Lähdekoodi sivulle Suursaari

{{hyvä}}
{{Saari WD
| nimi            = Suursaari
| muut nimet      = ''Gogland''<br> ''Hogland''
| kuva            = Gogland aerial photo.jpg
| kuvateksti      = Suursaari etelästä nähtynä. Suomen rannikko kuvan ylälaidassa.
| karttakenttä    = 
| sijainti        = 
| saariryhmä      = 
| vesialue        = 
| merialue        = [[Suomenlahti]]
| koordinaatit    = {{coord|60|03|21|N|026|59|02|E|type:isle_region:RU-LEN|näyttö=rivi,otsikko}}
| zoom            = 6
| pinta-ala       = 21
| korkein kohta   = 
| väkiluku        = noin 10
| kielet          = 
| suurin kaupunki = 
| asutuskeskukset = 
| kunta           = [[Jaaman piiri]]
| alue            = 
| lääni           = 
| maakunta        = 
| osavaltio       = 
| provinssi       = 
| territorio      = 
| valtio          = [[Venäjä]]
}}
'''Suursaari''' ({{k-ru|Го́гланд|Gogland}}, myös ''О́стров Сур-Са́ри''<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://dic.academic.ru/dic.nsf/bse/80003/%D0%93%D0%BE%D0%B3%D0%BB%D0%B0%D0%BD%D0%B4 | Nimeke = Гогланд| Julkaisu = Большая советская энциклопедия| Viitattu = 12.4.2022 {{ru}}}}</ref>; {{k-sv|Hogland}}, aiemmin ''Högland'';<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Iso tietosanakirja 13 | Vuosi = 1937 | Sivu = 56 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava }}</ref> {{k-et|Suursaar}}) on [[Suomenlahti|Suomenlahden]] itäosassa sijaitseva saari ja [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|entinen Suomen kunta]]. Nykyään saari kuuluu [[Venäjä]]lle, [[Leningradin alue]]en [[Jaaman piiri]]in. Suursaari on [[Suomenlahden ulkosaaret|Suomenlahden ulkosaarista]] pinta-alaltaan suurin. Se sijaitsee noin 40 kilometriä etelään Manner-Suomesta ja 55 kilometriä pohjoiseen [[Viro]]sta 27. [[pituuspiiri]]n ja 60. [[leveyspiiri]]n leikkauksen vieressä.

== Maantiede ==
[[Tiedosto:Suursaari.png|thumb|200px|Kartta Suursaaresta. Korkeuskäyrät osoittavat pinnanmuodot 30 metrin välein.]]
Suursaari, kuten muutkin Suomenlahden ulappasaaret, on jäänne noin 1700–1800 miljoonaa vuotta sitten syntyneestä [[Alpit|Alppien]] kaltaisesta [[Svekokarelidit#Svekofennidit|Svekofennidien]] poimuvuoristosta. Sen vuoksi niiden kallioperä poikkeaa Viron ja Suomen rannikon kallioperästä.<ref name=SR> Suursaari, Röyhkä 2009, s. 19</ref>

Suursaari on noin 11 kilometriä pitkä ja 1,5–3 kilometriä leveä, kapeimmillaan pohjoispäässä, ja koostuu enimmäkseen karusta [[peruskallio]]sta. Saaren pinta-ala on noin 21 neliökilometriä, josta noin 0,14 neliökilometriä (14 hehtaaria) on järviä. Saaressa on neljä vaaranhuippua, [[Pohjoiskorkia]] (113 metriä korkea), [[Mäkiinpäällys]] (126&nbsp;m), [[Haukkavuori (Suursaari)|Haukkavuori]] (142&nbsp;m) ja Lounatkorkia (176&nbsp;m), jotka näkyvät kauas merelle. Kallioperä idässä ja korkeammilla kukkuloilla on [[porfyyri]]ä, lännessä [[gneissi]]ä ja [[liuske]]tta. Muualla kalliossa on leveitä, vaaleampia [[graniitti]]vanoja. Kukkuloiden välisissä laaksoissa on [[moreeni]]a ja useita [[pirunpelto]]ja eli suuria alueita pelkkää kiveä. Saaren itäosassa on muutamia hiekkarantoja.{{Lähde}}

Suursaaressa on neljä järveä ja yksi lampi. ''Liivalahdenjärvi'' on noin 400 metriä pitkä ja 75 metriä leveä, ja sen suurin syvyys on vain 1,5 metriä. Sen toinen lasku-uoma suuntautuu Liivalahteen. ''Veteljärvi'' on kooltaan 250 × 100 metriä, ja sen suurin syvyys on 2,3 metriä. Sillä on yhteinen laskujoki Liivalahdenjärven kanssa Selkäapajanlahteen länsirannikolle. Maahellinlahteen laskeva ''Lounatjärvi'' on kooltaan 500 × 200 metriä, ja sen suurin syvyys on 13 metriä. ''Ruokolahdenjärvi'' on kooltaan 350 × 200 metriä, ja sen suurin syvyys on 5 metriä. Se laskee mereen Porkanrannassa Kiiskinkylän kohdalla.<REF name="Auto38-1"/> Lounatjärven koillispuolella on vielä pieni pyöreä ''Pahalampi''.

Mäkiinpäällyksellä ja Majakallion itäpuolella on kaksi [[Struven ketju]]un kuuluvaa kolmiomittauspistettä, ''Mäkiinpäällys (Мякипяллюс)'', {{coord|60|04|27|N|26|58|11|E|type:landmark_region:RU-LEN|name=Mäkiinpäällys}} ja ''Gogland "Z"'' (''Гогланд Точка "Z")'' eli Suursaari Piste "Z", {{Coord|60|05|07|N|26|57|40|E|type:landmark_region:RU-LEN|name=Totška Z}}. Ne ovat saaren pohjoisen ja eteläisen [[kolmiomittaus|kolmioketju]]n solmukohtia ja kuuluvat [[Maailmanperintöluettelo|Unescon maailmanperintökohteisiin]]<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://whc.unesco.org/uploads/nominations/1187.pdf |nimeke=World Heritage Scanned Nomination, Unesco Region: Europe and North America, Struve Geodetic Arc| julkaisu=Unesco File Name: 1187.pdf|ajankohta=15.6.2005|julkaisija=Unesco|viitattu=}}</ref>.

