Ero sivun ”Miehittämätön ilma-alus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
siirretty sotilasdronet artikkeliksi Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus
p kh
 
(23 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
⚫
[[Tiedosto:DJI Phantom 2 Vision+ V3 hovering over Weissfluhjoch (cropped).jpg|pienoiskuva|Siviilikäyttöön tarkoitettu DJI Phantom -drooni.]]
{{Ohjaa tänne|UaV||UaV on myös eduskunnan [[Ulkoasiainvaliokunta|ulkoasiainvaliokunnan]] lyhenne.}}
⚫
'''Miehittämätön ilma-alus''' ({{k-en|unmanned aerial vehicle}}, ''UAV'') on [[ilma-alus]], jossa ei ole [[lentäjä]]ä.
{{Ohjaa tänne|Drone||Drone voi tarkoittaa myös [[borduna]]a musiikissa.}}
{{Päivitettävä|Käsitettä UAV käytetään artikkelissa melko sekavasti, myös laajemmassa järjestelmän (UAS) merkityksessä. Monet tekstiosuudet ja väitteet lähteistämättömiä. Artikkeli ei ole ajan tasalla.}}
[[Tiedosto:RQ-1 Predator in Iraq 2006-05-04 F-0000R-004.jpg|thumb|right|Yhdysvaltalainen [[RQ-1 Predator]]]]
⚫
'''Miehittämätön ilma-alus''' ({{k-en|Unmanned Aerial Vehicle}}, ''UAV'') on [[ilma-alus]], jossa ei ole [[Lentäjä|ihmislentäjää]].


Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä '''drone''' tai '''drooni'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni- | Nimeke = Drone vai drooni? | Ajankohta = 3/2018 | Julkaisu = Kielikello | Viitattu = 26.12.2019 }}</ref>. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/>
Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä '''drone''' tai '''drooni'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielikello.fi/-/drone-vai-drooni- | Nimeke = Drone vai drooni? | Ajankohta = 3/2018 | Julkaisu = Kielikello | Viitattu = 26.12.2019 }}</ref>. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/>


Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. Sotilaskäytössä drone saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/>
Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja [[Ilmavalokuvaus|ilmakuvauksessa]]. [[Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus|Sotilaskäytössä drone]] saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.<ref name="yle.fi-24.8.2021"/>


Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa.
Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] lopussa.{{lähde}}


==Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina==
== Historia ==
Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi ({{k-en|Target drone}}). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti [[radio-ohjaus|radio-ohjauksella]], mutta käytössä on myös itsenäisesti [[autopilotti|autopilotin]] avulla lentäviä malleja.{{lähde}}
[[Tiedosto:BGM-34 Strike Drone equipped with AGM-65 Maverick.jpg|pienoiskuva|Maverick-ohjuksella varustettu Ryan BGM-34 asennettuna kuljetuskoneeseen. ]]


Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.{{lähde}}
Vuonna 1916 englantilainen Archibald Low kehitti radio-ohjauksen lennokkiin. Maaliskuussa 1917 sen pohjalta hän kehitti miehittämättömän, kauko-ohjatun lentokoneen ''Ruston Proctor Aerial Target,'' jota oli tarkoitus edelleen kehitettynä käyttää zeppeliinejä vastaan.<ref>Taylor, John W. R.. ''Jane's Pocket Book of Remotely Piloted Vehicles''.</ref> <ref>Professor A. M. Low FLIGHT, 3 October, 1952 page 436 “The First Guided Missile”</ref>Tätä eikä myöskään amerikkalaista lokakuussa 1918 menestyksellä testattua "ilmatorpedoa" ''Kettering Bug'':ia ehditty käyttää itse sotatoimissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iwm.org.uk/history/a-brief-history-of-drones|nimeke=A Brief History of Drones|julkaisu=Imperial War Museums|viitattu=2020-12-13|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.smithsonianmag.com/arts-culture/unmanned-drones-have-been-around-since-world-war-i-16055939/|nimeke=Unmanned Drones Have Been Around Since World War I|tekijä=Jimmy Stamp|julkaisu=Smithsonian Magazine|viitattu=2020-12-13|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Sotien välillä alkaen 20-luvulta, mutta varsinkin 30-luvulla englantilaiset kehittelivät radio-ohjattavia lennokeita. 40-luvulla lennokkeja käytettiin ilmatorjunnan harjoitusmaaleina. 1960-luvulla Ryan Aeronautics kehitti [[Model 147]]-lennokin, joka lähetettiin kuljetuskoneesta ja laskeutui laskuvarjolla. Sitä käytettiin tiedusteluun. Lasikuituisessa lennokissa saattoi olla kamera tai signaalitiedustelutaitteisto. Lennokki lensi 1100&nbsp;km/h. Vietnamin sodassa lennokeiden hankkimien tietojen pohjalta kehitettiin häirintäjärjestelmä, joka esti tehokkaasti tutkaohjautuvan SA 2-ohjuksen osumista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/6fc1c5c0-56e3-4ba2-976c-f4a164dc93ce|nimeke=Näin CIA varasti Neuvostoliiton ohjussalaisuudet Vietnamin taivaalla|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2020-11-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Yhdysvaltain laivasto kehitti 50-luvulla miehittämättömän helikopterin, joka pystyi kantamaan torpedoa. Se jäi käytöstä jo 60-luvun lopulla. Ilmavoimat alkoivat kehittää lennokkia, joka tuhoaisi vihollisen ilmatorjunnan. Tuloksena oli [[BGM-34]]A, B ja C vuosina 1971-1974. Nämä kuljettivat joko ohjuksia tai TV-ohjattuja pommeja. Muutkin maat kehittivät lennokeita. Israel käytti lennokeita tiedusteluun Jom Kippur-sodassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iaf.org.il/4968-33518-en/IAF.aspx|nimeke=The Israeli Air Force|julkaisu=www.iaf.org.il|viitattu=2020-11-30}}</ref>

