Ero sivun ”Viipurin maalaiskunta” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Kunnan sijainti |
|||
(23 välissä olevaa versiota 13 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| nimi = Viipurin maalaiskunta |
| nimi = Viipurin maalaiskunta |
||
| muunkieliset nimet = Viborgs landskommun |
| muunkieliset nimet = Viborgs landskommun |
||
| vaakuna = |
| vaakuna = |
||
| huomautus nro, vaakuna = |
| huomautus nro, vaakuna = |
||
| sijainti = |
| sijainti = Viipurin mlk sijainti.svg |
||
| koordinaatit = |
| koordinaatit = |
||
| perustamisvuosi = 1869 |
| perustamisvuosi = 1869 |
||
| perustamisviite = <ref name="Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lappeenranta.fi/?deptid=14144 | Nimeke = Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Viipurin maalaiskunta | Julkaisu = | |
| perustamisviite = <ref name="Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lappeenranta.fi/?deptid=14144 | Nimeke = Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Viipurin maalaiskunta | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lappeenrannan maakuntakirjasto | Viitattu = 30.7.2007 | Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20070929084248/http://www.lappeenranta.fi/?deptid=14144 | arkistoitu = 29.9.2007 }}</ref> |
||
Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lappeenrannan maakuntakirjasto | Viitattu = 30.7.2007 | Kieli = }}</ref> |
|||
| kuntaliitokset = |
| kuntaliitokset = |
||
| lakkauttamisvuosi = 1948 |
| lakkauttamisvuosi = 1948 |
||
| lääni = Viipurin lääni |
| lääni = Viipurin lääni |
||
| maakunta = |
| maakunta = Karjalan historiallinen maakunta |
||
| |
| kuntanumero = 930 |
||
| huomautus nro = |
|||
| seutukunta = |
| seutukunta = |
||
| kihlakunta = Viipurin kihlakunta |
| kihlakunta = Viipurin kihlakunta |
||
| pinta-ala = |
| pinta-ala = 613,93 |
||
| pinta-alan vuosi = |
| pinta-alan vuosi = 12.3.1940 |
||
| pinta-alaviite = <ref name="stv1940">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/69230 | Nimeke =Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =22.4.2013 | Kieli = }}</ref> |
|||
| pinta-alaviite = <ref>Lakio 1982, s. 260</ref> |
|||
| maapinta-ala = 585, |
| maapinta-ala = 585,89 |
||
| sisävesiala = |
| sisävesiala = 28,04 |
||
| meriala = |
| meriala = |
||
| väkiluku = 19 842 |
| väkiluku = 19 842 |
||
⚫ | |||
| väkilukuviite = <ref>Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93</ref> |
|||
| väkilukuviite = <ref name="väestösuhteet1939">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/69343 | Nimeke =Väestösuhteet vuonna 1939 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain | Julkaisu =Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93 | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =22.4.2013 | Kieli = }}</ref> |
|||
⚫ | |||
| väestötiheys = 33,9 |
| väestötiheys = 33,9 |
||
| huomautus = |
|||
| huomautus = <sup>1</sup> Ei virallinen kunnanvaakuna, vaan perinnevaakuna, joka otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen.<br /><sup>2</sup> Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen [[Karjala]]n maakunnan osa |
|||
}} |
}} |
||
⚫ | '''Viipurin maalaiskunta''' ({{k-sv|Viborgs landskommun}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]] |
||
[[Kuva:Viipuri.png|thumb|150px|right|Viipurin maalaiskunnan epävirallinen perinnevaakuna.]] |
|||
