Lähdekoodi sivulle Vihapuhe

{{Syrjintä}}
{{Viestinnän vinoumat}}
[[Tiedosto:Virgin SIM card in Poland with the slogan of the campaign against hate speech "Words have power, use them wisely".jpg|pienoiskuva|SIM-kortti Puolassa vihapuheen vastaisen kampanjan iskulauseella "Sanoilla on voimaa, käytä niitä viisaasti"]]
'''Vihapuhe''' tarkoittaa [[viha]]n leimaamaa kielenkäyttöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/vesa_heikkinen?5400_a=comment&5400_m=22000&%253Butm_medium=facebook&%253Butm_source=dlvr.it|nimeke=Paljon puhetta vihapuheesta|julkaisu=Kotimaisten kielten keskus|viitattu=2017-04-17|ajankohta=2009-06-04 }}</ref> ''[[Kielitoimiston sanakirja]]n'' mukaan vihapuhe on varsinkin [[vähemmistö]]ihin kohdistuvaa vihaa tai suvaitsemattomuutta ilmaisevaa tai niihin [[Yllytys|yllyttävää]] puhetta.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/vihapuhe|nimeke=Kielitoimiston sanakirja|julkaisu=www.kielitoimistonsanakirja.fi|viitattu=2017-04-17}}</ref> Se voi kohdistua kuitenkin myös valtaväestöön.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005739531.html|nimeke=Vihapuhe voi olla jopa sananvapauden väärinkäyttöä – Missä menee hyväksytyn ja kielletyn sananvapauden raja?|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=1.7.2018|viitattu=18.6.2022|arkisto=https://web.archive.org/web/20180704213514/https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005739531.html|arkistoitu=4.7.2018}}</ref> Vihapuhetta ei ole määritelty [[Suomen laki|Suomen lainsäädännössä]], eikä rikoslaki tunne sitä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.poliisi.fi/vihapuhe|nimeke=Poliisi - Viharikos ja vihapuhe|julkaisu=www.poliisi.fi|viitattu=2020-09-20}}</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10948460|nimeke=Poliisi: Vihapuhetta tutkivia poliiseja on enintään kymmenen – se ei ole syy resurssipulaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-09-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Termi on yleiskielessä ja julkisessa keskustelussa muodostunut käsitteenä tulkinnanvaraiseksi.<ref name=":0" /> Akateeminen yhteisö tai viranomaiset eivät myöskään ole tuottaneet yksiselitteistä vihapuheen määritelmää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://netn.fi/artikkeli/syrjivan-kielenkayton-rajoilla-vihapuheen-performatiivisuus-funktionalistisen|nimeke=Syrjivän kielenkäytön rajoilla – Vihapuheen performatiivisuus funktionalistisen kielentutkimuksen näkökulmasta|julkaisu=niin & näin|viitattu=2021-02-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":3" /> Vihapuhe on yleistä erityisesti verkossa, jolloin se voi saada [[Digitaalinen väkivalta|digitaalisen väkivallan]] muotoja.{{lähde|15.6.2023}}

Suomalainen vihapuheen käsite tulee englanninkielisestä ilmaisusta ''hate speech,''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-6975170|nimeke=Vihapuhe on vasta kuusivuotias|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-04-17}}</ref> joka alkoi yleistyä 1990-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://books.google.com/ngrams/graph?content=hate+speech&year_start=1975&year_end=2019&corpus=26&smoothing=3|nimeke=hate speech|julkaisu=Google Ngram Viewer|viitattu=18.6.2022}}</ref> Sana on silti  tunnettu suomen kielessä jo ainakin 1800-luvulla.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/vihapuhe_ei_olekaan_uusi_trendisana_arvaatko_mista_se_on_peraisin|Nimeke=Vihapuhe ei olekaan uusi trendisana – arvaatko mistä se on peräisin?|Tekijä=Pippuri, Outi|Julkaisu=Me Naiset|Julkaisupaikka=|Ajankohta=9.10.2015|Julkaisija=Sanoma Oy|Tiedostomuoto=|Selite=|Viitattu=23.3.2019. Aleksis Kiven teoksessa "Nummisuutarit" suutarimestari Topias toteaa vaimonsa Martan piikikkäiden sanojen olevan vihapuhetta: "Eskoni tyhmä? Tämä on vale ja vihapuhe kateudesta nousnut.|Kieli=}}</ref>

