen G.U.L.F.-organisaatio, joka oli tuonut esiin Abu Dhabin Guggenheim-museon rakentamisen epäkohtia. Tuomareina kilpailussa olivat muiden muassa galleristi [[Ilona Anhava]], arkkitehti [[Juhani Pallasmaa]] ja Terreformin perustaja, arkkitehti [[Michael Sorkin]].<ref name="Ylenuu"/> |
|||
[[Next Helsinki]] -ideakilpailun tuloksia julkaistiin [[Terike Haapoja]]n, Andrew Rossin ja Michael Sorkinin toimittamassa kirjassa ''The Helsinki Effect – Public Alternatives to the Guggenheim Model of Culture-Driven Development''.<ref>{{Kirjaviite |Tekijä = Haapoja, Terike & Ross, Andrew & Sorkin, Michael |Nimeke = The Helsinki Effect – Public Alternatives to the Guggenheim Model of Culture-Driven Development |Vuosi = 2016 |Julkaisija = UR |Isbn = 978-0-9960041-9-0 |Viitattu = 10.5.2017 |Kieli = {{en}}}}</ref> |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 101: | Rivi 117: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Taipale, Kaarin (toim.) | Nimeke=[[Guggenheimin varjossa]] | Selite=Into-pamfletti 49 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste= |
* {{Kirjaviite | Tekijä=Taipale, Kaarin (toim.) | Nimeke=[[Guggenheimin varjossa]] | Selite=Into-pamfletti 49 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Into | Vuosi=2012 | Tunniste = | Isbn = 978-952-264-134-2}} |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
| Rivi 108: | Rivi 124: | ||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://artsbeat.blogs.nytimes.com/2012/01/10/another-step-toward-a-guggenheim-in-helsinki/ | Nimeke = Another Step Toward a Guggenheim in Helsinki | Tekijä = Carol Vogel | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 10.1. 2012 | Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu =11.1.2012 | Kieli = {{en}}}} |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://artsbeat.blogs.nytimes.com/2012/01/10/another-step-toward-a-guggenheim-in-helsinki/ | Nimeke = Another Step Toward a Guggenheim in Helsinki | Tekijä = Carol Vogel | Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 10.1. 2012 | Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu =11.1.2012 | Kieli = {{en}}}} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2012/01/18/helsingilla-outo-tapa-saastaa/201221139/145 | Nimeke = Helsingillä outo tapa säästää | Tekijä = Risto Pennanen | Selite = kolumni | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 18.1.2012 | Julkaisija =Sanoma | Viitattu =20.1.2012 }} |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2012/01/18/helsingilla-outo-tapa-saastaa/201221139/145 | Nimeke = Helsingillä outo tapa säästää | Tekijä = Risto Pennanen | Selite = kolumni | Julkaisu = Taloussanomat | Ajankohta = 18.1.2012 | Julkaisija =Sanoma | Viitattu =20.1.2012 }} |
||
* [http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2012/tammikuu/vaihtoehto-guggenheimille Tuomas Rantanen: Vaihtoehto Guggenheimille]. Fifi 18.1.2012. |
* [http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2012/tammikuu/vaihtoehto-guggenheimille Tuomas Rantanen: Vaihtoehto Guggenheimille] {{Wayback|1=http://fifi.voima.fi/blogikirjoitus/2012/tammikuu/vaihtoehto-guggenheimille |päiväys=20120129151037 }}. Fifi 18.1.2012. |
||
=== Uusi suunnitelma === |
=== Uusi suunnitelma === |
||
| Rivi 116: | Rivi 132: | ||
=== Arkkitehtuurikilpailu === |
=== Arkkitehtuurikilpailu === |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = |
*{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/guggenheimin_helsingin_arkkitehtuurikilpailu_alkoi__rahoitusta_kerataan_yha/7277599 | Nimeke = Guggenheimin Helsingin arkkitehtuurikilpailu alkoi – rahoitusta kerätään yhä| Tekijä = Satu Nurmio | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 4.6.2014 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.7.2014 }} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = |
*{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/nakokulma_arkkitehtuurikilpailulla_halutaan_kaantaa_kansa_guggenheimin_puolelle/7278041 | Nimeke = Näkökulma: Arkkitehtuurikilpailulla halutaan kääntää kansa Guggenheimin puolelle | Tekijä = Satu Nurmio | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 4.6.2014 | Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 5.7.2014 }} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1402718476906 | Nimeke = Helsingin Guggenheim-kilpailu saa paljon huomiota maailmalla | Tekijä = Paula Holmila | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 15.6.2014 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 5.7.2014}} |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/a1402718476906 | Nimeke = Helsingin Guggenheim-kilpailu saa paljon huomiota maailmalla | Tekijä = Paula Holmila | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 15.6.2014 | Julkaisija = Sanoma | Viitattu = 5.7.2014}} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/culture/art/architecture/10894439/Finland-fights-the-Guggenheim-invasion.html?fb | Nimeke = Finland fights the Guggenheim invasion | Tekijä = Jonathan Glancey | Julkaisu = The Telegraph | Ajankohta = 15.6.2014 | Julkaisija = Telegraph Media Group |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/culture/art/architecture/10894439/Finland-fights-the-Guggenheim-invasion.html?fb | Nimeke = Finland fights the Guggenheim invasion | Tekijä = Jonathan Glancey | Julkaisu = The Telegraph | Ajankohta = 15.6.2014 | Julkaisija = Telegraph Media Group | Viitattu = 5.7.2014 | Kieli = {{en}}}} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.artsjournal.com/culturegrrl/2015/06/fragmented-exhibition-spaces-guggenheim-picks-architects-for-helsinki.html | Nimeke = “Fragmented Exhibition Spaces”: Guggenheim Picks Architects for Helsinki | Tekijä = Lee Rosenbaum |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.artsjournal.com/culturegrrl/2015/06/fragmented-exhibition-spaces-guggenheim-picks-architects-for-helsinki.html | Nimeke = “Fragmented Exhibition Spaces”: Guggenheim Picks Architects for Helsinki | Tekijä = Lee Rosenbaum| Selite = Arts Journal-lehden blogi | Julkaisu = CultureGrrl | Ajankohta = 23.6.2015 | Julkaisija = Arts Journal | Viitattu = 23.6.2015 | Kieli = {{en}}}} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2015/06/24/arts/design/guggenheim-helsinki-unveils-design.html?smid=fb-share | Nimeke = Guggenheim Helsinki Unveils Design | Tekijä = Robin Pogrebin ja Doreen Carvajal | |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nytimes.com/2015/06/24/arts/design/guggenheim-helsinki-unveils-design.html?smid=fb-share | Nimeke = Guggenheim Helsinki Unveils Design | Tekijä = Robin Pogrebin ja Doreen Carvajal || Julkaisu = The New York Times | Ajankohta = 23.6.2015 |Julkaisija = The New York Times Company | Viitattu = 28.6.2015 | Kieli = {{en}}}} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/artanddesign/2015/jun/23/winning-helsinki-guggenheim-design-a-wake-up-call-to-architecture?CMP=share_btn_fb | Nimeke = Winning Helsinki Guggenheim design 'a wake-up call to architecture' | Tekijä = David Crouch | |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.theguardian.com/artanddesign/2015/jun/23/winning-helsinki-guggenheim-design-a-wake-up-call-to-architecture?CMP=share_btn_fb | Nimeke = Winning Helsinki Guggenheim design 'a wake-up call to architecture' | Tekijä = David Crouch |Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 23.6.2015 |Julkaisija = Guardian News and Media | Viitattu = 28.6.2015 | Kieli = {{en}}}} |
||
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/news/books-and-arts/21656127-design-newest-guggenheim-museum-fails-excite-lacking-spark | Nimeke = Lacking spark | |
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/news/books-and-arts/21656127-design-newest-guggenheim-museum-fails-excite-lacking-spark | Nimeke = Lacking spark |Julkaisu = The Economist | Ajankohta = 27.6.2015 |Julkaisija = The Economist Newspaper | Viitattu = 28.6.2015 | Kieli = {{en}}}} |
||
{{perustiedot Wikidatassa}} |
|||
[[Luokka:72.2 Rakennukset, rakennustyypit]] |
[[Luokka:72.2 Rakennukset, rakennustyypit]] |
||
[[Luokka:Helsingin museot]] |
[[Luokka:Helsingin museot]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Helsingin toteutumattomat rakennussuunnitelmat]] |
||
[[Luokka:Guggenheim]] |
[[Luokka:Guggenheim]] |
||
Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 16.34
Guggenheim Helsinki on Solomon R. Guggenheimin säätiön suunnitelma taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Helsingin kaupunki tiedotti tammikuussa 2011 tilanneensa säätiöltä yhteistyöselvityksen museon aikaansaamiseksi. Säätiö on voittoa tuottamaton organisaatio, jonka tehtävänä on kerätä, säilyttää ja tulkita modernia- ja nykytaidetta sekä tutkia eri kulttuurien ideoita kuratoriaalisten ja kasvatuksellisten ja yhteistyöaloitteiden kautta.[1] Hankesuunnitelma julkistettiin Helsingissä tammikuussa 2011, mutta kaupunginhallitus hylkäsi sen toukokuussa 2012 äänin 8–7.[2][3]
Guggenheimin säätiö julkaisi uuden suunnitelmaehdotuksen syyskuussa 2013.[4] Tammikuussa 2014 kaupunginhallitus hyväksyi arkkitehtuurikilpailun ja varasi tontin Etelärannasta Guggenheim-säätiölle äänin 10–5.[5] Yleinen, kaksiosainen arkkitehtuurikilpailu museolle käynnistyi toukokuussa 2014. Kilpailun tulokset julkistettiin kesäkuussa 2015, jolloin kuudesta finalistista voittajaksi valittiin ranskalaisen Moreau Kusunoki Architect -arkkitehtitoimiston ehdotus.[6]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2011 tiedotettiin Helsingin kaupungin tilaamasta yhteistyöselvityksestä Guggenheim Helsinki -museon aikaansaamiseksi. Selvityksen kahden miljoonan euron kustannukset maksoivat kaupunki, Berndt Arellin johtama Svenska Kulturfonden sekä Pirjo Ståhlen johtama Suomen Kulttuurirahasto.[7] Helsingin kaupunkia selvitystyössä edusti Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén.[7]
Päätös selvityksestä tehtiin useita kuukausia kestäneiden alustavien keskustelujen jälkeen. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Guggenheimin säätiön välisen sopimuksen selvityksen aloittamisen 17. tammikuuta 2011. Alustava työ ja kaupunginhallituksen päätös olivat salassa pidettäviä. Asia julkistettiin 18. tammikuuta 2011. Selvityksen oli määrä valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.[7]
Selvityksen laativat Guggenheimin henkilökunnan jäsenet Ari Wisemanin säätiön ja apulaisjohtajan Juan Ignacio Vidarten johdolla.selvennä Selvitystyöhön palkattiin myös ulkopuolisia konsultteja, kuten monikansallinen Boston Consulting Group. Helsingin kaupungin edustaja Gallen-Kallela-Sirén arveli, että hankkeen toteutuessa Guggenheim Helsinki -museo valmistuisi vuosina 2017–2018.[8]
Selvityksessä kartoitettiin Suomeen kaavaillun uudistavan ja monialaisen taidemuseon mahdollisia tehtäviä ja rakenteita sekä sitä, millaiseksi museon näyttelytoiminta ja pedagoginen ohjelmisto voisi muodostua.[7] Tarkastelun kohteina oli myös suunnitellun museon suhde Helsingin nykyisiin kuvataidelaitoksiin, museon taloudelliset vaikutukset sekä Guggenheimin säätiön rooli hankkeessa. Selvityksen lähtökohtana oli museon toiminta-ajatuksen ja sisällön pohdinta, ja sen tavoitteena oli hahmottaa millainen 2000-luvun museo voisi olla.[7]
Ensimmäinen ehdotus 2011–2012
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisenssimaksu Guggenheim-säätiölle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisenssimaksu Guggenheim-säätiölle olisi noin 23,4 miljoonaa euroa 20 ensimmäiseltä vuodelta eli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Keskustelu kävi kiivaana museon puolesta ja vastaan.[10]
Tuen tarve
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnitelman mukaan museon käyttökustannukset olisivat 14,5 miljoonaa euroa vuodessa.[10] Laskelmassa tulot olisivat 7,7 miljoonaa, joten museo tarvitsisi vuosittain kaupungilta 6,8 miljoonan euron tuen.[10] Laskelmassa kävijämääräksi arvioitiin 500 000–550 000 henkeä vuodessa.[11] Sen saavuttamista on epäilty, koska Ateneumissa ja Kiasmassa vieraili yhteensä vain 361 000 kävijää vuonna 2011.[12] Kävijämääräarvio perustui muun muassa vastaaviksi arvioitujen museoiden kävijämääriin muissa Pohjoismaissa.[13] Nykyisin Helsingin taidemuseon nettomenot ovat 4,3 miljoonaa euroa.[10] Hankkeen arvostelijat pelkäsivät, että samalla Helsingin kaupungin taidemuseo lopetettaisiin ja sen toiminnot hajautetaan. Esimerkiksi kulttuurineuvos Tuula Arkio oli huolissaan: ”Miten käy suomalaiselle kuvataiteelle ja kuvataiteilijoille? Kaupungin taidemuseon hajotessa moni näyttely jää pitämättä.”[14] Vuoden 2013 ehdotuksessa yhteistyö Helsingin kaupungin taidemuseon kanssa jätettiin pois.[15]
Jääviysepäily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin jääviydestä tehtiin selvityspyyntö eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jääviysepäily syntyi Gallen-Kallela-Sirénin jäsenyydestä Ekoport Turku -yhtiön hallituksessa, jonka puheenjohtaja on Guggenheim-säätiön[16] Carl-Gustaf Ehrnrooth.
