Ero sivun ”Puhelinkioski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Argus (keskustelu | muokkaukset)
l, olennainen kadunkaluste aikaa ennen kännyköitä
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Hesaria hieman
 
(39 välissä olevaa versiota 32 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Image:Lightmatter phonebooths.jpg|thumb|Klassisia lontoolaisia puhelinkioskeja]]
[[Tiedosto:Lightmatter phonebooths ( South Lake, Pasadena, California).jpg|thumb|250px|Klassisia lontoolaisia puhelinkioskeja.]]
[[Tiedosto:Hervanta telephone booth cropped.JPG|thumb|250px|Alumiinirunkoinen puhelinkioski [[Tampere]]en [[Hervanta|Hervannassa]] vuonna 2006]]
[[Image:Japphonebooth.jpg|thumb|[[Tokio]]lainen puhelinkioski]]
'''Puhelinkioski''', arkikielessä usein '''puhelinkoppi''', on julkisella paikalla oleva maksullinen [[puhelin]]. Puhelinkioskit ovat yleensä lasiseinäisiä ja [[alumiini]]runkoisia koppeja, jotka on varustettu lankapuhelimella ja [[puhelinluettelo]]lla. Puhelut maksettiin puhelinkioskeissa alkujaan kolikoilla, mutta myöhemmin nämä puhelinkioskit korvattiin [[puhelukortti|puhelukorteilla]] toimivilla.<ref>{{Lehtiviite|Julkaisu=Ny Teknik|Ajankohta=7.11.2011|Otsikko=Det våras för mynttelefonen|Tekijä=Sempler, Kaianders|Viitattu=21.7.2013|www=http://www.nyteknik.se/popular_teknik/kaianders/article16900.ece|Kieli={{sv}}}} {{Wayback|1=http://www.nyteknik.se/popular_teknik/kaianders/article16900.ece |päiväys=20100708170145 }}</ref>


== Historia ==
'''Puhelinkioski''', arkikielessä usein ''puhelinkoppi'', on unholaan vaipumassa oleva maksullinen langallinen puhelinpalvelu, jota on käytetty usein erityisesti suurissa kaupungeissa.


Ensimmäinen kioski avattiin tiettävästi vuonna 1878 Yhdysvaltain [[Connecticut]]issa. Yleisiksi ne tulivat kuitenkin teollisuusmaissa vasta 1910-luvulla, ja esimerkiksi Suomen ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön vuonna 1912.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://derstandard.at/1358304696626/Historischer-Kalender---28-Jaenner|Nimeke=Historischer Kalender – 28. Jänner
Puhelinkioskien kotina voidaan kenties pitää [[Iso-Britannia|Isoa-Britannia]]a ja [[Lontoo]]ta, jossa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen puhelinkioski [[2. joulukuuta]] [[1929]]. Lontoossa sijaitsevat edelleenkin maailmalla ehkä tunnetuimmat punaiset puhelinkioskit.
|Julkaisija=Der Standard|Ajankohta=28.1.2013|Viitattu=21.7.2013 | Kieli={{de}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.posti.fi/postimuseo/nayttelyt/verkkonayttelyt/trafiikki/verkkonayttely/puh/1.html|Nimeke=Puhelin ja lennätin|Viitattu=21.7.2013|Julkaisija=Itella}}</ref> [[Matkapuhelin|Matkapuhelimien]] yleistyttyä puhelinkioskien tarpeellisuus ja käytännöllisyys ovat laskeneet lähes kaikkialla, eikä niitä ole [[Suomi|Suomessa]] käytössä enää lainkaan. [[Helsinki|Helsingissä]] puhelinkoppeja oli 1990-luvulla noin 900 kappaletta, mutta vuonna 2006 enää 200.<ref name="HS2007">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004516194.html | Nimeke = Viimeisetkin puhelinkioskit katoavat | Tekijä = Erkkilä, Jorma | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 4.10.2007 | Selite = Maksullinen artikkeli | Viitattu = 6.4.2023}}</ref> Vuonna 2007 oli luovuttu jo lähes kaikista puhelinkioskeista, ja viimeisetkin purettiin vuonna 2009.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Taulukko 3. Teleyritysten ylläpitämät yleisöpuhelimet vuosina 1990, 1995 ja 2000–2007|Osoite=http://www.stat.fi/til/tvie/2007/tvie_2007_2008-06-05_tau_003_fi.html|Julkaisija=Tilastokeskus|Ajankohta=5.6.2008|Viitattu=21.7.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/lahden_viimeista_puhelinkoppia_vietiin/5915532|Nimeke=Lahden viimeistä puhelinkoppia vietiin|Ajankohta=9.11.2009|Viitattu=21.7.2013|Tekijä=Lähdetluoma, Markku|Julkaisu=Yle uutiset}}</ref>


== Käyttö ==
Puhelu kioskista maksetaan yleensä muutamalla kolikolla, mutta joskus ovat olleet käytössä myös vain puhelinkioskeihin sopivat soittokortit. Puhelinkioskin muodot eivät juurikaan poikkea muista kopeista, ja ne ovat yleensä lasiseinillä varustetut. Joissain kopeissa ovat käytössä myös ilmaiset puhelinluettelot. Puhelinkioskit ovat suosittuja [[vandalismi]]n kohteita.


