Lähdekoodi sivulle Tiibet

{{lupaava}}
[[Kuva:Tibet-claims.jpg|340px|thumb|Keltaisella, oranssilla ja punaisella on merkitty suur-Tiibetin alue<ref name="Nimetön-rG6L-1">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10−11.</ref>. Keltaisella ja vihreällä (lännessä) on merkitty Tiibetin autonominen alue, joka perustettiin vuonna 1965 osaksi Kiinan kansantasavaltaa. Turkoosi alue kaakossa on Intian hallinnassa oleva tiibetiläinen alue [[Tawang]], jota Kiina vaatii itselleen<ref name="timesofindia" />. Violetilla tiibetiläiseen kulttuuripiiriin historiallisesti kuuluvia alueita.]]
'''Tiibet''' ({{k-bo|བོད}}, [[Wylie-translitteraatio]]: ''Bod''; kiinaksi {{K-zh-|first=t|s=藏区|t=藏區|p=Zàngqū}}) on [[tiibetiläiset|tiibetiläisten]] asuttama [[Tiibetin ylänkö|ylänköalue]] [[Aasia]]ssa. Tiibetiläiset puhuvat [[Tiibetin kieli|tiibetin kieltä]]. [[Tiibetinbuddhalaisuus|Buddhalaisuudella]] ja [[dalai-lama]]lla on keskeinen rooli tiibetiläisten identiteetissä. Tiibetin keskuskaupunki on [[Lhasa]].

Tiibetillä on pitkä [[Tiibetin historia|historia]], ja se on ollut vuoroin itsenäinen ja vuoroin valloitettu. [[Kiina]] miehitti Tiibetin 1950-luvun alussa, minkä jälkeen Keski-Tiibetistä tuli [[Tiibetin autonominen alue]] ja yksi Kiinan 27 [[Kiinan alueellinen hallinto|maakunnasta]]. Tiibetiläisiä asuu myös muissa Länsi-Kiinan maakunnissa, ja vuoden 1959 epäonnistuneen [[Tiibetin kansannousu 1959|kansannousun]] seurauksena tiibetiläisiä pakolaisia elää runsaasti etenkin [[Intia]]ssa.

Tiibetin poliittinen asema on kiistanalainen. Sillä on [[Tiibetin pakolaishallitus|maanpaossa oleva hallitus]], joka tavoittelee alueelle [[Autonomia|autonomiaa]]<ref name="bower" />, ja sitä radikaalimpi itsenäisyysliike, jolle autonomia ei riitä.<ref name="yle-kriisi" /> Yksikään [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] jäsenmaa ei ole tunnustanut Tiibetin pakolaishallitusta.

== Maantiede ==
[[Tiedosto:YangpachenValley.jpg|pienoiskuva|Yangpanchen-laaksoa Tiibetissä.]]
Tiibetin pinta-ala on noin kaksi miljoonaa neliökilometriä. Se rajoittuu etelässä ja lännessä [[Himalaja]]n ja [[Karakorum]]in vuoristoon, pohjoisessa [[Gobi|Gobin autiomaahan]] ja idässä [[Sichuanin alanko]]on.<ref name="janhunen-10">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10.</ref>

[[Tiibetin ylänkö]] on maailman suurin [[Vuoristo|vuoristoalue]] ja korkeimmalla sijaitseva [[ylänkö]]<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20120114042159/http://www1.chinaculture.org/library/2003-09/24/content_26614.htm | Arkistoitu = 14.1.2012 | Nimeke =Highest Plateau | Julkaisija = ChinaCulture.org | Viitattu = 9.4.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>, ja sitä kutsutaankin joskus ”maailman katoksi”<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 10.</ref><ref name="yle-haave" />. Ylänkö on korkeudeltaan 3&nbsp;000−5&nbsp;000 metriä.<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 151.</ref> Tiibetin pohjoisosien [[Qinghai]]n ylänkö on alavampaa maata kuin etelän ylängöt. Tiibetin alueelta alkavat useimmat Aasian suurimmista joista, itään ja etelään virtaavat [[Keltainenjoki]], [[Jangtse]], [[Mekong]], [[Salween]] ja [[Brahmaputra]].<ref name="janhunen-10" />

Tiibetin ydinaluetta on Keski-Tiibet, joka käsittää nykyisen [[Tiibetin autonominen alue|Tiibetin autonomisen alueen]]. Sen ympärillä olevia tiibetiläisiä alueita ovat pohjoisen [[Amdo]] ja [[Kham]], jotka kuuluvat Kiinan Qinghain, [[Gansu]]n, [[Sichuan]]in ja [[Yunnan]]in maakuntiin, sekä etelässä [[Pakistan|Pakistanin]], [[Nepal|Nepalin]] ja Intian valtioiden alueella sijaitsevat [[Ladakh]]in, [[Zanskar]]in, [[Mustang (alue)|Mustang]]in ja [[Sikkim]]in sekä itsenäinen [[Bhutan|Bhutanin]] kuningaskunta niitä ympäröivine alueineen.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 12.</ref> Tiibetin suurimpia ja tärkeimpiä kaupunkeja ovat [[Lhasa]], [[Shigatse]], [[Labrang]], [[Xining]] ja [[Dartsedo]].<ref name="Nimetön-rG6L-1"/>

