Koordinaatit: 35.63°N, 139.78°E

Ero sivun ”Odaiba” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Epiq (keskustelu | muokkaukset)
laaj.
Epiq (keskustelu | muokkaukset)
p m
 
(7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Odaiba from Tokyo Tower - panoramio.jpg|pienoiskuva|Näkymä Odaibaan [[Tokyo Tower]]ista. Etualalla [[Rainbow Bridge]] -silta.]]
[[Tiedosto:Odaiba from Tokyo Tower - panoramio.jpg|pienoiskuva|Näkymä Odaibaan [[Tokyo Tower]]ista. Etualalla [[Rainbow Bridge]] -silta.]]
[[Tiedosto:お台場 - panoramio.jpg|pienoiskuva|Daiban puisto, yksi alkuperäisistä Edo-kauden linnakesaarista, daiba nro. 3.]]
{{Tietolaatikko/MapFrame
{{Tietolaatikko/MapFrame
|leveys=255
|leveys=255
Rivi 16: Rivi 15:
'''Odaiba''' ({{k-ja|お台場}}) on alue [[Tokio]]n eteläosassa [[Tokionlahti|Tokionlahden]] tekosaarilla. Sanat ''daiba'' tai ''odaiba'' tarkoittavat linnoitussaaria, joita [[Tokugawa-bakufu|Tokugawa-hallinto]] rakensi 1800-luvun puolivälissä suojaamaan Edoa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] laivastolta. 1900-luvun kuluessa suuri osa alueesta täytettiin ja sitä alettiin kehittää asuin- ja viihdealueena ja turistikohteena. Odaibaan on rakennettu muun muassa hotelleja, kaupallisia toimintoja, toimistoja ja puistoja. Tokion keskustaan alueen liittävät [[Rainbow Bridge]] -silta ja [[Yurikamome]]-automaattimetro, jotka valmistuivat 1990-luvun puolivälissä.<ref name="britannica" /><ref name="kotobank-daiba" /><ref name="yurikamome" />
'''Odaiba''' ({{k-ja|お台場}}) on alue [[Tokio]]n eteläosassa [[Tokionlahti|Tokionlahden]] tekosaarilla. Sanat ''daiba'' tai ''odaiba'' tarkoittavat linnoitussaaria, joita [[Tokugawa-bakufu|Tokugawa-hallinto]] rakensi 1800-luvun puolivälissä suojaamaan Edoa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] laivastolta. 1900-luvun kuluessa suuri osa alueesta täytettiin ja sitä alettiin kehittää asuin- ja viihdealueena ja turistikohteena. Odaibaan on rakennettu muun muassa hotelleja, kaupallisia toimintoja, toimistoja ja puistoja. Tokion keskustaan alueen liittävät [[Rainbow Bridge]] -silta ja [[Yurikamome]]-automaattimetro, jotka valmistuivat 1990-luvun puolivälissä.<ref name="britannica" /><ref name="kotobank-daiba" /><ref name="yurikamome" />


Odaiba sijaitsee Tokionlahden täyttömaa-alueella nro. 13. Se on osa Tokionlahden rannikon aluekeskusta (東京臨海副都心, ''Tōkyō rinkai fukutoshin''). Alun perin nimi Odaiba viittasi ainoastaan [[Minato (Tokio)|Minaton]] erillisalueen [[Daiba]]n kaupunginosaan, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan usein koko aluekeskuksen aluetta. Aluekeskukseen kuuluvat Daiban kaupunginosan lisäksi [[Kōtō]]n erillisalueen [[Aomi]]n ja [[Ariake (Kōtō)|Ariaken]] kaupunginosat sekä [[Shinagawa]]n erillisalueen [[Higashi-Yashio]]n kaupunginosa. Tämä sai alkunsa siitä, että Tokion kuvernööri [[Shintarō Ishihara]] ryhtyi käyttämään koko aluekeskuksesta nimitystä Odaiba.<ref name="kotobank-daiba" /><ref name="wangan" />
Odaiba sijaitsee Tokionlahden täyttömaa-alueella nro. 13. Se on osa Tokionlahden rannikon aluekeskusta (東京臨海副都心, ''Tōkyō rinkai fukutoshin''). Alun perin nimi Odaiba viittasi ainoastaan [[Minato (Tokio)|Minaton]] erillisalueen [[Daiba]]n kaupunginosaan, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan usein koko aluekeskuksen aluetta. Aluekeskukseen kuuluvat Daiban kaupunginosan lisäksi [[Kōtō]]n erillisalueen [[Aomi]]n ja [[Ariake (Kōtō)|Ariaken]] kaupunginosat sekä [[Shinagawa]]n erillisalueen [[Higashi-Yashio]]n kaupunginosa. Tämä sai alkunsa siitä, että Tokion kuvernööri [[Shintarō Ishihara]] ryhtyi käyttämään koko aluekeskuksesta nimitystä Odaiba.<ref name="kotobank-daiba" /><ref name="wangan" />


