Ero sivun ”Essee” versioiden välillä

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Rivimuotoinen

Nykyinen versio 15. syyskuuta 2024 kello 16.45

Essee on asiatekstien luokkaan kuuluva tekstilaji. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyt teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä osa.^[1] Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänä kaunokirjallisuutta. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi.

Sana essee tulee ranskan kielen sanasta essayer (pyrkiä, yrittää) ja on peräisin ranskalaiselta Michel de Montaignelta (1533–1592), joka oli ensimmäinen esseisti. Kaksi muuta eurooppalaisen esseen luojaa ovat Francis Bacon ja Virginia Woolf.^[2]

Esseetekstin aihepiiriä ei ole rajoitettu, vaan se voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Usein pohdinnan kohteena ovat kuitenkin filosofiset tai yhteiskunnalliset kysymykset sekä taide ja kirjallisuus.

Esseen syvin olemus on, että se on pohdintaa, se ei ole mielipidekirjoitus.^[3]

Esseetyypit

Esseet jaetaan kahteen alalajiin, jotka ovat subjektiivinen essee ja tutkielmaessee.

Subjektiivinen essee on melko vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa kirjoittajan mielipiteet ovat tärkeässä asemassa ja joka voi edetä yllättävienkin mielleyhtymien varassa. Lähteiden tarkka merkitseminen ei ole tärkeää ja viittauksia muihin teoksiin käytetään useimmiten vain kirjoittajan omien pohdintojen virikkeenä.^[1]

Tutkielmaessee pyrkii käsittelemään aihettaan objektiivisesti ja muistuttaa tieteellistä tutkielmaa. Yleensä tutkimusongelma tai -tehtävä ilmaistaan selkeästi ja lähteet merkitään tarkasti, mahdollisesti tekstiviitteiden ja lähdeluettelon avulla. Toisin kuin tavallisessa tutkielmassa, tutkielmaesseessä voidaan tuoda esille kirjoittajan omia mielipiteitä ja muuta henkilökohtaista aineistoa.^[1]

Esseen rakenne

Johdanto

Essee koostuu kappaleista. Ensimmäinen kappale on johdanto. Siinä lukijalle esitetään ja taustoitetaan esseen aihe.^[4] Johdanto johdattaa esseen sen aihepiiriin ja perustelee aiheen lähestymistavan.^[5]

Käsittelykappaleet

Johdantokappaleen jälkeen tulee käsittelyosa, jossa pohditaan ja käsitellään esseen aihe.^[6] Käsittelyosa jaetaan kappaleisiin, joissa käsitellään eri osia aiheesta.^[7] Kappaleet voidaan esseestä riippuen otsikoida.

Esseen lopetus

Essee lopetetaan tekemällä viimeiseksi kappaleeksi yhteenveto, jossa tiivistetään esseessä käsitellyt asiat. Lopetuksessa kerrataan lyhyesti esseen pohdinnat ja päätelmät aiheesta. Lopetuskappaleessa voidaan nostaa esille kysymyksiä, joista voidaan myöhemmin jatkaa kirjoituksessa.^[4]

Käyttö

Nykyään essee on laajalti käytössä ylempien oppiasteiden opetustyökaluna. Tekstilajia hyödynnetään yliopistossa, ja se muodostaa yhden lukion äidinkielen opetuksen kulmakivistä. Oppilaitoksissa kirjoitetut esseet ovat usein myös aihepiiriltään tarkemmin rajattuja; perustana on usein tehtävänanto tai aineisto, jota oppilaan on esseessään hyödynnettävä.^lähde?

Essee on syntynyt ja elää erityisesti oppilaitosten ulkopuolella. Ilmaisumuoto on erityisen suosittu taiteilijoiden, kirjailijoiden ja yhteiskuntakriitikoiden keskuudessa. Se mahdollistaa ajatusten vapaamuotoisen ilmaisun persoonallisella tavalla.^lähde?

Hyvän esseen tunnusmerkkejä

Tekstilajin löyhästä normistosta johtuen on mahdotonta osoittaa yhtä ainoaa muottia, johon kaikki hyvätasoiset esseetekstit mahtuisivat. Onnistuneista esseistä voidaan silti löytää yhdistäviä piirteitä.

