Ero sivun ”Hämähäkkieläimet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 12106595, jonka teki 194.240.228.242 (keskustelu) |
vanhentuneet alaluokat pois |
||
| (20 välissä olevaa versiota 17 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
{{Taksonomia/eläimet |
{{Taksonomia/eläimet |
||
| nimi = Hämähäkkieläimet |
| nimi = Hämähäkkieläimet |
||
| kuva = |
| kuva = Arachnid_collage.jpg |
||
| kuvan_leveys = |
| kuvan_leveys = |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = |
||
| domeeni = |
| domeeni = [[Aitotumalliset]] Eucarya |
||
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia |
|||
| yläkunta = |
|||
| |
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] Arthropoda |
||
| alajakso = [[Leukakoukulliset]] Chelicerata |
|||
| alakunta = |
|||
| luokka = Hämähäkkieläimet<br>'''Arachnida''' |
|||
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda'' |
|||
| luokka_auktori = [[Georges Cuvier|Cuvier]], 1812<ref>{{Verkkoviite|Tekijä = |Osoite = http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=82708 |Julkaisija = |Julkaisu = Itis Report |Nimike = Arachnida |Viitattu = 11.8.2015 |Ajankohta = 11.8.2015 |Kieli = {{en}} }}</ref> |
|||
| alajakso = [[Leukakoukulliset]] ''Chelicerata'' |
|||
| |
| jako = Lahkoja |
||
| jaot = |
|||
| luokka = Hämähäkkieläimet<br>'''''Arachnida''''' |
|||
* Lahko Amblypygi – [[skorpionilukit]] |
|||
| luokka_auktori = [[Georges Cuvier|Cuvier]], 1812 |
|||
* Lahko Araneae – [[hämähäkit]] |
|||
| jako = Alaluokkia ja lahkoja |
|||
* Lahko Palpigradi – [[sokkoskorpionit]] |
|||
| jaot = |
|||
* Lahko Ricinulei – [[huppuhämähäkit]] |
|||
* Alaluokka ''[[Micrura]]'' |
|||
* Lahko [[Schizomida]] |
|||
* Lahko Uropygi – [[siimaskorpionit]] |
|||
* Lahko Opiliones – [[lukit]] |
|||
* Lahko Pseudoscorpionida – [[valeskorpionit]] |
|||
* Lahko Scorpiones – [[skorpionit]] |
|||
* Lahko Solifugae – [[arolukit]] |
|||
* Lahko Acariformes – [[aitopunkit]] |
|||
* Alaluokka ''[[Dromopoda]]'' |
|||
* Lahko Opilioacariformes – [[lukkipunkit]] |
|||
* Lahko Parasitiformes – [[loispunkit]] |
|||
** Lahko ''Scorpiones'' – [[skorpionit]] |
|||
** Lahko ''Solifugae'' – [[arolukit]] |
|||
* Alaluokka ''Acari'' – [[punkit]] |
|||
** Lahko ''Acariformes'' – [[aitopunkit]] |
|||
** Lahko ''Opilioacariformes'' – [[lukkipunkit]] |
|||
** Lahko ''Parasitiformes'' – [[loispunkit]] |
|||
| wikispecies = Arachnida |
| wikispecies = Arachnida |
||
| wikispeciesnimi = |
| wikispeciesnimi = |
||
| Rivi 37: | Rivi 32: | ||
| commonsnimi = |
| commonsnimi = |
||
}} |
}} |
||
'''Hämähäkkieläimet''' ( |
'''Hämähäkkieläimet''' (Arachnida) on [[niveljalkaiset|niveljalkaisten]] (Arthropoda) luokka. |
||
Hämähäkkieläimille on tunnusomaista tuntosarvien puuttuminen ja ruumiin kaksiosaisuus; pää ja kolme seuraavaa jaoketta ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja takaruumis on tavallisesti nivelikäs. |
Hämähäkkieläimille on tunnusomaista tuntosarvien puuttuminen ja ruumiin kaksiosaisuus; pää ja kolme seuraavaa jaoketta ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja takaruumis on tavallisesti nivelikäs. |
||