Puhelinkioskit olivat aikoinaan olennainen osa populaarikulttuuria, ja ne esiintyivät televisiosarjoissa ja elokuvissa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.boston.com/ae/movies/gallery/phonebooths/|Nimeke=Phone booth and pay phone scenes on screen
[[Matkapuhelin|Matkapuhelimien]] yleistyttyä ovat puhelinkioskien tarpeellisuus ja käytännöllisyys laskekeneet lähes kaikkialla, ja Suomessa käytössä oleva puhelinkioski onkin varsin harvinainen näky. [[Poliisi|Poliiseilla]] on myös joissain kaupungeissa käytössä yksityiset hälytyspuheiluihin tarkoitetut puhelinkioskit.
|Julkaisu=The Boston Globe|Tekijä=Cammorata, Nicole|Viitattu=21.7.2013}}</ref> Erityisen tunnettuja olivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] punaiset puhelinkioskit.<ref>{{Lehtiviite|Julkaisu=South China Morning Post|Tekijä=Millen, John|Ajankohta=10.9.2003|Viitattu=21.7.2013|www=http://www.scmp.com/article/427412/cutting-links-british-phone-booth | Kieli={{en}} }}</ref> Puhelinkioskit joutuivat helposti [[ilkivalta|ilkivallan]] kohteiksi, ja esimerkiksi niiden ikkunoita ja puhelinkojeita rikottiin säännöllisesti.<ref>{{Lehtiviite|Julkaisu=Etelä-Suomen Sanomat|Otsikko=Dna poistaa puhelinkopit Lahdesta
|Ajankohta=20.4.2009|Viitattu=13.2.2013|www=http://www.ess.fi/?article=233554}}</ref>


Puhelinkioskien muotoilu vaihteli eri aikoina. Suomen ensimmäiset puhelinkioskit olivat [[rustiikki]]sia ja koristeellisen muotoisia. Myöhemmin siirryttiin alumiinirunkoisiin ja lasiseinäisiin kioskeihin, jotka lopulta jäivätkin kaikkein yleisimmäksi malliksi. Puhelinkioskien käytöstä poistamisen jälkeen moni niistä on päätynyt uudenlaiseen käyttöön: joko siinä olevat raaka-aineet on käytetty uudestaan tai sitten kioskista on tehty esimerkiksi varasto, sadesuoja tai taideteos.<ref name="HS2007"/><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://iwriteinmargins.blogspot.fi/2013/01/mihin-katosivat-suomalaiset.html|Nimeke=Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit?|Tekijä=Roksa, Jarmo|Ajankohta=4.1.2013|Viitattu=21.7.2013}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Julkaisu=Ylioppilaslehti|Otsikko=Osta hyvä puhelinkoppi!|www=http://ylioppilaslehti.fi/2005/09/osta-hyva-puhelinkoppi/|Ajankohta=16.9.2005 |Viitattu=21.7.2013|Tekijä=Mustranta, Maria}}</ref>
== Katso myös ==

* [[Puhelin]]
Joissain maissa muodostui 1950-luvun lopussa muoti-ilmiöksi yrittää ennätyksiä, joissa mahdollisimman monta ihmistä ahtautui yhteen puhelinkoppiin samanaikaisesti.<ref>Higgins, Chris: [http://mentalfloss.com/article/30270/cramming-people-thing-photo-history Cramming People Into a Thing: A Photo History]. ''Mental Floss''. Viitattu 15.7.2014. {{en}}</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Telephone booth|Puhelinkioski}}
* [https://www.2600.com/phones/newindex.khtml Payphones of the World] {{Wayback|1=https://www.2600.com/phones/newindex.khtml |päiväys=20210512234859 }} ''2600: The Hacker Quarterly'' -lehden kokoelma puhelinkoppien kuvia ympäri maailmaa


[[Luokka:Puhelintekniikka]]
[[Luokka:Puhelintekniikka]]
[[Luokka:Rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Rakennukset ja rakennelmat]]
[[Luokka:Katukalusteet]]

