Ero sivun ”Viinirypäle” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
RibotBOT (keskustelu | muokkaukset)
31 363 muokkausta
p Botti muokkasi: my:စပျစ်ပင်
Lajike on eri asia kuin laji. Tässä kapoaleessa puhutaan lajeista, ei lajikkeista.
Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
(37 välissä olevaa versiota 29 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Palatina.jpg|225px|thumb|Viinirypäleitä.]]
[[Tiedosto:Grapes, Rostov-on-Don, Russia.jpg|thumb|Viinirypäleitä]]
'''Viinirypäle''' on [[viiniköynnöskasvit|viiniköynnöskasveihin]] (''Vitaceae'') kuuluvien [[viiniköynnökset|viiniköynnösten]] (''Vitis'') [[hedelmä]]. Viinirypäleistä valmistetaan [[viini]]ä, mehua, hilloa, [[Rusina|rusinoita]] ja korintteja tai niitä voidaan syödä sellaisenaan. Rypäleet ovat yksi vanhimpia viljelyskasvejamme ja noin puolet maailmassa kasvatetuista hedelmistä on rypäleitä.
'''Viinirypäle''' on [[viiniköynnöskasvit|viiniköynnöskasveihin]] (''Vitaceae'') kuuluvien [[viiniköynnökset|viiniköynnösten]] (''Vitis'') [[hedelmä]]. Viinirypäleistä valmistetaan [[viini]]ä, [[mehu]]a, [[hillo]]a, [[rusina|rusinoita]] ja korintteja tai niitä voidaan syödä sellaisenaan. Rypäleet ovat yksi vanhimpia viljelyskasveja. Viinirypäleitä viljeltiin jo 4000 eaa. Lähi-idässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/wine|nimeke=wine {{!}} Definition, History, Varieties, & Facts|julkaisu=Encyclopedia Britannica|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Vuonna 2018 viljeltiin 79 miljoonaa tonnia viinirypäleitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.statista.com/statistics/264001/worldwide-production-of-fruit-by-variety/|nimeke=Fruit: world production by type 2018|julkaisu=Statista|viitattu=2020-03-18|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Useita lajeja viljellään, etenkin näitä:


== Rypälelajit ==
Viinirypäleitä on useita lajeja:
* [[Viiniköynnös]] ''Vitis vinifera'', viinintekoon Euroopassa
* [[Viiniköynnös]] ''Vitis vinifera'', viinintekoon Euroopassa
* ''Vitis labrusca'', syömärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
* ''Vitis labrusca'', pöytärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
* [[Törmäviini]] ''Vitis riparia'', villi laji Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
* [[Törmäviini]] ''Vitis riparia'', villi laji Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
* ''Vitis rotundifolia'', hyytelöön ja joskus viiniksi
* ''Vitis rotundifolia'', hyytelöön ja joskus viiniksi
Rivi 13: Rivi 13:
* ''Vitis lincecumii'' (eli ''Vitis aestivalis'' tai ''Vitis lincecumii''),
* ''Vitis lincecumii'' (eli ''Vitis aestivalis'' tai ''Vitis lincecumii''),
''Vitis berlandieri'' (eli ''Vitis cinerea'' var. ''helleri''), ''Vitis cinerea'', ''Vitis rupestris'' ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen.
''Vitis berlandieri'' (eli ''Vitis cinerea'' var. ''helleri''), ''Vitis cinerea'', ''Vitis rupestris'' ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen.
Hybridit eli usean lajin risteymät ovat suosittuja, koska ne kestävät [[halla]]a ja tuholaisia paremmin kuin puhtaat lajit.