Helsingin kaupungin oikeuspalveluiden tulkinnan mukaan Gallen-Kallela-Sirén ei ollut hankkeessa esteellinen. Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen mukaan Ekoportin ja kaupungin välillä ei ollut liikesuhdetta eikä kilpailutilannetta. Lisäksi yhtiön toimiala ei liittynyt taidemuseoon tai Guggenheim-hankkeeseen.[17] Toukokuussa 2012 apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi kuitenkin asiasta moitteita ja katsoi Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuuden vaarantuneen Guggenheim-hankkeessa. Sakslin piti Gallen-Kallela-Sirénin menettelyä asiassa moitittavana, koska hänelle oli hankkeen valmistelun aikana kehittynyt erityinen ja kiinteä sidonnaisuus Ekoport Turku Oy:n hallituksen jäsenyyden ja hänen puolisonsa työsuhteen kautta Guggenheim-säätiön hallituksen suomalaiseen jäseneen ja tätä kautta myös säätiöön ja itse hankkeeseen.[18][19] Syyskuussa 2020 Taide-lehti uutisoi, että Ehrnrooth on jättänyt Guggenheimin säätiön hallituksen.[20]
Vertailu Bilbaoon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Julkisessa keskustelussa on viitattu Bilbaon Guggenheim-museon menestykseen. Toisaalta ”Bilbao-ilmiötä” ei ole onnistuttu toistamaan muissa Guggenheimin museohankkeissa.[21][22] Boston Consulting Groupin analyysissä, johon viralliset kävijämääräarviot perustuivat, vertailukohtana käytettiin kuitenkin Bilbaon museon sijasta Ruotsin Moderna Museeta, Tanskan Louisiana Modern Art -museota sekä mm. Norjan Nasjonalmuseet.[13]
Guggenheim Bilbao oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa toteutunut Guggenheimin yhteistyöhanke rakennuksena. Se toi Baskimaahan yli miljardi dollaria ensimmäisenä viitenä toimintavuotenaan, enemmän kuin kymmenen kertaa museon rakennuskustannukset ja yli 190 miljoonaa dollaria paikallisina verotuloina. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoi suunnitteluryhmänsä keskustelleen Bilbao Guggenheimin ja Baskialueen ihmisten kanssa ja kuulemansa olleen innostavan.[23] Vuonna 1997 valmistuneesta Bilbaon Guggenheimista on tullut eräänlainen malli muille talousvaikeuksissa ponnisteleville kaupungeille, jotka ovat kosiskelleet Guggenheimin säätiötä mahdollisuudesta museon rakentamiselle. Soveltuvuustutkimuksia on tehty useiden kaupunkien, kuten Rio de Janeiron ja Taiwanin Taichungin kanssa, mutta hankkeet eivät ole toteutuneet, kuten eivät myöskään toiveet museon rakentamisesta Hongkongiin. Hankkeista on toteutumassa Guggenheim Abu Dhabi, joka valmistunee vuonna 2017.[24]
Keskustelua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskustelu kävi vilkkaana, ja monenlaisia väitteitä ja mielipiteitä esitettiin puolesta ja vastaan. Kaksikymmentä kulttuurivaikuttajaa lähetti Helsingin kaupunginvaltuustolle tammikuussa 2012 kirjeen, jossa heidän mielipiteensä mukaan lisäpanostus Helsingin taide-elämään onnistuisi paremmin ilman Guggenheim-hanketta ja sen vaatimia lisenssimaksuja säätiölle.[25] Kirjeen ensimmäisinä allekirjoittaneet Suomen New Yorkin -kulttuuri-instituutin johtaja Leena-Maija Rossi, kriitikko Marja-Terttu Kivirinta ja tutkija Hanna Johansson esittivät mielipiteenään, että lisenssimaksua perivä Guggenheim on omaa etuaan ajava liikelaitos, jolla ei olisi Helsingin museohankkeessa minkäänlaista taloudellista riskiä tai toiminnallista vastuuta.[26]
Kuvataiteilija Eija-Liisa Ahtila sanoi televisiohaastattelussa ”...tuntuu että museo etsii tosissaan Suomesta uudenlaista konseptia. Tällainen monipuolisuus on aina hyvästä, kansainvälisyys on aina hyvästä, useampi toimija Suomen pienissä piireissä on hyvästä”. Ahtila kysyi vastineena: ”Mistä museo saa toimintaansa rahat? Puoli miljoonaa kävijää vuodessa tuntuu uskomattomalta tavoitteelta. Löytyykö Helsingin kaupungilta huomattava rahoitus? Entä mistä näitä yksityisiä lahjoittajia tulee?”[27] Toisaalta, kävijämäärätavoite tehtiin vuodelle 2020, ja se perustui osaltaan arvioihin turismin kasvusta pääkaupunkiseudulla.[13] Alkuperäisen julkisen keskustelun jälkeen kävijämäärät Helsingin museoissa ovat kasvaneet ja jo vuonna 2016 kansallisgallerian museot saavuttivat yhteensä yli 750 000 kävijää.[28]
Helsingin Sanomat kysyi tammikuussa 2011 HS-raatiin kuuluvan sadan taiteen, tieteen ja median edustajan mielipidettä, ja yli puolet heistä uskoi Helsingin tarvitsevan museon.[29] Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen näki Guggenheimissa taiteilijan kannalta paljon hyvää, ja hän kirjoitti HS-raadissa, että Helsingistä puuttuu kansainväliseen nykytaiteeseen keskittyvä taidemuseo. ”Säveltäjä tai kirjailija voi kehittyäkseen opiskella alansa kansainvälistä kärkeä kotisohvallaan, mutta suomalaisen kuvataiteilijan täytyy ostaa kallis lento New Yorkiin tai muualle”.[30] Myös kuvataiteilija Osmo Rauhalan mielestä Guggenheim olisi hyväksi suomalaisille taiteilijoille: ”Tänne tulee lisää ammattilaisia, kuraattoreita, kriitikoita, enää meidän ei tarvitse juosta heidän perässään ympäri maailmaa.”[31]
