Ero sivun ”Käkisalmen lääni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty puuttuneita maaherroja.
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
218 180 muokkausta
 
(45 välissä olevaa versiota 26 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{| border="1" cellpadding="2" style="background-color: #FFEC8B; border-collapse: collapse; float: right; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 250px;"
{| border="1" cellpadding="2" style="border-collapse: collapse; float: right; margin: 0 0 0.5em 0.5em; width: 250px;"
! colspan="2" style="text-align: center;" | Läänin hallintopitäjät
! colspan="2" style="text-align: center;" | Läänin hallintopitäjät{{selvennä|Linkitykset muotoon "X:n hallintopitäjä"}}
|-
|-
| '''1635'''
| '''1634'''
| '''1721''' &nbsp; &nbsp;<ref>Marja Huovila (1995): ''Käkisalmen läänin vaiheita esihistoriasta vuoteen 1811'', ISBN 952-90-6565-5.</ref><ref> Eino Jutikkala (1959): ''Suomen historian kartasto''.</ref><ref>Heikki Kirkinen (1983): Karjala idän ja lännen välissä. Teoksessa ''Karjala, osa 4 Karjalan vaiheet'', ISBN 951-23-1553-X.</ref>
| '''1720''' &nbsp; &nbsp; [1–3]
|-
|-
| colspan="2" | Käkisalmen eteläinen [[kihlakunta]]; "etelälääni"
| colspan="2" | Käkisalmen eteläinen [[kihlakunta]]; "etelälääni"
Rivi 69: Rivi 69:
| [[Pielisjärvi]]
| [[Pielisjärvi]]
|}
|}
[[Tiedosto:Kexholm county arms 1633.jpg|pienoiskuva|[[Käkisalmen läänin vaakuna]] [[Kustaa II Aadolf|Kustaa II Aadolfin]] hautajaisista vuodelta 1633.]]
[[File:The coat of arms of of Kexholm County (1894).jpg|thumb|Käkisalmen läänin vaakuna keisari [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkin]] (1894) jalustassa Helsingin [[Senaatintori]]lla]]
[[File:The coat of arms of of Kexholm County (1894).jpg|thumb|Käkisalmen läänin vaakuna keisari [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkin]] (1894) jalustassa Helsingin [[Senaatintori]]lla]]
⚫
'''Käkisalmen lääni''' ({{k-sv|Kexholms län}}) eli '''Käkisalmen Karjala'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/artikkelit/karjala_kieli_murre_ja_paikka|nimeke=Karjala – kieli, murre ja paikka|julkaisu=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=2023-12-31|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> oli [[Käkisalmi|Käkisalmen]] linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue. Se oli [[Ruotsi]]n hallinnassa vuosina [[1580]]–[[1595]] ja [[1617]]–[[1710]] ja käsitti [[Laatokan-Karjala|Laatokan-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n sekä [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] pohjoisosan. Vuonna [[1721]] alue jaettiin kahtia, ja sen eteläosa oli siitä lähtien osa [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] kuulunutta [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]], kunnes vuodesta 1812 lähtien entinen lääni kokonaisuudessaan oli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a. Käkisalmen lääni -nimitys liittyy vuosiin 1580–1721, minkä jälkeen alueen historia on osa Vanhan Suomen historiaa. Nykyään entisen Käkisalmen läänin pohjoisosat kuuluvat [[Suomi|Suomeen]] ja eteläosat [[Venäjä|Venäjään]].
[[File:Kexholms_läns_vapen_under_den_svenska_tiden,_Nordisk_familjebok.png|thumb|Käkisalmen läänin vaakuna Ruotsin valtakunnan hallintokautena]]
⚫
'''Käkisalmen lääni''' ({{k-sv|Kexholms län}}) oli [[Käkisalmi|Käkisalmen]] linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue. Se oli [[Ruotsi]]n hallinnassa [[1580]]–[[1595]] ja [[1617]]–[[1710]] ja käsitti [[Laatokan-Karjala|Laatokan-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n. Vuonna [[1721]] alue jaettiin kahtia, ja sen eteläosa oli siitä lähtien osa [[Venäjä]]lle kuulunutta [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]], kunnes vuodesta [[1812]] lähtien entinen lääni kokonaisuudessaan oli osa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a. Käkisalmen lääni -nimitys liittyy aikaan 1580–1721, minkä jälkeen alueen historia on osa [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] historiaa.


