Ero sivun ”Ulama” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Maqamat hariri.jpg|thumb|Uskonoppineita kirjastossa. Miniatyyri 1200-luvulta.]]
[[Tiedosto:Maqamat hariri.jpg|thumb|Ulaman jäseniä kirjastossa. Miniatyyri 1200-luvulta.]]
'''Ulama''' ({{k-ar|علماء|‘ulamā’}}, 'uskonoppineet' , yksikössä ''a‘lim'') on [[islam]]ilaisten uskonoppineiden luokka.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Marjatta Kyyhkynen | Nimeke = Ajankohtainen Islam | Sivu = 152 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1992 | Isbn = 951-625-103-X}}</ref> Sana tarkoittaa tietäjiä, ja se voi periaatteessa tarkoittaa myös tiedemiehiä. Ulamaan kuuluvat islamilaisen yhteisön uskonnolliset johtajat: teologit (''[[Kalam|mutakallimit]]''), [[Kanoninen oikeus|kanoniset]] laintulkitsijat (''[[mufti]]t''), tuomarit (''[[qadi]]t''), yliopisto-opettajat sekä valtion korkeat uskonnolliset virkamiehet. Islamissa ei ole varsinaista papistoa, mutta ulama on toiminut papistoa vastaavassa roolissa. Suppeassa merkityksessään ulama on muslimimaan hallinnossa toimivien oppineiden neuvosto.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite =http://academic.eb.com/EBchecked/topic/613126/ulama | Nimeke =ulama | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Viitattu = 15.11.2014 }}</ref>
'''Ulama''' ({{k-ar|علماء|‘ulamā’}}, 'tietäjät', yksikössä ''a‘lim'') ovat [[islam|islamilaisen]] lain ja teologian asiantuntijoita. Sana tulee arabian kielen monikosta ''ulama'' ('oppineet'), joka tulee sanasta ''alima'' ('tietää'). <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803110529564|nimeke=Ulema|julkaisu=Oxford Reference|ajankohta=2021}}</ref> Sana tarkoittaa tietäjiä ja voi periaatteessa merkitä myös tiedemiehiä. Ulamaan kuuluvat islamilaisen yhteisön uskonnolliset johtajat: teologit (''[[Kalam|mutakallimit]]''), šarialain tulkitsijat (''[[mufti]]t''), uskonnolliset tuomarit (''[[qadi]]t''), yliopisto-opettajat sekä valtion korkeat uskonnolliset virkamiehet. Suppeassa merkityksessään ulama tarkoitti muslimimaan hallinnossa toimivaa teologista oppineistoa.<ref name="eb">{{Verkkoviite | Osoite =http://academic.eb.com/EBchecked/topic/613126/ulama | Nimeke =ulama | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition | Viitattu = 15.11.2014 }}</ref>


Islamilaiset uskonoppineet opiskelevat [[madrasa]]koulussa [[Koraani]]a, [[tafsir]]ia, [[hadith]]eja ja [[fiqh]]ia. Saavutettuaan pätevyyden he jatkavat opettajina, saarnaajina, tai valtiolla ''[[qadi|qadeina]]'' tai ''[[Mufti|mufteina]]''.<ref>Ottappilakkool, s. 21.</ref> Muftit ovat ulaman arvostettuja jäseniä, joilla on oikeus antaa [[Fatwa|fatwoja]], uskonnolliseen lakiin pohjautuvia lausumia tai tuomioita, ja joskus kumota imaamin päätös. Qadit ovat [[šaria]]lain tuomareita. [[Imaami]]t ovat yhteisönsä uskonnollisia johtajia, jotka vastaavat uskonnollisista toimituksista kuten saarnoista.<ref>Ottappilakkool, s. 22–23.</ref>
Ulama voidaan suomentaa 'islamilaiseksi papistoksi' tai 'uskonoppineiksi'. Islamissa ei kuitenkaan ole papistoa siinä kristillisessä mielessä, että liturgiset tehtävät kuuluisivat vain joillekin henkilöille. Islamilaisen rukoushetken johtajana eli imaamina voi tarpeen mukaan toimia kuka tahansa. Ulaman jäseneksi pääsyyn ei liioin ole tiettyä muodollista tutkintoa, vaan opinpolku, joka alkaa [[madrasa]]koulussa [[Koraani]]a, [[tafsir]]ia, [[hadith]]eja ja [[fiqh]]ia opiskellen. Saavutettuaan opillisia ansioita miehet jatkavat opettajina, saarnaajina, ''[[qadi|qadeina]]'' tai ''[[Mufti|mufteina]]''.<ref>Ottappilakkool, s. 21.</ref> Muftit ovat ulaman arvostettuja jäseniä, joilla on oikeus antaa [[Fatwa|fatwoja]], uskonnolliseen lakiin pohjautuvia lausumia tai tuomioita, ja joskus kumota imaamin päätös. Qadit ovat [[šaria]]lain tuomareita. [[Imaami]]t ovat yhteisönsä uskonnollisia johtajia, jotka vastaavat uskonnollisista toimituksista kuten saarnoista.<ref>Ottappilakkool, s. 22–23.</ref>


