Ero sivun ”Käyrätorvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→Soittaminen: selvennyspyyntö
Hylättiin viimeisimmät 3 tekstimuutosta (tehneet 109.240.97.225 ja 2001:999:505:2D3D:90D9:3E71:55D9:F385) ja palautettiin versio 22251185, jonka on tehnyt Brewster239
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
 
(19 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 4: Rivi 4:
|soitinryhmä = [[Vaskipuhallin|vaskipuhaltimet]]
|soitinryhmä = [[Vaskipuhallin|vaskipuhaltimet]]
|alkuperä = kehittynyt metsästystorvista
|alkuperä = kehittynyt metsästystorvista
|ääniala = [[kuva:Range_frenchhorn.png|130px|center]]<small>F soi kvinttiä alempaa</small>
|ääniala = [[kuva:Range_frenchhorn.png|130px|center]]<small>F soi kvinttiä alempaa{{selvennä|kuin mikä? Mitä tämä tarkoittaa?}}</small>
|tyylilaji = Käyrätorvea käytetään klassisessa musiikissa, mutta myös pienessä määrin jazzissa.
|tyylilaji = Käyrätorvea käytetään klassisessa musiikissa, mutta myös pienessä määrin jazzissa.
|samankaltaiset_soittimet = [[flyygelitorvi]], [[kornetti]], [[Alttotorvi|altto-]], [[tenoritorvi|tenori-]] ja [[baritonitorvi|baritonitorvet]], [[tuuba]], [[Wagner-tuuba]]
|samankaltaiset_soittimet = [[flyygelitorvi]], [[kornetti]], [[Alttotorvi|altto-]], [[tenoritorvi|tenori-]] ja [[baritonitorvi|baritonitorvet]], [[tuuba]], [[Wagner-tuuba]]
}}
}}
[[Kuva:French-horn.png|thumb|225px|Käyrätorvi varustettuna nykyään harvinaisilla pumppuventtiileillä]]
[[Kuva:French-horn.png|thumb|225px|Käyrätorvi varustettuna nykyään harvinaisilla pumppuventtiileillä]]
{{lähteetön}}
'''Käyrätorvi''' ({{k-it|corno}}) on [[vaskipuhaltimet|vaskipuhaltimiin]] kuuluva [[soitin]].
'''Käyrätorvi''' ({{k-it|corno}}) on [[vaskipuhaltimet|vaskipuhaltimiin]] kuuluva [[soitin]].


Rivi 14: Rivi 15:


==Soittaminen==
==Soittaminen==
Käyrätorvea soitetaan siten, että venttiilejä säädetään vasemmalla kädellä ja oikea käsi työnnetään kevyesti kellon sisään, muutoin käyrätorvesta soitetut äänet saattavat olla epästabiileja. Ääni muodostetaan huulilla ”pärisyttämällä”, mutta torvi vahvistaa ääntä ja tekee siitä vakaamman. Myös äänien löytäminen on helpompaa soittimen kanssa kuin ilman sitä. Käyrätorvessa on 3 tai tavallisesti 4 sylinteriventtiiliä, kuten [[trumpetti|trumpetissakin]]. Trumpetissa kuitenkin käytetään yleisimmin pumppuventtiileitä{{selvennä}}. Tuplatorvissa on myös neljäs venttiili, jolla saadaan normaalisti f-viritteinen torvi b-viritteiseksi. Käyrätorvesta pidellään kiinni siten, että vasen käsi pitelee soitinta pikkusormella venttiilien alapuolelta. Oikea käsi on kelloon työnnettynä, mutta ei sen sisällä, ääntä tukkivasti. Käyrätorvi on melko painava soitin pienimmille, koska sitä on pideltävä kiinni käsien varassa. Nuoremmille soittajille on myös pienempiä torvia, joita voi soittaa istualtaan torvi polven varassa. On valmistettu myös tankoja, joilla soitin tuetaan suoraan lattiaan.
Käyrätorvea soitetaan siten, että venttiilejä säädetään vasemmalla kädellä ja oikea käsi työnnetään kevyesti kellon sisään, muutoin käyrätorvesta soitetut äänet saattavat olla epästabiileja{{selvennä|millä tavalla epästabiileja?}}. Käyrätorvessa on 3 tai joskus 4 venttiiliä, kuten [[trumpetti|trumpetissakin]]. Trumpetissa kuitenkin käytetään yleisimmin pumppuventtiileitä, kun taas käyrätorvessa nykyään on usein sylinteriventtiilit. Tuplatorvissa on myös neljäs venttiili, jolla saadaan normaalisti f-viritteinen torvi b-viritteiseksi. Käyrätorvesta pidellään kiinni siten, että vasen käsi pitelee soitinta pikkusormella venttiilien alapuolelta. Oikea käsi on kelloon työnnettynä, mutta ei sen sisällä, ääntä tukkivasti. Käyrätorvi on melko painava soitin pienimmille, koska sitä on pideltävä kiinni käsien varassa. Nuoremmille soittajille on myös pienempiä torvia, joita voi soittaa istualtaan torvi polven varassa. On valmistettu myös tankoja, joilla soitin tuetaan suoraan lattiaan.