Hyvä essee

Menee suoraan asiaan
Herättää lukijassa ajatuksia ja yllättää positiivisesti
Käsittelee aihettaan eri näkökulmista ja vertailee niitä toisiinsa
On pohdiskeleva ja myös perustelee esitetyt mielipiteet
Sisältää tuoreita ilmaisuja ja heijastaa kirjoittajan rikasta sanavarastoa
Välttää kliseeksi muuttuneita ja töksähteleviä vertauskuvia
Erottuu tyylillään muista tekstilajeista
On johdonmukainen; kantava ajatus säilyy, vaikka näkökulma vaihtuu

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Anne-Maria Mikkola ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 198. (1.–6. painos) WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6
↑ Ville Ropponen, Säällistä keskustelua ja provokaatiota. Parnasso 2/2012 s. 68 (Johanna Venhon toimittaman kirjan kritiikki.)
↑ Jaana Seppänen, Elävä ruumis, Parnasso 2/2012 s. 18–19 (Yhteenveto Esseepaneelista Tampereen Elävän kirjallisuuden festivaaleilla 11.2.2012)
↑ ^a ^b Esseen rakenne (arkistoitu versio) 20.12.2011. Tampereen yliopisto, avoin yliopisto. Arkistoitu 28.2.2016. Viitattu 18.2.2018.
↑ Ohjeet esseen laatimiseksi Turun yliopisto. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.
↑ Arja Lampinen: essee webcgi.oulu.fi. 2005. Viitattu 18.2.2018.
↑ Ohjeita esseetyöskentelyyn into.aalto.fi. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.

Kirjallisuutta

Mäkinen, Kirsti (toim.): Kirjoita itsesi maailman väleihin: Esseitä, esseistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-994-4
Venho, Johanna (toim.): Mitä essee tarkoittaa? Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-022-8
Kristian Blomberg, Kirjallisuutta ilman muotoa, Kritiikin uutiset 3–4/2011 Arkistoitu artikkeli
Aleksis Salusjärvi, Suuri esseekeskustelu, Kritiikin uutiset 10.4.2012 Verkossa

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Essee Wikimedia Commonsissa

Esseen kirjoittaminen (Arkistoitu – Internet Archive) Taideteollinen korkeakoulu – Virtuaaliyliopisto

[käsikirja-1] Anne-Maria Mikkola ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 198. (1.–6. painos) WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6

[2] Ville Ropponen, Säällistä keskustelua ja provokaatiota. Parnasso 2/2012 s. 68 (Johanna Venhon toimittaman kirjan kritiikki.)

[3] Jaana Seppänen, Elävä ruumis, Parnasso 2/2012 s. 18–19 (Yhteenveto Esseepaneelista Tampereen Elävän kirjallisuuden festivaaleilla 11.2.2012)

[rakenne-4] Esseen rakenne (arkistoitu versio) 20.12.2011. Tampereen yliopisto, avoin yliopisto. Arkistoitu 28.2.2016. Viitattu 18.2.2018.

[ohjeet-5] Ohjeet esseen laatimiseksi Turun yliopisto. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.

[6] Arja Lampinen: essee webcgi.oulu.fi. 2005. Viitattu 18.2.2018.