Suomen historiallisena maakuntana Käkisalmen lääni nähdään vielä vuonna 1894 Helsingin [[Senaatintori]]lla paljastetussa [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkissä]], jossa sitä edustaa palavaa linnaa kuvaava vaakuna.
Suomen historiallisena maakuntana Käkisalmen lääni nähdään vielä vuonna 1894 Helsingin [[Senaatintori]]lla paljastetussa [[Aleksanteri II:n patsas|Aleksanteri II:n muistomerkissä]], jossa sitä edustaa palavaa linnaa kuvaava [[Käkisalmen läänin vaakuna|vaakuna]].

Käkisalmen Karjalaa on nimitetty myös '''Novgorodin Karjalaksi''', mutta [[Novgorodin Karjala|tällä nimityksellä]] voidaan tarkoittaa myös [[Karjalaiset (kansa)|karjalaisen]] väestön asumia seutuja [[Borovitšin piiri|Borovitšin]], [[Tihvinän piiri|Tihvinän]] ja [[Valdain piiri|Valdain]] kihlakunnissa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kirkinen, Heikki|Nimeke=Karjala idän kulttuuripiirissä – Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan|Vuosi=1963|Sivu=14|Julkaisija=Kirjayhtymä|www=https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/167627/HT067_opt.pdf|Viitattu=12.6.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kielikello.fi/karjala/|nimeke=Karjala|julkaisu=Kielikello|ajankohta=2002-12-31|viitattu=2024-06-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Maantiede ==
Käkisalmen eteläisestä kihlakunnasta käytetään nimitystä [[Etu-Karjala]]. Eritoten tämä nimitys oli käytössä 1600-luvulla. Etu-Karjala poikkesi menneisyydeltään ja etniseltä rakenteeltaan [[Taka-Karjala|Taka-Karjalasta]] eli Käkisalmen läänin pohjoisosasta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Saloheimo, Veijo|Otsikko=Siirtolaisuudesta 1600-luvulla|Julkaisu=Rautulaisten lehti|Ajankohta=1991|www=https://www.rautu.fi/wp-content/uploads/2022/03/siirtolaisuus_vaihtuvuus.pdf}}</ref>


==Historia==
==Historia==


===Käkisalmen läänin alue keskiajalla===
===Käkisalmen läänin alue keskiajalla===
{{korjattava|Oli Käkisalmen kihlakunta vuoteen 1634, jolloin vasta Käkisalmen lääni perustettiin.}}


Ensimmäinen maininta [[Vuoksi|Vuoksen]] suuraluetta tarkoittavasta Korelasta on vuodelta [[1143]]. [[Novgorod]]ilaiset ja myöhemmin [[Venäjän historia|venäläiset]] käyttivät Käkisalmesta Korela-nimitystä 1600-luvulle asti. Käkisalmi sijaitsi [[Viipuri]]sta 85 kilometriä koilliseen Vuoksen rannalla [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]] johtavan kauppareitin varrella. Käkisalmi ja Viipuri olivat tärkeitä reitin valvontapisteitä.
Ensimmäinen maininta [[Vuoksi|Vuoksen]] suuraluetta tarkoittavasta Korelasta on vuodelta [[1143]]. [[Novgorod]]ilaiset ja myöhemmin [[Venäjän historia|venäläiset]] käyttivät Käkisalmesta ''Korela''-nimitystä 1600-luvulle asti. Käkisalmi sijaitsi [[Viipuri]]sta 85 kilometriä koilliseen Vuoksen rannalla [[Suomenlahti|Suomenlahdelta]] [[Laatokka|Laatokalle]] johtavan kauppareitin varrella. Käkisalmi ja Viipuri olivat tärkeitä reitin valvontapisteitä.