== Rypäleiden tuotanto ja jalostus ==
Hybridit eli usean lajin risteymät ovat suosittuja koska ne kestävät [[halla]]a ja tuholaisia paremmin kuin puhtaat lajit.
Viinirypäleitä tuotetaan maailmassa vuosittain noin 75 miljoonaa tonnia, josta noin 40 prosenttia Euroopassa. Suurimmat tuottajamaat olivat vuonna 2016 Kiina, Italia ja Yhdysvallat. <ref name=oiv2017>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.oiv.int/public/medias/5479/oiv-en-bilan-2017.pdf | Nimeke = 2017 World Vitiviniculture Situation, OIV Statistical report on World Vitiviniculture | Sivut 7–9 | Selite = Kansainvälinen viinitilasto | Ajankohta = 2017 | Julkaisija = Kansainvälinen viini- ja viiniköynnöstoimisto, OIV | Viitattu = 9.9.2017 | Kieli = {{en}} }}</ref>


Kiinassa rypäleet syödään pääosin (83&nbsp;% vuonna 2015) sellaisenaan. Saksassa, Ranskassa ja Italiassa yli 80 prosenttia rypäleistä käytetään viinin valmistukseen. Erityisesti Turkissa iso osa rypäleistä kuivataan rusinoiksi. Kaiken kaikkiaan maailman viinirypäleistä noin puolet (47&nbsp;% vuonna 2015) käytetään viinin valmistukseen, kolmannes (36&nbsp;%) syödään sellaisenaan ja kymmenennes (8&nbsp;% vuonna 2014) kuivataan.<ref name=oiv2017 />
Rypälemehua käytetään paljon "sokerittomien" (ei lisättyä sokeria) hedelmäsäilykkeiden liemenä.


Rypäleiden jatkojalostuksessa tarvittavat rypälemäärä vaihtelee:
Viinirypäleistä on löydetty paljon [[antioksidantti|antioksidantteja]], joiden terveysvaikutuksia tutkitaan kiivaasti. Yksi näistä on [[pterostilbeeni]], jonka on aiemmissa tutkimuksissa todettu tehoavan joihinkin syöpäsairauksiin sekä alentavan ns. huonoa [[kolesteroli]]a. Erityisesti rypäleen siemenillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia<ref name="Joshi2001">{{Lehtiviite| Tekijä= S. S. Joshi, Kuszynski C. A., Bagchi D.| Otsikko= The cellular and molecular basis of health benefits of grape seed proanthocyanidin extract |Julkaisu= Current pharmaceutical biotechnology| Vuosi= 2001 | Vuosikerta= 2 | Numero= 2 | Sivut= 187–200| Selite = doi 10.2174/1389201013378725|Kieli={{en}}}}</ref>, mutta Suomen kaupoissa myytävistä rypäleistä on nykyisin suuri osa siemenettömiä.
* viinilitran valmistukseen tarvitaan keskimäärin alle kaksi kiloa rypäleitä<ref>https://grapesandwine.cals.cornell.edu/newsletters/appellation-cornell/2011-newsletters/issue-8/conversion-factors-vineyard-bottle/</ref>
* rusinakiloon kuluu noin 4 kiloa rypäleitä.<ref name=oiv2017 />


== Terveysvaikutukset ==
Viinirypäleistä on löydetty [[antioksidantti|antioksidantteja]]. Yksi näistä on [[pterostilbeeni]], jonka on aiemmissa tutkimuksissa todettu tehoavan joihinkin syöpäsairauksiin sekä alentavan ns. huonoa [[kolesteroli]]a. Erityisesti rypäleen siemenillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia.<ref name="Joshi2001">{{Lehtiviite| Tekijä= S. S. Joshi, Kuszynski C. A., Bagchi D.| Otsikko= The cellular and molecular basis of health benefits of grape seed proanthocyanidin extract |Julkaisu= Current pharmaceutical biotechnology| Vuosi= 2001 | Vuosikerta= 2 | Numero= 2 | Sivut= 187–200| Selite = doi 10.2174/1389201013378725|Kieli={{en}}}}</ref> Suomen kaupoissa myytävistä rypäleistä on nykyisin valtaosa siemenettömiä.

