Ero sivun ”Duralumiini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p →Katso myös: lk |
p wl, pientä viilausta |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
{{Lähteetön}} |
||
[[Tiedosto:DLZ129 spar.jpg|pienoiskuva|[[Hindenburg (zeppeliini)|Hindenburgin]] palosta pelastettu pala rungon duralumiinia.]] |
[[Tiedosto:DLZ129 spar.jpg|pienoiskuva|[[Hindenburg (zeppeliini)|Hindenburgin]] palosta pelastettu pala rungon duralumiinia.]] |
||
'''Duralumiini''' (vanhahtava termi '''duraali''') on seosmetalli, joka koostuu pääosin [[alumiini]]sta ja seosaineena käytetystä [[kupari]]sta. Lisäksi siinä on pieniä määriä muita metallisia [[alkuaine]]ita. |
'''Duralumiini''' (vanhahtava termi '''duraali''') on [[metalliseos|seosmetalli]], joka koostuu pääosin [[alumiini]]sta ja seosaineena käytetystä [[kupari]]sta. Lisäksi siinä on pieniä määriä muita metallisia [[alkuaine]]ita. |
||
Duralumiinia käytetään pääasiassa [[lentokone]]iden raaka-aineena. Ensimmäinen käyttökohde olivat saksalaiset [[ilmalaiva]]t ja 1930-luvulta alkaen sitä on käytetty lentokoneissa. Myös autojen moottorin osia tehdään duralumiinista. |
Duralumiinia käytetään pääasiassa [[lentokone]]iden raaka-aineena. Ensimmäinen käyttökohde olivat saksalaiset [[ilmalaiva]]t ja 1930-luvulta alkaen sitä on käytetty lentokoneissa. Myös autojen moottorin osia tehdään duralumiinista. |
||
Duralumiini on [[ |
Duralumiini on [[Metallin lämpökäsittely#Erkautuskarkaisu|erkautuskarkaistava]] metalliseos. Seos saavuttaa lopullisen lujuutensa vanhennushehkutuksessa. Hehkutuksessa liuoksessa olevat kupariatomit muodostavat Al<sub>2</sub>Cu<sub>3</sub>-erkaumia. Erkaumat toimivat tehokkaina esteinä dislokaatioiden liikkeelle ja lujittavat rakennetta. |
||
== Duralumiinin historia == |
== Duralumiinin historia == |
||
Duralumiinin keksi vuonna 1908 [[Alfred Wilm]] Saksassa [[Düren]]in kaupungissa, mistä tämä seos on saanut nimensä. Tämän seoksen osalta voidaan hyvin puhua keksimisestä kehittämisen sijaan. Kertomuksen mukaan Saksan armeijalle tehtiin tutkimusta kupariseostuksen vaikutuksesta alumiiniin. Epäpätevä laborantti oli unohtanut näytekappaleet lämpökäsittelyuuniin yöksi, näin kappaleille tehtiin vahingossa ylipitkä hehkutus, jolloin AlCu dispersiolla oli aikaa kasvaa rakenteessa riittävän kokoisiksi erkaumiksi. Näin keksittiin lujan alumiiniseoksen lisäksi uusi metallurginen prosessi, [[Metallin lämpökäsittely|erkautuskarkaisu]]. |
Duralumiinin keksi vuonna 1908 [[Alfred Wilm]] Saksassa [[Düren]]in kaupungissa, mistä tämä seos on saanut nimensä. Tämän seoksen osalta voidaan hyvin puhua keksimisestä kehittämisen sijaan. Kertomuksen mukaan Saksan armeijalle tehtiin tutkimusta kupariseostuksen vaikutuksesta alumiiniin. Epäpätevä laborantti oli unohtanut näytekappaleet lämpökäsittelyuuniin yöksi, näin kappaleille tehtiin vahingossa ylipitkä hehkutus, jolloin AlCu dispersiolla oli aikaa kasvaa rakenteessa riittävän kokoisiksi erkaumiksi. Näin keksittiin lujan alumiiniseoksen lisäksi uusi metallurginen prosessi, [[Metallin lämpökäsittely#Erkautuskarkaisu|erkautuskarkaisu]]. |