===Sota ja miehitys - Ruotsin vallan aika alkaa===
=== Sota ja miehitys – Ruotsin vallan aika alkaa ===
{{Pääartikkeli|[[Käkisalmen linnalääni]]}}
⚫
Vuonna [[1570]] alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi, jonka tuhovaikutus ulottui [[Karjala]]an hyvin raskaana. Vuonna 1580 Ruotsin armeija valloitti Käkisalmen [[Pontus De La Gardie|Pontus De la Gardien]] johdolla.


⚫
Vuonna 1570 alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi, jonka tuhovaikutus ulottui [[Karjala]]an hyvin raskaana. Vuonna 1580 [[Ruotsin puolustusvoimat|Ruotsin armeija]] valloitti Käkisalmen [[Pontus De La Gardie|Pontus De la Gardien]] johdolla.
⚫
Ruotsin miehittämien alueiden veroja kantoi käskynhaltija, joka johti Käkisalmen linnalääniä. Hallinto oli tuolloin melko epämääräinen käsite, sillä kuullessaan ruotsalais[[vouti|voudin]] saapuvan lähtivät rajaseutujen asukkaat erämaahan. Jos voudilla oli apunaan sotaväkeä, lähtivät asukkaat Venäjän puolelle. Veronkanto vaikeakulkuisessa Taka-Karjalassa oli muutoinkin vaikeaa ja verokertymä jäi pieneksi. Käkisalmen linnan varusväen muonittamiseksi oli kerättävä veroja myös [[Savo]]sta ja Viipurin Karjalasta.


⚫
Ruotsin miehittämien alueiden veroja kantoi käskynhaltija, joka johti [[Käkisalmen linnalääni]]ä. Hallinto oli tuolloin melko epämääräinen käsite, sillä kuullessaan ruotsalaisen [[vouti|voudin]] saapuvan lähtivät rajaseutujen asukkaat erämaahan. Jos voudilla oli apunaan sotaväkeä, lähtivät asukkaat Venäjän puolelle. Veronkanto vaikeakulkuisessa [[Taka-Karjala|Taka-Karjalassa]] oli muutoinkin vaikeaa ja verokertymä jäi pieneksi. Käkisalmen linnan varusväen muonittamiseksi oli kerättävä veroja myös [[Savo]]sta ja Viipurin Karjalasta.
⚫
Käkisalmen läänin palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin [[Täyssinän rauha]]ssa 1595, vaikka läänin luovutus tapahtui vasta rajankäynnin jälkeen [[1597]]. Vuonna [[1611]] Pontus De la Gardien poika [[Jakob De la Gardie]] valtasi Käkisalmen.

⚫
Käkisalmen läänin palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin [[Täyssinän rauha]]ssa vuonna 1595, vaikka läänin luovutus tapahtui vasta rajankäynnin jälkeen vuonna 1597. Vuonna 1611 Pontus De la Gardien poika [[Jakob De la Gardie]] valtasi Käkisalmen.


===Ruotsin vallan vahvistaminen 1617===
===Ruotsin vallan vahvistaminen 1617===


Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui [[Stolbovan rauha]]ssa [[1617]], jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös [[Inkeri]]nmaan. Länsiosa Karjalasta kuului [[Viipurin linnalääni]]in, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti [[Kustaa II Aadolf]]in aikana yhdessä Inkerinmaan ja [[Liivinmaa]]n kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli [[Narva]]ssa ja kenraalikuvernöörinä oli [[Johan Skytte]].
Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui [[Stolbovan rauha]]ssa vuonna 1617, jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös [[Inkeri]]nmaan. Länsiosa Karjalasta kuului [[Viipurin linnalääni]]in, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti [[Kustaa II Aadolf]]in aikana yhdessä Inkerinmaan ja [[Liivinmaa]]n kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli [[Narva]]ssa ja kenraalikuvernöörinä oli [[Johan Skytte]].


Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen [[1629]] asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman.
Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen 1629 asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman. Läänillä ei ollut lähettää edustajia [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]] voittomaa-statuksen vuoksi<ref name=Iso>K. K. Meinander: Käkisalmen lääni. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso tietosanakirja, osa 7| Vuosi = 1934| Sivu = 546| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste = | Viitattu = 15.10.2016 }}</ref>. Monet ortodoksiset asukkaat pakenivat läänistä Venäjälle, lähinnä [[Tver]]in alueelle peläten [[luterilaisuus|luterilaisuuden]] levittämistä heidän keskuuteensa<ref name=Iso />.