=== Luonto ===
[[Tiedosto:Haukkavuori.PNG|thumb|250px|[[Haukkavuori (Suursaari)|Haukkavuori]] Liivalahdenjärveltä päin nähtynä vuonna 1936.]]
Suursaari on pääasiassa peruskalliota, jolla kasvaa harvakseltaan [[mänty]]jä. Matalammissa osissa on taigatyyppistä [[Boreaalinen vyöhyke|havumetsää]]. Havumetsän lisäksi on alavammilla alueilla jonkin verran lehtipuita, etupäässä [[pihlaja]]a, [[tervaleppä]]ä ja [[raita]]a, mutta saaren eteläpäässä myös [[Koivut|koivuja]] ja yksittäisiä [[tuomi]]a, [[Metsähaapa|haapoja]] ja [[saarni]]a. Jotkut kasveista, kuten [[myrkkykatko]], kuuluvat toiseen [[kasvillisuusvyöhyke|kasvillisuusvyöhykkeeseen]], mutta ovat säilyneet ilmaston muututtua.{{Lähde}} 

[[Nisäkkäät|Maanisäkkäistä]] saarella on nykyisin vain [[jyrsijät|pikkujyrsijöitä]], kuten Suomesta kadonnutta [[Tammihiiri|tammihiirtä]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/01/kadonneet-elaimet-missa-piileksii-tammihiiri | Nimeke = Kadonneet eläimet: Missä piileksii tammihiiri?| Tekijä = Brenner, Anna-Kaisa| Ajankohta = 1.1.2018| Julkaisu = Yle Luonto| Viitattu = 3.5.2022 }}</ref> sekä [[lepakot|lepakoita]]. Todennäköisesti saarella on esiintynyt aiemmin myös [[kettu]]ja ja [[Metsäjänis|jäniksiä]], jotka pääsivät sinne helposti jäiden yli talvella. Talvimerenkulun lisääntyessä 1900-luvulla niiden vaellukset ovat kuitenkin vaikeutuneet. [[Merilintu]]ja on saaren ympäristössä runsaasti, ja joistakin paikallisista paikannimistä päätellen siellä on esiintynyt aiemmin useita suuria [[Päiväpetolinnut|petolintulajeja]]. Lähistön matalilla saarilla on ollut suuria määriä [[Harmaahylje|harmaahylkeitä]] ja [[Itämerennorppa|itämerennorppia]].{{Lähde}}

== Historia ==
===Esihistoria ===
Suursaaren kalliohuiput ovat niin korkeita, että niiden on täytynyt näkyä [[Baltian jääjärvi|Baltian jääjärven]] pinnan yläpuolella [[Jäätikkö|mannerjäätikön]] vetäytymisen alkaessa noin 10&nbsp;000 vuotta sitten. Ylimpänä sijaitsevat muinaiset rantatöyräät ovat 86 metrin korkeudella nykyisestä merenpinnasta. Varsinaisia muinaisjäännöksiä tunnetaan hyvin vähän. Kahden tai kolmen kiviröykkiön arvellaan olevan [[Pronssikausi|pronssikautisia]] hautoja, ja Kumpelkalliossa on [[kalliopiirros|kalliopiirrokselta]] vaikuttava piirros. Ympäristön rikkaita [[kalastus]]vesiä ja hylkeenhoukuttelumaita ovat varmasti hyödyntäneet satunnaiset kävijät jo muinaisista ajoista, ja he ovat saattaneet yöpyä Haukkavuoren ympärillä olevissa pienehköissä luolissa. Asia jää vielä vahvistettavaksi [[arkeologia|arkeologisissa]] tutkimuksissa. Osa rannoilla olevista kivikasoista saattaa olla varhaisia pyyntisuojia.<REF name="Auto38-3"/>

=== Ruotsin vallan aika ===
Suursaari mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1435.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Peltola, Saara |Nimeke=Suursaari menneinä aikoina|Julkaisija=Suursaaren historiatoimikunta| Sivut =  s. 37–38| Julkaisupaikka=Helsinki |Vuosi=1960}}</ref> Suursaaresta esitti ensimmäisenä vaatimuksia Ruotsin kruunu, ja siitä tuli osa kuningaskuntaa vuoteen 1721 asti. Saari oli aluksi [[Viipurin linnalääni]]n alainen ulkosaari, joka kuului [[Vehkalahti|Vehkalahden]] pitäjään. Varhaisimmat kirjalliset lähteet pysyvästä asutuksesta ovat 1400-luvulta, jolloin Suursaaren kalastajat selvittivät verojaan [[Viipuri]]n [[seurakunta|seurakunnalle]]. 1600-luvulta on olemassa muutamia [[manttaali]]luetteloita, joista selviää, että saarella on asunut vakituisesti muutamia satoja ihmisiä ja että he kaikki olivat [[Suomen kieli|suomenkielisiä]]. Kielitieteilijöiden mukaan saarella 1800-luvulla puhuttu murre viittaa siihen, että väestö oli lähtöisin Vehkalahden seudulta ja lähiympäristöstä.<REF name="Auto38-4"/>

[[Tiedosto:Olearius, Haaksirikko Suursaarelle.jpeg|thumb|left|[[Adam Olearius]] matkusti laivalla, joka haaksirikkoutui Suursaaren luona marraskuussa 1635.]]
Saksalainen [[Holsteinin herttuakunta|Holsteinin]] ruhtinaan Moskovan suurlähettilään [[lähetystösihteeri]] ja kirjailija [[Adam Olearius]] matkusti laivalla, joka haaksirikkoutui Suursaaren luona marraskuussa 1635.<ref>[https://finna.fi/Record/fikka.1506067 Schiffbruch vor Hochland] Finna.fi (kuvan tiedot ja linkki kuvaan)</ref><ref>Barbara Lönnqvist, [https://www.balticsealibrary.info/essays/item/636-lost-in-the-baltic-the-island-of-hogland.html Lost in the Baltic – the island of Hogland] Baltic Sea Library. Viitattu 30.1.2022 {{en}}</ref> Hän kirjoitti sen jälkeen runon, joka tihkui hirvitystä tästä kylmästä, pimeästä ja myrskyisestä saaresta sekä sen asukkaista, jotka elivät äärimmäisessä köyhyydessä.{{Lähde}}

=== Vanhan Suomen aika ===
Venäläisjoukot valloittivat saaren [[Suuri Pohjan sota|suuren Pohjan sodan]] aikana, ja se siirtyi Venäjän haltuun virallisesti [[Uudenkaupungin rauha]]ssa vuonna 1721. [[Pietari Suuri]] antoi Suursaaren, [[Tytärsaari|Tytärsaaren]] ja [[Lavansaari|Lavansaaren]] läänitykseksi [[Sefardijuutalaiset|sefarditaustaiselle]] marrano[[Juutalaiset|juutalaiselle]] [[hovinarri]]lleen Johan (Jan) da Costalle jo vuonna 1718. Hän asui Lavansaaressa rakennuttamassaan kartanossa ja oli ankara verottaja, kansanperinteessä hänet tunnetaan nimellä Mustapää ja häntä luultiin espanjalaiseksi ylimykseksi. Hän oli muistitiedon mukaan hanakka saaren naisten perään.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan|Nimeke=Juutalainen kulttuuri|Vuosi=1998|Sivu=292|Julkaisija=Otava}}</ref> Hänen saamaansa läänitystä on pidetty jonkinlaisena Pietari Suuren pilana narrilleen. Da Costan kuoltua 1740 saaret jäivät vielä muutamaksi vuodeksi hänen vaimolleen.<REF name="Auto38-5"/>

