Ero sivun ”Berserkki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty lähdeviite
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
204 162 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(19 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Bronsplåt pressbleck öland vendeltid.jpg|thumb|Öölannista löydetyssä [[merovingiaika|Vendel-ajalta]] peräisin olevassa pronssilaatassa on kuvattuna tanssiva Odin (vasemmalla) ja mahdollinen berserkki.]]
[[Kuva:Bronsplåt pressbleck Öland vendeltid.jpg|thumb|Öölannista löydetyssä [[merovingiaika|Vendel-ajalta]] peräisin olevassa pronssilaatassa on kuvattuna tanssiva Odin (vasemmalla) ja mahdollinen berserkki.]]
'''Berserkit''' olivat skandinaavisia [[Soturi|sotureita]], jotka menivät taisteluun kiihkeän raivotilan vallassa. Tiedot berserkeistä ovat ensi sijassa peräisin islantilaisista [[Saaga|saagoista]].<ref name=his /> Skandinaavisessa ja germaanisessa kansanperinteessä berserkit olivat varhaiskeskiajan ja keskiajan villejä sotureita, jotka palvoivat [[Odin|Odinia]]. Berserkit toimivat ylimystön henkivartijoina ja iskujoukkoina. Erään saagan mukaan Norjan ensimmäisen kuninkaan [[Harald Kaunotukka|Harald Kaunotukan]] henkivartijat olivat berserkkejä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = http://academic.eb.com/EBchecked/topic/62765/berserker | Nimeke = Berserker | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 2.8.2015 | Kieli = }}</ref>
'''Berserkit''' olivat skandinaavisia [[Soturi|sotureita]], jotka menivät taisteluun kiihkeän raivotilan vallassa.


Berserkkejä pidettiin pelottavina vastustajina, joilla uskottiin usein olevan [[Yliluonnollinen|yliluonnollisia]] voimia. [[Islanti]]laisen ''Grágás''-lakikokoelman mukaan berserkkitilaan meneminen oli rauhan aikana kielletty [[Lainsuojaton|lainsuojattomuuden]] uhalla. Sana ''berserkki'' tulee muinaisskandinaavisesta sanasta ''berserkr'', joka tarkoittaa ”karhunnahkaista paitaa”. Tällä tarkoitetaan karhuntaljan käyttöä vaatteena ja siitä saatavaa raivoa ja voimaa. Jotkut berserkit myös ottivat nimen ''björn'' tai ''biorn'' eli [[karhu]].
Berserkkejä pidettiin pelottavina vastustajina, joilla usein uskottiin olevan [[Yliluonnollinen|yliluonnollisia]] voimia. [[Islanti]]laisen ''Grágás''-lakikokoelman mukaan berserkkitilaan meneminen oli rauhan aikana kielletty [[Lainsuojaton|lainsuojattomuuden]] uhalla. Sana ''berserkki'' tulee mahdollisesti muinaisskandinaavisesta sanasta ''berserkr'', joka tarkoittaa ”karhunnahkaista paitaa”. Tällä tarkoitetaan karhuntaljan käyttöä vaatteena ja siitä saatavaa raivoa ja voimaa. Jotkut berserkit myös ottivat nimen ''björn'' tai ''biorn'' eli [[karhu]]. Toisen tulkinnan mukaan ''ber'' tulisi sanasta ''berr'' (paljas), jolloin berserk tarkoittaisi paljasihoista eli alastomana tai ilman varusteita taistelevaa miestä.<ref name=his /> Myös kuvakudokset ja muut vanhat kuvalähteet esittävät heidät kummallakin tavoin. Berserkkien raivokas taistelutapa ja pukeutuminen eläinten nahkoihin saattoivat vaikuttaa [[Ihmissusi|ihmissusitarinoiden]] syntyyn Euroopassa.<ref name="britannica" />


Siitä, millainen sotilasryhmä berserkit tarkalleen ottaen olivat, on kiistelty. Usein heidät kuvataan vaeltavina miesryhminä, jotka haastoivat talonpoikia taistelemaan naistensa tai satonsa puolesta. Saagoissa kuvataan tosin yksinäisiäkin berserkkejä. <ref name=his>{{Lehtiviite | Tekijä = Karoliina Kouvola | Otsikko = Viikinkiajan berserkkisoturit | Julkaisu = Historia-lehti| Ajankohta = 2013| Numero = 3| Sivut = 14–21| Julkaisupaikka = Somero| Julkaisija = Storia | Issn = 1795-4215}}</ref> Berserkit saattoivat raiskata ja murhata mielensä mukaan omankin väen keskuudessa, ja heidät kuvataan usein saagoissa pahantekijöinä ja roistoina.<ref name="britannica" />
Berserkit saattoivat vannoa uskollisuutta [[Odin]]ille. Siitä, millainen sotilasryhmä berserkit tarkalleen ottaen olivat, on kiistelty.