===Luonto ja ilmasto===
Suurin osa Tiibetin maastosta on karua eikä sovi asutukseen. Keski- ja pohjoisosissa on laajoja [[aavikkoaro]]ja, [[aavikko|aavikoita]] ja [[vuoristokasvillisuus|vuoristokasvillisuutta]]. Maakunnan väestö onkin keskittynyt hieman tasaisempaan eteläosaan, jonne [[monsuuni]]sateet kesäisin yltävät. Muutoin Tiibetin ilmasto on kuivaa [[ylänköilmasto]]a.<ref name="facta" /><ref name="geo" />

Kaakkois-Tiibetin ilmasto on leuto, ja vuoden [[keskilämpötila]] on siellä 8 °C. Länsi-Tiibetissä keskilämpötila on alle nollan. Lhasan vuorokauden ylin lämpötila on kesä–elokuussa keskimäärin 20–23 °C ja alin 9–10 °C; joulu–tammikuun alin lämpötila on keskimäärin miinus 9–10 °C. Lämpötila voi vaihdella voimakkaasti vuorokauden sisällä. Tiibetin [[sadekausi]] on toukokuusta syyskuuhun, jolloin koko vuoden [[Sadanta|sademäärästä]] saadaan 90 prosenttia. Sateet tulevat Lhasan, [[Shigatse]]n ja [[Chamdo]]n alueilla yleensä öisin. Kaakkois-Tiibetin vuotuinen sademäärä on 5&nbsp;000 mm ja Luoteis-Tiibetin vain 50 mm.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20130116112807/http://www.tibettravel.info/tibet-weather/ | Arkistoitu = 16.1.2013 | Nimeke = Tibet Climate and Weather | Julkaisija =Tibet Travel Info | Viitattu = 9.4.2013}}</ref>

Tiibetin ylängöllä elää harvinaisia eläinlajeja, kuten [[tiibetinantilooppi]], [[tiibetingaselli]], villi [[jakki]], [[kiangi]], [[puolilammas|baraali]], [[lumileopardi]], [[bengalintiikeri]] ja [[mustakaulakurki]].<ref name ="WWF" />

Tiibetin ylängöllä on muun muassa [[Changtang]]in ja [[Arjin Shan]]in luonnonsuojelualueet.

==Historia==
{{Pääartikkeli|[[Tiibetin historia]]}}
===Varhaisvaiheet===
[[Kuva:Songstengampo.jpg|thumb|200px|[[Songtsen Gampo|Songtsän Gampo]], Tiibetin ensimmäinen tunnettu hallitsija 600-luvulla.]]
Tiibet syntyi poliittisena kokonaisuutena ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina [[Tsangpo|Yarlung Tsangpo]]n laaksossa. Valtion ensimmäinen tunnettu hallitsija oli [[Songtsen Gampo]] (629–650), jonka aikana Tiibetistä tuli keskitetty [[Buddhalaisuus|buddhalainen]] valtakunta. [[Tiibetin kieli|Tiibetin kirjakieli]] oli viimeistään jo tuolloin syntynyt, ja buddhalaisten tekstien kääntäminen [[sanskrit]]ista tiibetiksi alkoi. Myös [[buddhalainen taide]] koki tuolloin ensimmäisen kukoistuskautensa.<ref name="muuttuva-12">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 12.</ref>

[[Tiibetin valtakunta]] alkoi laajeta pienempien paikalliskansojen kustannuksella. Tiibet kävi sodan Kiinaa vastaan vuosina 635–636, ja vuosina 763–764 Tiibet valloitti Kiinan pääkaupungin. Tiibet jakaantui vuosiksi 843–1246 useiksi paikallisiksi kuningaskunniksi eikä ole sen jälkeenkään enää toiminut yhtenäisenä valtiona. [[Mongolivaltakunta|Mongolit]] liittivät Tiibetin omaan valtakuntaansa vuonna 1246, mutta tiibetiläinen kulttuuri säilyi elinvoimaisena ja levisi mongolienkin keskuuteen. Vuonna 1578 Tiibetistä tuli [[teokratia]], kun mongolihallitsija [[Altan-kaani]] perusti Tiibetiin [[dalai-lama]]-instituution ja nimitti [[Lama (uskonto)|lama]] [[Sonam Gyatso]]n dalai-lamaksi.<ref name="BBCTL" /> Mongolien valta Tiibetissä päättyi 1720, kun alue siirtyi [[mantšuria]]laiselle [[Qing-dynastia]]lle.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 15–17.</ref>

===Britannian vaikutus===
1800-luvulla Tiibet alkoi noudattaa eristäytynyttä ulkopolitiikkaa tilanteessa, jossa [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]] ja [[Britannia]] kilpailivat vallasta Aasiassa. [[Jesuiitat]] ja [[Kapusiinit|kapusiinimunkit]] olivat perustaneet lähetysaseman Lhasaan jo 1700-luvun alussa, ja tiettävästi ensimmäinen englantilainen oli käynyt alueella 1811. 1800-luvulla tiibetiläiset karkottivat eurooppalaiset maastaan heitä tavatessaan. 1800-luvun puolivälin jälkeen britit lähettivät kahdenkymmenen vuoden ajan intialaisia kartoittamaan Tiibetiä, mutta vasta 1890-luvulla Tiibetin tasankoja päästiin tutkimaan.<ref>Kuohuva vuosisata, sivu 31, Martin Gilbert</ref>