Useat museojohtajat ilmaisivat tukevansa museohanketta. Taidemuseo Emman johtaja Markku Valkonen oli sitä mieltä, että Guggenheimin-hankkeen kaatuminen on suuri vahinko koko Suomen kulttuurielämälle.[32] Kiasman johtaja Pirkko Siitari sanoi uskovansa, että maailmankuulun museon saaminen Suomeen lisäisi kulttuurimatkailua ja hyödyttäisi kaikkia museoita.[33] Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohosen mielestä Valtion taidemuseolla on pelkästään myönteistä sanottavaa siitä, että alalle tulisi toisiakin ja hänen mukaansa tarjota luo uutta kysyntää.[34]
Hanketta kohtaan esitettyä arvostelua koottiin muun muassa pamflettikirjaan Guggenheimin varjossa (Into, 2012).[35] Kirjoittajien mukaan hanketta on yritetty ajaa läpi ennennäkemättömällä kiireellä, pätemättömillä perusteilla ja ilman kansanvaltaista keskustelua.[36] Kirjan toimittajan, arkkitehti, kaupunkitutkimuksen tohtori Kaarin Taipaleen mukaan hankkeessa Guggenheim-säätiöllä olisi päätösvalta eikä mitään taloudellisia riskejä. Sen sijaan New Yorkissa, Venetsiassa ja Berliinissä Guggenheimin museo on toiminut yksityisellä rahoituksella.[36][37] Pamflettiin kirjoittaneen tilastotieteilijän Aku Alasen mukaan hanke ei ole kannattava sijoitus matkailuun. Hänen mukaansa Bilbaossa oli kyse laajemmasta sijoitusohjelmasta paikkakunnalle. Alasen mukaan perusteluiksi tarjottiin vain tarjoajien omia laskelmia, ei kaupungin omia tutkimuksia.[37]
Hankkeen 1. kaatuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hanke kaatui ensimmäisen kerran 2. toukokuuta 2012 Helsingin kaupunginhallituksen äänestyksessä äänin 8–7. Hanketta vastustivat enemmistö vihreistä, SDP, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset. Kannattajia olivat kokoomuksen ja RKP:n edustajat.[3] Säätiön pääjohtaja Richard Armstrong kertoi haluavansa museon yhä Helsinkiin.[38]
Toukokuussa 2013 Solomon R. Guggenheim -säätiö valitsi kansainvälisen viestintä- ja PR-toimisto Miltton Groupin viestinnän yhteistyökumppanikseen Suomessa. Milttonin yhteistyö koskee säätiön varainhankintaa sekä vaikuttaja- ja mediaviestintää.[39]
Toinen ehdotus 2013
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Guggenheim-säätiö julkaisi syyskuussa 2013 Helsingissä uuden ehdotuksen, jossa se esitti avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä uuden taidemuseon rakentamiseksi Helsinkiin. Kilpailu toteutettaisiin yksityisin varoin. Aiemmassa ehdotuksessa museon sijainniksi ehdotettiin Katajanokkaa, mutta uudessa ehdotuksessa säätiön mielestä paras paikka olisi Etelärannan ja Laivasillankadun risteyksessä Helsingin Olympiaterminaalin kyljessä. Säätiö toivoi Helsingin kaupungin tekevän päätöksen syksyn 2013 aikana tontin varaamisesta arkkitehtuurikilpailua varten.[4]
Uudessa ehdotuksessa taidemuseon vuosittaisiksi kuluiksi kaavaillaan noin 13 miljoonaa euroa, joka on noin kymmenen prosenttia vähemmän kuin ensimmäisessä ehdotuksessa. Vuosittainen hallintomaksu on puolitettu aiemmasta kahdesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Tämä niin sanottu lisenssimaksu rahoitettaisiin yksityisin varoin.[4]
Taidemuseon vuosittaiseksi kävijämääräksi arvioitiin uudessakin ehdotuksessa 550 000 kävijää. Sen positiivisiksi talousvaikutuksiksi arvioitiin 41 miljoonaa euroa vuodessa, ja sen on arvioitu työllistävän runsaat sata henkilöä. Epäsuoriksi työllisyysvaikutuksiksi ehdotuksessa arvioitiin yli 300 työpaikkaa.[4]
Uudessa suunnitelmassa hanketta ei ole kytketty Helsingin taidemuseoon.[15]
Tukea hankkeelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Useat museojohtajat ilmaisivat tukensa uudellekin hankkeelle, kuten aikaisempaankin ehdotukseen. Designmuseon johtajan Jukka Savolaisen mielestä museo ei ole keneltäkään pois.[40] Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste sanoi odottavansa mielenkiinnolla hanketta, koska siinä on mahdollisuuksia synergiaan.[41] Espoon modernin taiteen museon Emman johtaja Pilvi Kalhama uskoi, että Guggenheimin museo voisi alkuvuosinaan saada tavoittelemansa 300 000 kotimaista kävijää. Hänen mukaansa museo kiinnostaisi aluksi rakennuksenkin takia, mutta myöhemmin pitäisi olla jatkuvia vetonauloja, jotta tavoite saataisiin täyteen. Kalhaman mukaan vakituisena museokäyntinä tavoite on kova.[42]
Tunnetut arkkitehdit ilmaisivat osallistuvansa arkkitehtuurikisaan, vaikka kilpailu järjestettäisiin kaikille avoimena kilpailuna. Arkkitehti Frank Gehry kertoi osallistuvansa mielellään kisaan. New Yorkin World Trade Centerin muistomerkkikisan voittanut norjalainen arkkitehtitoimisto Snøhetta ilmaisi olevansa kiinnostunut.[43]
Kritiikkiä ja hankkeen 2. kaatuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ehdotus aiheutti kysymyksiä erityisesti rahasta. Taiteilija Eija-Liisa Ahtila sanoi, että on hassua keskustella rahasta, kun ei tiedetä, mihin raha menee. Myös Emman johtaja Pilvi Kalhama sanoi, että museolle on ajan myötä suunniteltu omaa kokoelmaa, mutta hän ihmetteli millä varoin. Kalhama piti uutta ehdotusta kuitenkin edellistä parempana.[41]