Suursaari liitettiin [[Viipurin evankelis-luterilainen seurakunta|Viipurin seurakunnan]] alaiseen Kakin kappeliin, joka itsenäistyi myöhemmin [[Johannes (kunta)|Johanneksen]] pitäjänä.<REF name="Auto38-6"/> [[Kirkko (rakennus)|Kirkko]] rakennettiin vuonna 1768 hirrestä, ja siinä oli erillinen [[kellotapuli]]. Se sijaitsi Suurkylän länsipuolella. Tarinan mukaan ja nimestä ''Kappelniemi'' sekä vanhasta kylän viereisellä niemellä olleesta kivijalasta päätellen saarella oli ollut kirkko jo kauan ennen sitä.{{Lähde}}

Voimakas itämyrsky 15. lokakuuta 1758 ajoi kerralla kahdeksan laivaa haaksirikkoon Suursaaren koillisnurkalle. Haverissa oli mukana kaksi venäläistä, kaksi ruotsalaista, kaksi hollantilaista ja brittiläinen ja rostockilainen alus. Pohjoiskorkian loiston hoitaja aliperämies Feodor Proskurakov venekuntineen pyrki estämään paikallisasukkaiden "hylynryöstöä" vaikka nämä omien sanojensa mukaan olivat paikalla pelastustarkoituksessa. Seuraavina öinä aluksista katosi paljon irtotavaraa, mikä johti oikeudenkäyntiin rantarosvoudesta. Kaikkiaan 13 suursaarelaista talonpoikaa sai vankeustuomion. Tämä oli noin kolmasosa saaren aikuisesta miesväestöstä.<ref name="Itämeren_merirosvot130"> Ruusuvuori Juha, 2004 ''Itämeren merirosvot – piraattitarinoita pohjoisesta''s. 130–131</ref>

Saarelaiset ovat aina eläneet jokseenkin eristyksissä, paitsi ajoittain, kun saari on ollut mukana historian tapahtumissa. [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] aikana vuonna 1788 saaren ja mannermaan välisellä alueella käytiin suuri [[meritaistelu]], jota kutsutaan [[Suursaaren taistelu (1788)|Suursaaren taisteluksi]]. 15 ruotsalaisen aluksen laivasto oli 17. heinäkuuta 1788 matkalla hyökkäämään [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] mutta kohtasi 17 Venäjän laivaston aluksen kaaderin Suursaaren kohdalla. Kun kanuunatulta oli vaihdettu kokonainen päivä, lähteiden mukaan yksikään alus ei ollut uponnut, mutta kumpikin osapuoli oli onnistunut kaappaamaan toiselta osapuolelta yhden aluksen. Sekä Ruotsi että Venäjä julistautuivat taistelun voittajiksi. Ruotsin yritys hyökätä itään oli kuitenkin tällä kertaa tehty tyhjäksi. Vaikka yksikään alus ei uponnut, [[hylky]]tavaroita syntyi kuitenkin melkoisesti. Saarelaiset hyödynsivät niitä ja saivat hylkytavaroita keräämällä täydennystä niukalle toimeentulolleen. Hylkytavarat olivat arvokkaita, vaikka historialliselta ajalta ei ole todisteita siitä, että asukkaat olisivat houkutelleet tarkoituksella aluksia karille.{{Lähde}}

=== Suursaaren kunta Suomessa===
{{Lakkautettu Suomen kunta
 | nimi = Suursaari
 | muunkieliset nimet = Hogland
 | epäviralliset nimet =
 | kunta johon kuuluu = 
 | vaakuna = 
 | vaakunan leveys =
 | vaakuna-artikkeli =
 | huomautus nro, vaakuna =
 | sijainti = Suursaari sijainti.svg 
 | sijainnin leveys =
 | koordinaatit = 
 | perustamisvuosi = 1838, [[Kymi]]stä{{efn|Seurakunnan perustamisvuosi}}
 | perustamisviite =
 | kuntaliitokset = 
 | liitetty kuntaan = 
 | liitetty kunnaksi = 
 | liitetty kuntiin = 
 | vuosi = 
 | lakkauttamisvuosi = 1948 
 | lääni = Viipurin lääni
 | maakunta = Uudenmaan historiallinen maakunta
 | kuntanumero = 780
 | huomautus nro = 
 | kihlakunta = Kymin kihlakunta
 | hallinnollinen_keskus = [[Suurkylä (Suursaari)|Suurkylä]]
 | pinta-ala = 20,80
 | pinta-alan vuosi = 12.3.1940
 | pinta-alaviite =<ref name="stv1940">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/handle/10024/69230 | Nimeke =Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 | Tiedostomuoto =PDF | Selite =sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =22.4.2013 }}</ref>
 | maapinta-ala = 20,74
 | sisävesiala = 0,06
 | meriala = 
 | väkiluku = 772
 | väkiluvun vuosi = 31.12.1939
 | väkilukuviite =<ref name="väestösuhteet1939">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.doria.fi/handle/10024/69343 | Nimeke =Väestösuhteet vuonna 1939 | Tiedostomuoto =PDF | Selite =Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain | Julkaisu =Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93 | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =22.4.2013 }}</ref>
 | väestötiheys = 37,2
 | huomautus =
}}
[[Tiedosto:Suursaari.vaakuna.png|thumb|150px|Suursaaren perinnevaakuna.]]

Suomen siirryttyä vuonna 1809 [[Suomen sota|Suomen sodassa]] Ruotsin valtakunnasta Venäjälle Suursaari liitettiin muun [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] kanssa vuonna 1812 muodostettuun [[Viipurin lääni]]in [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]]. Vuonna 1817 Suursaari liitettiin [[Kymi]]n pitäjään. Kymin kirkon palon jälkeen vuonna 1837 Suursaaren ja [[Tytärsaari|Tytärsaaren]] asukkaat eivät halunneet osallistua uuden kirkon rakentamiseen. Molemmissa saarissa oli jo oma kirkko.{{Lähde}}

[[Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat|Britannian kuninkaallinen laivasto]] hyökkäsi [[Oolannin sota|Oolannin sodassa]] Suursaareen, kun 21. heinäkuuta 1855 ''[[HMS Arrogant (1848)|HMS Arrogant]]'', ''[[HMS Cossack (1854)|HMS Cossack]]'', ''[[HMS Magicienne (1849)|HMS Magicienne]]'' ja ''[[HMS Ruby]]'' ampuivat [[Korkeasaari|Korkeasaaressa]] ollutta venäläistä tykistöpatteria saadakseen sen toimintakyvyttömäksi. Tämän jälkeen alukset jatkoivat [[Suomenlinna]]an.{{Lähde}}

Suursaari itsenäistyi vuonna 1838 yhdessä Tytärsaaren kanssa omaksi pitäjäkseen. Asukkaita oli silloin noin 700 henkeä.<REF name="Auto38-10"/> Tytärsaari itsenäistyi Suursaaresta 1899. Suursaaren väkiluku oli 1920-luvulla lähes 900 ja [[talvisota|talvisodan]] edellä tehdyn evakuoinnin aikana vajaat 800.<REF name="Auto38-11"/>