Britannia hyökkäsi Tiibetiin vuonna 1904, minkä seurauksena Etelä-Tiibetin pienet kuningaskunnat lähentyivät [[Brittiläinen imperiumi|brittiläistä imperiumia]]. Bhutania lukuun ottamatta ne tulivat myöhemmin osaksi Intiaa, Nepalia ja Pakistania.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 20.</ref>

===Itsenäisyyden aika 1911–1950===
[[Tiedosto:Flag of Tibet.svg|thumb|left|[[Tiibetin lippu]] itsenäisyyden vuosina.]]
Britannia ja Kiina pelkäsivät Venäjän vaikutuksen lisääntymistä, joten ne solmivat vuonna 1906 sopimuksen, jossa Tiibet laskettiin kuuluvaksi Kiinan [[Etupiiri|etupiiriin]]. Kiina miehitti Tiibetin ensimmäistä kertaa vuosina 1910–1912, mutta Kiinan keisarikunnan kaaduttua Tiibet irtautui Kiinan vaikutuspiiristä, ja [[Kiinan sisällissota|Kiinan sisällissodan]] aikana osapuolet eivät osoittaneet suurta kiinnostusta Tiibetiä kohtaan.<ref name="clark" />

[[Tiibetin kuningaskunta|Keski-Tiibetin itsenäistyttyä]] [[Mantšut|mantšujen]] vallasta vuosiksi 1911–1950 se sai modernin [[Kansallisvaltio|kansallisvaltion]] piirteitä omine hallituksineen, rahajärjestelmineen ja armeijoineen. Maa ei kuitenkaan koskaan saanut kansainvälistä tunnustusta itsenäisyydelleen.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 22.</ref>

=== Kiinan kansantasavallan valtakausi ===

[[Kansan vapautusarmeija|Kiinan kansanarmeija]] marssi Tiibetiin 7. lokakuuta 1950 liittääkseen sen Kiinaan ja aloitti täten [[Kiinan–Tiibetin sota|Kiinan–Tiibetin sodan]]. Vähäisen vastarinnan jälkeen Tiibetin oli taivuttava kiinalaisten teknisesti ja lukumääräisesti ylivoimaisen armeijan edessä.<ref name="history-today" />

Tiibetiläisten johtajat solmivat Pekingin painostuksen alaisina 17-kohtaisen sopimuksen, joka määräsi tiibetiläisten maat sosialisoitaviksi ja jaettaviksi uudelleen. Tiibetiläiset alkoivat kärsiä ruokapulasta, kun suurin osa sadosta jouduttiin luovuttamaan Kiinan keskushallinnolle. Tiibetiläisten vastarintaliike vahvistui ja tilanne kärjistyi Lhasassa maaliskuussa 1959. Kiinan armeija kukisti [[Tiibetin kansannousu 1959|kapinan]] verisesti, 87&nbsp;000 tiibetiläistä sai surmansa ja [[Tenzin Gyatso|dalai-lama]] pakeni Intiaan. Myös tiibetiläisten luostareita, taidetta ja uskonnollisia tekstejä tuhottiin.<ref name="asianhistory" />

====Autonomiseksi alueeksi====
Kiina teki osasta Tiibetiä vuonna 1965 [[Tiibetin autonominen alue|Tiibetin autonomisen alueen]]. Buddhalainen koulutusjärjestelmä korvattiin maallisella, karjatalous [[Sosialisoiminen|sosialisoitiin]] ja yksityisomaisuus takavarikoitiin. [[Kulttuurivallankumous|Kulttuurivallankumouksen]] aikana Tiibetissä hävitettiin paljon perinteistä kulttuuria: buddhalaista taidetta ja esineistöä sekä suuri osa [[Luostari|luostareista]] tuhottiin. Kulttuurivallankumous ja sitä edeltänyt uskonnonvastainen kampanja vaikuttivat suuresti tiibetiläiseen yhteiskuntaan, ja tiibetiläinen kulttuuri säilyi toimintakykyisenä vain Tiibetin ulkopuolella. [[Kiinan talousuudistukset|Kiinan uudistuspolitiikan]] myötä vuoden 1978 jälkeen osa uskonnollisista vapauksista palautettiin Tiibetiin ja hallintoa liberalisoitiin.<ref name="janhunen-31">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 31–35.</ref>

====Autonomia- ja itsenäisyyspyrkimykset====

Kiinan mukaan Tiibet on erottamaton osa Kiinaa, sillä Tiibetin paikallishallinto on [[Yuan-dynastia]]sta lähtien ollut Kiinan keskushallinnon alainen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://zt.tibet.cn/tibetzt/question_e/1/002.htm | Nimeke = Are there any historical facts providing supporting evidence that Tibet has long been an inseparable part of China? | Julkaisija = China Tibet Information Center | Viitattu = 9.4.2013 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20120318214846/http://zt.tibet.cn/tibetzt/question_e/1/002.htm | arkistoitu = 18.3.2012 }}</ref>. Nykyinen dalai-lama on vaatinut Kiinaa antamaan Tiibetille autonomian maan etnisen ja kulttuurin säilymisen turvaamiseksi, mutta hän ei ole vaatinut täyttä itsenäisyyttä<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 35.</ref>. Kiina nujertaa yhä Tiibetin itsenäisyyttä tai suurempia vapauksia vaativat kansanliikkeet. Dalai-laman kuvan hallussapidosta joutuu tänäkin päivänä vankilaan ennalta määräämättömäksi ajaksi.<ref name="yle-haave" />