||
Muita myöhemmin kehitettyjä erkautuskarkaistavia seoksia ovat esimerkiksi [[kromikupari]] (CuCr1%) ja [[zirkoniumkupari]]. |
Muita myöhemmin kehitettyjä erkautuskarkaistavia seoksia ovat esimerkiksi [[kromikupari]] (CuCr1%) ja [[zirkoniumkupari]]. |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
== Duralumiinin ominaisuuksia == |
== Duralumiinin ominaisuuksia == |
||
Seos |
Seos |
||
* Kuparia 4,2 |
* Kuparia 4,2 % |
||
* [[Mangaani]]a: 0,5 |
* [[Mangaani]]a: 0,5 % |
||
* [[Magnesium]]ia: 0,6 |
* [[Magnesium]]ia: 0,6 % |
||
* Loput alumiinia |
* Loput alumiinia |
||
* [[Sulamispiste]]: 650 °C |
* [[Sulamispiste]]: 650 °C |
||
Nykyinen versio 18. maaliskuuta 2024 kello 12.22
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Duralumiini (vanhahtava termi duraali) on seosmetalli, joka koostuu pääosin alumiinista ja seosaineena käytetystä kuparista. Lisäksi siinä on pieniä määriä muita metallisia alkuaineita.
Duralumiinia käytetään pääasiassa lentokoneiden raaka-aineena. Ensimmäinen käyttökohde olivat saksalaiset ilmalaivat ja 1930-luvulta alkaen sitä on käytetty lentokoneissa. Myös autojen moottorin osia tehdään duralumiinista.
Duralumiini on erkautuskarkaistava metalliseos. Seos saavuttaa lopullisen lujuutensa vanhennushehkutuksessa. Hehkutuksessa liuoksessa olevat kupariatomit muodostavat Al2Cu3-erkaumia. Erkaumat toimivat tehokkaina esteinä dislokaatioiden liikkeelle ja lujittavat rakennetta.
Duralumiinin historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Duralumiinin keksi vuonna 1908 Alfred Wilm Saksassa Dürenin kaupungissa, mistä tämä seos on saanut nimensä. Tämän seoksen osalta voidaan hyvin puhua keksimisestä kehittämisen sijaan. Kertomuksen mukaan Saksan armeijalle tehtiin tutkimusta kupariseostuksen vaikutuksesta alumiiniin. Epäpätevä laborantti oli unohtanut näytekappaleet lämpökäsittelyuuniin yöksi, näin kappaleille tehtiin vahingossa ylipitkä hehkutus, jolloin AlCu dispersiolla oli aikaa kasvaa rakenteessa riittävän kokoisiksi erkaumiksi. Näin keksittiin lujan alumiiniseoksen lisäksi uusi metallurginen prosessi, erkautuskarkaisu.
Muita myöhemmin kehitettyjä erkautuskarkaistavia seoksia ovat esimerkiksi kromikupari (CuCr1%) ja zirkoniumkupari.
Duralumiinin ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seos
- Kuparia 4,2 %
- Mangaania: 0,5 %
- Magnesiumia: 0,6 %
- Loput alumiinia
- Sulamispiste: 650 °C
Seoksen tiheys on 2,7 g/cm³ – 2,87 g/cm³. Vetolujuus on 850 N/mm². Myötölujuus on yli 250 N/mm². Brinell-kovuus on noin 800 N/mm².
Nykyään käytössä olevat seokset ovat esimerkiksi SFS-standardin mukaiset 2017, 2117, ja 2024. 2024-duraalia ei voi hitsata.
Duralumiini on paljon lujempaa kuin seostamaton alumiini ja alumiiniseoksistakin lujimpia. Sen korroosionkesto on huono, jonka vuoksi se joko anodisoidaan tai silataan puhtaalla alumiinilla (myytävä levy tms. tunnetaan nimellä Alclad) tai keltakromatoidaan ja maalataan.