== Määritelmiä ==
Yleiskielessä ja julkisessa keskustelussa käytetty vihapuhe on käsitteenä tulkinnanvarainen.<ref name=":0" /> Jotkut määritelmät ovat sisällöllisesti neutraaleja, toisissa vihapuhetta määritellään sen kohteen mukaan.<ref name=":5">Saresma ym. 2022, s. 16-17</ref>

=== Neutraalit määritelmät ===
[[Valtakunnansyyttäjänvirasto]]n vuonna 2012 tekemässä raportissa vihapuheella tarkoitettiin "sellaisia lausumia, joissa lausumien kohdetta uhataan, solvataan, panetellaan tai muuten loukataan rangaistavalla tavalla."<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.valtakunnansyyttajanvirasto.fi/material/attachments/valtakunnansyyttajanvirasto/vksvliitetiedostot/tyoryhmat/6Jqa1QEsJ/17-34-11_tyoryhmaraportti.pdf|nimeke=Rangaistavan vihapuheen levittäminen Internetissä:
Rangaistavan vihapuheen määrittäminen ja rikosoikeudellisen vastuun kohdentuminen erilaisiin Internetissä toimiviin toimijoihin|tekijä=Valtakunnansyyttäjävirasto|julkaisu=|ajankohta=21.12.2012|julkaisija=Valtakunnansyyttäjävirasto|viitattu=20.9.2020|arkisto=https://web.archive.org/web/20201024092304/https://www.valtakunnansyyttajanvirasto.fi/material/attachments/valtakunnansyyttajanvirasto/vksvliitetiedostot/tyoryhmat/6Jqa1QEsJ/17-34-11_tyoryhmaraportti.pdf|arkistoitu=24.10.2020}}</ref>

Sisäministeriön periaatepäätöksessä 19. joulukuuta 2019 vihapuhetta ei määritellä, mutta päätös katsoo sitä olevan eritasoista. Lievä vihapuhe kylvää epäilystä vastaanottajan mieleen, kun taas täysimittainen halventaa ja mitätöi kohdettaan.<ref name=":3">{{Kirjaviite|Tekijä=Sisäministeriö|Nimeke=Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma 2019–2023|Vuosi=2020|Sivu=51|Julkaisija=Sisäministeriön julkaisuja 2020:1}}</ref>

[[Israel]]ilaisten tutkijoiden vuonna 2019 esittämä malli esittää vihapuheen tunnistamiseen viisi yleiskriteeriä:
# Vihapuheen tunnistamisen peruskriteeri on, onko puheen kohteena ryhmä vai yksilö ryhmän jäsenenä? Se erottaa vihapuheen muusta vahinkoa tuottavasta puheesta, kuten [[Herjaus|herjauksesta]], [[Kiusaaminen|kiusaamisesta]] ja henkilökohtaisista uhkauksista.
#Ilmaiseeko puhe vihaa? Pyritään tunnistamaan pelkkä vihapuheen olemassaolo pikemminkin kuin sen äärimmäisyys. Kuuluuko vihapuheeseen kiellettyjä ilmaisuja ja [[Symboli|symboleita]] tai [[konteksti]]in perustuvia tavoitteita.
# Voisiko puhe aiheuttaa vahinkoa yksilölle tai ryhmälle? Pyrkiikö sisältö aiheuttamaan lisävahinkoa itse puheen lisäksi?
# Onko puhujan tarkoituksena aiheuttaa vahinkoa?
# Kiihottaako puhe sosiaalisesti ei-toivottuihin toimiin?<ref name="dealing">{{Kirjaviite|Tekijä=Medzini, Rotem ja Altshuler, Tehilla Shwartz|Nimeke=Dealing with Hate Speech on Social Media|Vuosi=2019|Luku=Abstract|Sivu=7-9|Julkaisija=Israel Democracy Institute (RA)|Isbn=978-965-519-257-5|Kieli={{en}}|www=https://en.idi.org.il/media/12962/dealing-with-hate-speech-on-social-media.pdf?|Viitattu=2.7.2019}}</ref> 
=== Kohderyhmään liittyvät määritelmät ===
''[[Kielitoimiston sanakirja]]'' määrittelee vihapuheen varsinkin vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa ja suvaitsemattomuutta ilmaisevaksi tai niihin yllyttäväksi puheeksi.<ref name=":2" /> 