==Väestö==
{{Pääartikkeli|[[Tiibetiläiset]]}}
[[Kuva:People of Tibet58.jpg|thumb|320px|Tiibetiläisiä perinteisissä asuissaan katselemassa hevosnäytöstä.]]
Tiibetin väestöstä etnisiä tiibetiläisiä on noin 92 prosenttia. Muita kansallisuuksia alueella ovat muun muassa [[han-kiinalaiset]], [[moinbat]], [[lhobat]], [[Hui-kiinalaiset|huit]], [[dengit]] ja [[šerpat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://zt.tibet.cn/tibetzt/question_e/4/058.htm | Nimeke = How many ethnic groups are there in Tibet, and what are their customs? | Tekijä =  | Ajankohta =  | Julkaisija = China Tibet Information Center | Viitattu = 9.4.2013 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20110522075451/http://zt.tibet.cn/tibetzt/question_e/4/058.htm | arkistoitu = 22.5.2011 }}</ref>

Etnisiä tiibetiläisiä on nykyisin yhteensä noin kuusi miljoonaa. Heillä on omat kulttuuriset arvot, [[Tiibetin kieli|oma kieli]], omat sosiaaliset perinteet ja [[Lamalaisuus|oma uskonto]]. Tiibetiläisten omaperäinen aineellinen ja henkinen kulttuuri, kuten vaatetus ja kansanperinne, on hyvin yhtenäinen koko tiibetiläisalueella, ja se on levinnyt myös Tiibetin ulkopuolelle kuten [[Mongolia]]an.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 25.</ref>

Tiibetin ulkopuolella elää nykyisin noin 130&nbsp;000 tiibetiläispakolaista, joista suurin osa Intiassa. Pakolaisvirta Tiibetistä alkoi vuoden 1959 epäonnistuneesta kansannoususta, jolloin nykyinen dalai-lama pakeni maasta Intiaan. [[Dharamsala]]ssa dalai-lama perusti vuonna 1960 Tiibetin pakolaishallituksen, ja hän on tehnyt [[Luettelo 14. dalai lama Tenzin Gyatson ulkomaanmatkoista Intian ulkopuolelle|maailmanmatkoillaan]] Tiibetin poliittista tilannetta tunnetuksi.<ref>Härkönen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 86–88.</ref>

Tiibetiläispakolaisia asuu Intian lisäksi myös Nepalissa ja Bhutanissa. Länsimaissa tiibetiläisiä asui pakolaishallituksen mukaan vuonna 1998 alle 10&nbsp;000, mutta todellinen lukema on luultavasti paljon suurempi. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] asuu noin 7&nbsp;000 tiibetiläistä ja [[Sveitsi]]ssä 3&nbsp;000, ja heitä on paljon myös [[Britannia]]ssa, [[Saksa]]ssa ja [[Ranska]]ssa. Länsimaiden tiibetiläisistä varsinaisia pakolaisia ovat 1960–1970-luvuilla tulleet; myöhemmät tulijat ovat siirtolaisia. Tiibetiläisten yhteisöt länsimaissa ovat edelleen hyvin tiiviitä ja järjestäytyneitä.<ref>Härkönen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 91–95.</ref>

=== Perhe ja koulunkäynti ===
Tiibetiläisperheessä mies hoitaa kodin ulkopuoliset työt, kuten eläintenhoidon ja kaupankäynnin, ja vaimo hoitaa kaikki kotityöt.<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 111.</ref> [[Yhden lapsen politiikka|Kiinan laki]] rajoittaa paimentolaisperheiden lapsiluvun kolmeen ja maanviljelijöiden kahteen. Tiibetissä ei perinteisesti ole käyty koulua, mutta nykyisin osa lapsista käy [[Peruskoulu|peruskoulua]]. Ammatillista jatkokoulutusta on tarjolla kuitenkin vain vähän, ja se on kallista.<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 115–117.</ref>

=== Kieli ===
{{Pääartikkeli|[[Tiibetin kieli]]}}
Tiibetiläiset puhuvat tiibetin kieltä. Uskonnollisessa kirjakielessä käytettävä tiibetin kirjakieli on yhtenäinen, mutta puhekieli eroaa alueittain melko paljon. Jotkin pienet tiibetiläiset väestöt käyttävät muita kieliä äidinkielenään, ja toisaalta esimerkiksi Pakistanin [[Baltit (Pakistan)|baltit]] puhuvat tiibetiä, vaikka ovatkin [[Muslimi|muslimeja]].<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 27.</ref>

