Ero sivun ”Eulerin–Mascheronin vakio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
p Vaihdetaan nykyiseen viitemallineeseen
 
(13 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 11: Rivi 11:
Eulerin–Mascheronin vakion määritteli ensimmäisenä sveitsiläinen matemaatikko [[Leonhard Euler]] paperissaan ''De Progressionibus harmonicis observationes'' vuonna 1735. Euler käytti vakiolle merkintöjä ''C'' ja ''O'' ja laski sen arvon viiden desimaalin tarkkuudella. Vuonna 1781 hän oli laskenut vakion 15 desimaalin tarkkuudella.
Eulerin–Mascheronin vakion määritteli ensimmäisenä sveitsiläinen matemaatikko [[Leonhard Euler]] paperissaan ''De Progressionibus harmonicis observationes'' vuonna 1735. Euler käytti vakiolle merkintöjä ''C'' ja ''O'' ja laski sen arvon viiden desimaalin tarkkuudella. Vuonna 1781 hän oli laskenut vakion 15 desimaalin tarkkuudella.


Vuonna 1970 italialainen matemaatikko [[Lorenzo Mascheroni]] esitti vakiolle merkinnän ''A'' ja esitti sen arvon 31 desimaalin tarkkuudella, tosin 20.–22. desimaalit osoittautuivat virheellisiksi. Mascheroni ei koskaan käyttänyt merkintää γ. Vakiolla on sittemmin ollut yhteyksiä [[gammafunktio]]on.
Vuonna 1790 italialainen matemaatikko [[Lorenzo Mascheroni]] esitti vakiolle merkinnän ''A'' ja esitti sen arvon 31 desimaalin tarkkuudella, tosin desimaalit 20:nnestä eteenpäin osoittautuivat virheellisiksi. Mascheroni ei koskaan käyttänyt merkintää γ. Vakiolla on yhteys [[gammafunktio]]on.{{selvennä}}


Joulukuussa 2006 opiskelija Alexander J. Yee laski Eulerin–Mascheronin vakion 116 580 040 desimaalin tarkkuudella.<ref>http://media.www.dailynorthwestern.com/media/storage/paper853/news/2007/03/02/Campus/Student.Sets.World.Record.For.Math.Constant.Calculation-2754519.shtml</ref>
Joulukuussa 2006 opiskelija Alexander J. Yee laski Eulerin–Mascheronin vakion 116 580 040 desimaalin tarkkuudella.<ref>http://media.www.dailynorthwestern.com/media/storage/paper853/news/2007/03/02/Campus/Student.Sets.World.Record.For.Math.Constant.Calculation-2754519.shtml {{Wayback|1=http://media.www.dailynorthwestern.com/media/storage/paper853/news/2007/03/02/Campus/Student.Sets.World.Record.For.Math.Constant.Calculation-2754519.shtml |päiväys=20070927042244 }}</ref>

==Integraaleja==
:<math>\begin{align}\gamma &= - \int_0^\infty { e^{-x} \ln x }\,dx = -4\int_0^\infty { e^{-x^2} x \ln x }\,dx\\
&= -\int_0^1 \ln\ln\left (\frac{1}{x}\right) dx \\
&= \int_0^\infty \left (\frac1{e^x-1}-\frac1{xe^x} \right)dx = \int_0^1\left(\frac 1{\ln x} + \frac 1{1-x}\right)dx\\
&= \int_0^\infty \left (\frac1{1+x^k}-e^{-x} \right)\frac{dx}{x},\quad k>0\\
&= \int_0^\infty \left(\frac1{kx+1} - e^{-kx}\right)\frac{\mathrm{d}x}{x},\quad k>0\\
&= \int_0^{\infty}\frac{\ln(1+x)}{\ln^2 x + \pi^2}\cdot\frac{dx}{x^2}\\
&= \frac{1}{2} + 2\int_0^\infty \frac{\sin(\arctan x)}{(e^{2\pi x} - 1)\sqrt{1 + x^2}} \mathrm{d}x= \int_0^1 H_{x} dx = -\int_0^\infty \left (\frac{\ln x}{e^x} \right)dx \end{align}. </math>
Hieman monimutkaisempia integraaleja:
:<math> \int_0^\infty { e^{-x^2} \ln x }\,dx = -\tfrac14(\gamma+2 \ln 2) \sqrt{\pi} </math>