Uskonoppineisto vaikuttaa tavallisen muslimin elämään monin tavoin. Uskonoppineet toimittavat avioliittoon vihkimisen, avioeron, perimysasiat sekä muut lakiasiat ja rituaalit, ja neuvovat jokapäiväisissä asioissa. Lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan sekä opiskelevat [[Koraani]]a uskonoppineiden johdolla. Uskonoppineet johtavat myös perjantaisia jumalanpalveluksia.<ref>Ottappilakkool, s. 27–28.</ref>
Imaami vaikuttaa tavallisen muslimin elämään monin tavoin. Imaami hoitaa avioliittoon vihkimisen, avioeron, perimysasiat sekä muut lakiasiat ja rituaalit, ja neuvoo jokapäiväisissä asioissa. Lapset opiskelevat [[Koraani]]a [[Koraanikoulu|koraanikoulussa]] [[Šeikki|sheikin]] johdolla johdolla. Imaamit johtavat myös perjantaisia jumalanpalveluksia.<ref>Ottappilakkool, s. 27–28.</ref>


Ulamalla ei nykyisin ole samanlaista arvovaltaa kuin islamin alkuaikoina, jolloin heidän konsensuksensa (''[[ijma]]'') teologisista ja lainopillisista asioista määritteli yhteisön käytännöt, minkä vuoksi hallitsijat tarvitsivat ulaman tuen. [[Turkki|Turkissa]] ulama on nykyisin lakkautettu, mutta muualla islamilaisessa maailmassa heillä on yhä merkittävä vaikutus perinteisissä yhteisöissä.<ref name="eb" />
Ulamalla ei nykyisin ole samanlaista arvovaltaa kuin islamin alkuaikoina, jolloin heidän konsensuksensa (''[[ijma]]'') teologisista ja lainopillisista asioista määritteli yhteisön käytännöt, minkä vuoksi hallitsijat tarvitsivat ulaman tuen. [[Turkki|Turkissa]] ulama on nykyisin lakkautettu, mutta muualla islamilaisessa maailmassa heillä on yhä merkittävä vaikutus perinteisissä yhteisöissä.<ref name="eb" />


Vuonna 1971 [[Saudi-Arabia]]n kuningas [[Faisal I]] kokosi merkittävimmistä ulaman jäsenistä maan virallisen korkeimman ulamaneuvoston, joka toimii kuningashuoneen ja uskonnollisen johdon keskustelufoorumina. Se toimii myös saudijohdon vallan ja politiikan oikeuttajana, ja saudit ovat hakeneet siltä tarvitsemansa hyväksynnät erilaisiin kiistanalaisiin päätöksiinsä, kuten Yhdysvaltojen sotilastukikohtien perustamisen sallimiselle. Kuningas [[Fahd]]in aikana ulama ja kuningas tapasivat viikoittain [[Riad]]issa.<ref name="countystudies">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/saudi-arabia/54.htm | Nimeke =The Ulama | Tekijä =U.S. Library of Congress | Ajankohta = | Julkaisija =U.S. Library of Congress, Country Studies | Viitattu = 15.11.2014 }}</ref>
Vuonna 1971 [[Saudi-Arabia]]n kuningas [[Faisal I]] kokosi merkittävimmistä ulaman eli papiston jäsenistä maan virallisen korkeimman ulamaneuvoston, joka toimii kuningashuoneen ja uskonnollisen johdon keskustelufoorumina. Se toimii myös saudijohdon vallan ja politiikan oikeuttajana, ja saudit ovat hakeneet siltä tarvitsemansa hyväksynnät erilaisiin kiistanalaisiin päätöksiinsä, kuten Yhdysvaltojen sotilastukikohtien perustamisen sallimiselle. Kuningas [[Fahd]]in aikana ulama ja kuningas tapasivat viikoittain [[Riad]]issa.<ref name="countystudies">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/saudi-arabia/54.htm | Nimeke =The Ulama | Tekijä =U.S. Library of Congress | Ajankohta = | Julkaisija =U.S. Library of Congress, Country Studies | Viitattu = 15.11.2014 }}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Nykyinen versio 16. elokuuta 2021 kello 15.38

Ulaman jäseniä kirjastossa. Miniatyyri 1200-luvulta.