Jukka Savolainen jäi kaipaamaan lisätietoja muun muassa hankkeen sisällöstä ja Guggenheim Helsingin toimintamallista. ”He aikovat virittää keskustelua olemassa olevien instituutioiden ja taiteilijoiden kanssa. Miten he aikovat tämän dialogin aloittaa ja viedä?” Lisätietoja sisällöstä jäi kaipaamaan myös Kiasman johtaja Pirkko Siitari.[41]
Lisäksi taidevaikuttajat pohtivat suunnitelmassa kaavailtua 550 000 vuosikävijää. Siitari totesi, että nyt puhuttiin vain rakennuksesta ja taloudellisista vaikutuksista, ei sisällöstä eikä yleisösuhteista. Hän kysyi, pystytäänkö muotoilun ja arkkitehtuurin näyttelyillä tavoittamaan noin paljon kävijöitä? Pirkko Siitari totesi haastattelussa, että vaikka matkailijoiden määrä Helsingissä on kasvanut, museokävijöiden määrä on pysynyt ennallaan.[41] Sittemmin museoiden kävijämäärät ovat nousseet, ja vuonna 2016 kansallisgallerian museot saavuttivat yhteensä yli 750 000 kävijää.[28]
Tammikuussa 2015 Yle Uutisten kulttuuritoimituksen päällikkö Janne Mällinen esitti Ylen päättäjille tekemän kyselyn perustella näkemyksen, että rakentajiksi kaavaillut kaupunki ja valtio näyttävät kääntävän selkäänsä koko Guggenheimille.[44]
Lokakuussa 2016 pääministeri Juha Sipilä ilmoitti ettei valtio osallistu hankkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa sen kaatumista, nyt jo toisen kerran. Tontin varaus myös umpeutuu vuoden 2016 lopussa.[45]
Arkkitehtuurikilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuussa 2013 Guggenheim-säätiön tekemä esitys tonttivarauksesta arkkitehtuurikilpailulle annettiin käsiteltäväksi Helsingin kiinteistölautakunnalle, jonka esitys eteni Helsingin kaupunginhallitukselle.[46] Kokouksessaan 20. tammikuuta 2014 kaupunginhallitus hyväksyi arkkitehtuurikilpailun ja varasi tontin Etelärannasta Guggenheim-säätiölle äänin 10–5.[5]
Guggenheim-säätiö julkisti yleisen, kaksiosaisen arkkitehtuurikilpailun kesäkuussa 2014. Sen ensimmäiseen vaiheeseen työt jätettiin 10. syyskuuta 2014 mennessä. Näistä kilpailun tuomaristo valitsi kuusi finalistia, joille annetaan maaliskuuhun 2015 saakka aikaa viimeistellä kilpailutyönsä.[47]
Arkkitehtuurikilpailun tuomaristossa oli kansainvälisiä arkkitehteja, säätiön edustaja sekä suomalaisia edustajia. 11-henkistä tuomaristoa johti professori Mark Wigley Columbian yliopistosta. Tuomariston jäsenet valitsi Guggenheim-säätiö, Suomen valtio, Helsingin kaupunki ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA.[47]
Guggenheim-säätiö ilmoitti hankkivansa kilpailun rahoittajat itse. Rahoittajiksi nimettiin Guggenheim Helsingin Tukisäätiö, Guggenheim Helsinkiin -yhdistys, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö sekä nimettömät yksityiset lahjoittajat. Kilpailun budjetiksi kaavailtiin noin 2,2 miljoonaa euroa.[47]
Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 1 715 työtä[48] 77 eri maasta. Jokaisesta ehdotuksesta julkaistiin kaksi kuvaa ja esittelyteksti Guggenheim Helsinki -projektin verkkosivulla.[49]
Toiseen vaiheeseen valitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomaristo valitsi kuusi finalistia kilpailun toiseen vaiheeseen. Valitut työt ovat lähtöisin kaikkiaan seitsemästä eri maasta. Tuomariston mukaan osallistujat tarkastelivat kilpailun tehtävänantoa hyvin erilaisista lähtökohdista. Osa suunnitelmista lähestyy museota kokeellisesti sen sisältöjen kautta, jolloin suunnitelmien ulkomuoto tulee tarkentumaan vasta toisen vaiheen myötä. Osa töistä tarjoaa selkeämmän kuvan museon ulkoasusta, kun taas ehdotusten ohjelmallinen konsepti kehittyy vasta kilpailun toisessa vaiheessa. Kaikkia finalistitöitä yhdistää pyrkimys laajentaa käsitystä siitä, mitä museo voi olla.[48]
Voittajaehdotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpailun voittajaksi valittiin Moreau Kusunoki Architectesin suunnitelma Art in the City. Ehdotus koostuu toisiinsa linkittyvistä paviljongeista, sekä korkeasta tornista. Näyttelytilat sijoittuvat yhteen kerrokseen maan päälle. Rakennusten julkisivuja peittää lasi ja kotimainen hiilikäsitelty puu.
Yhdeksän paviljonkia on sommiteltu tontille toisiinsa nähden epäsymmetrisesti. Aukiot ja paviljongit ovat yhteydessä toisiinsa ja museorakennus on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoin. Tähtitorninmäen puistoon voi päästä kävelysiltaa pitkin ja meren puolella rakennuksen yhdistää Eteläsatamaan rantapromenadi.[50]
Kolmas ehdotus 2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Marraskuun 3. päivänä 2016 esitettiin kolmas ehdotus Guggenheim-taidemuseon rakentamiseksi. Valtion vetäydyttyä taidemuseon tukemisesta ehdotuksessa luvataan aiempaa enemmän, yhteensä 66,4 miljoonaa euroa yksityisten rahoittajien lahjoittamaksi rahoitukseksi. Rakennuskustannukset on suunnitelmassa arvioitu 130 miljoonaksi euroksi, josta Helsingin kaupungin osuus olisi enintään 80 miljoonaa ja Guggenheimin tukisäätiön osuus 15 miljoonaa.