[7] Ohjeita esseetyöskentelyyn into.aalto.fi. Arkistoitu 18.2.2018. Viitattu 18.2.2018.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
+'''Essee''' on asiatekstien luokkaan kuuluva [[tekstilaji]]. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyt teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä osa.<ref name="käsikirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Anne-Maria Mikkola ym. | Nimeke = Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja | Vuosi = 2008| Sivu = 198 | Selite = 1.–6. painos| Julkaisija = WSOY |Isbn= 978-951-0-26300-6 | Viitattu = 4.2.2011 }}</ref> Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänä [[Kaunokirjallisuus|kaunokirjallisuutta]]. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi.
-{{Korjattava/painotus|Varsinainen aihe jätetään käsittelemättä, teksti käsittelee pääasiassa ”esseemuotoisista” koulutekstiä.}}
+Sana ''essee'' tulee ranskan kielen sanasta ''essayer'' (pyrkiä, yrittää) ja on peräisin ranskalaiselta [[Michel de Montaigne]]lta (1533–1592), joka oli ensimmäinen esseisti. Kaksi muuta eurooppalaisen esseen luojaa ovat [[Francis Bacon]] ja [[Virginia Woolf]].<ref>Ville Ropponen, Säällistä keskustelua ja provokaatiota. ''Parnasso'' 2/2012 s. 68 (Johanna Venhon toimittaman kirjan kritiikki.)</ref>
-'''Essee''' on asiatekstien luokkaan kuuluva tekstilaji. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyehkö teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä rooli.<ref name="käsikirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela ym. | Nimeke = Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja | Vuosi = 2008| Sivu = 198 | Selite = 1.-6. painos| Julkaisija = WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-26300-6 | Viitattu = 4.2.2011 | Kieli = }}</ref> Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänä [[Kaunokirjallisuus|kaunokirjallisuutta]]. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi. Sana ''essee'' tulee ranskan kielen sanasta ''essayer'' (pyrkiä, yrittää) ja on peräisin ranskalaiselta [[Michel de Montaigne]]lta (1533–1592), joka oli ensimmäinen esseisti.
 Esseetekstin aihepiiriä ei ole rajoitettu, vaan se voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Usein pohdinnan kohteena ovat kuitenkin [[filosofia|filosofiset]] tai yhteiskunnalliset kysymykset sekä taide ja kirjallisuus.
+Esseen syvin olemus on, että se on pohdintaa, se ei ole mielipidekirjoitus.<ref>Jaana Seppänen, Elävä ruumis, ''Parnasso'' 2/2012 s. 18–19 (Yhteenveto Esseepaneelista Tampereen Elävän kirjallisuuden festivaaleilla 11.2.2012)</ref>
-== Esseetyypit ==
+== Esseetyypit ==
-Esseet jaetaan kahteen eri alalajiin, jotka ovat '''subjektiivinen essee''' ja '''tutkielmaessee'''.
+Esseet jaetaan kahteen alalajiin, jotka ovat '''subjektiivinen essee''' ja '''tutkielmaessee'''.
 '''Subjektiivinen essee''' on melko vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa kirjoittajan mielipiteet ovat tärkeässä asemassa ja joka voi edetä yllättävienkin mielleyhtymien varassa. Lähteiden tarkka merkitseminen ei ole tärkeää ja viittauksia muihin teoksiin käytetään useimmiten vain kirjoittajan omien pohdintojen virikkeenä.<ref name="käsikirja" />
 '''Tutkielmaessee''' pyrkii käsittelemään aihettaan objektiivisesti ja muistuttaa tieteellistä [[tutkielma]]a. Yleensä [[tutkimusongelma]] tai -tehtävä ilmaistaan selkeästi ja lähteet merkitään tarkasti, mahdollisesti tekstiviitteiden ja lähdeluettelon avulla. Toisin kuin tavallisessa tutkielmassa, tutkielmaesseessä voidaan tuoda esille kirjoittajan omia mielipiteitä ja muuta henkilökohtaista aineistoa.<ref name="käsikirja" />
+== Esseen rakenne ==
+=== Johdanto ===