== Historia ==
== Historia ==
[[Tiedosto:Odaiba 1989air.jpg|pienoiskuva|Odaibaa vuoden 1989 ilmakuvassa. Pääosa alueesta on joutomaata.]]

1800-luvun puoliväliin saakka Japani harjoitti eristäytymispolitiikkaa (''[[sakoku]]''). Vuoden 1853 kesäkuussa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] laivasto saapui [[kommodori]] [[Matthew Perry (upseeri)|Matthew Perryn]] johdolla Edon eli nykyisen Tokion edustalle vaatimaan maan avaamista ulkomaankaupalle. Valtaa pitänyt [[Tokugawa-bakufu|Tokugawa-sotilashallinto]] säikähti välikohtausta ja päätti rakentaa kaupungin edustalle linnakesaaria (''daiba''), joiden oli tarkoitus toimia [[patteri (sotilasyksikkö)|tykistöpattereina]]. Saarten rakentamista ehdotti [[Izun provinssi]]n hallintoviranomainen (''[[daikan]]'') [[Egawa Hidetatsu]]. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului 11 linnakesaarta, mutta niiden rakentaminen osoittautui huomattavan kalliiksi, ja vain viisi saarta rakennettiin valmiiksi saakka (numerot 1, 2, 3, 5 ja 6). Rakennustyöt aloitettiin jo vuoden 1853 elokuussa ja niitä jatkettiin vuoden 1854 joulukuuhun. Saarilla ei koskaan käyty taisteluita, mutta Tokugawa-hallinnolle uskolliset [[daimio]]t käyttivät niitä tukikohtanaan vuoden 1868 [[Meiji-restauraatio]]on asti.<ref name="britannica" /><ref name="kotobank-daiba" /><ref name="rekishi" />
1800-luvun puoliväliin saakka Japani harjoitti eristäytymispolitiikkaa (''[[sakoku]]''). Vuoden 1853 kesäkuussa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] laivasto saapui [[kommodori]] [[Matthew Perry (upseeri)|Matthew Perryn]] johdolla Edon eli nykyisen Tokion edustalle vaatimaan maan avaamista ulkomaankaupalle. Valtaa pitänyt [[Tokugawa-bakufu|Tokugawa-sotilashallinto]] säikähti välikohtausta ja päätti rakentaa kaupungin edustalle linnakesaaria (''daiba''), joiden oli tarkoitus toimia [[patteri (sotilasyksikkö)|tykistöpattereina]]. Saarten rakentamista ehdotti [[Izun provinssi]]n hallintoviranomainen (''[[daikan]]'') [[Egawa Hidetatsu]]. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului 11 linnakesaarta, mutta niiden rakentaminen osoittautui huomattavan kalliiksi, ja vain viisi saarta rakennettiin valmiiksi saakka (numerot 1, 2, 3, 5 ja 6). Rakennustyöt aloitettiin jo vuoden 1853 elokuussa ja niitä jatkettiin vuoden 1854 joulukuuhun. Saarilla ei koskaan käyty taisteluita, mutta Tokugawa-hallinnolle uskolliset [[daimio]]t käyttivät niitä tukikohtanaan vuoden 1868 [[Meiji-restauraatio]]on asti.<ref name="britannica" /><ref name="kotobank-daiba" /><ref name="rekishi" />