[[de:Telefonzelle]]
[[en:Telephone booth]]
[[fr:Cabine téléphonique]]
[[he:תא טלפון]]
[[nl:Telefooncel]]
[[no:Telefonkiosk]]
[[nn:Telefonkiosk]]
[[pl:Budka telefoniczna]]
[[sr:Телефонска говорница]]
[[sv:Telefonkiosk]]
[[zh:电话亭]]

Nykyinen versio 9. huhtikuuta 2023 kello 20.22

Klassisia lontoolaisia puhelinkioskeja.
Alumiinirunkoinen puhelinkioski Tampereen Hervannassa vuonna 2006

Puhelinkioski, arkikielessä usein puhelinkoppi, on julkisella paikalla oleva maksullinen puhelin. Puhelinkioskit ovat yleensä lasiseinäisiä ja alumiinirunkoisia koppeja, jotka on varustettu lankapuhelimella ja puhelinluettelolla. Puhelut maksettiin puhelinkioskeissa alkujaan kolikoilla, mutta myöhemmin nämä puhelinkioskit korvattiin puhelukorteilla toimivilla.[1]

Ensimmäinen kioski avattiin tiettävästi vuonna 1878 Yhdysvaltain Connecticutissa. Yleisiksi ne tulivat kuitenkin teollisuusmaissa vasta 1910-luvulla, ja esimerkiksi Suomen ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön vuonna 1912.[2][3] Matkapuhelimien yleistyttyä puhelinkioskien tarpeellisuus ja käytännöllisyys ovat laskeneet lähes kaikkialla, eikä niitä ole Suomessa käytössä enää lainkaan. Helsingissä puhelinkoppeja oli 1990-luvulla noin 900 kappaletta, mutta vuonna 2006 enää 200.[4] Vuonna 2007 oli luovuttu jo lähes kaikista puhelinkioskeista, ja viimeisetkin purettiin vuonna 2009.[5][6]

Puhelinkioskit olivat aikoinaan olennainen osa populaarikulttuuria, ja ne esiintyivät televisiosarjoissa ja elokuvissa.[7] Erityisen tunnettuja olivat Ison-Britannian punaiset puhelinkioskit.[8] Puhelinkioskit joutuivat helposti ilkivallan kohteiksi, ja esimerkiksi niiden ikkunoita ja puhelinkojeita rikottiin säännöllisesti.[9]

Puhelinkioskien muotoilu vaihteli eri aikoina. Suomen ensimmäiset puhelinkioskit olivat rustiikkisia ja koristeellisen muotoisia. Myöhemmin siirryttiin alumiinirunkoisiin ja lasiseinäisiin kioskeihin, jotka lopulta jäivätkin kaikkein yleisimmäksi malliksi. Puhelinkioskien käytöstä poistamisen jälkeen moni niistä on päätynyt uudenlaiseen käyttöön: joko siinä olevat raaka-aineet on käytetty uudestaan tai sitten kioskista on tehty esimerkiksi varasto, sadesuoja tai taideteos.[4][10][11]

Joissain maissa muodostui 1950-luvun lopussa muoti-ilmiöksi yrittää ennätyksiä, joissa mahdollisimman monta ihmistä ahtautui yhteen puhelinkoppiin samanaikaisesti.[12]

  1. Sempler, Kaianders: Det våras för mynttelefonen. Ny Teknik, 7.11.2011. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2013. (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Historischer Kalender – 28. Jänner 28.1.2013. Der Standard. Viitattu 21.7.2013. (saksaksi)
  3. Puhelin ja lennätin Itella. Viitattu 21.7.2013.
  4. a b Erkkilä, Jorma: Viimeisetkin puhelinkioskit katoavat (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 4.10.2007. Viitattu 6.4.2023.
  5. Taulukko 3. Teleyritysten ylläpitämät yleisöpuhelimet vuosina 1990, 1995 ja 2000–2007 5.6.2008. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2013.
  6. Lähdetluoma, Markku: Lahden viimeistä puhelinkoppia vietiin Yle uutiset. 9.11.2009. Viitattu 21.7.2013.
  7. Cammorata, Nicole: Phone booth and pay phone scenes on screen The Boston Globe. Viitattu 21.7.2013.
  8. Millen, John: South China Morning Post, 10.9.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2013. (englanniksi)
  9. Dna poistaa puhelinkopit Lahdesta. Etelä-Suomen Sanomat, 20.4.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 13.2.2013.
  10. Roksa, Jarmo: Mihin katosivat suomalaiset puhelikioskit? iwriteinmargins.blogspot.fi. 4.1.2013. Viitattu 21.7.2013.
  11. Mustranta, Maria: Osta hyvä puhelinkoppi!. Ylioppilaslehti, 16.9.2005. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.7.2013.
  12. Higgins, Chris: Cramming People Into a Thing: A Photo History. Mental Floss. Viitattu 15.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]