Ero sivun ”Friisin kieli” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
p robot Adding: fr |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
(107 välissä olevaa versiota 64 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kieli| nimi = Friisi |
{{Kieli |
||
| nimi = Friisi |
|||
| muu = |
| muu = |
||
| oma = frysk, frasch, fresk, friisk |
| oma = frysk, frasch, fresk, friisk |
||
| kartta = Frisian languages in Europe.svg |
|||
| karttateksti = {{legend|#000066|[[Länsifriisi]]}} |
|||
{{legend|#3366CC|[[Pohjoisfriisi|Pohjoisfriisi]]}} |
|||
{{legend|#66CCFF|[[Itäfriisi|Itäfriisi]]}} |
|||
| eng = Frisian |
| eng = Frisian |
||
| fra = frison |
| fra = frison |
||
| alue = |
| alue = {{Alankomaat}}<br>{{Saksa}} |
||
| vir = |
| vir = ei virallista asemaa |
||
| määrä = |
| määrä = 500 000 |
||
| sija = ei 100 suurimman joukossa |
| sija = ei 100 suurimman joukossa |
||
| kunta = [[indoeurooppalaiset kielet]] |
| kunta = [[indoeurooppalaiset kielet]] |
||
Rivi 14: | Rivi 19: | ||
| iso1 = fy |
| iso1 = fy |
||
| iso2 = fry |
| iso2 = fry |
||
| |
| iso3 = fry |
||
}} |
}} |
||
'''Friisi''' (omalla kielellä ''frysk'', ''frasch'', ''fresk'' tai ''friisk'') on [[ |
'''Friisi''' (omalla kielellä ''frysk'', ''frasch'', ''fresk'' tai ''friisk'') on nimitys usealle kielelle, joita puhuvat [[friisit]] [[Alankomaat|Alankomaiden]] ja [[Saksa]]n rannikoilla ([[Friisinmaa]]lla). Friisi on [[skotin kieli|skotin kielen]] jälkeen [[englannin kieli|englannin]] lähin sukulaiskieli. Englannin ja friisin puhujat eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan. Friisillä on virallinen vähemmistökielen asema Alankomaissa ja Saksassa. |
||
==Piirteet== |
|||
Friisi kuuluu englannin kielen tavoin indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten länsigermaaniseen ryhmään. |
|||
Friisi kuuluu englannin kielen tavoin indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten länsigermaaniseen ryhmään. Friisi jakaantuu kolmeen kieleen: [[länsifriisi|länsi-]], [[itäfriisi|itä-]] ja [[pohjoisfriisi]]in.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_family.asp?subid=1202-16 Ethnologue report for Frisian]</ref> Ensiksi ja viimeksi mainitut ovat myös kirjakieliä. Muiden muassa kielien vokaalijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan. |
|||
==Luokittelu== |
|||
Friisi jakaantuu kolmeen murreryhmään: länsi-, itä- ja pohjoisfriisiin. Ensiksi ja viimeksi mainitut ovat myös kirjakieliä. Muiden muassa murteiden vokaalijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan. |
|||
'''Länsifriisiä''' puhuu Alankomaissa vuoden [[2001]] väestönlaskennan mukaan 467 000 henkilöä. Valtaosa kielen puhujista asuu [[Friisinmaa]]n provinssinsa, jossa yli 70% väestöstä osaa puhua kieltä.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=fry Ethnologue report for language code: fry]</ref> Puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen. |
|||
'''Itäfriisin''' puhujia on Saksassa, mutta heitä oli vuoden 2003 arvion mukaan enää 2000. Kieltä puhutaan [[Emden]]in ja [[Oldenburg]]in kaupunkien alueella. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=frs Ethnologue report for language code: frs]</ref> |
|||
Alankomaissa noin 400 000 ihmistä osaa puhua länsifriisiä ja näistä noin puolet puhuu sitä äidinkielenään ja kotikielenään. Alankomaiden Friisinmaassa (yksi Alankomaiden kahdestatoista maakunnasta) kieltä ymmärtää 94 [[prosentti]]a asukkaista (1994). Puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen. |
|||
'''Pohjoisfriisiä''' puhuu Saksassa noin 10 000 henkeä [[Schleswig-Holstein]]in alueella sekä [[Helgoland]]issa ja muutamassa muussa saaressa. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=frr Ethnologue report for language code: frr]</ref> |
|||
Itäfriisin puhujia on Saksassa, mutta heitä on enää tuhatkunta. Pohjoisfriisiä puhuu Saksassa noin 12 000 henkeä. |
|||
==Kielinäytteitä== |
|||
== Lähteitä == |
|||
Itäfriisiksi: |
|||
:Die Wänt strookede dät Wucht uum ju Keeuwe un oapede hier ap do Sooken. |
|||
Pohjoisfriisiksi |
|||
:Di dreng aide dåt foomen am dåt kan än mäket har aw da siike. |
|||
Länsifriisiksi: |
|||
:De jonge streake it famke om it kin en tute har op 'e wangen. |
|||
Suomeksi: |
|||
:Poika silitti tyttöä leuasta ja suuteli hänen poskiaan. |
|||