[[Euroopan neuvosto]]n ministerikomitean suosituksessa R (97) (20) vihapuhe on määritelty seuraavasti:

{{Sitaatti|Vihapuhetta ovat kaikki ilmaisumuodot, jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, [[Antisemitismi|antisemitismiä]] tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen. Tämä koskee niin [[Aggressiivisuus|aggressiivista]] suvaitsematonta [[Kansallismielisyys|kansallismielisyyttä]] kuin vähemmistöjen, [[Siirtolainen|siirtolaisten]] ja siirtolaistaustaisten ihmisten [[syrjintä]]ä ja vihamielisyyttä heitä kohtaan."<ref name= "van" />}}[[Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio|Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio]] (ECRI) antoi erittäin pitkän määritelmän vihapuheelle vuonna 2015. Vihapuhe perustuu aiheettomalle oletukselle jonkun ihmisen tai ihmisryhmän paremmuudesta, lietsoo väkivaltaan tai syrjintään ja heikentää näin vähemmistöryhmien arvostusta ja vahingoittaa sosiaalista koheesiota.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=ECRI|Otsikko=ECRI general policy recommendation no. 15 on combating hate speech|Julkaisu=CRI(2016)15|Ajankohta=31.3.2016|Julkaisija=Council of Europe|www=https://rm.coe.int/ecri-general-policy-recommendation-no-15-on-combating-hate-speech/16808b5b01}}</ref> ECRI:n määritelmän mukaan vihapuhetta saattoi olla myös <blockquote>''tiettyjen kiisteltyjä tai poleemisia aiheita käsittelevien uutisten tai muun materiaalin jakaminen ja linkittäminen niitä välttämättä edes kommentoimatta. Vihapuheen tuottamista voi siis olla myös uutisten aktiivinen, valikoiva levittäminen ja niiden välittämän sanoman toistaminen''.<ref name=":5" />   </blockquote>

== Rangaistavuus ==
Vihapuhetta ei ole erikseen määritelty rikoslainsäädännössä.<ref name="van">{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76633/omso_7_2016_vipu-raportti_158_s.pdf|nimeke=”Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä”. Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin.|tekijä=Nita Korhonen, Laura Jauhola, Olli Oosi, Hannu-Pekka Huttunen|julkaisu=Selvityksiä ja ohjeita 7/2016|ajankohta=2016|julkaisija=Oikeusministeriö|Selite=s. 22|viitattu=2017-04-17}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> [[Sananvapaus]] on turvattu sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa että [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslaissa]]. Sen piiriin kuuluvat myös sellaiset tiedot ja mielipiteet jotka koetaan esimerkiksi järkyttävinä, häiritsevinä tai epämiellyttävinä.<ref name=":0" /> Lainsäädäntö kuitenkin rajoittaa sananvapautta niin, että muun muassa [[kunnianloukkaus]], [[uskonrauhan rikkominen]], [[Kiihotus kansanryhmää vastaan|kiihottaminen kansanryhmää vastaan]] ja [[laiton uhkaus]] ovat rangaistavia tekoja.<ref name=":0" /><ref name="loppurap">{{Verkkoviite|osoite = https://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/55559_53788_Vihapuheiden_tehostettu_torjunta_raportti.pdf?461b1875c65bd488|nimeke=Vihapuheiden ja -rikosten torjuntaan liittyvän toimintasuunnitelman valmistelua koskevan työryhmän loppuraportti|julkaisu=|julkaisija=Poliisihallitus|viitattu=17.4.2017|tekijä=|ajankohta=}}</ref>

Yhdysvalloissa ei ole vihapuhelakeja, koska korkein oikeus on toistuvasti todennut sellaisten rikkovan perustuslain 1. lisäyksen takaamaa sananvapautta.<ref name="volokh">{{cite web|last1=Volokh|first1=Eugene|title=No, there's no "hate speech" exception to the First Amendment|url=https://www.washingtonpost.com/news/volokh-conspiracy/wp/2015/05/07/no-theres-no-hate-speech-exception-to-the-first-amendment/|website=The Washington Post|date=5 May 2015|access-date=25 June 2017}}</ref> Yhdysvaltalaiset media-alan yritykset [[Facebook]], [[Google]], [[Microsoft]] ja [[Twitter]] alkoivat vuonna 2016 noudattaa [[Euroopan unioni]]n kehotusta tutkia "useimmat aiheelliset pyynnöt laittoman vihapuheen poistamisesta" 24 tunnin kuluessa.<ref name="guardian-euhatespeech">{{verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/technology/2016/may/31/facebook-youtube-twitter-microsoft-eu-hate-speech-code|nimeke=Facebook, YouTube, Twitter and Microsoft sign EU hate speech code|julkaisu=The Guardian|luettu=7.6.2016|kieli={{en}}}}</ref> 