==Tuotanto==
{| class="wikitable"
! colspan=3|Viinirypäleiden tuotanto 2021 (miljoonaa tonnia)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.fao.org/faostat/en/#data/QCL|nimeke=Production of grapes 2021|kieli={{en}}}}</ref>
|-
| 1 || {{Kiina}} || style="text-align:right;"| 11,3
|-
| 2 || {{Italia}} || style="text-align:right;"| 8,1
|-
| 3 || {{Espanja}} || style="text-align:right;"| 6,1
|-
| 4 || {{Yhdysvallat}} || style="text-align:right;"| 5,5
|-
| 5 || Muut || style="text-align:right;"| 42,6
|-
|||'''Yhteensä''' || '''73,6'''
|}
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Tynkä/Ruoka|luettelo}}
{{commonscat-rivi}}


[[Luokka:Viinirypälelajikkeet|*]]
[[Luokka:Viinirypälelajikkeet|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

[[als:Weintraube]]
[[am:ወይን]]
[[ang:Ƿīnberȝe]]
[[ar:عنب]]
[[an:Uga]]
[[arc:ܥܢܒܬܐ]]
[[frp:Resin]]
[[gn:Úva]]
[[az:Üzüm]]
[[id:Anggur]]
[[ms:Anggur]]
[[bn:আঙুর]]
[[zh-min-nan:Phô-tô]]
[[map-bms:Anggur]]
[[jv:Anggur (woh)]]
[[be:Вінаград]]
[[be-x-old:Вінаград (ягада)]]
[[bar:Weimer]]
[[bo:རྒུནའབྲུམ།]]
[[bs:Grožđe]]
[[br:Rezin]]
[[bg:Грозде]]
[[ca:Raïm (fruit)]]
[[cs:Réva]]
[[cy:Grawnwin]]
[[da:Vinstok]]
[[de:Weinbeere]]
[[nv:Chʼil naʼatłʼoʼii (chʼiyáán)]]
[[et:Viinamari]]
[[el:Σταφύλι]]
[[en:Grape]]
[[es:Uva]]
[[eo:Vinbero]]
[[eu:Mahats]]
[[fa:انگور]]
[[fr:Raisin]]
[[gv:Smeyr-feeyney]]
[[gl:Uva]]
[[hak:Phù-thò]]
[[ko:포도]]
[[hi:अंगूर]]
[[hsb:Winowc (ród)]]
[[hr:Grožđe]]
[[io:Vito]]
[[bpy:আঙ্গুর]]
[[is:Vínber]]
[[it:Uva]]
[[he:ענב]]
[[sw:Zabibu]]
[[ht:Rezen]]
[[ku:Tirî]]
[[la:Uva]]
[[lv:Vīnogas]]
[[lt:Vynuogė]]
[[hu:Szőlő]]
[[mg:Voaloboka]]
[[ml:മുന്തിരിങ്ങ]]
[[mr:द्राक्ष]]
[[mn:Усан үзэм]]
[[my:စပျစ်ပင်]]
[[nah:Xocomecatl]]
[[nl:Druif (vrucht)]]
[[ne:अङ्गूर]]
[[new:अंगुर]]
[[ja:ブドウ]]
[[no:Druer]]
[[nn:Drue]]
[[nrm:Vèrjus]]
[[oc:Rasim]]
[[pnb:انگور]]
[[ps:انګور]]
[[km:ទំពាំងបាយជូរ]]
[[pms:Asinej]]
[[pl:Winorośl]]
[[pt:Uva]]
[[qu:Uwas]]
[[ru:Виноград (ягода)]]
[[sc:Bide]]
[[scn:Grappugghia]]
[[simple:Grape]]
[[sk:Vinič]]
[[sl:Grozdje]]
[[so:Canab]]
[[ckb:ترێ]]
[[sr:Грожђе]]
[[sh:Grožđe]]
[[sv:Druva]]
[[tl:Ubas (prutas)]]
[[ta:திராட்சை]]
[[te:ద్రాక్ష]]
[[th:องุ่น]]
[[vi:Nho]]
[[tg:Ангӯр]]
[[chr:ᏔᎸᎳᏘ]]
[[tr:Üzüm]]
[[uk:Виноград]]
[[ur:انگور]]
[[ug:قۇرۇق ئۈزۈم]]
[[vec:Vegna]]
[[wa:Roejhén]]
[[war:Ubas]]
[[yi:וויינטרויבן]]
[[zh-yue:提子]]
[[zh:葡萄]]