⚫ | '''Viipurin maalaiskunta''' ({{k-sv|Viborgs landskommun}}) on [[Viipurin lääni]]ssä sijainnut [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]], jonka alue nykyisin kuuluu [[Venäjä]]lle. Viipurin maalaiskunta ympäröi [[Viipuri]]n kaupunkia ja [[Viipurinlahti|Viipurinlahden]] pohjukkaa. Kunta rajoittui lännessä [[Säkkijärvi|Säkkijärveen]], [[Vahviala]]an ja [[Nuijamaa]]han, pohjoisessa [[Jääski|Jääskeen]] ja [[Antrea]]an, idässä [[Heinjoki|Heinjokeen]] ja [[Kuolemajärvi|Kuolemajärveen]] sekä etelässä [[Johannes (kunta)|Johannekseen]] ja Viipurille kuuluneeseen [[Uuras|Uuraaseen]]. Viipurin maalaiskunnassa oli myös [[Ihantala]]n kirkonkylä, jossa kuuluisat taistelut käytiin. |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Viipurin pitäjä lienee muodostunut [[Torgils Knuutinpoika|Torgils Knuutinpojan]] [[ristiretket|ristiretken]] ja [[Viipurin linna]]n perustamisen jälkeen vuonna |
Viipurin pitäjä lienee muodostunut [[Torgils Knuutinpoika|Torgils Knuutinpojan]] [[ristiretket|ristiretken]] ja [[Viipurin linna]]n perustamisen jälkeen vuonna 1293. Ensimmäinen kirjallinen maininta Viipurin pitäjästä on vuodelta 1347, Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan verotusta koskevassa käskykirjeessä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu | Nimeke = Karjala kuvina – Viipurin Karjala | Vuosi = 1997 | Kappale = | Sivu = 144 | Selite = | Julkaisupaikka = Hämeenlinna | Julkaisija = Kustannus Oy Constator | Tunniste = ISBN 951-97086-6-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Viipurin pitäjä oli pinta-alaltaan laaja, käsittäen koko myöhemmän [[Rannan kihlakunta|Rannan kihlakunnan]] alueen. Siitä erotettiin aikojen kuluessa linnan eli Siikaniemen seurakunta (joka oli olemassa ainakin vuosina 1542–1710), Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, osia Nuijamaasta ja Vahvialasta sekä kaupungin eri seurakunnat. |
||
Viipurin maalaiskunnassa sijaitsi useita [[Luettelo viipurilaisista kauppiassuvuista|viipurilaisten kauppiassukujen]] hallitsemia kartanoita.<ref name="Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät"/> Nykyään |
Viipurin maalaiskunnassa sijaitsi useita [[Luettelo viipurilaisista kauppiassuvuista|viipurilaisten kauppiassukujen]] hallitsemia kartanoita.<ref name="Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät"/> Nykyään niistä ovat olemassa ainoastaan [[Monrepos]] ja [[Kiiskilän kartano]]. |
||
==Kylät 1939== |
==Kylät 1939== |
||
[[Ahokas]], [[Alasommee]], [[Alasäiniö]], [[Haankylä]] (myös ''Haka''), [[Hapenensaari]], [[Hämäläinen (Viipurin mlk)|Hämäläinen]], <!--Häyry,--> [[Ihantala]], [[Juustila]] (myös ''Juustilanjoki''), [[Jyrkilä]], [[Järvelä (Viipurin mlk)|Järvelä]], [[Kaipola (Viipurin mlk)|Kaipola]], <!--Karhunsuo,--> [[Karppila]], [[Kaukola (Viipurin mlk)|Kaukola]], [[Kiiskilä]], [[Kilpeenjoki]], [[Kilpeenjoki–Sydänmaa]], [[Kilpeenjoki–Vakkila]], <!--Kokkola,--> [[Konkkala]], [[Korpelanautio]], [[Kurikkala]], [[Kähäri (Viipurin mlk)|Kähäri]], [[Kärki]], [[Kärstilä]], [[Lahti (Viipurin mlk)|Lahti]], [[Lavola (Viipurin mlk)|Lavola]], [[Leppälä]], [[Lihaniemi]], [[Lyykylänjärvi]], [[Mannikkala]], [[Mälkki]], [[Naulasaari]], [[Nikoskela]], [[Nuoraa]], [[Näätälä]], [[Pakkainen]], [[Parkaus]], [[Perojoensuu]], [[Pien-Merijoki]], [[Pietilä]], [[Pihkala (Viipurin mlk)|Pihkala]], [[Piispansaari]], <!--Turkinsaari--> [[Porkansaari]], <!