Kun saareen rakennettiin [[kansakoulu]]ja, luovuttiin koulukinkereistä. Ensin koulun sai Suurkylä 1885 ja sitten Kiiskinkylä 1892. Kummallakin koululla oli 30–50 [[oppilas]]ta, joskin määrä vaihteli vuosittain.{{Lähde}}

Suursaaren kirkon huojuvaksi todettu kellotapuli purettiin 1892, ja tilalle rakennettiin uusi saarella syntyneen arkkitehti [[Vilho Penttilä]]n piirustusten perusteella.{{Lähde}}

Marraskuussa 1899 panssarilaiva [[General-Admiral Graf Apraksin (1896)|General-Admiral Graf Apraksin]] ajoi karille Suursaaren lähistöllä.
Amiraliteetti palkkasi langattomalla lennättimellä kokeita tehneen venäläisen fyysikon [[Aleksandr Popov (fyysikko)|Aleksandr Popov]]in, joka tammikuussa 1900 muodosti Suursaaren ja Kymin [[Kuutsalo]]n välille yhden maailman varhaisimmista radioyhteyksistä pelastustöitä varten.<REF name="Auto38-12"/>

[[Suomen itsenäistyminen|Suomi julistautui itsenäiseksi]] vuonna 1917, ja [[Tarton rauha]]ssa vuonna 1920 vahvistettiin Suomen ja [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|neuvosto-Venäjän]] välinen raja. Maat pääsivät yksimielisyyteen siitä, että Suursaari kuuluu Suomelle sillä ehdolla, että saari [[demilitarisointi|demilitarisoidaan]].{{Lähde}}

Suursaaren kuntaan kuuluivat siitä länteen sijaitsevat majakkasaari [[Ruuskeri]] ja [[Viirit]].

==== Kylät ====
Suursaaressa oli kaksi kylää, [[Suurkylä (Suursaari)|Suurkylä]] ja [[Kiiskinkylä]], jotka sijaitsivat saaren itärannalla. Kylät olivat lähes yhtä isoja: vuonna 1939 merkittiin Suurkylässä muistiin 78 taloa ja Kiiskinkylässä 62. Suurkylällä oli kuitenkin hieman parempi satama, jolla oli myös aallonmurtaja vuodesta 1900. Sillä kylällä oli siksi enemmän yhteyksiä ulkomaailmaan. Suurkylän vuonna 1841 rakennetussa pappilassa asuivat [[nimismies]] ja pappi. Taloja oli hyvin tiheään, ja ne olivat vaatimattomia, mikä johtui osaksi vaatimattomista luonnonvaroista, osaksi raakapuun puutteesta. Suurin osa saaren metsästä oli tuhoutunut kovassa myrskyssä 1824, ja saarelaisten oli siksi pakko turvautua joko ajopuuhun tai mantereelta tuotuihin tukkeihin.{{Lähde}}

==== Elinkeinot ====
Suursaaressa ei ollut juuri ollenkaan peltomaata, joten käytännössä vilja ja muut pellon tuotteet piti tuoda mantereelta. Kylien ympärillä oli tarpeeksi niittyä, jotta useimmat talot pystyivät pitämään yhden tai kaksi [[lehmä]]ä. Kanojakin oli jonkin verran. Ammoisista ajoista asti suursaarelaiset olivat elättäneet itsensä kalastuksella ja hylkeenpyynnillä sekä ajoittain hylkytavaroilla.{{Lähde}}

===== Kalastus =====
Kalastusta harjoitettiin vielä 1900-luvun puolella pääasiassa [[nuotta|nuotalla]], koska veneet olivat pieniä ja meri suuri, mutta vähitellen saarelaiset hankkivat suurempia veneitä, ensin purjejahteja ja myöhemmin moottoriveneitä. Tilastot vuodelta 1934 kertovat, että molemmissa kylissä oli noin sata venettä, joista 47 oli moottorilla varustettuja. Myöhemmin asukkaat kalastivat uittoverkolla. Ilmenneeseen tarpeeseen saarelle perustettiin Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen meripelastusasema vuonna 1857.<REF name="Auto38-13"/>

===== Merenkulku =====
Koska saarelaiset olivat hyviä merimiehiä, he pääsivät helposti töihin kauppa-aluksille ja [[luotsi|luotseiksi]], ja he harjoittivat myös vaatimatonta tavaramerenkulkua Suomen ja Viron välillä. Perinteisesti [[vero]]t maksettiin pitkään hylkeen[[rasva]]lla ja suolasilakalla. Käteisvaroja ylläpidettiin muun muassa myymällä saaren tunnettuja hylkeennahkakintaita. Mukulakivi oli myös hyvä vientiartikkeli. Tämän lisäksi myytiin vähäisiä määriä [[porfyyri]]ä kuvanveistäjille ja rakennuskiveksi. Yleisesti ottaen yhdyskunta eli enimmäkseen [[luontaistalous|luontaistaloudessa]].{{Lähde}}

===== Suursaaren majakat =====
{{Pääartikkeli|[[Pohjoiskorkia]]|[[Pohjoisrivi]]|[[Lounatrivi]]}}
Suursaaressa on merenkulultaan tärkeänä Suomenlahden paikkana ollut kolme majakkaa. Yksi on ollut Suurkylän puolella aivan Suursaaren pohjoisosassa Pohjoisrivi-nimisessä paikassa, toinen Pohjoiskorkialla edellisen lounaispuolella ja kolmas aivan saaren eteläpuolella Lounatrivissä.{{Lähde}}

===== Saaren kaupat =====
Maakauppa saarelle avattiin vuonna 1859. Liike lopetti toimintansa 1891, oletettavasti sen omistajan Eerik Tommolan korkean iän vuoksi. [[Osuuskauppa]] Suurkylään perustettiin 1906, ja sen myymälöitä oli molemmissa kylissä siihen asti kunnes Kiiskinkylä sai oman osuuskaupan 1917. Kylien väliset kuljetukset hoidettiin enimmäkseen meritse, ja koko saaressa oli vain 1–2 hevosta ja aina ei niitäkään. Pitkäaikaisten keskustelujen jälkeen rakennettiin lopulta yksinkertainen soratie kylien väliselle 5,8 kilometrin matkalle 1934. Luultavasti saareen ei ollut koskaan rekisteröityneenä autoja, mutta lähteet mainitsevat, että suomalaisajan lopussa siellä olisi ollut joku yksittäinen auto.{{Lähde}}