===Uskonto===
{{pääartikkeli|[[Lamalaisuus]]}}
[[Kuva:Tibetan prayer wheel.jpg|thumb|120px|Tiibetiläinen [[rukousmylly]].]]
Tiibetin pääuskonto on [[buddhalaisuus]], joka saapui Tiibetiin Intiasta ja nousi maan pääuskonnoksi 600-luvulla<ref name="muuttuva-12" />. Uskonto on Tiibetissä edelleen hyvin näkyvässä ja tärkeässä asemassa, mutta maa on samalla uskonnollisesti suvaitsevainen. Tiibetinbuddhalaisuus eli [[lamalaisuus]] kuuluu [[Mahajana|mahayanabuddhalaisuuden]] piiriin ja on ottanut vaikutteita etenkin Tiibetin paikallisista kansanuskomuksista.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 23.</ref> Tiibetinbuddhalaisuus jakautuu useaan koulukuntaan, joista ''[[nyingma]]'' eli vanha koulukunta on alkuperäisin ja 1300–1400-luvuilla syntynyt ''[[Geluk|gelug]]''-koulukunta nuorin ja samalla johtavin. Näiden ja muiden buddhalaisten koulukuntien lisäksi Tiibetissä vaikuttaa [[bön]]-uskonto, jonka juuret ovat esibuddhalaisessa uskonnossa.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 23–24.</ref>

[[Kuva:Dalailama1 20121014 4639.jpg|thumb|left|140px|Neljästoista Dalai-lama.]]
[[Dalai-lama]] on Tiibetin korkein uskonnollinen auktoriteetti ja maan johtaja, ja hänellä on suuri merkitys tiibetiläisille. Dalai-lama-järjestelmän perusti vuonna 1578 mongolihallitsija Altan-kaani. [[Sonam Gyatso|Sönam Gyatso]], tiibetinbuddhalaisen gelug-koulukunnan kolmas päälama nimettiin silloin taannehtivasti kolmanneksi dalai-lamaksi. Sen jälkeen dalai-laman arvonimi on periytynyt kunkin dalai-laman [[Jälleensyntyminen|jälleensyntymille]], joista nykyinen, neljästoista, on [[Tenzin Gyatso]] (s. 1935). Hän elää [[Maanpako|maanpaossa]] Intiassa ja johtaa pakolaishallintoa. Hänet tunnetaan [[Väkivallaton vastarinta|väkivallattoman vastarinnan]] ja [[Maailmanrauha|maailmanrauhan]] puolestapuhujana, ja hänelle myönnettiinkin [[Nobelin rauhanpalkinto]] vuonna 1989. Dalai-laman jälkeen Tiibetin toiseksi korkein uskonnollinen auktoriteetti on [[panchen-lama]].<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 78–82</ref><ref>Härkönen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 102–103.</ref> Nykyisen dalai-laman maailmanmatkojen sekä Intiaan ja länsimaihin muuttaneiden tiibetiläispakolaisten ansiosta tiibetinbuddhalaisuus on saanut länsimaissa kymmeniätuhansia harjoittajia 1970-luvulta lähtien.<ref>Härkönen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 98–100.</ref>

Tiibetiläiset [[luostari]]t ovat toimineet tärkeinä tiibetiläisyhteisön palvelukeskuksina, jotka ylläpitävät rituaalista tietotaitoa ja suorittavat hengellisiä tehtäviä [[Maallikko|maallikoiden]] puolesta. Vastineeksi maallikot ovat ylläpitäneet luostareita lahjoituksillaan.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 59.</ref> Tiibetin luostareissa harjoitetaan rituaaleja, [[Liturgia|liturgiaa]], [[jooga]]a ja [[dogmatiikka]]a, sekä annetaan [[Initiaatio|initiaatioita]] ja saadaan [[Mystiikka|mystisiä]] kokemuksia. Luostarimaailma on [[Asketismi|askeettinen]], ja luostareissa vallitsee kova kuri. Päivittäisiä rutiineja ohjaavat [[tantra|tantroina]] tunnetut liturgiset ja rituaaliset tekstit.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 40, 47.</ref> Nuoren munkin [[meditaatio]]-opetus luostarissa kestää kolme vuotta, kolme kuukautta ja kolme päivää<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 69.</ref>. Laki sallii nykyisin munkki- ja nunnavihkimyksen normaalisti aikaisintaan 18-vuotiaana, mutta ennen vanhaan vihkimys tehtiin usein jo lapsena<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 122.</ref>.

Tiibetiläiset ovat perinteisesti kantaneet mukanaan [[rukousmylly]]ä (''mani khorlo'' tai ''chökhor''), joka koostuu varresta ja sen ympäri myötäpäivään pyöritettävästä sylinteristä. Rukousmyllyn sisälle on kääritty voimallisia tekstejä sisältäviä paperisuikaleita, ja yhdellä rummun pyörityksellä kaikki tulevat luetuksi. Temppelien seinustoilla on lisäksi rivissä suurikokoisia rukousmyllyjä, jotka pyöräytetään liikkeelle ohikulkiessa.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 34.</ref> Tiibetiläiset käyttävät monia muitakin rituaaliesineitä, kuten [[Rukousnauha|rukousnauhoja]]<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 156−157.</ref>.