--Porlampi,--> [[Rapattila]], [[Rasalahti]], [[Repola–Lyykylä]], [[Repola–Tervajoki]], [[Rikkola (Viipurin mlk)|Rikkola]], [[Ryysylä]], [[Rääsiälä]], [[Saarela (Viipurin mlk)|Saarela]], [[Samola]], [[Savolainen (Viipurin mlk)|Savolainen]], [[Suur-Merijoki]], [[Suurpero]], [[Tali (Viipurin mlk)|Tali]], [[Terävälä]], [[Tikkala (Viipurin mlk)|Tikkala]], [[Tirhiä]], [[Uskila (Viipurin mlk)|Uskila]], [[Uusikartano]], [[Vahvaniemi]], [[Vatikivi]], [[Ventelä (Viipurin mlk)|Ventelä]], <!--Vitsataipale, Vääräkoski,--> [[Ykspää]], [[Ylivesi]], [[Yläsommee]], [[Yläsäiniö]] <ref name="Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät"/> <ref>Lakio 1982, s. 264–265</ref> |
[[Ahokas]], [[Alasommee]], [[Alasäiniö]], [[Haankylä]] (myös ''Haka''), [[Hapenensaari]], [[Hämäläinen (Viipurin mlk)|Hämäläinen]], <!--Häyry,--> [[Ihantala]], [[Juustila]] (myös ''Juustilanjoki''), [[Jyrkilä (Viipurin mlk)|Jyrkilä]], [[Järvelä (Viipurin mlk)|Järvelä]], [[Kaipola (Viipurin mlk)|Kaipola]], <!--Karhunsuo,--> [[Karppila]], [[Kaukola (Viipurin mlk)|Kaukola]], [[Kiiskilä]], [[Kilpeenjoki]], [[Kilpeenjoki–Sydänmaa]], [[Kilpeenjoki–Vakkila]], <!--Kokkola,--> [[Konkkala]], [[Korpelanautio]], [[Kurikkala]], [[Kähäri (Viipurin mlk)|Kähäri]], [[Kärki (Viipurin maalaiskunta)|Kärki]], [[Kärstilä]], [[Lahti (Viipurin mlk)|Lahti]], [[Lavola (Viipurin mlk)|Lavola]], [[Leppälä (Viipurin mlk)|Leppälä]], [[Lihaniemi]], [[Lyykylänjärvi]], [[Mannikkala]], [[Mälkki]], [[Naulasaari (Viipurin maalaiskunta)|Naulasaari]], [[Nikoskela]], [[Nuoraa]], [[Näätälä]], [[Pakkainen]], [[Parkaus]], [[Perojoensuu]], [[Pien-Merijoki]], [[Pietilä (Viipurin mlk)|Pietilä]], [[Pihkala (Viipurin mlk)|Pihkala]], [[Piispansaari]], <!--Turkinsaari--> [[Porkansaari]], <!--Porlampi,--> [[Rapattila]], [[Rasalahti]], [[Repola–Lyykylä]], [[Repola–Tervajoki]], [[Rikkola (Viipurin mlk)|Rikkola]], [[Ryysylä]], [[Rääsiälä]], [[Saarela (Viipurin mlk)|Saarela]], [[Samola]], [[Savolainen (Viipurin mlk)|Savolainen]], [[Suur-Merijoki]], [[Suurpero]], [[Tali (Viipurin mlk)|Tali]], [[Terävälä]], [[Tikkala (Viipurin mlk)|Tikkala]], [[Tirhiä]], [[Uskila (Viipurin mlk)|Uskila]], [[Uusikartano (Viipurin mlk)|Uusikartano]], [[Vahvaniemi]], [[Vatikivi]], [[Ventelä (Viipurin mlk)|Ventelä]], <!--Vitsataipale, Vääräkoski,--> [[Ykspää]], [[Ylivesi]], [[Yläsommee]], [[Yläsäiniö]] <ref name="Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät"/> <ref>Lakio 1982, s. 264–265</ref> |
||
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 27 [[koulupiiri]]in.<ref name="kansakoulut1937">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/95761 | Nimeke =Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =2.11.2014 | Kieli = }}</ref> |
|||
==Asukasluvun kehitys== |
==Asukasluvun kehitys== |
||
Rivi 66: | Rivi 71: | ||
Viipurin maalaiskunnan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin [[Uusimaa|Uudenmaan]] kuntiin: [[Hyvinkään mlk]], [[Lohjan kunta|Lohjan mlk]], [[Nurmijärvi]], [[Tuusula]] ja [[Vihti]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki. </ref> |
Viipurin maalaiskunnan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin [[Uusimaa|Uudenmaan]] kuntiin: [[Hyvinkään mlk]], [[Lohjan kunta|Lohjan mlk]], [[Nurmijärvi]], [[Tuusula]] ja [[Vihti]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki. </ref> |
||
⚫ | |||
==Tunnettuja paikkakuntalaisia== |
|||
*[[Erik Bruun]], graafikko |