===== Matkailu =====
[[Tiedosto:Suursaari.jpg|thumb|350px|Suursaari nähtynä Kotkan [[Haukkavuoren näkötorni]]sta.]]
Matkailu alkoi kehittyä, kun hyvin toimeentulevat mannersuomalaiset alkoivat hakeutua Suursaareen vapaa-ajan viettoon. 1800-luvun alussa saareen tuli yksittäisiä perheitä asumaan vuokralle asukkaiden luokse. Toimeliaat saarelaiset avasivat kahviloita, ja vuonna 1925 perustettiin osuuskunta organisoimaan yöpymispaikkoja. Osuuskunnan konttori sijaitsi satamassa. Myös Suomen matkailijayhdistys näki Suursaaren mahdollisuudet ja perusti Suurkylään ravintolan vuonna 1921. Säännölliset laivayhteydet mantereelta käynnistettiin 1914, ja niitä oli kahdesti viikossa. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] ajaksi toiminta keskeytettiin, mutta vuonna 1920 [[Kotka (kaupunki)|Kotkasta]], [[Viipuri]]sta ja [[Helsinki|Helsingistä]] kulki saareen säännöllisesti jo useita höyrylaivavuoroja. Vuonna 1927 Merenkulkulaitos asetti monitoimialuksen ''S/S Suursaari'' paitsi matkustajaliikenteeseen, myös huolehtimaan postin kuljetuksesta ja tavaraliikenteestä. Alus oli jäävahvistettu, ja sillä oli mahdollisuus hinata pulaan joutuneita kalastusveneitä. ''S/S Suursaari'' jatkoi tehtäväänsä saaren evakuointiin asti.{{Lähde}}

Kappelniemessä oli hieno hiekkaranta, johon oli rakennettu uimakoppeja vieraille. Sinne rakennettiin [[kasino]]n sisältävä ravintola 1926, mutta se paloi 1930. Vuonna 1937 rakennettiin uusi kaksikerroksinen kasino-[[tanssiravintola]], jossa oli tilaa 350 vieraalle. Siitä tuli hyvin suosittu, ja siellä viihtyivät sekä saareen tulleet [[purjehdus|huvipurjehtijat]] että kesävieraat. Matkailukaudella kävi Suursaaressa vilkkaimpina kesinä yli 10&nbsp;000 lomailijaa.<ref name=S> Suursaari, Röyhkä 2009, s. 45</ref>

Matkailuelinkeino sai kuitenkin äkillisen lopun, kun sota syttyi vuonna 1939. Kirkko tuhoutui jo sodan aikana, ja sen jälkeen vanhat rakennukset purettiin ja korvattiin uusilla betonitaloilla, joihin saaren uudet asukkaat muuttivat.{{Lähde}}

===Sisällissota 1918 ja sen jälkeiset tapahtumat===
==== Suursaaren komendantti ====
[[Porvoo]]n suojeluskunta-aktiivi [[T. J. Ketonen]] pyrki keväällä 1918 vapauttamaan Suursaaren siellä olevasta venäläisestä varuskunnasta, jossa oli enintään 20 miestä. Ketonen kulki Suomenlahden jään yli saksalaisten esikuntaan [[Tallinna]]an ja sai sieltä valtuudet Suursaaren valtaukseen ja nimityksen saaren komendantiksi. Ketonen ei kuitenkaan saanut komentoonsa yhtään saksalaisia joukkoja,<ref name=A108>Anttila 2008, s. 108</ref> ja hän pyysi 5. maaliskuuta 1918 [[Säyvö]]ssä tapaamiaan hylkeenpyynnissä ollutta paria tusinaa tytärsaarelaista mukaan Suursaaren vapauttamiseen. Kun tytärsaarelaiset havaitsivat, ettei Ketosen "joukossa" ollut enempää kuin neljä suursaarelaistakaan (kaksi opettajaa, luotsi ja laivuri), he eivät lopulta osallistuneet valtaukseen.<ref name=A134>Anttila 2008, s. 134-135</ref>

==== Suursaaren haltuunotto ====
T. J. Ketonen jatkoi ryhmänsä kanssa Suursaareen. Venäläisille he tekeytyivät saksalaisupseereiksi, jotka olivat tulleet vaatimaan saaren ja lennätinaseman luovuttamista Saksalle [[Brest-Litovskin rauha]]nsopimuksen perusteella. Juoni onnistui ja venäläinen varuskunta poistui Suursaaresta. Ketosen yllätykseksi saarelaisia ei kuitenkaan kiinnostanut järjestäytyä [[suojeluskunta|suojeluskunnaksi]] hänen alaisuuteensa saaren puolustamiseksi. Kun saari oli jo Ketosen hallussa, saksalaiset kuitenkin suostuivat lähettämään saareen pari ryhmää joukkoja ja varoja saaren puolustuksen vahvistukseen.<ref name=A134/>

==== Rankki jää punaisille ====
Lisää saksalaisia saapui Suursaareen pääsiäisenä [[Jäänmurtaja Tarmo (1907)|jäänmurtaja Tarmolla]]. Tarkoitus oli turvata saksalaisten maihinnousu Kotkaan valtaamalla venäläisten [[Rankki (saari)|Rankin]] saarella olevat rannikkopatterit. Ketonen valittiin tehtävän johtoon. Saarelaiset pitivät yritystä mahdottomana jäiden heikentymisen vuoksi, mutta heidän kokemustaan ei otettu huomioon. 20 kilometrin matka Suursaaresta Rankkiin kesti Ketosen ryhmältä pitkään vaikeiden jääolojen ja sumun vuoksi. Yhdeksässä tunnissa ryhmä pääsi vasta Lupin kallioluodolle, jolla uupunut ryhmä yöpyi. Kuultuaan Rankin olevan 200 punakaartilaisen miehittämä ryhmä luopui hyökkäysaikeistaan. Punaiset olivat miehittäneet Rankin 22. maaliskuuta 1918 venäläisten tykkimiesten poistuttua saarelta.<ref name=A134/> Koska Rankki oli yhä uhkana saksalaisten maihinnousulle Kotkaan, piti maihinnousu siirtää Loviisaan.<ref name=A118>Anttila 2008, s. 118-120</ref>

==== Suomen radiotiedustelu sai alkunsa Suursaaressa ====
Sodan jälkeen Suomenlahden saarten venäläiset "kipinälennättimet" haluttiin ottaa suomalaisten haltuun. Toukokuussa 1919 Suursaareen lähetettiin vääpeli [[Reino Hallamaa]]n johtama ryhmä, joka kunnosti radiolaitteet. Kuunnellessaan venäläisten sanomia he onnekkaasti mursivat venäläisten koodin, kun eräs venäläisradisti pyysi salatun viestin lähettämistä uudelleen selväkielisenä. Salakielistä ja salaamatonta viestiä vertaamalla venäläisten salakielikoodi avattiin.<ref name=Erikoismiehet> Joppe Karhunen Erikoismiehet iskevät, Otava 1971 s. 9–10</ref>

=== Toinen maailmansota ===
====Aluevaatimukset ja evakuointi====
[[Tiedosto:Operation-tanne-1944.png|thumb|250px|Suursaaren strateginen sijainti.]]
Vuosina 1938–1939 Neuvostoliitto lähetti Suomelle useita nootteja, joissa vaadittiin Suomelta tukikohtia ja alueluovutuksia. Aluevaatimuksiin kuului Suursaarikin, joka hallitsee meriväylää [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Kun sodan uhka oli lokakuussa 1939 jo tuntuva, koko väestö evakuoitiin nopeasti. Kaikki saaren 772 henkikirjoilla ollutta ihmistä joutuivat evakkoon.<ref name="Talvisota_väestösiirrot71">Pekka Tuomikoski: ''Talvisota: väestösiirrot'', 2010, sivut 71–75. AtlasArt 2010 ISBN 978-952-5671-21-6</ref> Siviilien omaisuudesta saatiin evakuoitua vain osa. Muun muassa hylkeenpyyntiin jalostettuja koiria saatiin mantereelle vain muutamia.{{Lähde}}