Vuonna 1986 Yhdysvaltain aselajit ottivat käyttöön Pioneer-lennokin. Armeija teki sillä tiedustelutehtäviä muun muassa Persianlahden sodassa vuonna 1991.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://airandspace.si.edu/collection-objects/pioneer-rq-2a-uav/nasm_A20000794000|nimeke=Pioneer RQ-2A UAV|julkaisu=National Air and Space Museum|viitattu=2020-11-30|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Yhdysvallat alki kehittää Predator-lennokkia tiedusteluun vuonna 1994. Koelennot tehtiin vuoteen 1996 mennessä. Aseistus asennettiin Predatoriin ensi kertaa vuonna 2000. Tämän jälkeen Yhdysvallat kehitteli suurempia malleja. Yhdysvallat on käyttänyt taistelulennokkeja paljon terrorismin vastaisessa sodassa. Toisaalta myös terroristit ovat alkaneet käyttää niitä. Tämä on johtanut lennokkitorjunnan parantamiseen.{{lähde}}

Kiinnostus pienten [[Lennokki|lennokkien]] kaltaisiin MAV (micro air vehicle) UAV-aluksiin on noussut 2000-luvulla lähinnä [[Kamera|kameroiden]] koon kutistumisen vuoksi.<ref>esim. http://www.mavinci.de/</ref> Lennokeiden lennätys on monissa maissa tarkoin säänneltyä.[https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007680095.html]

[[Vuoden 2020 Armenian–Azerbaidžanin sota|Armenian ja Azerbaidžanin vuonna 2020 käymässä sodassa]] azerit voittivat sodan lennokeiden antaman tiedustelutiedon ja tulivoiman ansiosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/tutkijan-mukaan-vuoristo-karabahin-sota-on-varoitus-euroopalle/|nimeke=Tutkijan mukaan Vuoristo-Karabahin sota on varoitus Euroopalle|ajankohta=2020-11-29|viitattu=2020-11-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


== Dronen historia Suomessa ==
== Dronen historia Suomessa ==
Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2&nbsp;416 droneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3&nbsp;073 dronea. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on dronen lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4de3186f-58db-4123-a096-f7547366869c|nimeke=Vuoden kuluttua eivät dronet enää ilman lupia lentele – uusi EU-asetus vaatii lennättäjiltä kurssin ja tentin|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-07-06}}</ref>
Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2&nbsp;416 droneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3&nbsp;073 dronea. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on dronen lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4de3186f-58db-4123-a096-f7547366869c|nimeke=Vuoden kuluttua eivät dronet enää ilman lupia lentele – uusi EU-asetus vaatii lennättäjiltä kurssin ja tentin|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2019-07-06}}</ref>


Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä droneja pääkaupunkiseudun [[Ensihoito|ensihoidossa]] keväällä 2023. [[Euroopan komissio|Euroopan komission]] rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. [[VTT]] arvioi, että miehitettyjä dronelentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11926736|nimeke=Tulevaisuudessa droonit voivat lennättää onnettomuuspaikalle tarvikkeita ja jopa ensihoitajan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-09-21}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007972062.html|nimeke=Ensihoito {{!}} Helsingissä testataan keväällä 2023 droneja ensihoidon tukena|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-05-11|viitattu=2021-09-21}}</ref>
Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä droneja pääkaupunkiseudun [[Ensihoito|ensihoidossa]] keväällä 2023. [[Euroopan komissio|Euroopan komission]] rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. [[VTT]] arvioi, että miehitettyjä dronelentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11926736|nimeke=Tulevaisuudessa droonit voivat lennättää onnettomuuspaikalle tarvikkeita ja jopa ensihoitajan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-09-21}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007972062.html|nimeke=Ensihoito, Helsingissä testataan keväällä 2023 droneja ensihoidon tukena|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2021-05-11|viitattu=2021-09-21}}</ref>

==Yleisiä teknisiä ominaisuuksia==
UAV-alus ei nykyisin vastaa lentokoneen määritelmää ilmailulainsäädännön silmissä.{{lähde}} Oleellinen ero on kuitenkin sen ohjauksen automaattisuus tai etäohjaus. Tällöin UAV ei nykykäsityksen mukaan pysty tekemään törmäyksen uhatessa niin järkeviä päätöksiä kuin lentokoneessa istuva [[Lentäjä|ohjaaja]]. Ylipäätään ilmailulainsäädäntö tehtiin 1900-luvulla miehitettyjä ilma-aluksia varten. Sotilasilmailussa on rajoitetulla alueilla tehty miehittämättömiä lentoja jo vuosikymmeniä. Toisaalta esimerkiksi alle 4 kg painavat mini-UAV:t eivät vaaranna lentokoneita enempää kuin isot [[linnut]], joiden törmäyksiä matalalla lentävien lentokoneiden on joka tapauksessa pakko kestää.{{lähde}}

== Dronet siviilikäytössä ==
⚫
[[Tiedosto:DJI Phantom 2 Vision+ V3 hovering over Weissfluhjoch (cropped).jpg|pienoiskuva|Siviilikäyttöön tarkoitettu DJI Phantom.]]

<!--=== Ilmakuvaus ===

=== Leluna ===

=== Kuljetus ===-->

=== Dronet geotekniikan apuvälineenä ===
Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää myös esimerkiksi kartoitustyön apuvälineenä. Ilma-alus pystytään ohjelmoimaan skannaamaan haluttua maa-aluetta ja saatu data pystytään hyödyntämään kartoituksessa. Maanmittaustyöhön soveltuvia korkeatasoisia laitteita valmistetaan myös Suomessa.{{lähde}}


== Avoin-luokan dronet Suomessa ==
{{pääartikkeli|[[Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa]]}}
Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle 25 kg painavat ja alle 120 m korkeudessa lentävät dronet. Droneilla lentäminen on jaettu kolmeen alakategoriaan (A1 – A3) toimintaympäristön mukaan, ja dronet on luokiteltu C-luokituksin. Jokaisella luokalla on omat erityisvaatimukset droneille ja kauko-ohjaajille. Tehdasvalmisteisen dronen tulee olla myös CE-merkitty. Avoin-luokan dronella ei saa lentää väkijoukkojen yli, ja dronen suurin sallittu nopeus on 19 m/s.


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Automatisoidut autot]]
*[[Automatisoidut autot]]
* [[Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus]]
* [[Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus]]
* [[MAV]]

== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet||sarakkeet|viitteet=
{{viitteet||sarakkeet|viitteet=
* <ref name="yle.fi-24.8.2021">{{verkkoviite|osoite =https://yle.fi/uutiset/3-12049289|nimike= Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit | tekijä=Annika Martikainen | ajankohta= 9/2020| julkaisija=24.8.2021| viitattu=27.8.2021 | kieli={{fi}} }}</ref>
<ref name="yle.fi-24.8.2021">{{verkkoviite|osoite =https://yle.fi/uutiset/3-12049289|nimike= Suomi testaa USA:n jättidroonia – miehittämättömiä aluksia haluavat nyt sekä asevoimat että terroristit | tekijä=Annika Martikainen | ajankohta= 9/2020| julkaisija=24.8.2021| viitattu=27.8.2021 | kieli={{fi}} }}</ref>