Nykyisin oletetaan, että berserkit saavuttivat raivotilan samankaltaisilla tekniikoilla kuin [[šamaani]]t [[transsi]]tilan; kyse oli siis jonkinlaisesta [[Itsesuggestio|itsesuggestiosta]]. Myös tajunnantilaan vaikuttavia aineita on voitu käyttää. Erään teorian mukaan berserkkitila oli alun perin tahaton seuraus [[suopursu]]lla tai [[Suomyrtti|suomyrtillä]] [[Humala|humalien]] sijaan maustetun [[Olut|oluen]] juomisesta. Berserkkien kerrotaan muun muassa karjuneen eläinten lailla ja purreen kilpiään ennen taistelua. Berserkkien väitetään joissain tarinoissa olleen haavoittumattomia, ja mahdollisesti he ainakin itse uskoivat näin mennessään taisteluun. Mahdollisesti heidän hypnoosia muistuttava tilansa poisti heiltä kivun ja uupumuksen tunteen. Joidenkin berserkkien kerrotaan rynnänneen niin lujaa taisteluun, että he kuolivat rasitukseen jo juostessaan.
Nykyisin oletetaan, että berserkit saavuttivat raivotilan samankaltaisilla tekniikoilla kuin [[šamaani]]t [[transsi]]tilan; kyse oli siis jonkinlaisesta [[Itsesuggestio|itsesuggestiosta]]. Myös tajunnantilaan vaikuttavia aineita on voitu käyttää. Erään teorian mukaan berserkkitila oli alun perin tahaton seuraus [[suopursu]]lla tai [[Suomyrtti|suomyrtillä]] [[Humala|humalien]] sijaan maustetun [[Olut|oluen]] juomisesta. Berserkkien kerrotaan muun muassa karjuneen eläinten lailla ja purreen kilpiään ennen taistelua. Berserkkien väitetään joissain tarinoissa olleen haavoittumattomia, ja mahdollisesti he ainakin itse uskoivat näin mennessään taisteluun. Mahdollisesti heidän hypnoosia muistuttava tilansa poisti heiltä kivun ja uupumuksen tunteen.<ref name=his />


Berserkkien kykyä on verrattu eräiden myöhempien aikojen suomalaisten [[Tietäjä|tietäjien]] kykyyn. [[Intomies|Intomiehiksi eli myrrysmiehiksi]] kutsuttiin tietäjiä, jotka taistelivat yliluonnollisia olentoja, kuten taudinaiheuttajia vastaan silmittömän raivotilan vallassa. He saattoivat karjua mielipuolisesti, hakata esineitä yhteen, huitoa asein näkymätöntä vastustajaa, viiltää itseään tai nostaa paljain käsin kiukaalta kuumia kiviä sivut <ref name"Suomalainen_samanismi"> Suomalainen samanismi. Anna-Leena Siikala, SKS 1999 sivut 294-295.</ref>
Berserkkien kykyä on verrattu myöhempien aikojen suomalaisten [[Tietäjä|tietäjien]] kykyyn. [[Intomies|Intomiehiksi eli myrrysmiehiksi]] kutsuttiin tietäjiä, jotka taistelivat yliluonnollisia olentoja, kuten taudinaiheuttajia vastaan silmittömän raivotilan vallassa. He saattoivat karjua mielipuolisesti, hakata esineitä yhteen, huitoa asein näkymätöntä vastustajaa, viiltää itseään tai nostaa paljain käsin kiukaalta kuumia kiviä.<ref name"Suomalainen_samanismi"> Suomalainen samanismi. Anna-Leena Siikala, SKS 1999 sivut 294–295.</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Anna-Leena | Nimeke=Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1992 (2. tarkistettu painos 1994) | Tunniste=ISBN 951-717-704-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Siikala, Anna-Leena | Nimeke=Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa | Selite=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1992 (2. tarkistettu painos 1994) | Tunniste = | Isbn = 951-717-704-6}}

=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
* [http://uskonnontutkija.fi/2012/11/15/taisteluraivoiset-soturit-katsaus-berserkkien-tutkimushistoriaan/ Taisteluraivoiset soturit – katsaus berserkkien tutkimushistoriaan] Uskonnontutkija 1-2/2012.


[[Luokka:Germaaninen mytologia]]
[[Luokka:Germaaninen mytologia]]
[[Luokka:Viikinkiaika]]
[[Luokka:Viikinkien sodankäynti]]
[[Luokka:Skandinaavinen mytologia]]
[[Luokka:Skandinaavinen mytologia]]
[[Luokka:Historialliset joukkotyypit]]
[[Luokka:Historialliset joukkotyypit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

[[ang:Beraserca]]
[[az:Berserk]]
[[bg:Берсерк]]
[[ca:Berserker]]
[[cs:Berserkové]]
[[da:Bersærkergang]]
[[de:Berserker]]
[[en:Berserker]]
[[es:Berserker]]
[[eu:Berserker]]
[[fr:Berserk]]
[[ko:광전사]]
[[hr:Berserkeri]]
[[it:Berserkr]]
[[nl:Berserker]]
[[ja:ベルセルク]]
[[no:Berserk]]
[[pl:Berserk (mitologia)]]
[[pt:Berserker]]
[[ro:Berserker]]
[[ru:Берсерк]]
[[sl:Berserker]]
[[sh:Berserkeri]]
[[sv:Bärsärk]]
[[tr:Berserker]]
[[uk:Берсерк]]
[[zh:狂戰士]]

Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 13.08

Öölannista löydetyssä Vendel-ajalta peräisin olevassa pronssilaatassa on kuvattuna tanssiva Odin (vasemmalla) ja mahdollinen berserkki.