:<math> \int_0^\infty { e^{-x} \ln^2 x }\,dx = \gamma^2 + \frac{\pi^2}{6} .</math>

Kaksoisintegraali gammalle on
: <math> \gamma = \int_{0}^{1}\int_{0}^{1} \frac{x-1}{(1-x\,y)\ln(x\,y)} \, dx\,dy = \sum_{n=1}^\infty \left ( \frac{1}{n}-\ln\frac{n+1}{n} \right ). </math>

Vertaa

:<math> \ln \left ( \frac{4}{\pi} \right ) = \int_{0}^{1}\int_{0}^{1} \frac{x-1}{(1+x\,y)\ln(x\,y)} \, dx\,dy = \sum_{n=1}^\infty (-1)^{n-1} \left( \frac{1}{n}-\ln\frac{n+1}{n} \right). </math>

Catalan löysi integraalin

:<math> \gamma = \int_0^1 \frac{1}{1+x} \sum_{n=1}^\infty x^{2^n-1} \, dx. </math>

==Äärettömiä sarjoja==
[[Euler]] todisti kaavan

:<math>\gamma = \sum_{k=1}^\infty \left[ \frac{1}{k} - \ln \left( 1 + \frac{1}{k} \right) \right].</math>

Toinen kaava on

:<math> \gamma = 1 - \sum_{k=2}^{\infty}(-1)^k\frac{\lfloor\log_2 k\rfloor}{k+1} .</math>

Vacca on todistanut kaavat

:<math>{
\gamma = \sum_{k=2}^\infty (-1)^k \frac{ \left \lfloor \log_2 k \right \rfloor}{k}
= \frac12-\frac13
+ 2\left(\frac14 - \frac15 + \frac16 - \frac17\right)
+ 3\left(\frac18 - \frac19 + \frac1{10} - \frac1{11} + \dots - \frac1{15}\right) + \dots
} </math>

:<math>{\gamma + \zeta(2) = \sum_{k=2}^\infty\left(\frac1{\lfloor \sqrt{k} \rfloor^2} - \frac1{k}\right) = \sum_{k=2}^{\infty} \frac{k - \lfloor\sqrt{k}\rfloor^2}{k\lfloor\sqrt{k}\rfloor^2} = \frac12 + \frac23 + \frac1{2^2} \sum_{k=1}^{2 \times 2} \frac k {k+2^2} + \frac1{3^2} \sum_{k=1}^{3 \times 2} \frac k {k+3^2} + \dots} .</math>

Toinen kaava on
:<math> \gamma = \ln\pi - 4\ln\Gamma(\tfrac34) + \frac4{\pi}\sum_{k=1}^{\infty}(-1)^{k+1}\frac{\ln(2k+1)}{2k+1}.</math>

==Äärettömiä tuloja==
:<math> \frac{e^{1+\gamma /2}}{\sqrt{2\,\pi}} = \prod_{n=1}^\infty e^{-1+1/(2\,n)}\,\left (1+\frac{1}{n} \right )^n </math>

:<math> \frac{e^{3+2\gamma}}{2\, \pi} = \prod_{n=1}^\infty e^{-2+2/n}\,\left (1+\frac{2}{n} \right )^n. </math>

:<math> e^{\gamma} = \left ( \frac{2}{1} \right )^{1/2} \left (\frac{2^2}{1 \cdot 3} \right )^{1/3} \left (\frac{2^3 \cdot 4}{1 \cdot 3^3} \right )^{1/4}
\left (\frac{2^4 \cdot 4^4}{1 \cdot 3^6 \cdot 5} \right )^{1/5} \cdots .</math>