Meiji-restauraation jälkeen linnakkeet olivat Japanin laivaston ja armeijan käytössä. Ne luovutettiin [[Tokion kaupunki|Tokion kaupungille]] vuonna 1915. Kaksi linnakesaarta on säilynyt nykyaikaan saakka, patteri nro. 3 ja patteri nro. 6. Ne suojeltiin muinaisjäännöksinä vuonna 1926, ja patteri nro. 3 avattiin yleisölle puistoalueena vuonna 1928. Tokionlahden satamatoimintojen rakentaminen maantäyttöineen alkoi toden teolla vuonna 1940, ja muut linnakesaaret ovat kadonneet maisemasta. Patteri nro. 3 liitettiin penkereellä täyttömaa-alueeseen vuonna 1968.<ref name="kotobank-daiba" /><ref name="rekishi" /><ref name="wangan" />
Vuonna 1928 ''Dai-San Daiba'' (第三台場) eli "Patteri numero 3" kunnostettiin ja avattiin yleisölle.


Odaiban alue pysyi kehittymättömänä 1970-luvulle saakka. Vuonna 1974 saarelle avattiin [[Merenkulkutieteen museo]], jonka yhteydessä pidettiin vuonna 1978 noin 11 miljoonaa kävijää kerännyt suuri avaruusnäyttely. Muu alue oli edelleen satama-, varasto- ja teollisuuskäytössä. Odaiban aluekeskuksen suunnittelu alkoi kuvernööri [[Shun’ichi Suzuki]]n hallintokaudella 1980-luvun vaihteessa, ja rakennustyöt aloitettiin [[Japanin kuplatalous|Japanin kuplatalouden]] huipulla vuonna 1989. Alkuperäisiä, suurisuuntaisia suunnitelmia toimistokaupunginosasta jouduttiin muuttamaan kuplan puhjettua 1990-luvun alussa. 1990-luvulta lähtien Odaiban rakentumista vauhdittivat kuitenkin parantuneet liikenneyhteydet: Tokion keskustan suuntaan johtava [[Rainbow Bridge]] -silta (1993), [[Yurikamome]]-automaattimetrolinja (1995) ja nopea [[Rinkai-linja|Rinkai-rautatielinja]] (1996). Rakennusten määrä alueella alkoi vihdoin lisääntyä 1990-luvun lopulla. Merkittävä toimija, [[Fuji Television|Fuji-televisio]], siirsi pääkonttorinsa Odaibaan vuonna 1997.<ref name="wangan" /><ref name="kotobank-daiba" />
Saaren kehittäminen uudelleen alkoi [[Tsukuba]]ssa pidetyn vuonna 1985 Expo ´85 -[[maailmannäyttely]]n menestyksen myötä. Japanin talous oli korkeasuhdanteessa ja Odaibasta päätettiin tehdä tulevaisuuden asumisen esittelykappale. Hankkeen kustannukset olivat yli 10 miljardia [[Yhdysvaltain dollari]]a ja sen oli tarkoitus toimia itsenäisenä ja muista riippumattomana kotina jopa 100&nbsp;000 asukkaalle. Japanin talous kuitenkin romahti vuonna 1991 ja vuoteen 1995 mennessä Odaiba oli käytännössä joutomaata.


Odaibaan on rakennettu asuin- ja toimistorakennuksia, mutta erityisesti alue on kehittynyt vapaa-ajanvieton keskuksena ostoskeskuksineen ja huvittelupaikkoineen. Alueella on järjestetty myös suuria tapahtumia, ja Ariaken kaupunginosaan avattiin vuonna 1996 [[Tokion kansainvälinen näyttelykeskus]] eli Tokyo Big Sight.<ref name="wangan" /><ref name="kotobank-daiba" /> Vuonna 2021 Odaibassa järjestettiin lukuisia [[kesäolympialaiset 2020|vuoden 2020 kesäolympialaisten]] kilpailuja.<ref name="olympic" />
Vuonna 1996 alue kaavoitettiin uudelleen ja se heräsi henkiin. Alueelle rakennettiin hotelleja ja ostoskeskuksia ja useat suuryritykset, muun muassa [[Fuji TV]], siirsivät pääkonttoreitaan alueelle.