===Hallinto ja talonpoikien asema===
===Hallinto ja talonpoikien asema===


Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäiville]]. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin [[Tukholma]]ssa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä [[maapäivät|maapäivillä]] [[ritaristo]] ja [[rälssi]]miehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna [[1661]] Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin [7].
Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan Ruotsin valtiopäiville. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin [[Tukholma]]ssa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä [[maapäivät|maapäivillä]] [[ritaristo]] ja [[rälssi]]miehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna [[1661]] Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin<ref>J. M. Salenius (1911): ''Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella''. Historiallinen arkisto 22.</ref>.


Vuodesta [[1633]] läänin alue oli [[Tukholma]]n kollegioitten alainen [[maaherrakunta]], joka [[1637]] liitettiin [[Pietari Brahe]]n hallitsemaan [[Suomen kenraalikuvernöörikunta]]an. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] piiriin [6].
Vuodesta 1633 läänin alue oli [[Tukholma]]n kollegioitten alainen [[maaherrakunta]], joka 1637 liitettiin [[Pietari Brahe]]n hallitsemaan [[Suomen kenraalikuvernöörikunta]]an. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului [[Turun hovioikeus|Turun hovioikeuden]] piiriin<ref>A. A. A. Laitinen (1938): ''Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia'', Sortavala, sivut 91–92.</ref>.


===Kreivikunnat===
===Kreivikunnat ja vapaaherrakunnat===


Käkisalmen läänissä oli 1600-luvulla yhdeksän [[kreivikunta]]a tai [[vapaaherra]]kuntaa:
Käkisalmen läänissä oli 1600-luvulla yhdeksän [[Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat|kreivi- ja vapaaherrakuntaa]]:
* [[Kronoborgin kreivikunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Kurkijoki|Kurkijoen]] pitäjää
* osa [[Rautu (Viipurin lääni)|Raudun]] [[pitäjä]]stä Örneholmin vapaaherrakuntana [[1651]]–[[1680]]
* [[Nyborgin kreivikunta]]an (1652–1680) kuuluivat [[Parikkala|Joukion]] pitäjä ja osa [[Uukuniemi|Uukuniemen]] pitäjää
* osa [[Pyhäjärvi Vpl|Pyhäjärven]] pitäjää Pyhäjärven vapaaherrakuntana [[1650]]–[[1680]]
* [[Salmin kreivikunta]]an (1651–1669) kuuluivat Salmin ja Suistamon pitäjät
* osa [[Kurkijoki|Kurkijoen]] pitäjää Kruunuporin (Kronoborgin) kreivikuntana [[1651]]–[[1680]]
* [[Sortavalan kreivikunta]]an (1651–1680) kuuluivat [[Sortavala]]n kaupunki ja [[Sortavalan maalaiskunta|Sortavala]]n pitäjä
* [[Joukio]]n pitäjä ja osa [[Uukuniemi|Uukuniemen]] pitäjää Nyyporin (Nyborgin) kreivikuntana [[1652]]–[[1680]]
* [[Kiteen vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului osa Kiteen pitäjää
* [[Sortavala]]n kaupunki ja pitäjä Sortavalan kreivikuntana [[1651]]–[[1680]]
* [[Liperin vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului Liperin pitäjä
* [[Salmi (kunta)|Salmin]] ja [[Suistamo]]n pitäjät Salmin kreivikuntana 1651–[[1669]]
* [[Pyhäjärven vapaaherrakunta]]an (1650–1680) kuului osa Pyhäjärven pitäjää
* osa [[Kitee]]n pitäjää Kiteen vapaaherrakuntana [[1651]]–[[1680]]
* [[Tohmajärven vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului [[Tohmajärvi|Tohmajärven]] pitäjä
* [[Tohmajärvi|Tohmajärven]] pitäjä Tohmajärven vapaaherrakuntana [[1651]]–[[1680]]
* [[Örneholmin vapaaherrakunta]]an (1651–1680) kuului osa [[Rautu (Viipurin lääni)|Raudun]] [[pitäjä]]ä
* [[Liperi (kunta)|Liperi]]n pitäjä Liperin vapaaherrakuntana [[1651]]–[[1680]]