== Kulttuuri ==
=== Taide ===
Kankaalle maalattu uskonnollisaiheinen [[thangka]] on ehkä tunnetuin tiibetiläinen taidemuoto. Thangkassa esitetään hengellisiä totuuksia vertauskuvallisessa muodossa, ja se voi toimia myös [[meditaatio]]n apuna.<ref>Halén (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 252–253.</ref>

Tiibetiläiset teekannut ja muut perinteiset käyttö- ja seremoniaesineet ovat hyvin koristeellisia. Muita tunnettuja tiibetiläisiä käsityötuotteita ovat satulat ja matot. Tiibetiläinen taide ja käsityöt tunnetaan voimakkaista väreistään, joita käytetään luostareissa ja uskonnollisissa esineissä, thangkoissa ja seinämaalauksissa, vaatetuksessa, koruissa ja matoissa.<ref>Komppa (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 175–180.</ref>

[[Buddhalainen taide|Buddhalaisessa taiteessa]] ja koristelussa käytetään usein kahdeksaa vanhaa onnea tuovaa symbolia: valkoinen [[Auringonvarjo|päivänvarjo]], [[Kultakala|kultakalapari]], jalokiviruukku, [[Intianlootus|lootus]]kukka, valkoinen [[Kotilot|kotilonkuori]], päättymätön solmu, voitonviiri ja kultainen pyörä. Näitä symboleja käytetään myös hääjuhlissa ja muissa rituaaleissa.<ref>Hyvärinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 194–195.</ref>
[[Kuva:Gau Tibet 2.jpg|thumb|left|140px|Hopeinen gau-amulettikotelo, johon on upotettu turkooseja.]]
Tärkeä tiibetiläinen esine on suojelevia esineitä sisältävä [[gau]]-amulettikotelo, jota kannetaan kaulakorun tapaan, tai muualla kehossa tai vaatteissa, tai remmiin ripustettuna.<ref>Untracht (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 200–203.</ref>

Tiibetiläiset käyttävät paljon [[korukivi]]ä, etenkin [[Turkoosi|turkoosi]]a, punaista [[koralli]]a, [[meripihka]]a, [[Lapislatsuli|lapislatsulia]], [[helmi]]ä ja [[jade]]a. Korukivet ovat pääasiassa tuontitavaraa.<ref>Untracht (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 222.</ref> ''Manikivet'' ovat suurehkoja kivisiä [[Amuletti|amuletteja]], joihin on kaiverrettu tiibetinkielisiä [[Mantra|mantroja]]<ref>Jantunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 237.</ref>.

Pakolaisten myötä länsimaihin kulkeutui runsaasti perinteisiä tiibetiläisiä esineitä, joista on tullut suosittu keräilykohde 1950-luvun jälkeen. Suurin osa tiibetiläisestä [[Antiikki|antiikista]] – veistoksista, thangkoista ja rituaaliesineistä – on peräisin 1800-luvulta ja 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta.<ref>Lammi (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 186–187.</ref> Suuri osa tiibetiläisistä rituaaliesineistä valmistetaan nykyisin Nepalissa<ref>Untracht (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 248.</ref>.

===Arkkitehtuuri===
[[Kuva:White Palace of the Potala.jpg|thumb|Potalan valkoinen palatsi sisältää useita tiibetiläisen arkkitehtuurin tyypillisiä piirteitä.]]
Perinteinen tiibetiläinen [[arkkitehtuuri]] on omaleimaista. Sille on tyypillistä sisäänpäin kallistuvat seinät, rintamuurit, [[Symmetria|symmetrisyys]], [[Perustus|kivijalka]], [[Tasakatto|tasakattoisuus]] sekä mustat ikkunan- ja ovenkehykset.<ref name="heritagefund-architecture" /> Tiibetin tunnetuin rakennus on Lhasassa sijaitseva [[Potala]], joka oli aikoinaan dalai-laman pääasuinrakennus.<ref name="potala"/> Nykyisin Tiibetiin rakennetaan [[Betoni|betonista]] ja [[Rauta|raudasta]] paljon moderneja rakennuksia, jotka ovat syrjäyttämässä perinteisen rakennustyylin<ref name="heritagefund-architecture" />.

=== Ruoka ===
[[Tiibetiläinen keittiö]] on syntynyt Tiibetin korkeuksien ankarissa ilmasto-oloissa paikallisen uskonnon ja tapojen muovaamana.<ref name="what">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tibetdiscovery.com/what-to-eat-and-drink/ | Nimeke = What to Eat in Tibet - Tibetan Cuisine | Julkaisija = Tibet Discovery | Viitattu = 1.8.2014 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20140809214230/http://www.tibetdiscovery.com/what-to-eat-and-drink/ | arkistoitu = 9.8.2014 }}</ref> Koska kasviksia on vaikea viljellä, liha- ja maitoruoat ovat tärkeitä, etenkin [[jakki]], [[nauta]], [[Lampaanliha|lammas]] ja [[vuohi]]. Myös [[ohra]]a viljellään paljon.<ref name="eleven">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yowangdu.com/tibetan-food/tibetan-food.html | Nimeke = How well do you know your Tibetan food? | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = Yowangdu | Viitattu = 1.8.2014 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20140725193539/http://www.yowangdu.com/tibetan-food/tibetan-food.html | arkistoitu = 25.7.2014 }}</ref> Yleisimpiä tiibetiläisiä ruokia ovat esimerkiksi ''tsampa'', ohrajauhoista ja jakin voista tehty leivonnainen, jota voidaan syödä voi-teen tai liha- ja vihannesvellin kanssa; nuudelit (''thenthuk'' tai ''thukpa'') vihannesten kera, kaupunkilaisten suosima aamiainen; sekä ''[[Momo (ruoka)|momot]]'' eli liha- tai vihannesmykyt. Yleisimpiä juomia ovat keitetty [[tee]], johon sekoitetaan [[Ghi|kirkastettua voita]] ja suolaa, makea tee, johon sekoitetaan sokeria, sekä alkoholipitoinen ohraviini (''chang'').<ref name="what" />