<gallery>
== Kaupunkikuva ja rakennukset ==
Rainbow colored Rainbow Bridge at night.jpg|[[Rainbow Bridge (Tokyo)|Rainbow Bridge]].
[[Tiedosto:お台場 - panoramio.jpg|pienoiskuva|Daiban puisto, yksi alkuperäisistä Edo-kauden linnakesaarista, daiba nro. 3.]]
Palette Town Ⅱ.JPG|[[Palette Town]].
[[Tiedosto:Couple at seashore at dusk - Odaiba Marine Park (2012-07-17 11.45.34 by Candida.Performa).jpg|pienoiskuva|Odaiban merenrantapuistoa]]
Miraikan.jpg|[[Miraikan]].

Odaiba statueOfLiberty.jpg|Replica [[Statue of Liberty]] with the [[Rainbow Bridge (Tokyo)|Rainbow Bridge]].
Odaiba on suosittu ostos- ja huvittelualue, mutta myös nähtävyys niin tokiolaisille kuin matkailijoillekin. Siellä on noudatettu modernistisen kaupunkisuunnittelun periaatteita: autoliikenne ja jalankulku on eroteltu eri tasoille. Myös meren läheisyys erottaa Odaiban monista muista Tokion aluekeskuksista. Alue tunnetaan futuristisesta arkkitehtuuristaan. Arkkitehtuuriltaan erityisen huomiotaherättäviä rakennuksia ovat esimerkiksi [[Fuji Television|Fuji-televisioyhtiön]] pääkonttori [[FCG Building]], [[Telecom Center]] -rakennus ja [[Tokion kansainvälinen näyttelykeskus]] eli Tokyo Big Sight, Japanin suurin messukeskus.<ref name="japanguide" /><ref name="gotokyo" />

Odaiban alue on rakennettu usealle tekosaarelle, jotka kuuluvat hallinnollisesti kolmeen eri erillisalueeseen: [[Daiba]]n kaupunginosa [[Minato (Tokio)|Minaton]] erillisalueeseen, [[Aomi]]n ja [[Ariake (Kōtō)|Ariaken]] kaupunginosat [[Kōtō]]n erillisalueeseen sekä [[Higashi-Yashio]]n kaupunginosa [[Shinagawa]]n erillisalueeseen. Erilaisten nähtävyyksien lisäksi tekosaarten eteläosassa on yritysalueita ja satamatoimintoja.<ref name="mapion" />

;Daiban kaupunginosa
* Fuji Televisionin rakennus [[FCG Building]]
* [[Decks Tokyo Beach]] -ostoskeskus, jossa on eri museoita ja teemapuistoja, kuten [[Madame Tussauds]] -vahakabinetti
* [[Aquacity Odaiba]] -ostoskeskus
* [[Odaiban merenrantapuisto]] hiekkarantoineen
* [[Vapaudenpatsas|Vapaudenpatsaan]] kopio, joka rakennettiin vuonna 1998 juhlistamaan Japanin ja [[Ranska]]n välisiä suhteita
* Linnakesaaret nro. 3 ([[Daiban puisto]]) ja nro. 6

;Aomin kaupunginosa
* [[Telecom Center]] -rakennus
* [[Miraikan]], kehittyvän tieteen ja innovaation kansallinen museo
* [[DiverCity Tokyo]] -ostoskeskus, jossa on [[Gundam]]-animaatiosarjaan liittyviä nähtävyyksiä
* Tokion kansainvälinen risteilyterminaali