===Ortodoksien pako Venäjälle===
===Ortodoksien pako Venäjälle===
⚫
{{Pääartikkeli|[[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla]]}}

Ankara verotus, katovuodet, [[ortodoksisuus|ortodoksien]] uskonnollinen sorto ja [[Feodalismi|lääninherrain]] mielivalta saivat aikaan voimakkaan [[Karjalan ortodoksiväestön muuttoliike Venäjälle 1600-luvulla|muuttoliikkeen]]. Yli puolet Käkisalmen läänin asukkaista pakeni Venäjälle 1600-luvun aikana ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita, eniten Savosta ja [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaalta]].
Ankara verotus, katovuodet, [[ortodoksisuus|ortodoksien]] uskonnollinen sorto ja [[Feodalismi|lääninherrain]] mielivalta saivat aikaan voimakkaan [[Karjalan ortodoksiväestön muuttoliike Venäjälle 1600-luvulla|muuttoliikkeen]]. Yli puolet Käkisalmen läänin asukkaista pakeni Venäjälle 1600-luvun aikana ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita, eniten Savosta ja [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaalta]].


===Läänin jako ja venäläisvalta===
===Läänin jako ja venäläisvalta===
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana Venäjä valloitti Käkisalmen läänin vuonna [[1710]]. Vuonna 1712 [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] tehtiin Venäjän pääkaupunki, jolloin Etelä-Karjalan hallinta tuli tärkeäksi kaupungin turvallisuuden takaamiseksi. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 Karjalan alue jaettiin uudella tavalla ja syntyi Vanha Suomi, joka samalla päätti Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui pian Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella. Käkisalmen läänin Ruotsille jäänyt pohjoisosa eli nykyinen [[Pohjois-Karjala]] sen sijaan liitettiin [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]]in.
[[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] aikana Venäjä valloitti Käkisalmen läänin vuonna 1710. Vuonna 1712 [[Pietari (kaupunki)|Pietarista]] tehtiin Venäjän pääkaupunki, jolloin Etelä-Karjalan hallinta tuli tärkeäksi kaupungin turvallisuuden takaamiseksi. [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721 Karjalan alue jaettiin uudella tavalla ja syntyi Vanha Suomi, joka samalla päätti Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui pian Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella. Käkisalmen läänin Ruotsille jäänyt pohjoisosa eli nykyinen [[Pohjois-Karjala]] sen sijaan liitettiin [[Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni]]in.
{|cellspacing="0" border="0" bgcolor="white"
{|cellspacing="0" border="0"
|-
|-
|[[File:Finnish_counties_1635.jpg|thumb|upright|left|Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, '''21: Käkisalmen lääni''']]
|[[File:Finnish_counties_1635.jpg|thumb|upright|left|Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, '''21: Käkisalmen lääni''']]
Rivi 135: Rivi 145:
* [[Jakob Törnsköld]] 1652–1656
* [[Jakob Törnsköld]] 1652–1656
* [[Karl von Scheiding]] 1657–1660
* [[Karl von Scheiding]] 1657–1660
* [[Patrick Ogilwie]] 1660–1674
* [[Patrik Ogilwie|Patrick Ogilwie]] 1660–1674
* [[Berendt Mellin]] 1674–1690
* [[Berendt Mellin]] 1674–1690

== Katso myös ==
* [[Käkisalmen maalaiskunta]]
* [[Käkisalmen piiri]]
⚫
* [[Karjalan väestömuutos 1600-luvulla]]
* [[Vanha Suomi]]