|||
*[[Väinö Hupli]], kansanedustaja |
|||
*[[Edvard Huttunen]], kansanedustaja |
|||
*[[Aino Kallas]], (o.s. Krohn), kirjailija (1878-1956) |
|||
*[[Veikko Laihanen]], elokuvaohjaaja |
|||
*[[Olavi Lanu]], kuvanveistäjä |
|||
*[[Pirjo Ruotsalainen]], suunnistaja |
|||
*[[Sten Suvio]], nyrkkeilyn olympiavoittaja |
|||
*[[Vilhelm Aleksander Thesleff]], sotaministeri ja Suomen sotajoukkojen ylipäällikkö (puolustusvoimain komentaja) |
|||
*[[Oiva Toikka]], muotoilija, professori |
|||
*[[Johannes Virolainen]], poliitikko ja valtioneuvos |
|||
⚫ | |||
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kuujo Erkki, Lakio Matti | Nimeke = Viipurin pitäjän historia II | Vuosi = 1982 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} |
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kuujo Erkki, Lakio Matti | Nimeke = Viipurin pitäjän historia II | Vuosi = 1982 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }} |
||
Rivi 89: | Rivi 81: | ||
*[http://www.mogenport.net/sv/hist/hus_aikas-01.htm Äikään kartano Kilpeenjoen kylässä 1902-1910 (ruotsiksi)] |
*[http://www.mogenport.net/sv/hist/hus_aikas-01.htm Äikään kartano Kilpeenjoen kylässä 1902-1910 (ruotsiksi)] |
||
{{Viipurin maalaiskunta}} |
|||
{{Luovutetut alueet}} |
{{Luovutetut alueet}} |
||
[[Luokka:Viipurin maalaiskunta|*]] |
[[Luokka:Viipurin maalaiskunta|*]] |
||
[[sv:Viborgs landskommun]] |
|||
[[da:Viborgs landskommun]] |
|||
[[no:Viborgs landskommun]] |
|||
[[is:Viborgs landskommun]] |
Nykyinen versio 22. tammikuuta 2024 kello 09.24
Viipurin maalaiskunta Viborgs landskommun |
|
---|---|
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
sijainti |
|
Lääni | Viipurin lääni |
Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
Kihlakunta | Viipurin kihlakunta |
Kuntanumero | 930 |
Perustettu [1] | 1869 |
Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
Pinta-ala |
613,93 km² [2] (12.3.1940) |
– maa | 585,89 km² |
– sisävesi | 28,04 km² |
Väkiluku |
19 842 [3] (31.12.1939) |
– väestötiheys | 33,9 as./km² |
Viipurin maalaiskunta (ruots. Viborgs landskommun) on Viipurin läänissä sijainnut entinen Suomen kunta, jonka alue nykyisin kuuluu Venäjälle. Viipurin maalaiskunta ympäröi Viipurin kaupunkia ja Viipurinlahden pohjukkaa. Kunta rajoittui lännessä Säkkijärveen, Vahvialaan ja Nuijamaahan, pohjoisessa Jääskeen ja Antreaan, idässä Heinjokeen ja Kuolemajärveen sekä etelässä Johannekseen ja Viipurille kuuluneeseen Uuraaseen. Viipurin maalaiskunnassa oli myös Ihantalan kirkonkylä, jossa kuuluisat taistelut käytiin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viipurin pitäjä lienee muodostunut Torgils Knuutinpojan ristiretken ja Viipurin linnan perustamisen jälkeen vuonna 1293. Ensimmäinen kirjallinen maininta Viipurin pitäjästä on vuodelta 1347, Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan verotusta koskevassa käskykirjeessä.[4] Viipurin pitäjä oli pinta-alaltaan laaja, käsittäen koko myöhemmän Rannan kihlakunnan alueen. Siitä erotettiin aikojen kuluessa linnan eli Siikaniemen seurakunta (joka oli olemassa ainakin vuosina 1542–1710), Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, osia Nuijamaasta ja Vahvialasta sekä kaupungin eri seurakunnat.
Viipurin maalaiskunnassa sijaitsi useita viipurilaisten kauppiassukujen hallitsemia kartanoita.[1] Nykyään niistä ovat olemassa ainoastaan Monrepos ja Kiiskilän kartano.