;Ariaken kaupunginosa
* [[Tokion kansainvälinen näyttelykeskus]] eli Tokyo Big Sight
* [[Ariake Garden]] -ostoskeskus
* [[Ariake Arena]] ja [[Ariake Coliseum]] -areenat
* [[Ariake Tennis no mori]] -tennispuisto
* Ariaken syöpäsairaala
* [[Tokyo Fashion Town]]

;Higashi-Yashion kaupunginosa
* [[Merenkulkutieteen museo]]n entinen sijaintipaikka
* [[Shiokazen puisto]]

<gallery mode="packed" heights="160">
Tiedosto:Tokyo-Odaiba.jpg|Odaiba etelän suunnasta, etualalla satamatoimintoja
Tiedosto:2019-09-05 Buildings in Odaiba at night.jpg|Näkymä Odaibaan yöaikaan
Tiedosto:Rainbow Bridge (Tokyo) at night 2.JPG|Rainbow Bridge ja Vapaudenpatsaan kopio
Tiedosto:2018 FCG Headquarters Building 2.jpg|Fuji Broadcasting Center -rakennus
Tiedosto:Miraikan.jpg|Miraikan-tiedekeskus
Tiedosto:Telecom Center-7.jpg|Telecom Center, Symbol Promenade -puisto
Tiedosto:台場 - panoramio (1).jpg|Tokion pääkaupunkimoottoritie Odaibassa
Tiedosto:Daiba Station -01.jpg|Yurikamome-automaattimetron Daiban asema
</gallery>
</gallery>


== Nähtävyydet ==
== Liikenne ==
Odaiban aluetta palvelee [[Yurikamome]]-automaattimetrolinja, joka kulkee sillalla. Se liittää Odaiban lännessä vilkkaaseen [[Shinbashin asema]]an ja toisessa suunnassa [[Toyosun asema]]an, jolta on vaihtoyhteys [[Tōkyō metro]]n [[Tōkyō metron Yūrakuchō-linja|Yūrakuchō-linjalle]]. Yurikamome kulkee [[Rainbow Bridge]] -sillan yli ja tarjoaa siten laajat näkymät Tokion satama-alueelle. Toinen tärkeä julkisen liikenteen runkolinja on [[Tōkyō rinkai kōsokutetsudō]]n liikennöimä [[Rinkai-linja|Rinkai-rautatielinja]], joka kulkee Odaiban läpi maan alla itä–länsisuunnassa. Odaibaan on myös linja-autoyhteyksiä Tokion keskustan suunnasta ja vesibussiyhteys [[Asakusa]]sta saakka.<ref name="japanguide" />
Nykyään Odaiba on suosittu ostosalue, mutta myös nähtävyys niin tokiolaisille kuin matkailijoillekin. Alueen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa:


Odaiban läpi kulkee itä–länsisuunnassa [[Tokion pääkaupunkimoottoritie]]n Wangan-haara eli Tokionlahden rannikkoa seuraileva haara. Idässä se liittää Odaiban [[Chiban prefektuuri]]n suuntaan, lännessä merenalaisen tunnelin kautta [[Shinagawa]]n erillisalueeseen. Moottoritieltä on Ariaken liittymä Ranbow Bridge -sillalle, joka johtaa Tokion keskustan suuntaan. Etelässä tunnelit liittävät Odaiban [[Uminomori]]n kaupunginosaan toisella täyttömaa-alueella.<ref name="mapion" />
* Fuji TV:n studiot
* [[Rainbow Bridge]], joka yhdistää Odaiban Tokioon
* [[Daikanransha]], maailmanpyörä
* Decks Tokyo Beach, ostoskeskus
* Aqua City, ostoskeskus
* Venus Port, venetsialaistyylinen ostoskeskus
* Zepp Tokyo, yksi Tokion suurimmistä yökerhoista
* Oedo-Onsen-Monogatari, kuumat lähteet
* [[Tokyo Big Sight]], Tokion kansainvälinen messukeskus
* [[Miraikan]], Kehittyvän tieteen ja innovaation kansallinen museo


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 60: Rivi 91:


<ref name="rekishi">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.tptc.co.jp/park/01_01/history|Nimeke=台場の歴史(公園として残る国指定の史跡)|Julkaisija=TOKYO PORT TERMINAL CORPORATION|Luettu=3.1.2024}}</ref>
<ref name="rekishi">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.tptc.co.jp/park/01_01/history|Nimeke=台場の歴史(公園として残る国指定の史跡)|Julkaisija=TOKYO PORT TERMINAL CORPORATION|Luettu=3.1.2024}}</ref>
}}


<ref name="olympic">{{Verkkoviite|Osoite=https://metropolisjapan.com/odaiba-ariake/|Nimeke=Re-discovering Odaiba and Ariake|Julkaisija=Metropolis|Luettu=4.1.2024}}</ref>
{{käännös|:en:Odaiba}}

<ref name="mapion">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.mapion.co.jp/m2/35.63040834,139.79210190,16|Nimeke=日本地図 東京都 江東区 有明2丁目2|Julkaisija=Mapion|Luettu=7.1.2024}}</ref>

<ref name="japanguide">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.japan-guide.com/e/e3008.html|Nimeke=Odaiba|Julkaisija=japan-guide.com|Luettu=7.1.2024}}</ref>

<ref name="gotokyo">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.gotokyo.org/en/destinations/southern-tokyo/odaiba/index.html|Nimeke=A guide to Odaiba - Tokyo's entertainment island|Julkaisija=Tokyo Convention & Visitors Bureau|Luettu=7.1.2024}}</ref>
}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 71: Rivi 108:
{{Kōtō}}
{{Kōtō}}
{{Minato (Tokio)}}
{{Minato (Tokio)}}
{{Shinagawa}}
{{Coord|35.63|N|139.78|E|display=title}}
{{Coord|35.63|N|139.78|E|display=title}}
[[Luokka:Tokio]]
[[Luokka:Tokio]]

Nykyinen versio 22. elokuuta 2024 kello 21.19

Näkymä Odaibaan Tokyo Towerista. Etualalla Rainbow Bridge -silta.
Kartta
Odaiba

Odaiba (jap. お台場) on alue Tokion eteläosassa Tokionlahden tekosaarilla. Sanat daiba tai odaiba tarkoittavat linnoitussaaria, joita Tokugawa-hallinto rakensi 1800-luvun puolivälissä suojaamaan Edoa Yhdysvaltojen laivastolta. 1900-luvun kuluessa suuri osa alueesta täytettiin ja sitä alettiin kehittää asuin- ja viihdealueena ja turistikohteena. Odaibaan on rakennettu muun muassa hotelleja, kaupallisia toimintoja, toimistoja ja puistoja. Tokion keskustaan alueen liittävät Rainbow Bridge -silta ja Yurikamome-automaattimetro, jotka valmistuivat 1990-luvun puolivälissä.[1][2][3]

Odaiba sijaitsee Tokionlahden täyttömaa-alueella nro. 13. Se on osa Tokionlahden rannikon aluekeskusta (東京臨海副都心, Tōkyō rinkai fukutoshin). Alun perin nimi Odaiba viittasi ainoastaan Minaton erillisalueen Daiban kaupunginosaan, mutta nykyisin sillä tarkoitetaan usein koko aluekeskuksen aluetta. Aluekeskukseen kuuluvat Daiban kaupunginosan lisäksi Kōtōn erillisalueen Aomin ja Ariaken kaupunginosat sekä Shinagawan erillisalueen Higashi-Yashion kaupunginosa. Tämä sai alkunsa siitä, että Tokion kuvernööri Shintarō Ishihara ryhtyi käyttämään koko aluekeskuksesta nimitystä Odaiba.[2][4]

Odaibaa vuoden 1989 ilmakuvassa. Pääosa alueesta on joutomaata.