Kaikille hämähäkkieläimille yhteinen taksonominen piirre on erityinen raajarakenne, [[leukakoukku]] eli kelikeri. Hämähäkkieläimiin voidaan myös viitata nimellä |
Kaikille hämähäkkieläimille yhteinen taksonominen piirre on erityinen raajarakenne, [[leukakoukku]] eli kelikeri. Hämähäkkieläimiin voidaan myös viitata nimellä [[leukakoukulliset|leukakoukulliset (Chelicerata)]]. Leukakoukku on raajasta kehittynyt suuosa, jossa raajan päässä on yleensä ontto koukku. Sitä kautta hämähäkkieläin ruiskuttaa ruoansulatusnestettä ruokaansa. Eturuumiissa on lisäksi neljä paria kävelyjalkoja, takaruumis on raajaton. |
||
Hämähäkkieläimillä ei ole [[hyönteiset|hyönteisten]] tapaan [[verkkosilmä|verkkosilmiä]], vaan rakenteeltaan yksinkertaisemmat [[pistesilmä]]t. Hämähäkeillä silmiä on tavallisimmin kuusi kappaletta, mutta eri hämähäkkieläimillä niitä voi olla kahdesta kahdeksaan kappaletta tai ei lainkaan. Kun silmäpareja on useita, kukin niistä on erikoistunut tiettyyn tehtävään, kuten verkon rakentamiseen, [[saalistus|saalistukseen]] tai [[ultraviolettisäteily|ultraviolettivalon]] aistimiseen. |
Hämähäkkieläimillä ei ole [[hyönteiset|hyönteisten]] tapaan [[verkkosilmä|verkkosilmiä]], vaan rakenteeltaan yksinkertaisemmat [[pistesilmä]]t. Hämähäkeillä silmiä on tavallisimmin kuusi kappaletta, mutta eri hämähäkkieläimillä niitä voi olla kahdesta kahdeksaan kappaletta tai ei lainkaan. Kun silmäpareja on useita, kukin niistä on erikoistunut tiettyyn tehtävään, kuten verkon rakentamiseen, [[saalistus|saalistukseen]] tai [[ultraviolettisäteily|ultraviolettivalon]] aistimiseen. |
||
| Rivi 50: | Rivi 45: | ||
Hämähäkkieläimiin kuuluvia alaluokkia ja lahkoja ovat muun muassa: |
Hämähäkkieläimiin kuuluvia alaluokkia ja lahkoja ovat muun muassa: |
||
=== [[Punkit]] ( |
=== [[Punkit]] (Acari) === |
||
Punkit ovat pieniä, harvoin yli 2 |
Punkit ovat pieniä, harvoin yli 2 mm pidempiä hämähäkkieläimiä. Suuri osa niistä on loisia tai puoliloisia ja ne käyttävät ravinnokseen eläinten ja kasvien nesteitä. |
||
=== [[Hämähäkit]] ( |
=== [[Hämähäkit]] (Araneae) === |
||
Hämähäkeille tyypillinen piirre on taito kehrätä seittiä, josta ne kutovat taidokkaasti verkkoja. Seitti syntyy [[kehruurauhaset|kehruurauhasissa]], jotka sijaitsevat takaruumiissa. Verkoilla hämähäkit pyydystävät saaliinsa. Osa hämähäkeistä ei kudo verkkoja, vaan pyydystää saaliinsa juoksemalla. |
Hämähäkeille tyypillinen piirre on taito kehrätä seittiä, josta ne kutovat taidokkaasti verkkoja. Seitti syntyy [[kehruurauhaset|kehruurauhasissa]], jotka sijaitsevat takaruumiissa. Verkoilla hämähäkit pyydystävät saaliinsa. Osa hämähäkeistä ei kudo verkkoja, vaan pyydystää saaliinsa juoksemalla. |
||
=== [[Lukit]] ( |
=== [[Lukit]] (Opiliones) === |
||
Lukit muistuttavat ulkoisesti suuresti hämähäkkejä. Niillä on usein erityisen pitkät jalat ja pieni, pallomainen ruumis. Ne syövät pääasiassa kuolleita hyönteisiä, mutta myös eläviä hyönteisiä ja kasviravintoa. Lukit eivät kudo verkkoja. |
Lukit muistuttavat ulkoisesti suuresti hämähäkkejä. Niillä on usein erityisen pitkät jalat ja pieni, pallomainen ruumis. Ne syövät pääasiassa kuolleita hyönteisiä, mutta myös eläviä hyönteisiä ja kasviravintoa. Lukit eivät kudo verkkoja. |
||
=== [[Valeskorpionit]] ( |