Kylät 1939
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahokas, Alasommee, Alasäiniö, Haankylä (myös Haka), Hapenensaari, Hämäläinen, Ihantala, Juustila (myös Juustilanjoki), Jyrkilä, Järvelä, Kaipola, Karppila, Kaukola, Kiiskilä, Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila, Konkkala, Korpelanautio, Kurikkala, Kähäri, Kärki, Kärstilä, Lahti, Lavola, Leppälä, Lihaniemi, Lyykylänjärvi, Mannikkala, Mälkki, Naulasaari, Nikoskela, Nuoraa, Näätälä, Pakkainen, Parkaus, Perojoensuu, Pien-Merijoki, Pietilä, Pihkala, Piispansaari, Porkansaari, Rapattila, Rasalahti, Repola–Lyykylä, Repola–Tervajoki, Rikkola, Ryysylä, Rääsiälä, Saarela, Samola, Savolainen, Suur-Merijoki, Suurpero, Tali, Terävälä, Tikkala, Tirhiä, Uskila, Uusikartano, Vahvaniemi, Vatikivi, Ventelä, Ykspää, Ylivesi, Yläsommee, Yläsäiniö [1] [5]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 27 koulupiiriin.[6]
Asukasluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viipurin maalaiskunnan asukasluku 1880–1940 [7] | |||
---|---|---|---|
Vuosi | Asukasluku | Huomautukset | |
1880 | 14 891 | ||
1890 | 17 825 | ||
1900 | 18 773 | ||
1910 | 36 688 | Aluejärjestelyissä vuonna 1906 siirrettiin 3 877 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Nuijamaan kuntaan ja 2 443 henkeä Viipurin kaupunkiin. | |
1920 | 46 364 | ||
1930 | 29 681 | Aluejärjestelyissä vuonna 1921 siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Vahvialan kuntaan, vuonna 1924 13 242 henkeä ja vuonna 1928 3 074 Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. | |
1939 | 19 842 | Aluejärjestelyissä vuonna 1932 siirrettiin 858 henkeä ja vuonna 1933 11 271 henkeä Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. | |
1940 | 18 571 | Luku ei täysin tilastokelpoinen, koska väestö oli siirtynyt pois kunnan alueelta ja osa oli siirtynyt kirjoille sijoituspaikkakunnilleen. |
Kun Viipurin maalaiskunta muun luovutetun Karjalan kanssa valloitettiin takaisin jatkosodan alussa ja palautettiin muun Suomen yhteyteen, paluumuutto alkoi myös Viipurin maalaiskunnan alueelle. Vuoden 1941 loppuun mennessä Viipurin maalaiskunnan alueelle oli palannut 2 047 asukasta. Vuodet 1942 ja 1943 olivat vilkkaita paluumuuton vuosia ja vuoden 1943 lopulla palanneita oli jo 10 870.[8] Paluumuutto jatkui edelleen 1944, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi suurin osa Viipurin maalaiskunnasta evakuoitiin kesäkuun 16.–17. päivinä.[9]
Viipurin maalaiskunnan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Uudenmaan kuntiin: Hyvinkään mlk, Lohjan mlk, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. [10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät (Viipurin maalaiskunta) Lappeenrannan maakuntakirjasto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu: Karjala kuvina – Viipurin Karjala, s. 144. Hämeenlinna: Kustannus Oy Constator, 1997. ISBN 951-97086-6-9
- ↑ Lakio 1982, s. 264–265
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975. Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus.
- ↑ Kuujo 1982, s. 416
- ↑ Kuujo 1982, s. 417
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: Mogenpörtboken Del 1 : Moöns sång : Wilhelm Ögårds liv och dikter ; Släkten Ögårds rötter, Pyttis 2002, ISBN 952-91-4894-1, sivut 17-25 (Äikään kartano)
- Äikään kartano Kilpeenjoen kylässä 1902-1910 (ruotsiksi)
Ahokas • Alasommee • Alasäiniö • Haankylä (Haka) • Hapenensaari • Hämäläinen • Ihantala • Juustila (Juustilanjoki) • Jyrkilä • Järvelä • Kaipola • Karppila • Kaukola • Kiiskilä • Kilpeenjoki • Kilpeenjoki–Sydänmaa • Kilpeenjoki–Vakkila • Konkkala • Korpelanautio • Kurikkala • Kähäri • Kärki • Kärstilä • Lahti • Lavola • Leppälä • Lihaniemi • Lyykylänjärvi • Mannikkala • Mälkki • Naulasaari • Nikoskela • Nuoraa • Näätälä • Pakkainen • Parkaus • Perojoensuu • Pien-Merijoki • Pietilä • Pihkala • Piispansaari • Porkansaari • Rapattila • Rasalahti • Repola–Lyykylä • Repola–Tervajoki • Rikkola • Ryysylä • Rääsiälä • Saarela • Samola • Savolainen • Suur-Merijoki • Suurpero • Tali • Terävälä • Tikkala • Tirhiä • Uskila • Uusikartano • Vahvaniemi • Vatikivi • Ventelä • Ykspää • Ylivesi • Yläsommee • Yläsäiniö