1800-luvun puoliväliin saakka Japani harjoitti eristäytymispolitiikkaa (sakoku). Vuoden 1853 kesäkuussa Yhdysvaltain laivasto saapui kommodori Matthew Perryn johdolla Edon eli nykyisen Tokion edustalle vaatimaan maan avaamista ulkomaankaupalle. Valtaa pitänyt Tokugawa-sotilashallinto säikähti välikohtausta ja päätti rakentaa kaupungin edustalle linnakesaaria (daiba), joiden oli tarkoitus toimia tykistöpattereina. Saarten rakentamista ehdotti Izun provinssin hallintoviranomainen (daikan) Egawa Hidetatsu. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului 11 linnakesaarta, mutta niiden rakentaminen osoittautui huomattavan kalliiksi, ja vain viisi saarta rakennettiin valmiiksi saakka (numerot 1, 2, 3, 5 ja 6). Rakennustyöt aloitettiin jo vuoden 1853 elokuussa ja niitä jatkettiin vuoden 1854 joulukuuhun. Saarilla ei koskaan käyty taisteluita, mutta Tokugawa-hallinnolle uskolliset daimiot käyttivät niitä tukikohtanaan vuoden 1868 Meiji-restauraatioon asti.[1][2][5]

Meiji-restauraation jälkeen linnakkeet olivat Japanin laivaston ja armeijan käytössä. Ne luovutettiin Tokion kaupungille vuonna 1915. Kaksi linnakesaarta on säilynyt nykyaikaan saakka, patteri nro. 3 ja patteri nro. 6. Ne suojeltiin muinaisjäännöksinä vuonna 1926, ja patteri nro. 3 avattiin yleisölle puistoalueena vuonna 1928. Tokionlahden satamatoimintojen rakentaminen maantäyttöineen alkoi toden teolla vuonna 1940, ja muut linnakesaaret ovat kadonneet maisemasta. Patteri nro. 3 liitettiin penkereellä täyttömaa-alueeseen vuonna 1968.[2][5][4]

Odaiban alue pysyi kehittymättömänä 1970-luvulle saakka. Vuonna 1974 saarelle avattiin Merenkulkutieteen museo, jonka yhteydessä pidettiin vuonna 1978 noin 11 miljoonaa kävijää kerännyt suuri avaruusnäyttely. Muu alue oli edelleen satama-, varasto- ja teollisuuskäytössä. Odaiban aluekeskuksen suunnittelu alkoi kuvernööri Shun’ichi Suzukin hallintokaudella 1980-luvun vaihteessa, ja rakennustyöt aloitettiin Japanin kuplatalouden huipulla vuonna 1989. Alkuperäisiä, suurisuuntaisia suunnitelmia toimistokaupunginosasta jouduttiin muuttamaan kuplan puhjettua 1990-luvun alussa. 1990-luvulta lähtien Odaiban rakentumista vauhdittivat kuitenkin parantuneet liikenneyhteydet: Tokion keskustan suuntaan johtava Rainbow Bridge -silta (1993), Yurikamome-automaattimetrolinja (1995) ja nopea Rinkai-rautatielinja (1996). Rakennusten määrä alueella alkoi vihdoin lisääntyä 1990-luvun lopulla. Merkittävä toimija, Fuji-televisio, siirsi pääkonttorinsa Odaibaan vuonna 1997.[4][2]

Odaibaan on rakennettu asuin- ja toimistorakennuksia, mutta erityisesti alue on kehittynyt vapaa-ajanvieton keskuksena ostoskeskuksineen ja huvittelupaikkoineen. Alueella on järjestetty myös suuria tapahtumia, ja Ariaken kaupunginosaan avattiin vuonna 1996 Tokion kansainvälinen näyttelykeskus eli Tokyo Big Sight.[4][2] Vuonna 2021 Odaibassa järjestettiin lukuisia vuoden 2020 kesäolympialaisten kilpailuja.[6]

Kaupunkikuva ja rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Daiban puisto, yksi alkuperäisistä Edo-kauden linnakesaarista, daiba nro. 3.
Odaiban merenrantapuistoa