=== [[Valeskorpionit]] (Pseudoscorpionida) === |
||
Tämän lahkon lajeja on Suomessa tavattu 17 lajia. Tunnetuin lienee pieni, varsinkin usein asunnoissa tavattava kirjaskorpioni (''Chelifer cancroides''). Luonnossa tavattavat lajit elävät erityisesti sammalissa, karikkeessa ja puiden kuoren alla. Valeskorpionit muistuttavat ulkonäöltään skorpioneja, mutta niiltä puuttuu myrkkypistin. Valeskorpionit ovat pieniä, yleensä muutaman millimetrin pituisia. |
Tämän lahkon lajeja on Suomessa tavattu 17 lajia. Tunnetuin lienee pieni, varsinkin usein asunnoissa tavattava kirjaskorpioni (''Chelifer cancroides''). Luonnossa tavattavat lajit elävät erityisesti sammalissa, karikkeessa ja puiden kuoren alla. Valeskorpionit muistuttavat ulkonäöltään skorpioneja, mutta niiltä puuttuu myrkkypistin. Valeskorpionit ovat pieniä, yleensä muutaman millimetrin pituisia. |
||
=== [[Skorpionit]] ( |
=== [[Skorpionit]] (Scorpiones) === |
||
Skorpionien tunnusmerkkejä ovat sakset sekä takaruumiin myrkkypistin. Myrkkypistin on kehittynyt takaruumiin viimeisestä jaokkeesta eli [[telson]]ista. Skorpionien sakset ovat kehittyneet |
Skorpionien tunnusmerkkejä ovat sakset sekä takaruumiin myrkkypistin. Myrkkypistin on kehittynyt takaruumiin viimeisestä jaokkeesta eli [[telson]]ista. Skorpionien sakset ovat kehittyneet [[huulirihma|huulirihmoista]] eli palpeista. Niiden lisäksi skorpioneilla ovat myös luokalle tyypilliset leukakoukut. |
||
=== [[Skorpionilukit]] ( |
=== [[Skorpionilukit]] (Amblypygi) === |
||
Skorpionilukit ovat erikoisen näköisiä, hieman skorpioneja ja lukkeja muistuttavia eläimiä. Niillä ei ole myrkkypistintä, vaan suuret pihtimäiset pyyntileuat saaliin käsittelyä varten sekä etummaisen raajaparin tilalla hyvin pitkät saalistusrihmat, joissa on herkkiä tuntokarvoja. |
Skorpionilukit ovat erikoisen näköisiä, hieman skorpioneja ja lukkeja muistuttavia eläimiä. Niillä ei ole myrkkypistintä, vaan suuret pihtimäiset pyyntileuat saaliin käsittelyä varten sekä etummaisen raajaparin tilalla hyvin pitkät saalistusrihmat, joissa on herkkiä tuntokarvoja. |
||
=== [[Siimaskorpionit]] ( |
=== [[Siimaskorpionit]] (Thelyphonida) === |
||
Siimaskorpionit muistuttavat skorpioneja, mutta niillä on myrkkypistimen sijaan siimamainen häntä, josta ne voivat ruiskuttaa mm. [[etikkahappo |
Siimaskorpionit muistuttavat skorpioneja, mutta niillä on myrkkypistimen sijaan siimamainen häntä, josta ne voivat ruiskuttaa mm. [[etikkahappo]]a sisältävää nestettä puolustautuakseen. Siimaskorpionit ovat kooltaan n. 25–85 mm. Skorpionilukkien tavoin niiden etummainen raajapari on muuntunut pitkiksi rihmoiksi, joissa on herkkiä tuntokarvoja. |
||
=== [[Arolukit]] ( |
=== [[Arolukit]] (Solifugae) === |
||
Arolukit muistuttavat suuria hämähäkkejä. Suurin osa niistä elää aavikoilla. Ne eivät kudo verkkoja, ja ainakaan suurimmalla osalla ei ole lainkaan myrkkyrauhasia, mutta niillä on erittäin suuret leuat, joilla ne tappavat ja paloittelevat saaliinsa. Arolukit syövät pääasiassa muita niveljalkaisia, mutta joskus jopa pieniä liskoja ja jyrsijöitä. |