==Lähteet==
==Lähteet==
* [1] Marja Huovila (1995): Käkisalmen läänin vaiheita esihistoriasta vuoteen 1811, ISBN 952-90-6565-5
*Jukka Korpela (2004): ''Viipurin läänin historia II'', ISBN 952-5200-43-4
⚫
*Erkki Kuujo (1959): ''Taka-Karjalan verotus v:een 1710''. Historiallisia tutkimuksia 52
* [2] Eino Jutikkala (1959): Suomen historian kartasto
* [3] Heikki Kirkinen (1983): Karjala idän ja lännen välissä. Teoksessa Karjala, osa 4 Karjalan vaiheet, ISBN 951-23-1553-X
* [4] Jukka Korpela (2004): Viipurin läänin historia II, ISBN 952-5200-43-4
⚫
* [5] Erkki Kuujo (1959): Taka-Karjalan verotus v:een 1710. Historiallisia tutkimuksia 52
* [6] A. A. A. Laitinen (1938): Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia, Sortavala, sivut 91–92
* [7] J. M. Salenius (1911): Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella. Historiallinen arkisto 22


===Viitteet===
{{Läänit}}
{{Viitteet}}
⚫
[[Luokka:Suomen läänit]]


⚫
{{Suomen läänit}}
[[da:Kexholms län]]
{{Karjala}}
[[de:Kexholms län]]

[[en:County of Kexholm]]
[[es:Condado de Kexholm]]
[[Luokka:Suomen läänit]]
[[Luokka:Luovutettujen alueiden historia]]
[[fr:Comté de Kexholm]]
[[Luokka:Pohjois-Karjalan historia]]
[[lt:Keksholmas]]
[[hu:Kexholm megye]]
[[ja:ケックスホルム県]]
[[no:Kexholms län]]
[[pt:Condado de Kexholm]]
[[ru:Кексгольмский лен]]
[[sv:Kexholms län]]

Nykyinen versio 11. marraskuuta 2024 kello 08.27

Läänin hallintopitäjätselvennä
1634 1721    [1][2][3]
Käkisalmen eteläinen kihlakunta; "etelälääni"
Rautu Rautu
Sakkola Sakkola
Pyhäjärvi Pyhäjärvi
Räisälä Räisälä
Käkisalmen pohjoinen kihlakunta; "pohjoislääni"
Tiurula Hiitola
Kurkijoki Kurkijoki
Uukuniemi Uukuniemi
Sortavala Sortavala
  Jaakkima (osia Kurkijoesta, Sortavalasta ja Uukuniemestä)
Joukio Parikkala
Suistamo Suistamo
  Impilahti (erotettu Suistamosta)
Salmi Salmi
Kitee Kitee
Pälkjärvi Pälkjärvi
Tohmajärvi Tohmajärvi
Suojärvi Suojärvi
Liperi Liperi
Ilomantsi Ilomantsi
Pielisjärvi Pielisjärvi
Käkisalmen läänin vaakuna Kustaa II Aadolfin hautajaisista vuodelta 1633.
Käkisalmen läänin vaakuna keisari Aleksanteri II:n muistomerkin (1894) jalustassa Helsingin Senaatintorilla

Käkisalmen lääni (ruots. Kexholms län) eli Käkisalmen Karjala[4] oli Käkisalmen linnan ympärille muodostunut ja sille veroa maksava hallintoalue. Se oli Ruotsin hallinnassa vuosina 1580–1595 ja 1617–1710 ja käsitti Laatokan- ja Pohjois-Karjalan sekä Karjalankannaksen pohjoisosan. Vuonna 1721 alue jaettiin kahtia, ja sen eteläosa oli siitä lähtien osa Venäjälle kuulunutta Vanhaa Suomea, kunnes vuodesta 1812 lähtien entinen lääni kokonaisuudessaan oli osa Suomen suuriruhtinaskuntaa. Käkisalmen lääni -nimitys liittyy vuosiin 1580–1721, minkä jälkeen alueen historia on osa Vanhan Suomen historiaa. Nykyään entisen Käkisalmen läänin pohjoisosat kuuluvat Suomeen ja eteläosat Venäjään.

Suomen historiallisena maakuntana Käkisalmen lääni nähdään vielä vuonna 1894 Helsingin Senaatintorilla paljastetussa Aleksanteri II:n muistomerkissä, jossa sitä edustaa palavaa linnaa kuvaava vaakuna.