==Talous==
[[Tiedosto:Yaks still provide the best way to plow fields in Tibet.jpg|left|thumb|Jakki on yhä tärkein apuväline peltotöissä Tiibetissä.]]
Tiibetissä vallitseva elinkeino on [[maanviljely]] omiin tarpeisiin. Maanviljelyä voidaan harjoittaa vain jokilaaksoissa, minkä vuoksi maatalouden painopiste on [[Karjatalous|karjataloudessa]]. Tärkeimmät kotieläimet ovat [[jakki]], [[lammas]], [[vuohi]] ja [[hevonen]].<ref name="facta" />

Tiibetiläiset on perinteisesti jaettu kolmeen yhteiskuntaryhmään: [[paimentolaiset]], maanviljelijät ja [[Munkki|munkit]]. Maanviljelijät asuvat sijoillaan ja viljelevät etupäässä [[ohra]]a. Paimentolaiset viettävät liikkuvaa elämää ja tuottavat [[liha]]a ja [[voi]]ta. Tiibetiläinen ruokavalio yhdistelee paimentolaisten ja maanviljelijöiden tuotteita. Munkit asuvat maan lukuisissa [[Luostari#Buddhalainen luostarilaitos|luostareissa]], joiden asujaimistoon kuuluu myös suuri joukko apuhenkilökuntaa.<ref>Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 28–30.</ref> Nykyisin myös paimentolaisilla on oltava hallituksen määräysten mukaisesti talviasuttava talo.<ref>Hyytiäinen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 110–111.</ref>

Kiinan [[Kulttuurivallankumous|kulttuurivallankumouksen]] aikana Kiina aloitti paimentolaiskulttuurin alasajon ja [[Sosialisoiminen|sosialisoi]] talousjärjestelmän. Myöhemmin hallintoa [[Liberalismi|liberalisoitiin]].<ref name="Nimetön-rG6L-2">Janhunen (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 31–35.</ref>

Vuoden 1999 jälkeen Tiibetin [[Infrastruktuuri|infrastruktuuria]] on kehitetty: etenkin teitä on parannettu ja matkustusta Tiibetiin siten helpotettu. Tiibetin [[elintaso]] on silti etenkin maaseudulla edelleen alhainen verrattuna muihin Länsi-Kiinan maakuntiin.<ref>Gyamtso (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 141–143.</ref> Maan kehityshankkeista ja matkailutulosta saatava hyöty ei yleensäkään tavoita alueen tiibetiläistä väestöä, jonka kehitystä perinteinen yhteiskuntajärjestelmä edelleen hidastaa.<ref name="Nimetön-rG6L-2"/>

Lhasassa toimii pienimuotoista kevyttä teollisuutta.<ref name="facta" /> Kiina on perustanut Tiibetiin nykyaikaista teollisuutta muun Kiinan mallin mukaan, mutta Tiibetin luonnonolojen, energianlähteiden puutteen ja koulutustason alhaisuuden vuoksi teollisuus on voimakkaasti tappiollista ja toimii tukiaisilla.<ref>Gyamtso (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 147–148.</ref>

===Luonnonvarat===

Tiibetissä on runsaat [[mineraali]]esiintymät: etenkin [[kromi]]a ja [[kupari]]a alueella on runsaasti. Kiina on kulkuyhteyksien kehittämisen myötä 2000-luvulla ryhtynyt hyödyntämään maan mineraalivaroja ahkerasti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://articles.timesofindia.indiatimes.com/2010-12-06/china/28247188_1_mineral-reserves-mineral-resources-rich-deposits | Nimeke = Now, China finds $100bn mineral deposits in Tibet | Tekijä =  | Ajankohta = 6.12.2010 | Julkaisija = The Times of India | Viitattu = 29.3.2013 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20130427044957/http://articles.timesofindia.indiatimes.com/2010-12-06/china/28247188_1_mineral-reserves-mineral-resources-rich-deposits | arkistoitu = 27.4.2013 }}</ref> Myös [[kulta]]a Tiibetissä esiintyy paljon, joskin paikalliset asukkaat eivät pidä sen [[Louhinta|louhintaa]] soveliaana uskonnollisista syistä<ref>Untracht (Muuttuva Tiibet) 2008, s. 207.</ref>.