Berserkit olivat skandinaavisia sotureita, jotka menivät taisteluun kiihkeän raivotilan vallassa. Tiedot berserkeistä ovat ensi sijassa peräisin islantilaisista saagoista.[1] Skandinaavisessa ja germaanisessa kansanperinteessä berserkit olivat varhaiskeskiajan ja keskiajan villejä sotureita, jotka palvoivat Odinia. Berserkit toimivat ylimystön henkivartijoina ja iskujoukkoina. Erään saagan mukaan Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald Kaunotukan henkivartijat olivat berserkkejä.[2]

Berserkkejä pidettiin pelottavina vastustajina, joilla usein uskottiin olevan yliluonnollisia voimia. Islantilaisen Grágás-lakikokoelman mukaan berserkkitilaan meneminen oli rauhan aikana kielletty lainsuojattomuuden uhalla. Sana berserkki tulee mahdollisesti muinaisskandinaavisesta sanasta berserkr, joka tarkoittaa ”karhunnahkaista paitaa”. Tällä tarkoitetaan karhuntaljan käyttöä vaatteena ja siitä saatavaa raivoa ja voimaa. Jotkut berserkit myös ottivat nimen björn tai biorn eli karhu. Toisen tulkinnan mukaan ber tulisi sanasta berr (paljas), jolloin berserk tarkoittaisi paljasihoista eli alastomana tai ilman varusteita taistelevaa miestä.[1] Myös kuvakudokset ja muut vanhat kuvalähteet esittävät heidät kummallakin tavoin. Berserkkien raivokas taistelutapa ja pukeutuminen eläinten nahkoihin saattoivat vaikuttaa ihmissusitarinoiden syntyyn Euroopassa.[2]

Siitä, millainen sotilasryhmä berserkit tarkalleen ottaen olivat, on kiistelty. Usein heidät kuvataan vaeltavina miesryhminä, jotka haastoivat talonpoikia taistelemaan naistensa tai satonsa puolesta. Saagoissa kuvataan tosin yksinäisiäkin berserkkejä. [1] Berserkit saattoivat raiskata ja murhata mielensä mukaan omankin väen keskuudessa, ja heidät kuvataan usein saagoissa pahantekijöinä ja roistoina.[2]

Nykyisin oletetaan, että berserkit saavuttivat raivotilan samankaltaisilla tekniikoilla kuin šamaanit transsitilan; kyse oli siis jonkinlaisesta itsesuggestiosta. Myös tajunnantilaan vaikuttavia aineita on voitu käyttää. Erään teorian mukaan berserkkitila oli alun perin tahaton seuraus suopursulla tai suomyrtillä humalien sijaan maustetun oluen juomisesta. Berserkkien kerrotaan muun muassa karjuneen eläinten lailla ja purreen kilpiään ennen taistelua. Berserkkien väitetään joissain tarinoissa olleen haavoittumattomia, ja mahdollisesti he ainakin itse uskoivat näin mennessään taisteluun. Mahdollisesti heidän hypnoosia muistuttava tilansa poisti heiltä kivun ja uupumuksen tunteen.[1]

Berserkkien kykyä on verrattu myöhempien aikojen suomalaisten tietäjien kykyyn. Intomiehiksi eli myrrysmiehiksi kutsuttiin tietäjiä, jotka taistelivat yliluonnollisia olentoja, kuten taudinaiheuttajia vastaan silmittömän raivotilan vallassa. He saattoivat karjua mielipuolisesti, hakata esineitä yhteen, huitoa asein näkymätöntä vastustajaa, viiltää itseään tai nostaa paljain käsin kiukaalta kuumia kiviä.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Siikala, Anna-Leena: Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992 (2. tarkistettu painos 1994). ISBN 951-717-704-6

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Karoliina Kouvola: Viikinkiajan berserkkisoturit. Historia-lehti, 2013, nro 3, s. 14–21. Somero: Storia. ISSN 1795-4215
  2. ↑ a b c Berserker Encyclopaedia Britannica. Britannica Academic. Encyclopædia Britannica Inc. Viitattu 2.8.2015.
  3. ↑ Suomalainen samanismi. Anna-Leena Siikala, SKS 1999 sivut 294–295.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Berserkki&oldid=22769224”