Ehdotuksessa museon rakentamista varten perustettaisiin kiinteistöosakeyhtiö, joka ottaisi rakentamista varten 35 miljoonan euron lainan. Lainan kulut kattaisi Guggenheimin tukisäätiö, mutta lainan takaisi Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki omistaisi yhtiöstä 84 prosenttia ja tukisäätiö loput.
Taidemuseon toiminnasta vastaisi Guggenheim Helsingin tukisäätiö. Sen toimintamenoiksi arvioidaan ehdotuksessa noin 11,6 miljoonaa euroa ja museon tuloiksi 11,2 miljoonaa vuodessa. Tuloihin on laskettu mukaan valtion vuosittainen, museolakiin perustuva 1,3 miljoonan euron tuki, jota koskevan ennakollisen näkemyksen antoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).[51] Uudessa ehdotuksessa kävijämääräksi on arvioitu kuten aikaisemmassakin 550 000 kävijää vuodessa ja museolipun pääsymaksua on korotettu 13:sta 15 euroon.[52]
Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esityksen kokouksessaan 21. marraskuuta 2016 äänin 8–7. Puolesta äänesti neljä kokoomusjäsentä, yksi RKP:läinen, yksi vihreä ja yksi keskustan jäsen, vastaan taas kolme SDP:n, kaksi Vasemmistoliiton jäsentä, yksi perussuomalainen ja yksi vihreiden jäsen. Jotta kolmas Guggenheim-ehdotus olisi voitu toteuttaa, esitys taidemuseon rakentamiseksi olisi pitänyt vielä hyväksyä Helsingin kaupunginvaltuustossa.[53][54]
Kaupunginhallitus hyväksyi myös Hannu Oskalan (vihr.) vastaehdotuksen: "Lisäksi hyväksyessään Guggenheim Helsinki taidemuseohankkeen toteuttamisen kaupunginvaltuusto päättää käynnistää myös "Helsinki kuvataidekaupunkina" -esityksen valmistelun. Esityksessä Helsinki selvittää keinoja edistää kaupunkimme kuvataidekentän kehittämistä kokonaisuutena muiltakin osin kuin Guggenheim-hankkeen kautta. Näitä keinoja voivat olla mm. galleriakenttää, työtiloja, taideapurahoja, taidekasvatusta ja kokoelmapolitiikkaa koskevat toimenpiteet kuten aikalaistaiteen hankintoja museoiden kokoelmiin. Mittaluokaltaan noin 2-4 miljoonan esitys keinoista tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi helmikuussa 2017."[55]
Kokouksessaan 30. marraskuuta 2016 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Wille Rydmanin (kok.) ja Paavo Arhinmäen (vas.) hylkäysehdotuksen äänin 53–32.[56] Valtuusto käytti keskustelussa noin 170 puheenvuoroa ja se kesti viisi ja puoli tuntia.[57][58]
Next Helsinki ideakilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Next Helsinki
Guggenheim-museosuunnitelmalle syntyi syksyllä 2014 vaihtoehtoinen hanke, jonka taustalla oli taideyhteisö Checkpoint Helsinki ja Guggenheimin yhdysvaltalaiset arvostelijat. Aloite sille tuli Yhdysvalloista, ja tarkoituksena oli perustaa kilpailu. Ideakilpailu Next Helsinki etsi vaihtoehtoja Eteläsataman tontille, ja ehdotukset saattoivat olla esimerkiksi arkkitehtonisia suunnitelmia, kaupunkisuunnittelua tai esseitä.[59]
Kilpailun taustalla oli kaksi yhdysvaltainamerikkalaista tahoa. Toinen oli arkkitehtuuriin ja kestävään kehitykseen keskittynyt Terreform ja toinen G.U.L.F.-organisaatio, joka oli tuonut esiin Abu Dhabin Guggenheim-museon rakentamisen epäkohtia. Tuomareina kilpailussa olivat muiden muassa galleristi Ilona Anhava, arkkitehti Juhani Pallasmaa ja Terreformin perustaja, arkkitehti Michael Sorkin.[59]
Next Helsinki -ideakilpailun tuloksia julkaistiin Terike Haapojan, Andrew Rossin ja Michael Sorkinin toimittamassa kirjassa The Helsinki Effect – Public Alternatives to the Guggenheim Model of Culture-Driven Development.[60]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mission Statement (organisaation verkkojulkaisu) Guggenheim. 2013. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 16.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Päätös, Helsingin kaupunginhallitus 17/2.5.2012 Päätökset. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.1.2014.
- ↑ a b Guggenheim kaatui kaupunginhallituksessa äänin 8–7 Helsingin Sanomat. 2.5.2012. Viitattu 2.5.2012.
- ↑ a b c d Minna Rinta-Tassi: Guggenheim-säätiö ehdottaa arkkitehtuurikilpailua taidemuseon rakentamiseksi Yle Uutiset. 24.9.2013. Yle. Viitattu 26.9.2013.
- ↑ a b Laitinen, Joonas: Helsinki varasi tontin Guggenheim-säätiölle Helsingin Sanomat. 21.1.2014. Viitattu 21.1.2014.
- ↑ Guggenheim-kisa ratkesi – tällaista museota Helsinkiin esitetään Yle Uutiset. 23.6.2015. Yle. Viitattu 24.6.2015.
- ↑ a b c d e Helsinki selvittää mahdollisuutta perustaa Guggenheim-museo Suomeen (tiedote) 18.1.2012. Helsingin kaupunki. Viitattu 2.10.2013.
- ↑ Kaisa Heinänen: Helsinki saattaa saada Guggenheimin Helsingin Sanomat. 18.1.2011. Viitattu 18.1.2011.
- ↑ Uimonen, Anu: Työryhmä: Guggenheimin museo Katajanokalle hs.fi. 10.1.2012. Viitattu 10.1.2012.