== Esiintyminen ==
Rangaistavasta vihapuheesta tehtyjen rikosilmoitusten määrät lisääntyivät vuosina 2015–2019 verrattuna sitä edeltävään aikaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10950525 | Nimeke = Ulkoisesti poikkeavien ihmisten pilkkaus on yleistynyt – Vihamielisyys Suomessa näyttää lisääntyvän, ja tässä jutussa asiantuntijat pohtivat miksi | Tekijä = Karppinen, Kirsi | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 8.9.2019 |Julkaisija = Yleisradio | Viitattu = 9.9.2019 }}</ref>

[[Suomen oikeusministeriö|Oikeusministeriön]] raportin mukaan 97 prosenttia suomenkielisen [[internet]]in vihapuheesta esiintyy erilaisilla [[Keskustelupalsta|keskustelupalstoilla]]<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163022|nimeke=Tekoälyn hyödyntäminen vihapuheen seurannassa|tekijä=Laura Kettunen, Mari-Sanna Paukkeri|julkaisu=julkaisut.valtioneuvosto.fi|ajankohta=2021-04-22|viitattu=2021-04-22|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20210422071945/https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163022|arkistoitu=2021-04-22}}</ref>. Eniten vihapuhetta julkaiseva keskustelupalsta on [[Ylilauta]], jossa tuotetaan 96 prosenttia netin kaikesta vihapuheesta<ref name=":4" />. Selvästi pienempiä määriä vihapuhetta tuotettiin [[Suomi24|suomi24.fi:ssä]], [[Homma|Hommaforumissa]] ja [[Vauva.fi|vauva.fi:ssä]].<ref name=":4" /> Hommaforum kuitenkin piti kärkipaikkaa vihapuheen pitoisuudessa, sillä sen viesteistä 8,7 prosenttia oli vihapuhetta<ref name=":4" />. Toisella sijalla oli Ylilauta, jossa vihapuhetta oli 5,9 prosenttia viesteistä<ref name=":4" />. Hommaforum väitti vastineessaan, että sen osuus vihapuheesta oli raportissa laskettu väärin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://cms.hommaforum.org/images/stories/vihapuheselvitys/Homman-vihapuhe-vastine.pdf|nimeke=Vihapuheen hyödyntäminen tekoälyn seurannassa|tekijä=Hommaforumin moderaatio|ajankohta=22.7.2021|viitattu=18.6.2022|arkisto=https://web.archive.org/web/20220330065237/https://cms.hommaforum.org/images/stories/vihapuheselvitys/Homman-vihapuhe-vastine.pdf|arkistoitu=30.3.2022}}</ref>

== Esiintyminen sukupuolen mukaan ==
Valtioneuvoston kanslian julkaiseman "Viha vallassa" -tutkimuksen kyselyvastausten perusteella suomalaisista kuntapäättäjistä naiset (42 %) katsoivat saaneensa  vihapuhetta miehiä (28 %) enemmän.<ref>Knuutila ym. 2019, s. 25</ref> Tutkimuksessa koottujen tilastojen mukaan merkittävän määrän vihaviestejä saaneiden joukossa oli todellisuudessa kaksi kertaa enemmän miehiä (41) kuin naisia (19), ja miehet saivat myös kokonaisuudessaan enemmän vihaviestejä kuin naiset.<ref>Knuutila ym. 2019, s. 83</ref> Näitä lukuja ei tutkimuksessa raportoitu.