Ulama (arab. علماء‎, ‘ulamā’, 'tietäjät', yksikössä a‘lim) ovat islamilaisen lain ja teologian asiantuntijoita. Sana tulee arabian kielen monikosta ulama ('oppineet'), joka tulee sanasta alima ('tietää'). [1] Sana tarkoittaa tietäjiä ja voi periaatteessa merkitä myös tiedemiehiä. Ulamaan kuuluvat islamilaisen yhteisön uskonnolliset johtajat: teologit (mutakallimit), šarialain tulkitsijat (muftit), uskonnolliset tuomarit (qadit), yliopisto-opettajat sekä valtion korkeat uskonnolliset virkamiehet. Suppeassa merkityksessään ulama tarkoitti muslimimaan hallinnossa toimivaa teologista oppineistoa.[2]

Ulama voidaan suomentaa 'islamilaiseksi papistoksi' tai 'uskonoppineiksi'. Islamissa ei kuitenkaan ole papistoa siinä kristillisessä mielessä, että liturgiset tehtävät kuuluisivat vain joillekin henkilöille. Islamilaisen rukoushetken johtajana eli imaamina voi tarpeen mukaan toimia kuka tahansa. Ulaman jäseneksi pääsyyn ei liioin ole tiettyä muodollista tutkintoa, vaan opinpolku, joka alkaa madrasakoulussa Koraania, tafsiria, haditheja ja fiqhia opiskellen. Saavutettuaan opillisia ansioita miehet jatkavat opettajina, saarnaajina, qadeina tai mufteina.[3] Muftit ovat ulaman arvostettuja jäseniä, joilla on oikeus antaa fatwoja, uskonnolliseen lakiin pohjautuvia lausumia tai tuomioita, ja joskus kumota imaamin päätös. Qadit ovat šarialain tuomareita. Imaamit ovat yhteisönsä uskonnollisia johtajia, jotka vastaavat uskonnollisista toimituksista kuten saarnoista.[4]

Imaami vaikuttaa tavallisen muslimin elämään monin tavoin. Imaami hoitaa avioliittoon vihkimisen, avioeron, perimysasiat sekä muut lakiasiat ja rituaalit, ja neuvoo jokapäiväisissä asioissa. Lapset opiskelevat Koraania koraanikoulussa sheikin johdolla johdolla. Imaamit johtavat myös perjantaisia jumalanpalveluksia.[5]

Ulamalla ei nykyisin ole samanlaista arvovaltaa kuin islamin alkuaikoina, jolloin heidän konsensuksensa (ijma) teologisista ja lainopillisista asioista määritteli yhteisön käytännöt, minkä vuoksi hallitsijat tarvitsivat ulaman tuen. Turkissa ulama on nykyisin lakkautettu, mutta muualla islamilaisessa maailmassa heillä on yhä merkittävä vaikutus perinteisissä yhteisöissä.[2]

Vuonna 1971 Saudi-Arabian kuningas Faisal I kokosi merkittävimmistä ulaman eli papiston jäsenistä maan virallisen korkeimman ulamaneuvoston, joka toimii kuningashuoneen ja uskonnollisen johdon keskustelufoorumina. Se toimii myös saudijohdon vallan ja politiikan oikeuttajana, ja saudit ovat hakeneet siltä tarvitsemansa hyväksynnät erilaisiin kiistanalaisiin päätöksiinsä, kuten Yhdysvaltojen sotilastukikohtien perustamisen sallimiselle. Kuningas Fahdin aikana ulama ja kuningas tapasivat viikoittain Riadissa.[6]

  1. Ulema Oxford Reference. 2021.
  2. a b ulama Encyclopaedia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 15.11.2014.
  3. Ottappilakkool, s. 21.
  4. Ottappilakkool, s. 22–23.
  5. Ottappilakkool, s. 27–28.
  6. U.S. Library of Congress: The Ulama U.S. Library of Congress, Country Studies. Viitattu 15.11.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]