Käkisalmen Karjalaa on nimitetty myös Novgorodin Karjalaksi, mutta tällä nimityksellä voidaan tarkoittaa myös karjalaisen väestön asumia seutuja Borovitšin, Tihvinän ja Valdain kihlakunnissa.[5][6]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkisalmen eteläisestä kihlakunnasta käytetään nimitystä Etu-Karjala. Eritoten tämä nimitys oli käytössä 1600-luvulla. Etu-Karjala poikkesi menneisyydeltään ja etniseltä rakenteeltaan Taka-Karjalasta eli Käkisalmen läänin pohjoisosasta.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkisalmen läänin alue keskiajalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Oli Käkisalmen kihlakunta vuoteen 1634, jolloin vasta Käkisalmen lääni perustettiin.

Ensimmäinen maininta Vuoksen suuraluetta tarkoittavasta Korelasta on vuodelta 1143. Novgorodilaiset ja myöhemmin venäläiset käyttivät Käkisalmesta Korela-nimitystä 1600-luvulle asti. Käkisalmi sijaitsi Viipurista 85 kilometriä koilliseen Vuoksen rannalla Suomenlahdelta Laatokalle johtavan kauppareitin varrella. Käkisalmi ja Viipuri olivat tärkeitä reitin valvontapisteitä.

Sota ja miehitys – Ruotsin vallan aika alkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Käkisalmen linnalääni

Vuonna 1570 alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä 25 vuotta kestänyt sotimisen kausi, jonka tuhovaikutus ulottui Karjalaan hyvin raskaana. Vuonna 1580 Ruotsin armeija valloitti Käkisalmen Pontus De la Gardien johdolla.

Ruotsin miehittämien alueiden veroja kantoi käskynhaltija, joka johti Käkisalmen linnalääniä. Hallinto oli tuolloin melko epämääräinen käsite, sillä kuullessaan ruotsalaisen voudin saapuvan lähtivät rajaseutujen asukkaat erämaahan. Jos voudilla oli apunaan sotaväkeä, lähtivät asukkaat Venäjän puolelle. Veronkanto vaikeakulkuisessa Taka-Karjalassa oli muutoinkin vaikeaa ja verokertymä jäi pieneksi. Käkisalmen linnan varusväen muonittamiseksi oli kerättävä veroja myös Savosta ja Viipurin Karjalasta.

Käkisalmen läänin palauttamisesta Venäjän hallintaan sovittiin Täyssinän rauhassa vuonna 1595, vaikka läänin luovutus tapahtui vasta rajankäynnin jälkeen vuonna 1597. Vuonna 1611 Pontus De la Gardien poika Jakob De la Gardie valtasi Käkisalmen.

Ruotsin vallan vahvistaminen 1617

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin siirtyminen Ruotsille virallistui Stolbovan rauhassa vuonna 1617, jolloin Ruotsi sai valtansa alle myös Inkerinmaan. Länsiosa Karjalasta kuului Viipurin linnalääniin, mutta valloitettua Käkisalmen lääniä ei liitetty sen yhteyteen. Käkisalmen lääni muodosti Kustaa II Aadolfin aikana yhdessä Inkerinmaan ja Liivinmaan kanssa kenraalikuvernöörikunnan, jonka keskus oli Narvassa ja kenraalikuvernöörinä oli Johan Skytte.

Käkisalmen lääniä ja Inkerinmaata pidettiin voittomaana, joka annettiin Jaakko De la Gardielle vuokralääniksi vuoteen 1629 asti. Lääninherra, voudit ja virkamiehet saivat pitää lääninsä verotulot maksettuaan kuninkaalle tietyn verosumman. Läänillä ei ollut lähettää edustajia Ruotsin valtiopäiville voittomaa-statuksen vuoksi[8]. Monet ortodoksiset asukkaat pakenivat läänistä Venäjälle, lähinnä Tverin alueelle peläten luterilaisuuden levittämistä heidän keskuuteensa[8].