Pew Research -tutkimuslaitoksen mukaan miehet (44 %) kokivat USA:ssa naisia (37 %) enemmän häirintää verkossa. Miehiä kutsuttiin naisia useammin loukkaavilla nimityksillä ja heitä uhattiin fyysisesti naisia enemmän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.pewresearch.org/internet/2017/07/11/online-harassment-2017/|nimeke=Online Harassment 2017|ajankohta=11.7. 2017|julkaisija=Pew Research Center}}</ref> Myös Britanniassa konservatiiviset ja miespoliitikot saivat muita enemmän vihapostia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://arxiv.org/abs/1904.11230|nimeke=Online Abuse of UK MPs from 2015 to 2019: Working Paper|tekijä=Mark A. Greenwood, Mehmet E. Bakir, Genevieve Gorrell, Xingyi Song, Ian Roberts, Kalina Bontcheva|julkaisija=Cornell University|viitattu=26.4.2023}}</ref>

== Seuraukset ==
Poliisin vuonna 2016 julkaiseman raportin mukaan vihapuheella ja viharikoksilla on yhteys väkivaltaiseen [[Radikalisoituminen|radikalisoitumiseen]] ja [[ekstremismi]]in. Vihapuhe voi kannustaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä [[Viharikos|viharikoksiin]] tai liittymään väkivaltaiseen ekstremistiseen toimintaan. Raportin mukaan vihapuheen ja viharikosten kohteena olevien yksilöiden ja ryhmien riski radikalisoitua lisääntyy erityisesti heidän kokiessaan, että yhteiskunta ja viranomaiset eivät riittävällä tavalla puutu asiaan ja turvaa heidän oikeuksiaan. <ref name="loppurap" /> Kirjailija [[Jarkko Tontti|Jarkko Tontin]] mukaan asiassa vedotaan usein esimerkkiin [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallasta]], missä natsien vihapuhetta ei pantu kuriin. Todellisuudessa siihen puututtiin erittäin voimakkaasti oikeustoimin. Satoja vasemmistolaisia ja oikeistolaisia lehtiä lakkautettiin, ja natsilehti ''[[Der Stürmer|Der Stürmerin]]'' päätoimittaja [[Julius Streicher]] pantiin vankilaan. Siitä muodostui kuitenkin natseille propagandavoitto.<ref>Tontti 2022, s. 67–68</ref>

Valtioneuvoston Verkkoviha- tutkimuksessa todettiin, ettei vihapuheella ja viharikoksilla ollut yhteyttä: vaikka vihapuherikosten määrä kasvoi, epäiltyjen viharikosten määrä väheni.<ref>Saresma ym. 2022, s. 142</ref>

==Toimenpiteitä Suomessa==
Poliisi sai vuoden 2017 alussa 8,5 miljoonan euron määrärahan vihapuheen vastaiseen työhön. Poliisiylijohtaja [[Seppo Kolehmainen|Seppo Kolehmaisen]] mukaan täällä palkattiin 200 poliisia vihapuheen tutkimus- ja torjuntatyöhön.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.aamulehti.fi/kotimaa/vihaviestien-maara-ja-sisalto-tolkutonta-poliisiylijohtaja-kolehmainen-saa-vihapostia-itsekin-24285693/ |Nimeke=”Vihaviestien määrä ja sisältö tolkutonta” – poliisiylijohtaja Kolehmainen saa vihapostia itsekin |julkaisija=Aamulehti.fi |viitattu=2017-09-10 |arkisto=https://web.archive.org/web/20170910220923/https://www.aamulehti.fi/kotimaa/vihaviestien-maara-ja-sisalto-tolkutonta-poliisiylijohtaja-kolehmainen-saa-vihapostia-itsekin-24285693/ |arkistoitu=2017-09-10 }}</ref> Vuonna 2019 poliisi arvioi, että rangaistavan vihapuheen tutkimiseen on varattu kaikkiaan noin 10 [[Henkilötyövuosi|henkilötyövuotta]].<ref name=":1" />