+Essee koostuu [[kappale]]ista. Ensimmäinen kappale on [[johdanto]]. Siinä lukijalle esitetään ja taustoitetaan esseen aihe.<ref name=rakenne>{{Verkkoviite |osoite= http://www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelukaytannot/essee/essee.html |Selite= arkistoitu versio |nimeke= Esseen rakenne |julkaisija= Tampereen yliopisto, avoin yliopisto |ajankohta= 20.12.2011 |viitattu= 18.2.2018 |arkisto= https://web.archive.org/web/20160228151029/http://www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelukaytannot/essee/essee.html |arkistoitu= 28.2.2016 }}</ref> Johdanto johdattaa esseen sen aihepiiriin ja perustelee aiheen lähestymistavan.<ref name=ohjeet>{{Verkkoviite |osoite= http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sosiologia/opiskelijalle/ohjeita/esseeohje/Sivut/home.aspx |nimeke= Ohjeet esseen laatimiseksi |julkaisija= Turun yliopisto| viitattu = 18.2.2018 |arkisto= https://web.archive.org/web/20180218212019/http://www.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/sosiologia/opiskelijalle/ohjeita/esseeohje/Sivut/home.aspx |arkistoitu= 18.2.2018 }}</ref>
+=== Käsittelykappaleet ===
+Johdantokappaleen jälkeen tulee käsittelyosa, jossa pohditaan ja käsitellään esseen aihe.<ref>{{Verkkoviite |osoite= http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/tekstinhuolto/tekstilajeja/essee/ |nimeke= essee |tekijä= Arja Lampinen |ajankohta= 2005 |viitattu= 18.2.2018 }}</ref> Käsittelyosa jaetaan kappaleisiin, joissa käsitellään eri osia aiheesta.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://into.aalto.fi/download/attachments/3775242/ohjeita+esseetyoskentelyyn.pdf |nimeke= Ohjeita esseetyöskentelyyn |viitattu = 18.2.2018 |arkisto= https://web.archive.org/web/20180218210603/https://into.aalto.fi/download/attachments/3775242/ohjeita+esseetyoskentelyyn.pdf |arkistoitu= 18.2.2018 }}</ref> Kappaleet voidaan esseestä riippuen [[otsikko|otsikoida]].
+=== Esseen lopetus ===
+Essee lopetetaan tekemällä viimeiseksi kappaleeksi yhteenveto, jossa tiivistetään esseessä käsitellyt asiat. Lopetuksessa kerrataan lyhyesti esseen pohdinnat ja päätelmät aiheesta. Lopetuskappaleessa voidaan nostaa esille kysymyksiä, joista voidaan myöhemmin jatkaa kirjoituksessa.<ref name=rakenne />
 == Käyttö ==
+Nykyään essee on laajalti käytössä ylempien oppiasteiden opetustyökaluna. Tekstilajia hyödynnetään yliopistossa, ja se muodostaa yhden lukion äidinkielen opetuksen kulmakivistä.  Oppilaitoksissa kirjoitetut esseet ovat usein myös aihepiiriltään tarkemmin rajattuja; perustana on usein tehtävänanto tai aineisto, jota oppilaan on esseessään hyödynnettävä.{{lähde}}
+Essee on syntynyt ja elää erityisesti oppilaitosten ulkopuolella. Ilmaisumuoto on erityisen suosittu taiteilijoiden, kirjailijoiden ja yhteiskuntakriitikoiden keskuudessa. Se mahdollistaa ajatusten vapaamuotoisen ilmaisun persoonallisella tavalla.{{lähde}}
-Nykyään essee on laajalti käytössä ylempien oppiasteiden opetustyökaluna. Tekstilajia hyödynnetään yliopistossa ja se muodostaa yhden lukion äidinkielen opetuksen kulmakivistä. Tällainen ympäristö usein korostaa esseen sisältöä ja sen sisältämiä argumentteja tyyliseikkojen kustannuksella. Oppilaitoksissa kirjoitetut esseet ovat usein myös aihepiiriltään tarkemmin rajattuja; perustana on usein tehtävänanto tai aineisto, jota oppilaan on esseessään hyödynnettävä.
-Essee elää myös oppilaitosten ulkopuolella. Ilmaisumuoto on erityisen suosittu taiteilijoiden, kirjailijoiden ja yhteiskuntakriitikoiden keskuudessa. Se mahdollistaa ajatusten vapaamuotoisen ilmaisun persoonallisella tavalla.
 == Hyvän esseen tunnusmerkkejä ==
+{{Neutraalius|yleistäviä mielipiteitä}}
+{{lähteetön}}