Etelä-Tiibetissä on ollut laajoja ja monipuolisia metsiä. Tiibetin autonominen alue on Kiinan suurin [[Puutavara|puutavaran]] lähde. Virallisten tilastojen mukaan Kiina oli hyödyntänyt Tiibetin metsiä vuoteen 1985 mennessä 54 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Laajoja alueita on [[Metsänhakkuu|hakattu]] paljaiksi, mikä on johtanut [[Tulva|tulviin]] ja [[Eroosio|eroosioon]]. Pakolaishallitus on vaatinut Kiinaa lopettamaan metsän uudistumisen kannalta tuhoisat hakkuut välittömästi.<ref name="forestry" />

==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Saloniemi, Marja-Riitta (päätoimittaja) | Nimeke = Muuttuva Tiibet| Vuosi =2008 | Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Tampereen museo| Tunniste =ISBN 978-951-609-376-8 | Selite = Kirjoittajat: Janhunen, Juha & Halén, Harry, Hyytiäinen, Tiina & Härkönen, Mitra & Gyamtso, Kalsang & Komppa, Juha & Lammi, Jyrki & Untracht, Oppi | Viitattu = 17.3.2013 }}

===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="yle-kriisi">{{Verkkoviite| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5827320 | Nimeke = Tiibetin kriisillä on monisatavuotiset juuret | Julkaisija = Yle Uutiset | Ajankohta = 19.3.2008 | Viitattu = 2.11.2020}}</ref>
*<ref name="bower">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20130326134810/http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1184009,00.html | Arkistoitu = 26.3.2013 | Nimeke = Dalai Lama: Tibet Wants Autonomy, Not Independence. | Tekijä = Amanda Bower| Ajankohta = 15.4.2006| Julkaisija = Time Magazine| Viitattu =17.3.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="timesofindia">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20130601130013/http://articles.timesofindia.indiatimes.com/2008-06-04/india/27742278_1_tawang-dalai-lama-tibetan-spiritual-leader | Arkistoitu = 1.6.2013 | Nimeke = Tawang is part of India: Dalai Lama | Ajankohta = 5.6.2008 | Julkaisija = Times of India | Viitattu = 2.4.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="clark">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gregoryclark.net/jt/index.html | Nimeke = No rest for 'China threat' lobby | Tekijä = Clark, G. | Julkaisija = Japan Times | Kieli = {{en}} | viitattu = 28.4.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080619082958/http://www.gregoryclark.net/jt/index.html | arkistoitu = 19.6.2008 }}</ref>
*<ref name="WWF">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20120211133745/http://www.wwfchina.org/english/sub_loca.php?loca=10&sub=94 | Arkistoitu = 11.2.2011 | Nimeke = Tibetan Plateau Projects. | Julkaisu = WWF China | Viitattu = 2.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="yle-haave">{{Verkkoviite| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5827232 | Nimeke = Tiibetissä elää haave omasta valtiosta | Tekijä = Wallius, Anniina| Ajankohta = 19.3.2008 | Julkaisija = Yle Uutiset | Viitattu 2.11.2020}}</ref>
*<ref name="forestry">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tew.org/background/forestry.html | Nimeke = Forestry in Tibet: Problems and Solutions | Tekijä = Sultrim Palden Dekhang | Julkaisija = Tibet Environmental Watch | Ajankohta = 1996 | Kieli = {{en}} | viitattu = 9.4.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20130319063548/http://www.tew.org/background/forestry.html | arkistoitu = 19.3.2013 }}</ref>
*<ref name="geo">{{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi =2003 | Sivu = 159| Julkaisija = Könemann | ISBN = 3-8290-2481-9| Viitattu = 23.6.2008}}</ref>
*<ref name="facta">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = FACTA - tietosanakirja| Vuosi =2006 | Sivu = 789| Selite = | Julkaisija = WSOY| ISBN = 951-0-31930-9| Viitattu =25.6.2008 }}</ref>
*<ref name="heritagefund-architecture">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tibetheritagefund.org/pages/research/tibetan-vernacular-architecture.php | Nimeke = Tibetan Vernacular Architecture | Ajankohta = | Julkaisija = Tibet Heritage Fund| Viitattu =17.3.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="potala">{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/list/707 | Nimeke = Historic Ensemble of the Potala Palace, Lhasa | Ajankohta = | Julkaisija = Unesco| Viitattu =17.3.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="BBCTL">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-asia-pacific-17046222 | Nimeke = Tibet profile – Timeline | Ajankohta = 13.11.2014 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 2.11.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="history-today">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historytoday.com/richard-cavendish/chinese-invade-tibet | Nimeke =The Chinese Invade Tibet | Ajankohta = | Julkaisija = History Today| Viitattu =2.4.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref>
*<ref name="asianhistory">{{Verkkoviite | Osoite =http://asianhistory.about.com/od/colonialisminasia/a/1959tibetupr.htm | Nimeke =The Tibetan Uprising of 1959 | Tekijä =Kallie Szczepanski | Ajankohta = | Julkaisija =about.com Asian History | Viitattu =2.4.2013 | Kieli ={{en}} | arkisto =https://web.archive.org/web/20111005015236/http://asianhistory.about.com/od/colonialisminasia/a/1959tibetupr.htm | arkistoitu =5.10.2011 }}</ref>
}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Tibet}}
{{Wikimatkat-rivi}}

{{Aasia}}
[[Luokka:Tiibet|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:42 Aasia]]