Vuonna 2019 sisäministeriö julkaisi arkkipiispa (emeritus) [[Kari Mäkinen|Kari Mäkisen]] johtaman työryhmän raportin vihapuheen kitkemisestä<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mäkinen, Kari ja työryhmä|Nimeke=Sanat ovat tekoja : Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen|Vuosi=2019|Julkaisija=Sisäministeriö|www=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161613}} {{Wayback|1=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161613 |päiväys=20220622103123 }}</ref> ja valtioneuvosto raportin "Viha vallassa", joka selvitti vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.<ref name=":6">{{Kirjaviite|Tekijä=Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma,
Paula Haara & Reeta Pöyhtäri|Nimeke=Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon|Vuosi=2019|Sivu=25, 83|Julkaisija=Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:57|www=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161812/57_19_Viha%20vallassa_Vihapuheen%20vaikutukset%20_Netti%20.pdf?sequence=8&isAllowed=y|Viitattu=18.6.2022}} {{Wayback|1=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161812/57_19_Viha%20vallassa_Vihapuheen%20vaikutukset%20_Netti%20.pdf?sequence=8&isAllowed=y |päiväys=20220518043111 }}</ref> Vuonna 2021 Valtioneuvosto julkaisi raportin [[tekoäly]]n käytöstä vihapuheen seurannassa.<ref name=":4" /> Vuonna 2022 Valtioneuvosto julkaisi tutkimuksen "Verkkoviha" vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostoista, toimintamuodoista ja motiiveista.<ref>Saresma ym. 2022</ref>

== Arvostelua ==
Vihapuheen rajoittamista koskeva arvostelu on todennut, että käsitettä "vihapuhe" on ollut mahdoton täsmällisesti määritellä, ja sen takia vaarana on lukea "vihapuheeksi" myös sellaista viestintää, joka todellisuudessa kuuluu normaalin sananvapauden piiriin.<ref>Tontti 2022, s. 104</ref>  

* [[Toimittajat ilman rajoja]] -järjestö arvosteli Saksan vihapuhetta rajoittavan lain vievän uskottavuutta länsimaiden sananvapausvaatimuksilta Turkissa, Venäjällä ja Kiinassa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005453832.html|tekijä=Tampereen yliopiston journalistiikan vierailuprofessori Jussi Pullinen|nimeke=Jussi Pullisen essee: Somen piti pelastaa maailma, mutta nyt sitä pidetään jopa uhkana demokratialle – Saksa aloitti jo netin suitsimisen, vaikka ankara sääntely voi pilata palvelut|ajankohta=19.11.2017|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
* ''Sananvapauden rajoittaminen terrorismin tai vihapuheen varjolla uhkaa johtaa entistä totalitaarisempiin hallintoihin'', varoitti sananvapautta puolustavan [[Pen]]-kirjailijajärjestön Suomen-osastoa johtava [[Venla Hiidensalo]].<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005666405.html|nimeke=Kun maan johtajilta loppuu huumorintaju, vapaa sana on vaarassa – HS:n sananvapauskeskustelu kiinnitti huomiota riippumattoman median ahdinkoon|ajankohta=3.5.2018|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref>
* Apulaisprofessori [[Markku Jokisipilä|Markku Jokisipilän]] mukaan nykyinen rikoslaki riittää, koska se sallii puuttumisen "laittomiin uhkauksiin, kunnianloukkauksiin, syrjintään ja vainoon", mutta sen laajentaminen on ilmiselvä riski sananvapaudelle.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11931598| nimeke=Kansanedustajan mielestä vihapuhelakeja pitäisi kiristää, politiikan tutkija jyrkästi eri mieltä – "Kaikkia keskusteluja ei tarvitse lukea"| ajankohta=14.5.2021| julkaisu=Yle Uutiset}}</ref> Hän totesi puheenvuorojen vihapuheesta olevan usein poliittisesti motivoituneita yrityksiä poistaa tietyt näkemykset julkisesta keskustelusta, mitä moniarvoisessa yhteiskunnassa ei pitäisi tehdä.<ref>{{verkkoviite| osoite=https://www.verkkouutiset.fi/tutkija-ylella-sananvapautta-yritetaan-rajoittaa-vihapuheen-nimissa/| nimeke=Tutkija Ylellä: Sananvapautta yritetään rajoittaa vihapuheen nimissä| ajankohta=15.5.2021| julkaisu=Verkkouutiset}}</ref>

== Katso myös ==
* [[Cynical Theories|Cynical theories]]
*[[Holokaustin kiistäminen]]
* [[Kiihotus kansanryhmää vastaan]]
* [[Poliittinen korrektius]]
* [[Sananvapaus]]
* [[Viharikos]]
* [[Poliisin vihapuhetutkintaryhmä]]
* [[Rauhanlaki-aloite]]