Arolukit muistuttavat suuria hämähäkkejä. Suurin osa niistä elää aavikoilla. Ne eivät kudo verkkoja, ja ainakaan suurimmalla osalla ei ole lainkaan myrkkyrauhasia, mutta niillä on erittäin suuret leuat, joilla ne tappavat ja paloittelevat saaliinsa. Arolukit syövät pääasiassa muita niveljalkaisia, mutta joskus jopa pieniä liskoja ja jyrsijöitä. |
||
== Lähteet == |
|||
{{tynkä/Eläin}} |
|||
{{Viitteet}} |
|||
{{Taksopalkki}} |
|||
[[Luokka:Hämähäkkieläimet|*]] |
|||
[[Luokka:Hämähäkkieläimet|*]] |
|||
[[als:Spinnentiere]] |
|||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
|||
[[ar:عنكبيات]] |
|||
[[ast:Arachnida]] |
|||
[[az:Hörümçəkkimilər]] |
|||
[[id:Arachnida]] |
|||
[[ms:Araknid]] |
|||
[[zh-min-nan:Ti-tu-kong]] |
|||
[[ba:Үрмәксе һымаҡтар]] |
|||
[[be:Павукападобныя]] |
|||
[[be-x-old:Павукападобныя]] |
|||
[[bg:Паякообразни]] |
|||
[[ca:Aràcnid]] |
|||
[[cs:Pavoukovci]] |
|||
[[cy:Arachnid]] |
|||
[[da:Spindlere]] |
|||
[[de:Spinnentiere]] |
|||
[[nv:Chʼosh bijáád tseebíhígíí]] |
|||
[[na:Aareow]] |
|||
[[et:Ämblikulaadsed]] |
|||
[[en:Arachnid]] |
|||
[[es:Arachnida]] |
|||
[[eo:Araneedoj]] |
|||
[[eu:Arachnida]] |
|||
[[fa:عنکبوتیان]] |
|||
[[hif:Makrraa]] |
|||
[[fr:Arachnida]] |
|||
[[ga:Araicnid]] |
|||
[[ko:거미강]] |
|||
[[hr:Paučnjaci]] |
|||
[[is:Áttfætlur]] |
|||
[[it:Arachnida]] |
|||
[[he:עכבישניים]] |
|||
[[pam:Arachnid]] |
|||
[[ka:ობობასნაირნი]] |
|||
[[kk:Өрмекшітәрізділер]] |
|||
[[sw:Arakinida]] |
|||
[[la:Arachnida]] |
|||
[[lv:Zirnekļveidīgie]] |
|||
[[lb:Spannendéieren]] |
|||
[[lt:Voragyviai]] |
|||
[[hu:Pókszabásúak]] |
|||
[[mk:Пајаковидни]] |
|||
[[nl:Spinachtigen]] |
|||
[[ja:クモ綱]] |
|||
[[frr:Koonkern]] |
|||
[[no:Edderkoppdyr]] |
|||
[[nn:Edderkoppdyr]] |
|||
[[oc:Arachnida]] |
|||
[[nds:Spinnendeerter]] |
|||
[[pl:Pajęczaki]] |
|||
[[pt:Aracnídeos]] |
|||
[[ro:Arahnide]] |
|||
[[qu:Pakcha]] |
|||
[[ru:Паукообразные]] |
|||
[[scn:Arachnida]] |
|||
[[simple:Arachnid]] |
|||
[[sk:Pavúkovce]] |
|||
[[sl:Pajkovci]] |
|||
[[sr:Арахнида]] |
|||
[[sh:Paučnjaci]] |
|||
[[sv:Spindeldjur]] |
|||
[[tl:Arachnida]] |
|||
[[ta:சிலந்திதேள் வகுப்பு]] |
|||
[[th:แมง]] |
|||
[[vi:Lớp Hình nhện]] |
|||
[[tr:Örümceğimsiler]] |
|||
[[uk:Павукоподібні]] |
|||
[[zh-yue:蜘蛛綱]] |
|||
[[zh:蛛形纲]] |
|||
Nykyinen versio 20. huhtikuuta 2023 kello 12.17
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Hämähäkkieläimet | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Leukakoukulliset Chelicerata |
| Luokka: |
Hämähäkkieläimet Arachnida Cuvier, 1812[1] |
| Lahkoja | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Hämähäkkieläimet (Arachnida) on niveljalkaisten (Arthropoda) luokka.
Hämähäkkieläimille on tunnusomaista tuntosarvien puuttuminen ja ruumiin kaksiosaisuus; pää ja kolme seuraavaa jaoketta ovat sulautuneet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja takaruumis on tavallisesti nivelikäs.
Kaikille hämähäkkieläimille yhteinen taksonominen piirre on erityinen raajarakenne, leukakoukku eli kelikeri. Hämähäkkieläimiin voidaan myös viitata nimellä leukakoukulliset (Chelicerata). Leukakoukku on raajasta kehittynyt suuosa, jossa raajan päässä on yleensä ontto koukku. Sitä kautta hämähäkkieläin ruiskuttaa ruoansulatusnestettä ruokaansa. Eturuumiissa on lisäksi neljä paria kävelyjalkoja, takaruumis on raajaton.