-Tekstilajin löyhästä normistosta johtuen ei ole mahdollista osoittaa yhtä ainoaa muottia, johon kaikki hyvätasoiset esseetekstit mahtuisivat. Onnistuneista esseistä voidaan silti löytää yhdistäviä piirteitä.
+Tekstilajin löyhästä normistosta johtuen on mahdotonta osoittaa yhtä ainoaa muottia, johon kaikki hyvätasoiset esseetekstit mahtuisivat. Onnistuneista esseistä voidaan silti löytää yhdistäviä piirteitä.
 === Hyvä essee ===
 * Menee suoraan asiaan
 * Herättää lukijassa ajatuksia ja yllättää positiivisesti
@@ Rivi 33: / Rivi 43: @@
 * Erottuu tyylillään muista tekstilajeista
 * On johdonmukainen; kantava ajatus säilyy, vaikka näkökulma vaihtuu
-Alper on mahtava nimi, koska hän on kirjoittanut Taru Sormusten Herrasta-kirjan.
 == Lähteet ==
-{{viitteet}}
+{{viitteet|sarakkeet}}
 == Kirjallisuutta ==
-* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Kirsti (toim.) | Nimeke=Kirjoita itsesi maailman väleihin: Esseitä, esseistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-717-994-4}}
+* {{Kirjaviite | Tekijä=Mäkinen, Kirsti (toim.) | Nimeke=Kirjoita itsesi maailman väleihin: Esseitä, esseistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=1997 |Isbn= 951-717-994-4}}
-* {{Kirjaviite | Tekijä=Venho, Johanna (toim.) | Nimeke=Mitä essee tarkoittaa? | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2012 | Tunniste=ISBN 978-952-268-022-8}}
+* {{Kirjaviite | Tekijä=Venho, Johanna (toim.) | Nimeke=Mitä essee tarkoittaa? | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Savukeidas | Vuosi=2012 |Isbn= 978-952-268-022-8}}
+* Kristian Blomberg, Kirjallisuutta ilman muotoa, ''Kritiikin uutiset'' 3–4/2011 [https://web.archive.org/web/20160406162429/http://www.luutii.ma-pe.net/kirjallisuutta-ilman-muotoa/ Arkistoitu artikkeli]
+* Aleksis Salusjärvi, ''Suuri esseekeskustelu'', Kritiikin uutiset'' 10.4.2012 [https://www.kritiikinuutiset.fi/2012/04/10/suuri-esseekeskustelu/ Verkossa]
 == Aiheesta muualla ==
+{{commonscat-rivi}}
-*[http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/aidinkieli/05kirjoittaminen.html Essee]
+* [http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/aidinkieli/05kirjoittaminen.html Esseen kirjoittaminen] {{Wayback|1=http://www.uiah.fi/virtu/materiaalit/aidinkieli/05kirjoittaminen.html |päiväys=20081023160137 }} Taideteollinen korkeakoulu – Virtuaaliyliopisto
-*[http://joyx.joensuu.fi/~pollanen/essee.htm Kirjoitelmaohjeita]
-*[http://www.esseet.net Kouluainesivusto]
+{{Metatieto}}
-[[Luokka:Kirjallisuuden lajit]]
+[[Luokka:Esseet|*]]
 [[Luokka:Opetusmenetelmät]]
+[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
-[[ar:مقالة (أدب)]]
-[[az:Esse]]
-[[id:Esai]]
-[[bn:প্রবন্ধ]]
-[[be:Эсэ]]
-[[be-x-old:Эсэ]]
-[[bar:Essay]]
-[[bs:Esej]]
-[[bg:Есе]]
-[[ca:Assaig]]
-[[cv:Эссе]]
-[[cs:Esej]]
-[[cy:Traethawd]]
-[[da:Essay]]
-[[de:Essay]]
-[[et:Essee]]
-[[el:Δοκίμιο]]
-[[en:Essay]]
-[[es:Ensayo]]
-[[eo:Eseo]]
-[[eu:Saiakera]]
-[[fa:انشا]]
-[[fo:Ritroynd]]
-[[fr:Essai]]
-[[fy:Essay]]
-[[gl:Ensaio (literatura)]]
-[[ko:수필]]
-[[hi:निबन्ध]]
-[[hr:Esej]]
-[[io:Esayo]]
-[[ia:Essayo]]
-[[it:Saggio]]
-[[he:מסה (חיבור עיוני)]]
-[[ka:ესე]]
-[[kk:Эссе]]
-[[ky:Эссе]]
-[[la:Progymnasma]]
-[[lv:Eseja]]
-[[lt:Esė]]
-[[hu:Esszé]]
-[[mk:Есеј]]
-[[ml:ഉപന്യാസം]]
-[[mr:निबंध]]
-[[my:စာမွန်]]
-[[nl:Essay]]
-[[ne:निबन्ध]]
-[[ja:随筆]]
-[[no:Essay]]
-[[nn:Essay]]
-[[uz:Insho]]
-[[pl:Esej]]
-[[pt:Ensaio]]
-[[ro:Eseu]]
-[[ru:Эссе]]
-[[sq:Ese]]
-[[si:රචනා]]
-[[simple:Essay]]
-[[sk:Esej]]
-[[sl:Esej]]
-[[sr:Есеј]]
-[[sh:Esej]]
-[[sv:Essä]]
-[[tl:Sanaysay]]
-[[ta:கட்டுரை]]
-[[te:వ్యాసము]]
-[[th:เรียงความ]]
-[[tr:Deneme (edebiyat)]]
-[[uk:Есе]]
-[[wa:Assaye]]
-[[zh:随笔]]

Ero sivun ”Essee” versioiden välillä

Nykyinen versio 15. syyskuuta 2024 kello 16.45

Sisällys

Esseetyypit