== Lähteet ==

* {{Kirjaviite|Tekijä=Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Tuija Saresma, Paula Haara, Reeta Pöyhtäri|Nimeke=Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon|Vuosi=2019|Julkaisija=Valtioneuvoston kanslia|www=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161812}} {{Wayback|1=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161812 |päiväys=20230426102251 }}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Tontti, Jarkko|Nimeke=Tarkoituksista ja keinoista|Vuosi=2022|Julkaisija=Docendo|Isbn=978-952-382-404-1}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Tuija Saresma, Reeta Pöyhtäri, Aleksi Knuutila, Heidi Kosonen, Marko Juutinen, Paula Haara, Urho Tulonen, Kaarina Nikunen, Jenita Rauta|Nimeke=Verkkoviha. Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit|Vuosi=2022|Julkaisija=Valtioneuvoston kanslia|www=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164244}} {{Wayback|1=https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164244 |päiväys=20230426095727 }}

=== Lähteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* Maasilta, Mari & Nikunen, Kari (toim.): ''Pakolaisuus, tunteet ja media.'' Tampere : Vastapaino, 2018. ISBN 978-951-768-620-4.
* {{Kirjaviite | Tekijä=Neuvonen (toim.) – Nuotio – Pöyhtäri – Hannula – Löytömäki – Rautiainen | Nimeke=Vihapuhe Suomessa | Julkaisija=Edita Publishing Oy | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2015 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Nummelin, Juri (toim.) | Nimeke = Oikeiston vihapuhetta: 1900-1950 |Sivu=| Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Savukeidas | Vuosi = 2014 | ISBN = 978-952-268-105-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Nummelin, Juri (toim.) | Nimeke = Vasemmiston vihapuhetta: 1900-1950 |Sivu=| Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Savukeidas | Vuosi = 2014 | ISBN = 978-952-268-106-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pöyhtäri, Reeta – Haara, Paula – Raittila, Pentti | Nimeke=Vihapuhe sananvapautta kaventamassa | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2013 | Julkaisupaikka=Tampere | Isbn=978-951-44-9248-8 | www=http://www.hssaatio.fi/wp-content/uploads/2013/11/Vihapuhe-sananvapautta..versio_PAINOVERSIO_21.10.13.pdf }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vitikka, Elina | Nimeke=Vihapuhetta vai ei? Reseptioanalyysia vihapuheen kielestä ja kontekstista | Selite=Pro gradu | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2014 }}

== Aiheesta muualla ==
* [https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000420226.html Apulaisvaltakunnansyyttäjä arvostelee poliitikkoja maahanmuuttajien leimaamisesta.] ''Ilta-Sanomat'' 3.8.2011.
* Kontula, Anna: [http://www.tamperelainen.fi/blogit/anna-kontula/69321-vihasanoista-tekoihin Vihasanoista tekoihin] {{Wayback|1=http://www.tamperelainen.fi/blogit/anna-kontula/69321-vihasanoista-tekoihin |päiväys=20110920191419 }}. ''Tamperelainen'' 6.9.2011.
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/04/19/vihapuheen-lisaantyminen-kertoo-yhteiskunnan-muutoksesta Vihapuhe Elävässä arkistossa]
* [https://yle.fi/uutiset/3-6590408 "Me tiedämme missä asut."] Yle.fi.
* [http://www.ihmisoikeusraportti.fi/syrjityt-suomalaiset%20Syrjityt%20suomalaiset Syrjityt suomalaiset.]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Ihmisoikeusraportti
* Schoultz, Vera: [https://university.helsinki.fi/fi/uutiset/kielentutkija-auttaa-tunnistamaan-vihapuheen Kielentutkija auttaa tunnistamaan vihapuheen.] {{Wayback|1=https://university.helsinki.fi/fi/uutiset/kielentutkija-auttaa-tunnistamaan-vihapuheen |päiväys=20150319115213 }} Helsingin yliopisto 10.12.2014.
* {{Verkkoviite| nimeke = Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö vihapuheen osalta. | osoite = http://www.echr.coe.int/Documents/FS_Hate_speech_ENG.pdf | Julkaisupaikka= Strasbourg | julkaisija = European Court of Human Rights Press Unit | | kieli = {{en}} }}

{{Verkkorikollisuus ja nettikiusaaminen}}
[[Luokka:Syrjintä]]
[[Luokka:Sosiaalinen media]]