}}
}}
Rivi 64: Rivi 39:
*[http://www.imagery-intelligence.com/ IMINT imagery intelligence]
*[http://www.imagery-intelligence.com/ IMINT imagery intelligence]
*[http://www.wired.com/news/technology/0,1282,61347,00.html "Human Pilots: Who Needs 'Em?"] – Wired
*[http://www.wired.com/news/technology/0,1282,61347,00.html "Human Pilots: Who Needs 'Em?"] – Wired
*[http://avdil.gtri.gatech.edu/AUVS/IARCLaunchPoint.html AUVS International Aerial Robotics Competition]
*[http://avdil.gtri.gatech.edu/AUVS/IARCLaunchPoint.html AUVS International Aerial Robotics Competition] {{Wayback|1=http://avdil.gtri.gatech.edu/AUVS/IARCLaunchPoint.html |päiväys=20100221222711 }}
*[http://www.uavm.com UAVMarketSpace] UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs.
*[http://www.uavm.com UAVMarketSpace] UAV MarketSpace is a comprehensive web resource for information on Commercial (Civil) and Public use of UAVs.
* Mahon, Tim: "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News
* Mahon, Tim: "U.K., BAE Systems divulge details of six UAV programs", Space News

Nykyinen versio 31. heinäkuuta 2024 kello 16.04

Siviilikäyttöön tarkoitettu DJI Phantom -drooni.

Miehittämätön ilma-alus (engl. unmanned aerial vehicle, UAV) on ilma-alus, jossa ei ole lentäjää.

Monesti miehittämättömästä lennokista tai helikopterista käytetään nimitystä drone tai drooni[1]. Droneja ohjataan kauko-ohjauksella ja/tai siinä on automaattiohjaus.[2]

Siviilikäytössä droneja on käytetty esimerkiksi leluna ja ilmakuvauksessa. Sotilaskäytössä drone saattaa tiedustelun lisäksi laukaista aseen; lisäksi on kohteeseen ohjattavia tai ohjautuvia, samalla tuhoutuvia malleja.[2]

Ensimmäiset kauko-ohjatut lennokit kehitettiin ensimmäisen maailmansodan lopussa.lähde?

Lennokit ilmatorjunnan harjoitusmaalina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumaharjoitusten maaliksi tarkoitettua lennokkia kutsutaan maalilennokiksi (engl. Target drone). Mallilennokkia ohjataan tyypillisesti radio-ohjauksella, mutta käytössä on myös itsenäisesti autopilotin avulla lentäviä malleja.lähde?

Vanhentuneita suihku- ja potkurilentokoneita on käytetty myös miehittämättöminä harjoitusmaaleina. Tämäntyyppisten miehitettyjen lentokoneiden pohjalta rakennettujen maalilennokkien ongelma on tosin usein ollut niiden korkea hinta ja käyttökulut.lähde?

Dronen historia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2019 Suomessa oli rekisteröitynyt 2 416 droneja hyödyntävää kaupallista toimijaa, joilla oli käytössään 3 073 dronea. Vuoden 2020 heinäkuun 1. päivästä lähtien on dronen lennättäjän suoritettava ilmailuun liittyvä verkkokurssi ja -tentti. Tähän liittyy myös rekisteröitymisvaatimus. Vaatimusten taustalla ovat uudet EU-asetukset. [3]

Toukokuussa 2021 kerrottiin, että Helsingin yliopistollinen sairaala alkaa testata sähkökäyttöisiä droneja pääkaupunkiseudun ensihoidossa keväällä 2023. Euroopan komission rahoittaman ja VTT:n koordinoiman Airmour-hankkeen putteissa tehtävillä testilennoilla kuljetetaan sekä ensihoitohenkilöstöä esittäviä nukkeja että hoitovälineitä ja -tarvikkeita. VTT arvioi, että miehitettyjä dronelentoja voidaan tehdä vakituisesti vasta 2030-luvulla.[4][5]

Avoin-luokan dronet Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Avoin-luokan miehittämätön ilma-alus Suomessa

Avoin-toimintakategoriaan kuuluvat alle 25 kg painavat ja alle 120 m korkeudessa lentävät dronet. Droneilla lentäminen on jaettu kolmeen alakategoriaan (A1 – A3) toimintaympäristön mukaan, ja dronet on luokiteltu C-luokituksin. Jokaisella luokalla on omat erityisvaatimukset droneille ja kauko-ohjaajille. Tehdasvalmisteisen dronen tulee olla myös CE-merkitty. Avoin-luokan dronella ei saa lentää väkijoukkojen yli, ja dronen suurin sallittu nopeus on 19 m/s.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta UAV.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miehittämätön_ilma-alus&oldid=22544962”