Ero sivun ”Kouko” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p uusi virke |
||
| (14 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kouko''' tarkoittaa erilaisia |
'''Kouko '''eli '''kouvo''' tarkoittaa erilaisia pahoja olentoja [[suomalainen kansanperinne|suomalaisessa kansanperinteessä]]. Koukoa on käytetty lasten pelotteluun. <ref> ''katso esimerkiksi [[SKVR]]:n runot XI 510, VI1 1677'' </ref> |
||
Kouko on käsitetty muun muassa [[kummitus|kummitukseksi]], petoeläimeksi tai isokokoiseksi ihmiseksi. |
Kouko on käsitetty muun muassa [[kummitus|kummitukseksi]], täiksi, petoeläimeksi (varsinkin karhuksi) tai isokokoiseksi ihmiseksi. Kouvosta on kerrottu runoja ja tarinoita myös ilman käsitystä siitä, mikä kouko on. |
||
Kouvon on kuvailtu olevan pelottava ja väriltään musta. Kouvon on uskottu olevan kuoleman sanansaattaja, tai jopa kuolema itse. Kouvon äänen kuuleminen merkitsi lähestyvää kuolemaa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ojanen, Eero & Linnea, Sirkku|Nimeke=Suomalaiset taruolennot|Vuosi=2019|Sivu=123|Julkaisija=Minerva|Isbn=9789523125148}}</ref> |
|||
Virossa sanan vastine kõuk tarkoittaa |
Virossa sanan vastine kõuk tarkoittaa kaukaista esivanhempaa, murteissa kõuk merkitsee ukkosta. Kouko on lainattu itämerensuomalaisiin kieliin balttilaiskielistä, joissa sanan vastine on tarkoittanut pienikokoista haltijaa. |
||
==Katso myös== |
|||
*[[mörkö]] |
|||
*[[Kouvola]] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
|||
<references /> |
|||
*[[SKS]]: ''Suomen sanojen alkuperä'' (1992) |
*[[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]]: ''Suomen sanojen alkuperä'' (1992) |
||
{{Suomalainen muinaisusko}} |
|||
| ⚫ | |||
{{Tynkä/Mytologia}} |
|||
| ⚫ | |||
{{tynkä/Suomimytologia}} |
|||
Nykyinen versio 13. kesäkuuta 2023 kello 20.38
Kouko eli kouvo tarkoittaa erilaisia pahoja olentoja suomalaisessa kansanperinteessä. Koukoa on käytetty lasten pelotteluun. [1]
Kouko on käsitetty muun muassa kummitukseksi, täiksi, petoeläimeksi (varsinkin karhuksi) tai isokokoiseksi ihmiseksi. Kouvosta on kerrottu runoja ja tarinoita myös ilman käsitystä siitä, mikä kouko on.
Kouvon on kuvailtu olevan pelottava ja väriltään musta. Kouvon on uskottu olevan kuoleman sanansaattaja, tai jopa kuolema itse. Kouvon äänen kuuleminen merkitsi lähestyvää kuolemaa.[2]
Virossa sanan vastine kõuk tarkoittaa kaukaista esivanhempaa, murteissa kõuk merkitsee ukkosta. Kouko on lainattu itämerensuomalaisiin kieliin balttilaiskielistä, joissa sanan vastine on tarkoittanut pienikokoista haltijaa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ katso esimerkiksi SKVR:n runot XI 510, VI1 1677
- ↑ Ojanen, Eero & Linnea, Sirkku: Suomalaiset taruolennot, s. 123. Minerva, 2019. ISBN 9789523125148
- SKS: Suomen sanojen alkuperä (1992)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||