Hallinto ja talonpoikien asema

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänin asukkailla ei ollut oikeutta lähettää edustajiaan Ruotsin valtiopäiville. Papit voivat kyllä toimittaa anomuksiaan valtiopäiville ja kansan asiamiehiä eli valtuutettuja kävi silloin tällöin Tukholmassa edistämässä seudun asioita. Sitä vastoin ennen kuninkaan vallan lujittumista pidetyillä maapäivillä ritaristo ja rälssimiehet saivat esittää toivomuksiaan ja osallistua päätösten tekoon. Vuonna 1661 Käkisalmessakin järjestettiin maapäivät, jonka päätöksiin sen jälkeen oikeuden istunnoissa usein vedottiin[9].

Vuodesta 1633 läänin alue oli Tukholman kollegioitten alainen maaherrakunta, joka 1637 liitettiin Pietari Brahen hallitsemaan Suomen kenraalikuvernöörikuntaan. Käkisalmen läänin maaherra asui Käkisalmessa ja oli kenraalikuvernöörin alainen. Oikeudellisesti lääni kuului Turun hovioikeuden piiriin[10].

Kreivikunnat ja vapaaherrakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käkisalmen läänissä oli 1600-luvulla yhdeksän kreivi- ja vapaaherrakuntaa:

Ortodoksien pako Venäjälle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Karjalan väestömuutos 1600-luvulla

Ankara verotus, katovuodet, ortodoksien uskonnollinen sorto ja lääninherrain mielivalta saivat aikaan voimakkaan muuttoliikkeen. Yli puolet Käkisalmen läänin asukkaista pakeni Venäjälle 1600-luvun aikana ja heidän tilalleen tuli uudisasukkaita, eniten Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta.

Läänin jako ja venäläisvalta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuren Pohjan sodan aikana Venäjä valloitti Käkisalmen läänin vuonna 1710. Vuonna 1712 Pietarista tehtiin Venäjän pääkaupunki, jolloin Etelä-Karjalan hallinta tuli tärkeäksi kaupungin turvallisuuden takaamiseksi. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Karjalan alue jaettiin uudella tavalla ja syntyi Vanha Suomi, joka samalla päätti Käkisalmen läänin tarinan. Hallinto poistui pian Käkisalmesta ja Viipuri sai johtavan aseman alueella. Käkisalmen läänin Ruotsille jäänyt pohjoisosa eli nykyinen Pohjois-Karjala sen sijaan liitettiin Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniin.

Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni
Suomen läänit 1721: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 19: Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni
Suomen läänit 1747: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 17: Kymenkartanon ja Savon lääni, 18: Pohjanmaan lääni
Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1812: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni

Maaherrat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jukka Korpela (2004): Viipurin läänin historia II, ISBN 952-5200-43-4
  • Erkki Kuujo (1959): Taka-Karjalan verotus v:een 1710. Historiallisia tutkimuksia 52

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Marja Huovila (1995): Käkisalmen läänin vaiheita esihistoriasta vuoteen 1811, ISBN 952-90-6565-5.
  2. ↑ Eino Jutikkala (1959): Suomen historian kartasto.
  3. ↑ Heikki Kirkinen (1983): Karjala idän ja lännen välissä. Teoksessa Karjala, osa 4 Karjalan vaiheet, ISBN 951-23-1553-X.
  4. ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.12.2023.
  5. ↑ Kirkinen, Heikki: Karjala idän kulttuuripiirissä – Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan, s. 14. Kirjayhtymä, 1963. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.6.2024).
  6. ↑ Karjala Kielikello. 31.12.2002. Viitattu 12.6.2024.
  7. ↑ Saloheimo, Veijo: Siirtolaisuudesta 1600-luvulla. Rautulaisten lehti, 1991. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ a b K. K. Meinander: Käkisalmen lääni. Teoksessa Iso tietosanakirja, osa 7, s. 546. Helsinki: Otava, 1934.
  9. ↑ J. M. Salenius (1911): Käkisalmen läänin oloista kuudennentoista sataluvun loppupuolella. Historiallinen arkisto 22.
  10. ↑ A. A. A. Laitinen (1938): Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia, Sortavala, sivut 91–92.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käkisalmen_lääni&oldid=22759172”