Odaiba on suosittu ostos- ja huvittelualue, mutta myös nähtävyys niin tokiolaisille kuin matkailijoillekin. Siellä on noudatettu modernistisen kaupunkisuunnittelun periaatteita: autoliikenne ja jalankulku on eroteltu eri tasoille. Myös meren läheisyys erottaa Odaiban monista muista Tokion aluekeskuksista. Alue tunnetaan futuristisesta arkkitehtuuristaan. Arkkitehtuuriltaan erityisen huomiotaherättäviä rakennuksia ovat esimerkiksi Fuji-televisioyhtiön pääkonttori FCG Building, Telecom Center -rakennus ja Tokion kansainvälinen näyttelykeskus eli Tokyo Big Sight, Japanin suurin messukeskus.[7][8]

Odaiban alue on rakennettu usealle tekosaarelle, jotka kuuluvat hallinnollisesti kolmeen eri erillisalueeseen: Daiban kaupunginosa Minaton erillisalueeseen, Aomin ja Ariaken kaupunginosat Kōtōn erillisalueeseen sekä Higashi-Yashion kaupunginosa Shinagawan erillisalueeseen. Erilaisten nähtävyyksien lisäksi tekosaarten eteläosassa on yritysalueita ja satamatoimintoja.[9]

Daiban kaupunginosa
Aomin kaupunginosa
  • Telecom Center -rakennus
  • Miraikan, kehittyvän tieteen ja innovaation kansallinen museo
  • DiverCity Tokyo -ostoskeskus, jossa on Gundam-animaatiosarjaan liittyviä nähtävyyksiä
  • Tokion kansainvälinen risteilyterminaali
Ariaken kaupunginosa
Higashi-Yashion kaupunginosa

Odaiban aluetta palvelee Yurikamome-automaattimetrolinja, joka kulkee sillalla. Se liittää Odaiban lännessä vilkkaaseen Shinbashin asemaan ja toisessa suunnassa Toyosun asemaan, jolta on vaihtoyhteys Tōkyō metron Yūrakuchō-linjalle. Yurikamome kulkee Rainbow Bridge -sillan yli ja tarjoaa siten laajat näkymät Tokion satama-alueelle. Toinen tärkeä julkisen liikenteen runkolinja on Tōkyō rinkai kōsokutetsudōn liikennöimä Rinkai-rautatielinja, joka kulkee Odaiban läpi maan alla itä–länsisuunnassa. Odaibaan on myös linja-autoyhteyksiä Tokion keskustan suunnasta ja vesibussiyhteys Asakusasta saakka.[7]

Odaiban läpi kulkee itä–länsisuunnassa Tokion pääkaupunkimoottoritien Wangan-haara eli Tokionlahden rannikkoa seuraileva haara. Idässä se liittää Odaiban Chiban prefektuurin suuntaan, lännessä merenalaisen tunnelin kautta Shinagawan erillisalueeseen. Moottoritieltä on Ariaken liittymä Ranbow Bridge -sillalle, joka johtaa Tokion keskustan suuntaan. Etelässä tunnelit liittävät Odaiban Uminomorin kaupunginosaan toisella täyttömaa-alueella.[9]

  1. a b ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典: 御台場 Kotobank. Viitattu 3.1.2024.
  2. a b c d e f デジタル大辞泉 / 改訂新版 世界大百科事典 / 日本大百科全書: 台場 Kotobank. Viitattu 3.1.2024.
  3. Guide to Odaiba・Aomi Area Yurikamome Inc. Viitattu 3.1.2024.
  4. a b c d 東京臨海副都心について WANGAN CH & TOKAIKAIUN.INC. Viitattu 3.1.2024.
  5. a b 台場の歴史(公園として残る国指定の史跡) TOKYO PORT TERMINAL CORPORATION. Viitattu 3.1.2024.
  6. Re-discovering Odaiba and Ariake Metropolis. Viitattu 4.1.2024.
  7. a b Odaiba japan-guide.com. Viitattu 7.1.2024.
  8. A guide to Odaiba - Tokyo's entertainment island Tokyo Convention & Visitors Bureau. Viitattu 7.1.2024.
  9. a b 日本地図 東京都 江東区 有明2丁目2 Mapion. Viitattu 7.1.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]