- ↑ a b c d Guggenheim-museolle vihreää valoa - Helsingille jättikustannukset (Arkistoitu – Internet Archive), Iltalehti.fi 10.1.2012
- ↑ Tom Drury, Hannah Byers, Lauren Kingsley ja Ari Wiseman, toimittajat: Guggenheim Helsinki:konsepti- ja kehitysselvitys (pdf) (käännös julkaisusta Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki) 2011. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 6.11.2013.
- ↑ "Viikko Lukuina", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 9, "*) Keskitason arvio".
- ↑ a b c Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki 2011. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)[vanhentunut linkki] (Issuu.comissa)
- ↑ "Miksi kiire, Guggenheim", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 10
- ↑ a b Guggenheim Helsinki Uudistettu ehdotus 2013 (pdf) (virallisen ehdotuksen käännös, jossa pääkohdat) 2013. s. 11: The Solomon R. Guggenheim Foundation. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 26.9.2013.
- ↑ Carl Gustaf Ehrnrooth valittiin Guggenheimin taidesäätiön hallitukseen Yle Uutiset. Viitattu 7.2.2021.
- ↑ Helsinki: Gallen-Kallela-Sirén ei ole jäävi Guggenheim-hankkeessa HS.fi. 16.1.2012. Sanoma. Viitattu 11.5.2012.
- ↑ Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuus vaarantui Guggenheim-hankkeen valmistelussa 17.5.2012. Eduskunnan oikeusasiamies. Viitattu 2.10.2013.
- ↑ Gallen-Kallela-Sirénin puolueettomuus vaarantui Guggenheim-hankkeen valmistelussa (pdf) (Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös) Dnro 182/4/12. 15.5.2013. Eduskunnan oikeusasiamies. Viitattu 7.1.2014.
- ↑ Heino, Timo-Erkki: Ehrnrooth jättänyt Guggenheimin. Taide-lehti, 4/2020, s. 4. Kustannus Oy Taide.
- ↑ Adrian Ellis: A franchise model for the few-very few The Art Newspaper. 27.9.2007. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Lee Rosenbaum: Guggenheim Helsinki: Might Antarctica Be Next? (artsJournal blog) CultureGrrl. 18.1.2011. artsJournal. Viitattu 23.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Carol Vogel: Guggenheim Considers a Museum in Helsinki The New York Times. 18.1.2011. The New York Times Company. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Abu Dhabi's Louvre, Guggenheim delayed again CBC News. 25.1.2012. CBC, Radio-Canada. Viitattu 4.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Kirje Guggenheimista Helsingin kaupunginvaltuutetuille Facebook. 20.1.2012. Leena-Maija Rossi. Arkistoitu 29.11.2012. Viitattu 2.10.2013.
- ↑ Guggenheim-ällistys heräsi Hesarissa: "Näiden rivien pitäisi havahduttaa" (Arkistoitu – Internet Archive), Iltasanomat.fi 19.01.2012
- ↑ Akateemikko Ahtila: Vastaa rahakysymyksiin, Guggenheim (Eija-Liisa Ahtilan haastattelu) MTV3 Uutiset, Kulttuuri. MTV. Viitattu 17.10.2013.
- ↑ a b Kansallisgallerian museot houkuttivat ennätysyleisön Markkinointi & Mainonta. Viitattu 30.12.2017. (englanniksi)
- ↑ Jyrki Räikkä: HS-raati: Guggenheimin torjuminen olisi mielipuolista Helsingin Sanomat. 21.1.2011. Sanoma. Viitattu 21.11.2013.
- ↑ HS-raadin vastaukset kysymykseen: Soveltuuko henkilökunnan palkitseminen julkista tukea nauttiville kulttuurilaitoksille? Helsingin Sanomat. 16.3.2012. Viitattu 23.1.2014.
- ↑ Rauhala Guggenheimista: Nyt pitää ajatella vuosikymmenten päähän, Mtv, uutiset
- ↑ Kari Nissinen: Markku Valkonen: Guggenheim kaatui poliittiseen suhmurointiin Yle, Uutiset, Kulttuuri. 3.5.2012. Yleisradio. Viitattu 6.11.2013.
- ↑ Ijäs, Johannes: Museonjohtaja: Guggenheim ei uhkaa Kiasmaa K24. 18.1.2011. Kotimaa. Arkistoitu 16.10.2013. Viitattu 6.11.2013.
- ↑ Antti Järvi: Pois museobyrokratiasta! Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen toivoo tulevan säätiömallin vauhdittavan määrärahojen kasvua Helsingin Sanomat. 28.8.2012. Sanoma. Viitattu 6.11.2013.
- ↑ Taipale, Kaarin (toim.): Guggenheimin varjossa. (Into-pamfletti 49) Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-134-2
- ↑ a b Jäämeri, Hannele: Pamfletti: Guggenheim päättää, Helsinki maksaa Suomen Kuvalehti. 28.1.2012. Viitattu 12.2.2012.
- ↑ a b Jäämeri, Hannele: Tilastotutkija kyseenalaistaa Guggenheim-matematiikan Suomen Kuvalehti. 27.1.2012. Viitattu 12.2.2012.
- ↑ Laitinen, Joonas: Guggenheim haluaa yhä Helsinkiin Helsingin Sanomat. 3.5.2012. Viitattu 3.5.2012.
- ↑ Uutiset: Miltton Group ja Solomon R. Guggenheim -säätiö yhteistyöhön Miltton. 31.5.2013. Miltton & Miltton Networks. Viitattu 26.9.2013.
- ↑ Jukka Savolainen: Taiteen mahdollisuuksia tarkasteltava laajasti (mielipidekirjoitus) Helsingin Sanomat. 1.10.2013. Sanoma. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ a b c d Guggenheimin rahoitus ja kävijäennuste epäilyttävät taidevaikuttajia Helsingin Sanomat. 25.9.2013. Sanoma. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ Sirpa Pääkkönen: Museojohtajat epäilevät Guggenheimin tavoitetta Helsingin Sanomat. 27.9.2013. Sanoma. Viitattu 6.11.2013.
- ↑ Vesa Sirén: Arkkitehtilegenda Frank Gehry tahtoo Guggenheim-kisaan Helsingin Sanomat. 16.10.2013. Sanoma. Viitattu 16.10.2013.
- ↑ Mällinen, Janne: Näkökulma: Helsinki käänsi selkänsä Guggenheimille Yle Uutiset. 15.1.2015. Yleisradio. Viitattu 15.1.2015.