====Talvisota====
[[Talvisota|Talvisodan]] alettua [[puna-armeija|Neuvostoliiton ilmavoimat]] hyökkäsivät saarelle 1. joulukuuta 1939. Saaren pieni, muutaman kymmenen hengen vartiosto katsoi parhaaksi seurata asukkaiden esimerkkiä ja lähteä saarelta. Samana iltana neuvostojoukot nousivat saaressa maihin ja valtasivat tyhjän saaren 3.–4. joulukuuta 1939<REF name="Auto38-14"/> laivaston ankaran pommituksen ja tykkitulen tukemana. Sodan päättäneessä [[Moskovan rauha]]ssa 1940 Suursaaresta tuli Neuvostoliiton aluetta. Talvisodassa kolme suursaarelaista kaatui.<ref name="Talvisota_väestösiirrot71"/>

====Jatkosota====
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] neuvostojoukot lähtivät saarelta joulukuussa 1941, minkä jälkeen [[Suomen puolustusvoimat|suomalaisjoukot]] ottivat sen haltuunsa. Suomalaiset pysyivät saarella muutaman kuukauden ja vetäytyivät tammikuussa 1942, kun parin sadan sotilaan vahvuinen neuvostoliittolaisosasto hyökkäsi saarelle. Valtauksen yhteydessä kuoli kuusi kalastajaa, jotka olivat palanneet koteihinsa Suurkylään. Valtauksen jälkeen operatiivinen tilanne Itä-Suomenlahdella muuttui Neuvostoliiton eduksi. Kun jäät lähtisivät, sen laivastoyksiköt voisivat käyttää Suursaarta tukikohtanaan, mikä aiheuttaisi vaikeuksia Suomen rannikkopuolustukselle sekä uhkaisi [[natsi-Saksa|Saksan]] ja Suomen toteuttamaa Suomenlahden sulkua. Helmikuussa 1942 Suomen sodanjohto päätti vallata saaren takaisin ennen kuin neuvostoliittolaiset ehtisivät linnoittaa sen. [[Suursaaren valtaus]] valmisteltiin erittäin huolellisesti etukäteen. 26. maaliskuuta noin prikaatin vahvuiset, ilmavoimien ja tykistön tukemat suomalaisjoukot ryhmittyivät Suomenlahden jäälle ja valtasivat saaren noin pataljoonan vahvuisilta neuvostojoukoilta kahden päivän kiivaiden taistelujen jälkeen. Venäläisten tappiot Suursaaren taistelussa olivat noin 250 sotilasta kaatuneina ja vankeina. Suomalaisten tappiot olivat 170 sotilasta kaatuneina ja haavoittuneina.<REF name=RP/>

Sodan loppuvuosina Suursaarta linnoitettiin voimakkaasti. Rantakallioille valettiin tykkilavetteja ja luolia räjäytettiin varastoiksi sekä väestönsuojiksi – demilitarisoinnista ei ollut enää puhettakaan. Saari toimi suomalaisten laskeman miinasulun yhtenä tukipisteenä. Nimellä ”Rukajärvi” tunnettu merimiinojen ketju ulottui Haapasaaresta Suursaaren ja Tytärsaaren kautta [[Kurkolanniemi|Kurkolanniemeen]] (Viron puolella).<ref name="Soiri"> Tuomo Soiri: ''Iskulaivue: Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943–1944''. WSOY 1991 ISBN 951-0-17184-0{{Lähde tarkemmin|Sivunumerot}}</ref>

====Saksalaisten valtausyritys====
Kun Suomi ja Neuvostoliitto solmivat aselevon syyskuun alussa 1944, Saksan joukot olivat vetäytyneet Virossa [[Narva]]n tasalle. Suomen vetäytyminen sodasta avasi Neuvostoliiton laivastolle vapaan kulkutien Itämerelle. Jotta neuvostolaivaston liikkeitä voitaisiin rajoittaa, saksalaiset päättivät miehittää Suursaaren. Tätä varten oli jo aiemmin laadittu suunnitelma, koodinimeltään se oli [[Operaatio Tanne Ost|Tanne Ost]]. Aamuyöllä 15. syyskuuta 1944 Suurkylän lähelle ilmestyi kymmenkunta saksalaisalusta. Suomalais- ja saksalaiskomentajien välillä lienee käyty keskustelu, jossa Saksa ilmoitti halunsa ottaa saaren haltuun rauhallisin keinoin. Kun suomalaiset eivät suostuneet, syttyi taistelu, joka loppui myöhään samana iltana saksalaisten menetettyä kymmenkunta alusta ja noin 1&nbsp;400 sotilasta kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina. Suomalaisten tappiot olivat noin sata sotilasta. Taistelun aikana suomalaiset saivat voimakasta ilmatukea Neuvostoliiton ilmavoimilta.<ref name=RP/> Taistelussa saadut saksalaiset sotavangit jätettiin rauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliitolle. Moskovan välirauhassa Suomi joutui luovuttamaan Suursaaren, mikä vahvistettiin lopullisesti [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhassa]] vuonna 1947.{{Lähde}}

====Internointileiri====
Jatkosodan aikana saaressa toimi [[internointi]]leiri, johon oli koottu Suomessa asuvat [[Suomen juutalaisluovutukset|juutalaispakolaiset]].<REF name="Auto38-15"/>

== Nykyaika ==
Toisen maailmansodan jälkeen Suursaari on kuulunut rajavyöhykkeeseen, minkä vuoksi se on ulkomaalaisilta kiellettyä aluetta. Saarella käyneet ovat kertoneet, että suurin osa asutuksesta on ränsistynyt ja että saaressa asuu vain kymmenkunta henkeä: majakanvartijoita, säänhavainnontekijöitä ja rajavartijoita. He asuvat saaren pohjois- ja eteläkärjissä.{{Lähde}}

Toisen maailmansodan jälkeen saareen miehitysjoukon jälkeen asettuivat Neuvostoliiton rajavartiojoukot, joiden vahvuus oli noin 200 sotilasta. Suurin osa vahvuudesta väheni seuraavien vuosien kuluessa.<REF name="Auto38-16"/> Saaren majakoista kaksi on edelleen toiminnassa. Neuvostoliiton aikana alueelle on rakennettu merivalvontatutkia, joista uusimmat 2000-luvulla Venäjän tehostaessa Suomenlahden merivalvontaa osaltaan.{{Lähde}}