{{kielinäyte-YK|Alle minsken wurde frij en gelyk yn weardigens en rjochten berne. Hja hawwe ferstân en gewisse meikrigen en hearre har foar inoar oer yn in geast fan bruorskip te hâlden en te dragen.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=fri}} |
|||
== Kirjallisuus == |
|||
* The other languages of Europe, 2001, ISBN 1-85359-509-8 |
* The other languages of Europe, 2001, ISBN 1-85359-509-8 |
||
* Jaakko Anhava |
* Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat. 2002. ISBN 951-662-734-X |
||
==Lähteet== |
|||
{{viitteet|sarakkeet}} |
|||
== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{commonscat}} |
|||
{{Wikikieli|code=fy|kieli=Länsifriisinkielinen}} |
|||
{{Wikikieli|code=frr|kieli=Pohjoisfriisinkielinen}} |
|||
{{Wikikieli|code=stq|kieli=Itäfriisinkielinen}} |
|||
⚫ | |||
* [[:fy:|Wikipedy. Haadside]] Friisinkielinen Wikipedia |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
{{germaaniset kielet}} |
{{germaaniset kielet}} |
||
[[luokka:Alankomaat]] |
|||
[[luokka:Tanska]] |
|||
[[luokka:Saksa]] |
|||
[[Luokka:Alankomaiden kielet]] |
|||
[[af:Fries (taal)]] |
|||
[[ |
[[Luokka:Saksan kielet]] |
||
[[ |
[[Luokka:Germaaniset kielet]] |
||
[[ |
[[Luokka:Friisia]] |
||
[[cs:Fríština]] |
|||
[[da:Frisisk (sprog)]] |
|||
[[de:Friesische Sprache]] |
|||
[[en:Frisian language]] |
|||
[[es:Idioma frisón]] |
|||
[[eo:Frisa lingvo]] |
|||
[[fr:Frison (langue)]] |
|||
[[fy:Frysk]] |
|||
[[is:Frísneska]] |
|||
[[kw:Frisek]] |
|||
[[li:Weslauwers Fries]] |
|||
[[nl:Fries (taal)]] |
|||
[[ja:フリジア語]] |
|||
[[nn:Frisisk språk]] |
|||
[[pl:Język fryzyjski]] |
|||
[[ro:Limba friziană]] |
|||
[[ru:Фризский язык]] |
|||
[[sv:Frisiska]] |
Nykyinen versio 6. lokakuuta 2024 kello 05.51
Friisi | |
---|---|
Oma nimi | frysk, frasch, fresk, friisk |
Tiedot | |
Alue |
Alankomaat Saksa |
Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
Puhujia | 500 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä | germaaniset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | fy |
ISO 639-2 | fry |
ISO 639-3 | fry |
Friisi (omalla kielellä frysk, frasch, fresk tai friisk) on nimitys usealle kielelle, joita puhuvat friisit Alankomaiden ja Saksan rannikoilla (Friisinmaalla). Friisi on skotin kielen jälkeen englannin lähin sukulaiskieli. Englannin ja friisin puhujat eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan. Friisillä on virallinen vähemmistökielen asema Alankomaissa ja Saksassa.
Piirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Friisi kuuluu englannin kielen tavoin indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten länsigermaaniseen ryhmään. Friisi jakaantuu kolmeen kieleen: länsi-, itä- ja pohjoisfriisiin.[1] Ensiksi ja viimeksi mainitut ovat myös kirjakieliä. Muiden muassa kielien vokaalijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsifriisiä puhuu Alankomaissa vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 467 000 henkilöä. Valtaosa kielen puhujista asuu Friisinmaan provinssinsa, jossa yli 70% väestöstä osaa puhua kieltä.[2] Puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen.
Itäfriisin puhujia on Saksassa, mutta heitä oli vuoden 2003 arvion mukaan enää 2000. Kieltä puhutaan Emdenin ja Oldenburgin kaupunkien alueella. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.[3]
Pohjoisfriisiä puhuu Saksassa noin 10 000 henkeä Schleswig-Holsteinin alueella sekä Helgolandissa ja muutamassa muussa saaressa. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.[4]
Kielinäytteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itäfriisiksi:
- Die Wänt strookede dät Wucht uum ju Keeuwe un oapede hier ap do Sooken.
Pohjoisfriisiksi
- Di dreng aide dåt foomen am dåt kan än mäket har aw da siike.
Länsifriisiksi:
- De jonge streake it famke om it kin en tute har op 'e wangen.
Suomeksi:
- Poika silitti tyttöä leuasta ja suuteli hänen poskiaan.
»Alle minsken wurde frij en gelyk yn weardigens en rjochten berne. Hja hawwe ferstân en gewisse meikrigen en hearre har foar inoar oer yn in geast fan bruorskip te hâlden en te dragen.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [5]
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The other languages of Europe, 2001, ISBN 1-85359-509-8
- Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat. 2002. ISBN 951-662-734-X
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fryske Akademy
- Friisi-englanti-sanakirja Websters-online
- Friisin kielen sivusto