- ↑ Museolle ei heru rahaa: Suomi sanoo ei Guggenheimille iltalehti.fi. Viitattu 20.10.2016.
- ↑ Peltola, Satu-Lotta: Guggenheim-päätös lykkääntyy Yle, Uutiset, kulttuuri. 20.11.2013. Yleisradio. Viitattu 21.11.2013.
- ↑ a b c Satu Nurmio: Guggenheimin Helsingin arkkitehtuurikilpailu alkoi Yle Uutiset. 4.6.2014. Yleisradio. Viitattu 5.7.2014.
- ↑ a b Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun finalistit julki Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailu. 2.12.2014. Malcolm Reading Consultants. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 20.1.2015.
- ↑ Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun ehdokastyöt julkistettiin Yle Uutiset. 22.10.2014. Yleisradio. Viitattu 24.10.2014.
- ↑ Johanna Aatsalo: Moreau Kusunoki Architectes voitti Helsingin Guggenheim arkkitehtuurikilpailun Rakennuslehti. 23.6.2015. Sanoma Tekniikkajulkaisut. Viitattu 24.6.2015.
- ↑ Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakollinen näkemys Guggenheim Helsinki -museon ottamisesta valtionosuuden piiriin (pdf) (Dnro 58/621/2016) 2.11.2016. Opetus- ja kulttuuri ministeriö. Viitattu 5.11.2016.
- ↑ Uusi Guggenheim-ehdotus: Yksityistä rahoitusta aiempaa enemmän SSS.fi. 3.11.2016. Salon Seudun Sanomat. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Aromaa, Jonni: Guggenheim Helsinki täpärästi jatkoon äänin 8–7 Yle Uutiset. Viitattu 21.11.2016.
- ↑ Oksanen, Kimmo: Helsingin valtuusto pääsee päättämään Guggenheimin kohtalosta Helsingin Sanomat. 21.11.2016. Sanoma. Viitattu 21.11.2016.
- ↑ Päätöshistoria, vastaehdotus Helsingin kaupunki, Kaupunginvaltuusto, Esityslista 21/2016. 21.11.2016. Viitattu 27.11.2016.
- ↑ Päätöstiedote nro 21, Sivistystoimi Kaupunginvaltuusto. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.12.2016.
- ↑ Jämsen, Elina: "Ei" Guggenheim-museolle Yle Uutiset. 1.12.2016. Yleisradio. Viitattu 1.12.2016.
- ↑ Honkamaa, Antti & Hujanen, Miikka: IS seuraa: Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti Guggenheimista Ilta-Sanomat. 1.12.2016. Arkistoitu 1.12.2016. Viitattu 1.12.2016.
- ↑ a b Vedenpää, Ville: Guggenheim-tontille vaihtoehtoinen ideakilpailu Yle Uutiset. 9.9.2014. Yleisradio. Viitattu 10.5.2017.
- ↑ Haapoja, Terike & Ross, Andrew & Sorkin, Michael: The Helsinki Effect – Public Alternatives to the Guggenheim Model of Culture-Driven Development. UR, 2016. ISBN 978-0-9960041-9-0 (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Taipale, Kaarin (toim.): Guggenheimin varjossa. (Into-pamfletti 49) Helsinki: Into, 2012. ISBN 978-952-264-134-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mitä on Guggenheim? kannatusryhmän julkaisu. Pro Guggenheim Helsinki -kannatusryhmä. Viitattu 9.3.2012. (suomeksi)(ruotsiksi)(englanniksi)
- Tom Drury, Hannah Byers, Lauren Law Kingsley, Ari Wiseman (toim.): Concept and Development Study for a Guggenheim Helsinki (pdf) (Guggenheim Museum Publications) 2011, julk. 2012. New York, NY: The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
- Carol Vogel: Another Step Toward a Guggenheim in Helsinki The New York Times. 10.1. 2012. The New York Times Company. Viitattu 11.1.2012. (englanniksi)
- Risto Pennanen: Helsingillä outo tapa säästää (kolumni) Taloussanomat. 18.1.2012. Sanoma. Viitattu 20.1.2012.
- Tuomas Rantanen: Vaihtoehto Guggenheimille (Arkistoitu – Internet Archive). Fifi 18.1.2012.
Uusi suunnitelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kiinnostava kaupunki on kansainvälinen kaupunki (uuden Guggenheim Helsinki suunnitelman tukiryhmän verkkojulkaisu) Guggenheim Helsinki. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 26.9.2013.
- Guggenheim Helsinki Revised Proposal 2013 (pdf) (virallinen ehdotus) 2013. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 26.9.2013. (englanniksi)
- Guggenheim Helsinki Uudistettu ehdotus 2013 (pdf) (virallisen ehdotuksen käännös, jossa pääkohdat) 2013. The Solomon R. Guggenheim Foundation. Viitattu 26.9.2013.
Arkkitehtuurikilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Satu Nurmio: Guggenheimin Helsingin arkkitehtuurikilpailu alkoi – rahoitusta kerätään yhä Yle Uutiset. 4.6.2014. Yleisradio. Viitattu 5.7.2014.
- Satu Nurmio: Näkökulma: Arkkitehtuurikilpailulla halutaan kääntää kansa Guggenheimin puolelle Yle Uutiset. 4.6.2014. Yleisradio. Viitattu 5.7.2014.
- Paula Holmila: Helsingin Guggenheim-kilpailu saa paljon huomiota maailmalla Helsingin Sanomat. 15.6.2014. Sanoma. Viitattu 5.7.2014.
- Jonathan Glancey: Finland fights the Guggenheim invasion The Telegraph. 15.6.2014. Telegraph Media Group. Viitattu 5.7.2014. (englanniksi)
- Lee Rosenbaum: “Fragmented Exhibition Spaces”: Guggenheim Picks Architects for Helsinki (Arts Journal-lehden blogi) CultureGrrl. 23.6.2015. Arts Journal. Viitattu 23.6.2015. (englanniksi)
- Robin Pogrebin ja Doreen Carvajal: Guggenheim Helsinki Unveils Design The New York Times. 23.6.2015. The New York Times Company. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
- David Crouch: Winning Helsinki Guggenheim design 'a wake-up call to architecture' The Guardian. 23.6.2015. Guardian News and Media. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)
- Lacking spark The Economist. 27.6.2015. The Economist Newspaper. Viitattu 28.6.2015. (englanniksi)