Vanha kasino 1930-luvulta on edelleen pystyssä, mutta ränsistyneenä. Sitä on aiemmin käytetty päiväkotina, mistä päätellen väkiluku on ollut aiemmin suurempi. Vanhoista kalastajakylistä on jäljellä lähinnä raunioita.<REF name="Auto38-17"/> Valokuvista näkyy, että jokunen yksittäinen alkuperäinen talo on edelleen jäljellä Kiiskinkylässä, mutta Suurkylään on rakennettu riveittäin keskenään samantapaisia rakennuksia, mahdollisesti sotilasrakennuksia tai jonkinlainen kalastus[[kolhoosi]].{{Lähde}}

Osa Suursaaresta avattiin kesällä 2004 Viipurista tuleville risteilyturisteille.<REF name="Auto38-18"/> Samana vuonna saareen avattiin hotelli, joka toimii entisessä neuvostoupseerien asuinrakennuksessa.<REF name="Auto38-19"/> Varustamot ovat osoittaneet kiinnostusta sille, että Suursaaresta tehtäisiin välisatama Suomen ja Viron välisille risteilyaluksille. Siten laivalla voitaisiin myydä verovapaita tuotteita.<REF name="Auto38-20"/> Retkiä saarelle järjestettiin jälleen vuonna 2008.<ref name="Auto38-22"/>

=== Rajavyöhykkeen osa, helikopteritukikohdan perustaminen===
Syksyllä 2006 voimaan astuneiden [[FSB|Venäjän turvallisuuspalvelun]] rajavyöhykemääräysten mukaan Suursaari on edelleen osa Venäjän rajavyöhykettä, ja ulkomaalaisten liikkuminen alueella on ilman erityislupaa kielletty.<REF name="Auto38-21"/> Saarella katsotaan yhä olevan sotilaallista merkitystä sitä ympäröivien [[aluevesi]]en ja sijaintinsa vuoksi.<ref name="warsawinstitute.org-14.8.2019"/><ref name="HS-kuukausiliite-9-2019"/> Vuonna 2008 sinne rakennettiin [[tutka]]-asema ja [[lennonjohto]]asema. Vuonna 2019 perustettiin viiden laskeutumispaikan [[helikopterikenttä]],<ref name="HS-kuukausiliite-9-2019"/><ref name="warsawinstitute.org-14.8.2019"/> joka voi vastaanottaa kaikentyyppisiä Venäjän asevoimien rahti- ja taisteluhelikoptereita. Saarella toimiva säähavaintoasema sekä polttoainekeskus ja huoltopiste voivat tukea tarvittaessa ympärivuotiseen toimintaan rakennettua helikopteritukikohtaa. Se voidaan aktivoida esimerkiksi mikäli Venäjä ryhtyisi sotaan tai haluaisi lisätä jännitystä Suomea tai Viroa vastaan.<ref name="warsawinstitute.org-14.8.2019"/>

Yleisradion selvityksen mukaan Venäjä on saattanut käyttää Suursaarta asemapaikkanaan suorittaessaan gps-[[radiohäirintä]]ä, jolla on sotkettu esimerkiksi maaliskuussa 2022 Suomeen suuntautunutta tai Suomessa toimivaa siviililentoliikenteen tavanomaista navigointia.<ref name="Yle-9.3.2023"/><ref name="Yle-31.1.2023"/>

==Muuta==
Laiva ''s/s Suursaari'' oli [[Turun kaupunki|Turun kaupungin]] [[satamahinaaja]], ja se luovutettiin [[Suomen sotakorvaukset|Suomen sotakorvausten]] osasuorituksena [[Neuvostoliitto]]on, missä sen nimeksi tuli Admiral Nahimov (Адмирал Нахимов).<ref>[http://www.turkusteamers.com/saaristoliikenne/suursaari/laiva.html Suursaari] Turku Steamers</ref>

== Katso myös ==
* [[Suursaari Race]]