Nykyinen versio 24. elokuuta 2024 kello 19.34

Viinirypäleitä

Viinirypäle on viiniköynnöskasveihin (Vitaceae) kuuluvien viiniköynnösten (Vitis) hedelmä. Viinirypäleistä valmistetaan viiniä, mehua, hilloa, rusinoita ja korintteja tai niitä voidaan syödä sellaisenaan. Rypäleet ovat yksi vanhimpia viljelyskasveja. Viinirypäleitä viljeltiin jo 4000 eaa. Lähi-idässä.[1] Vuonna 2018 viljeltiin 79 miljoonaa tonnia viinirypäleitä.[2]

Rypälelajit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleitä on useita lajeja:

  • Viiniköynnös Vitis vinifera, viinintekoon Euroopassa
  • Vitis labrusca, pöytärypäleitä Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
  • Törmäviini Vitis riparia, villi laji Pohjois-Amerikassa, käytetään joskus viiniksi
  • Vitis rotundifolia, hyytelöön ja joskus viiniksi
  • Vitis aestivalis Norton, viiniksi
  • Amurinviini Vitis amurensis, koristekasvi
  • Ruosteviini Vitis coignetiae, koristekasvi, upeat lehdet
  • Vitis lincecumii (eli Vitis aestivalis tai Vitis lincecumii),

Vitis berlandieri (eli Vitis cinerea var. helleri), Vitis cinerea, Vitis rupestris ovat lajeja joita käytetään lähinnä hybridien kasvatukseen. Hybridit eli usean lajin risteymät ovat suosittuja, koska ne kestävät hallaa ja tuholaisia paremmin kuin puhtaat lajit.

Rypäleiden tuotanto ja jalostus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleitä tuotetaan maailmassa vuosittain noin 75 miljoonaa tonnia, josta noin 40 prosenttia Euroopassa. Suurimmat tuottajamaat olivat vuonna 2016 Kiina, Italia ja Yhdysvallat. [3]

Kiinassa rypäleet syödään pääosin (83 % vuonna 2015) sellaisenaan. Saksassa, Ranskassa ja Italiassa yli 80 prosenttia rypäleistä käytetään viinin valmistukseen. Erityisesti Turkissa iso osa rypäleistä kuivataan rusinoiksi. Kaiken kaikkiaan maailman viinirypäleistä noin puolet (47 % vuonna 2015) käytetään viinin valmistukseen, kolmannes (36 %) syödään sellaisenaan ja kymmenennes (8 % vuonna 2014) kuivataan.[3]

Rypäleiden jatkojalostuksessa tarvittavat rypälemäärä vaihtelee:

  • viinilitran valmistukseen tarvitaan keskimäärin alle kaksi kiloa rypäleitä[4]
  • rusinakiloon kuluu noin 4 kiloa rypäleitä.[3]

Terveysvaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viinirypäleistä on löydetty antioksidantteja. Yksi näistä on pterostilbeeni, jonka on aiemmissa tutkimuksissa todettu tehoavan joihinkin syöpäsairauksiin sekä alentavan ns. huonoa kolesterolia. Erityisesti rypäleen siemenillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia.[5] Suomen kaupoissa myytävistä rypäleistä on nykyisin valtaosa siemenettömiä.

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viinirypäleiden tuotanto 2021 (miljoonaa tonnia)[6]
1  Kiina 11,3
2  Italia 8,1
3  Espanja 6,1
4  Yhdysvallat 5,5
5 Muut 42,6
Yhteensä 73,6

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ wine | Definition, History, Varieties, & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Fruit: world production by type 2018 Statista. Viitattu 18.3.2020. (englanniksi)
  3. ↑ a b c 2017 World Vitiviniculture Situation, OIV Statistical report on World Vitiviniculture (Kansainvälinen viinitilasto) 2017. Kansainvälinen viini- ja viiniköynnöstoimisto, OIV. Viitattu 9.9.2017. (englanniksi)
  4. ↑ https://grapesandwine.cals.cornell.edu/newsletters/appellation-cornell/2011-newsletters/issue-8/conversion-factors-vineyard-bottle/
  5. ↑ S. S. Joshi, Kuszynski C. A., Bagchi D.: The cellular and molecular basis of health benefits of grape seed proanthocyanidin extract. (doi 10.2174/1389201013378725) Current pharmaceutical biotechnology, 2001, 2. vsk, nro 2, s. 187–200. (englanniksi)
  6. ↑ Production of grapes 2021 fao.org. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viinirypäle&oldid=22593363”