==Lähteet==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
<references/>


[[Luokka:Vakiot]]
[[Luokka:Vakiot]]
[[Luokka:Ratkaisemattomat matemaattiset ongelmat]]
[[Luokka:Ratkaisemattomat matemaattiset ongelmat]]

[[ca:Constant d'Euler-Mascheroni]]
[[cs:Eulerova konstanta]]
[[de:Euler-Mascheroni-Konstante]]
[[en:Euler–Mascheroni constant]]
[[es:Constante de Euler-Mascheroni]]
[[eo:Konstanto de Eŭlero-Mascheroni]]
[[fr:Constante d'Euler-Mascheroni]]
[[ko:오일러-마스케로니 상수]]
[[it:Costante di Eulero-Mascheroni]]
[[he:קבוע אוילר-מסקרוני]]
[[lmo:Custanta da Euler Mascheroni]]
[[nl:Constante van Euler-Mascheroni]]
[[ja:オイラーの定数]]
[[pl:Stała Eulera]]
[[pt:Constante de Euler-Mascheroni]]
[[ru:Постоянная Эйлера — Маскерони]]
[[scn:Custanti di Euleru]]
[[sk:Eulerova-Mascheroniova konštanta]]
[[sl:Euler-Mascheronijeva konstanta]]
[[sv:Eulers konstant]]
[[th:ค่าคงตัวออยเลอร์-แมสเชโรนี]]
[[tr:Euler-Mascheroni sabiti]]
[[uk:Стала Ейлера — Маскероні]]
[[zh:欧拉-马歇罗尼常数]]

Nykyinen versio 26. lokakuuta 2023 kello 17.28

Eulerin–Mascheronin vakio on matemaattinen vakio, jota käytetään pääosin lukuteoriassa. Se määritellään harmonisen sarjan ja luonnollisen logaritmin erotuksen raja-arvona:

Sitä merkitään yleensä pienellä kreikkalaisella kirjaimella γ (gamma), ja sen likiarvo 20 desimaalin tarkkuudella on 0,57721566490153286061. Ei tiedetä, onko γ rationaali- vai irrationaaliluku. Vakiota kutsutaan myös joskus Eulerin vakioksi, mutta sitä ei pidä sekoittaa e:n, joka tunnetaan paremmin Neperin lukuna, kanssa.

Eulerin–Mascheronin vakio esiintyy muun muassa gammafunktion tulokaavassa, luonnollisen logaritmin Laplacen muunnoksessa, Eulerin φ-funktion epäyhtälössä ja osana Meisselin–Mertensin vakiota.

Eulerin–Mascheronin vakion määritteli ensimmäisenä sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler paperissaan De Progressionibus harmonicis observationes vuonna 1735. Euler käytti vakiolle merkintöjä C ja O ja laski sen arvon viiden desimaalin tarkkuudella. Vuonna 1781 hän oli laskenut vakion 15 desimaalin tarkkuudella.

Vuonna 1790 italialainen matemaatikko Lorenzo Mascheroni esitti vakiolle merkinnän A ja esitti sen arvon 31 desimaalin tarkkuudella, tosin desimaalit 20:nnestä eteenpäin osoittautuivat virheellisiksi. Mascheroni ei koskaan käyttänyt merkintää γ. Vakiolla on yhteys gammafunktioon.selvennä

Joulukuussa 2006 opiskelija Alexander J. Yee laski Eulerin–Mascheronin vakion 116 580 040 desimaalin tarkkuudella.[1]

Hieman monimutkaisempia integraaleja:

Kaksoisintegraali gammalle on

Vertaa

Catalan löysi integraalin

Äärettömiä sarjoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euler todisti kaavan

Toinen kaava on

Vacca on todistanut kaavat

Toinen kaava on

Äärettömiä tuloja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]