==Musiikkia käyrätorvelle==
==Musiikkia käyrätorvelle==
Rivi 21: Rivi 22:
*[[Wolfgang Amadeus Mozart]]: ''Käyrätorvikonsertot nro 2 Es-duuri, KV 417'' ja ''nro 4 Es-duuri, KV 495''
*[[Wolfgang Amadeus Mozart]]: ''Käyrätorvikonsertot nro 2 Es-duuri, KV 417'' ja ''nro 4 Es-duuri, KV 495''
*[[Robert Schumann]]: ''Adagio ja allegro käyrätorvelle ja pianolle, opus 70''
*[[Robert Schumann]]: ''Adagio ja allegro käyrätorvelle ja pianolle, opus 70''
*[[Richard Strauss]]: ''Käyrätorvikonsertot nro 1 Es-duuri ja 2 Es-duuri''
*[[Richard Strauss]]: ''Käyrätorvikonsertot nro 1 Es-duuri ja 2 Es-duuri''
*[[Oliver Knussen]]: ''Käyrätorvikonsertto''
*[[Oliver Knussen]]: ''Käyrätorvikonsertto''
*[[Aulis Sallinen]]: ''Käyrätorvikonsertto ”Campane ed Arie”''
*[[Aulis Sallinen]]: ''Käyrätorvikonsertto ”Campane ed Arie”''

Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2024 kello 12.42

Käyrätorvi
Soitinryhmä vaskipuhaltimet
Alkuperämaa / ‑alue kehittynyt metsästystorvista
Soittimen ääniala
F soi kvinttiä alempaaselvennä
Liittyvä musiikin tyylilaji Käyrätorvea käytetään klassisessa musiikissa, mutta myös pienessä määrin jazzissa.
Samankaltaisia soittimia flyygelitorvi, kornetti, altto-, tenori- ja baritonitorvet, tuuba, Wagner-tuuba
Käyrätorvi varustettuna nykyään harvinaisilla pumppuventtiileillä
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Käyrätorvi (ital. corno) on vaskipuhaltimiin kuuluva soitin.

Käyrätorvi on kehittynyt varhaisista metsästystorvista. Torven putkiston pituus on 3–5 metriä. Luonnontorven viritystä vaihdettiin lisäämällä ja poistamalla eri pituisia putkia, mutta nykyaikaisessa torvessa sama tehdään venttiilien avulla. Torven pituutta lyhentämällä viritys nousee, ja pidentämällä viritys saadaan matalammaksi. Myös ansatsi eli huuliote vaikuttaa äänen korkeuteen. Nykyään putket täytyy irrottaa vain vesihöyrystä tiivistyneen veden poistamiseksi.

Soittaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyrätorvea soitetaan siten, että venttiilejä säädetään vasemmalla kädellä ja oikea käsi työnnetään kevyesti kellon sisään, muutoin käyrätorvesta soitetut äänet saattavat olla epästabiilejaselvennä. Käyrätorvessa on 3 tai joskus 4 venttiiliä, kuten trumpetissakin. Trumpetissa kuitenkin käytetään yleisimmin pumppuventtiileitä, kun taas käyrätorvessa nykyään on usein sylinteriventtiilit. Tuplatorvissa on myös neljäs venttiili, jolla saadaan normaalisti f-viritteinen torvi b-viritteiseksi. Käyrätorvesta pidellään kiinni siten, että vasen käsi pitelee soitinta pikkusormella venttiilien alapuolelta. Oikea käsi on kelloon työnnettynä, mutta ei sen sisällä, ääntä tukkivasti. Käyrätorvi on melko painava soitin pienimmille, koska sitä on pideltävä kiinni käsien varassa. Nuoremmille soittajille on myös pienempiä torvia, joita voi soittaa istualtaan torvi polven varassa. On valmistettu myös tankoja, joilla soitin tuetaan suoraan lattiaan.

Musiikkia käyrätorvelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käyrätorviosuuksia muissa teoksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käyrätorvi&oldid=22253267”