Hämähäkkieläimillä ei ole hyönteisten tapaan verkkosilmiä, vaan rakenteeltaan yksinkertaisemmat pistesilmät. Hämähäkeillä silmiä on tavallisimmin kuusi kappaletta, mutta eri hämähäkkieläimillä niitä voi olla kahdesta kahdeksaan kappaletta tai ei lainkaan. Kun silmäpareja on useita, kukin niistä on erikoistunut tiettyyn tehtävään, kuten verkon rakentamiseen, saalistukseen tai ultraviolettivalon aistimiseen.
Lähes kaikki hämähäkkieläimet ovat maaeläimiä, ja hengitys tapahtuu ilmaputkien, lehtikeuhkojen tai ihon välityksellä.
Jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämähäkkieläimiin kuuluvia alaluokkia ja lahkoja ovat muun muassa:
Punkit (Acari)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Punkit ovat pieniä, harvoin yli 2 mm pidempiä hämähäkkieläimiä. Suuri osa niistä on loisia tai puoliloisia ja ne käyttävät ravinnokseen eläinten ja kasvien nesteitä.
Hämähäkit (Araneae)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämähäkeille tyypillinen piirre on taito kehrätä seittiä, josta ne kutovat taidokkaasti verkkoja. Seitti syntyy kehruurauhasissa, jotka sijaitsevat takaruumiissa. Verkoilla hämähäkit pyydystävät saaliinsa. Osa hämähäkeistä ei kudo verkkoja, vaan pyydystää saaliinsa juoksemalla.
Lukit (Opiliones)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukit muistuttavat ulkoisesti suuresti hämähäkkejä. Niillä on usein erityisen pitkät jalat ja pieni, pallomainen ruumis. Ne syövät pääasiassa kuolleita hyönteisiä, mutta myös eläviä hyönteisiä ja kasviravintoa. Lukit eivät kudo verkkoja.
Valeskorpionit (Pseudoscorpionida)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämän lahkon lajeja on Suomessa tavattu 17 lajia. Tunnetuin lienee pieni, varsinkin usein asunnoissa tavattava kirjaskorpioni (Chelifer cancroides). Luonnossa tavattavat lajit elävät erityisesti sammalissa, karikkeessa ja puiden kuoren alla. Valeskorpionit muistuttavat ulkonäöltään skorpioneja, mutta niiltä puuttuu myrkkypistin. Valeskorpionit ovat pieniä, yleensä muutaman millimetrin pituisia.
Skorpionit (Scorpiones)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skorpionien tunnusmerkkejä ovat sakset sekä takaruumiin myrkkypistin. Myrkkypistin on kehittynyt takaruumiin viimeisestä jaokkeesta eli telsonista. Skorpionien sakset ovat kehittyneet huulirihmoista eli palpeista. Niiden lisäksi skorpioneilla ovat myös luokalle tyypilliset leukakoukut.
Skorpionilukit (Amblypygi)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Skorpionilukit ovat erikoisen näköisiä, hieman skorpioneja ja lukkeja muistuttavia eläimiä. Niillä ei ole myrkkypistintä, vaan suuret pihtimäiset pyyntileuat saaliin käsittelyä varten sekä etummaisen raajaparin tilalla hyvin pitkät saalistusrihmat, joissa on herkkiä tuntokarvoja.
Siimaskorpionit (Thelyphonida)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Siimaskorpionit muistuttavat skorpioneja, mutta niillä on myrkkypistimen sijaan siimamainen häntä, josta ne voivat ruiskuttaa mm. etikkahappoa sisältävää nestettä puolustautuakseen. Siimaskorpionit ovat kooltaan n. 25–85 mm. Skorpionilukkien tavoin niiden etummainen raajapari on muuntunut pitkiksi rihmoiksi, joissa on herkkiä tuntokarvoja.
Arolukit (Solifugae)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arolukit muistuttavat suuria hämähäkkejä. Suurin osa niistä elää aavikoilla. Ne eivät kudo verkkoja, ja ainakaan suurimmalla osalla ei ole lainkaan myrkkyrauhasia, mutta niillä on erittäin suuret leuat, joilla ne tappavat ja paloittelevat saaliinsa. Arolukit syövät pääasiassa muita niveljalkaisia, mutta joskus jopa pieniä liskoja ja jyrsijöitä.