==Huomautuksia==
{{Huomiolista}}

== Lähteet ==
* UNESCO World Heritage Scanned Nomination, Region: Europe And North America, Struve Geodetic Arc, 15th July 2005
* {{Kirjaviite|Tekijä=Metso, Juha; Röyhkä, Kauko |Nimeke=Suursaari|Julkaisija=Johnny Kniga|Vuosi=2009| ISBN =978-951-0-35355-4}}
** {{Kirjaviite | Nimike=Suursaari | Tekijä =Teksti: Kauko Röyhkä. Kuvat: Juha Metso | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2016 | ISBN = 978-952-01-1389-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tuomikoski Pekka | Nimeke = Talvisota väestönsiirrot | Vuosi = 2010 | Sivu = 71-75 | Julkaisija = AtlasArt | ISBN = 978-952-5671-21-6 }}
* {{Kirjaviite| Tekijä = Laurell, Seppo | Nimeke = Suomem majakat | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Nemo/Merenkulkulaitos | Vuosi = 1999 | ISBN = 952-5180-21-2 }}
* {{Kirjaviite| Tekijä = Anttila, Risto | Nimeke = Lavansaari Seiskari Tytärsaari Haapasaari 1918 | Julkaisija = KR-kirjat OY | Vuosi = 2006 | ISBN = 951-9387-60-9 }}
*{{Kirjaviite | Nimeke = Suomenlahden ulkosaaret | Tekijä = Hamari, Risto; Korhonen, Martti; Miettinen, Timo ja Talve, Ilmari | Vuosi = 1996 | ISBN = 951-717-879-4 | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura}}
* Hanski, Jari: ''Juutalaisvastaisuus suomalaisissa aikakauslehdissä ja kirjallisuudessa 1918–1944'', (2006), ISBN 952-10-3015-1
*{{Kirjaviite | Tekijä=Kallio, Veikko | Nimeke=Kymin historia 2 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1990 | ISBN = 952-90-2478-9}}
* [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/suursaari/suursaarihist.htm Suursaari-sivu sivustolla, joka kertoo Neuvostoliitolle luovutetuista alueista]
* [http://web.archive.org/*/www.gogland-tour.ru/plane.php Matkaesite] {{ru}}
* [https://runeberg.org/nfbk/0497.html Artikkeli ''Hogland''] kirjassa ''Nordisk familjebok'', 1909 {{sv}}
* [http://www.postileimat.com/saaret/suursaari.htm Sivut Suursaaresta]
* {{Lehtiviite | Tekijä =Heinonen, Aku | Otsikko =Seuran jäsenten retki Suursaareen 19.–22.7.2007 | Julkaisu =Geologi | Vuosi =2007 | Numero =4 | Sivut =124–128 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomen Geologinen Seura | Issn =0046-5720 | www =http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/4-2007/heinonen.pdf | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu =5.1.2013 }} {{Wayback|1=http://www.geologinenseura.fi/geologi-lehti/4-2007/heinonen.pdf |päiväys=20140517153425 }}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
<ref name="Auto38-1">{{Verkkoviite | Nimeke = Suursaari | Osoite = http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/suursaari/suursaarihist.htm | Julkaisija = Luovutettu Karjala | Viitattu = 21.3.2007}}</ref>
<ref name="Auto38-3">Hamari ym. 1996.</ref>
<ref name="Auto38-4">{{Verkkoviite | Tekijä = Matti Punttila | Nimeke = Kymenlaakson murteet | Osoite = http://www.finnicakymenlaakso.fi/murteet/art_tulostus.php?id=3 | Julkaisija = Finnica Kymenlaakso | Viitattu = 21.3.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080413145243/http://www.finnicakymenlaakso.fi/murteet/art_tulostus.php?id=3 | arkistoitu = 13.4.2008 }}</ref>
<ref name="Auto38-5">Hanski 2006: 47.</ref>
<ref name="Auto38-6">{{Verkkoviite | Nimeke = Suursaari | Osoite = http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=524&TYPE=HTML&LANG=FI | Ajankohta = 20.3.2007 | Julkaisija = Suomen Sukututkimusseura | Viitattu = 21.3.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20071001000017/http://www.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=524&TYPE=HTML&LANG=FI | arkistoitu = 1.10.2007 }}</ref>
<ref name="Auto38-10">Kallio 1990. {{Lähde tarkemmin}}</ref>
<ref name="Auto38-11">{{Verkkoviite | Nimeke = Suursaari | Osoite = http://www.toti.eu.com/nordic.municipalities/kunta.asp?id=508 | Julkaisija = Nordic municipalities | Viitattu = 21.3.2007}}</ref>
<ref name="Auto38-12">{{Verkkoviite | Tekijä = Kaj Niemi | Nimeke = Alexander Popov | Osoite = http://www.finnicakymenlaakso.fi/tietoliikenne/radio/artikkeli.php?id=5 | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = Finnica Kymenlaakso | Luettu = 21.3. | arkisto = https://web.archive.org/web/20070928061034/http://www.finnicakymenlaakso.fi/tietoliikenne/radio/artikkeli.php?id=5 | arkistoitu = 28.9.2007 }}</ref>
<ref name="Auto38-13">[http://www.meripelastus.fi/fi/smps/historia.html Suomen Meripelastusseuran historia] {{Wayback|1= http://www.meripelastus.fi/fi/smps/historia.html |päiväys=20080314023443 }} viitattu 3.1.2008</ref>
<ref name="Auto38-14">[https://web.archive.org/web/*/http://www.digipaper.fi/US-talvisodan-lehdet/36704/ Uusi Suomi: talvisodan lehdet] digipaper.fi.</ref>
<ref name="RP">{{Verkkoviite | Tekijä = Juhani Haapala | Nimeke = Suursaaren valtaus 27.–28.3.1942 | Osoite = http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp203/suursaa.htm | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Rannikon Puolustaja | Luettu = 21.3.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070927024450/http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp203/suursaa.htm | arkistoitu = 27.9.2007 }}</ref>
<ref name="Auto38-15">Tom Söderman: [http://agricola.utu.fi/tietosanomat/luovutetut/soderman.php Holokausti – miten suuri on syyllisyytemme?] Agricola.utut.fi</ref>
<ref name="Auto38-16">[http://www.fontanka.ru/2005/09/01/148456/ Neobitajemyi Gogland] Novosti Sankt-Petersburga 1.9.2005</ref>
<ref name="Auto38-17">{{Verkkoviite | Tekijä = Heli Saavalainen | Nimeke = Suursaari avautuu varovasti matkailijoille | Osoite = http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Suursaari+avautuu+varovasti+matkailijoille/HS20060522SI2YO027hr | Ajankohta = 22.5.2006 | Julkaisija = HS.fi | Viitattu = 21.3. | arkisto = https://web.archive.org/web/20070317003444/http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Suursaari+avautuu+varovasti+matkailijoille/HS20060522SI2YO027hr | arkistoitu = 17.3.2007 }}</ref>
<ref name="Auto38-18">[http://www.naturochmiljo.fi/index.cfm?details=1&doc=538&dp=4 Natur och Miljö -ympäristöjärjestö] {{Wayback|1= http://www.naturochmiljo.fi/index.cfm?details=1&doc=538&dp=4 |päiväys=20070930122455 }} {{sv}}</ref>
<ref name="Auto38-19">{{Verkkoviite | Nimeke = Tule Suursaareen 2007! | Osoite = http://www.kymenmatkat.net/pindex.php?1=1&path=47,302 | Julkaisija = Matkatoimisto Kymenmatkat Oy | Viitattu = 21.3.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20070701094446/http://www.kymenmatkat.net/pindex.php?1=1&path=47,302 | arkistoitu = 1.7.2007 }}</ref>
<ref name="Auto38-20">{{Verkkoviite | Nimeke = Suursaaren arvo risteilykohteena kasvaa | Osoite = http://www.mtv3.fi/matkailu2006/arkisto.shtml?177093 | Ajankohta = 16.7.2003 | Julkaisija = MTV3.fi | Viitattu = 21.3.2007}}</ref>
<ref name="Auto38-21">{{Verkkoviite |Nimeke=Venäjän Federaation turvallisuuspalvelu FSB:n 2. kesäkuuta 2006 antama määräys nro 239 rajavyöhykkeen rajoista Leningradin alueella|Osoite= http://www.rusembassy.fi/GranitsaFI.htm#3|Ajankohta=14.7.2006|Julkaisija=Venäjän federaation turvallisuuspalvelu|Viitattu=28.3.2007}} ja {{Verkkoviite|Osoite= http://www.rusembassy.fi/GranitsaFI.htm#1 |Nimeke=Menettelysääntö ulkomaan kansalaisten tulosta Venäjän Federaation rajavyöhykkeelle|Julkaisija=Venäjän suurlähetystö Helsingissä|Ajankohta=syksy 2006|Viitattu=28.3.2007}}</ref>

<ref name="Auto38-22">{{Verkkoviite | Nimeke = Juha Metso palkittiin Suursaaren kuvaamisesta | Osoite = http://yle.fi/uutiset/juha_metso_palkittiin_suursaaren_kuvaamisesta/5319669 | Ajankohta = 10.11.2011 | Julkaisija=Yle Uutiset Kymenlaakso | Viitattu=4.10.2014}}</ref>

<ref name="warsawinstitute.org-14.8.2019">{{verkkoviite|osoite= https://warsawinstitute.org/russia-sets-heliport-gulf-finland/ |nimike=Russia Sets Its Heliport in Gulf of Finland |ajankohta=14.8.2019 |julkaisija=Warsaw Institute, warsawinstitute.org |kieli={{en}}| viitattu=14.5.2022}}</ref>

<ref name="HS-kuukausiliite-9-2019">{{lehtiviite |Tekijä = Jussi Konttinen | Otsikko = Suljetut saaret | Julkaisu = Helsingin Sanomat, Kuukausiliite | Numero = 9 | Ajankohta = Syyskuu 2019 | Sivut = 58–65}}</ref>

<ref name="Yle-9.3.2023">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20020628| Nimeke = Venäjä on aktivoitunut Suursaarella, joka on aivan Suomen vieressä | tekijä= Anu Rummukainen, Juha Rissanen & Taneli Arponen | Ajankohta = 9.3.2023 | Julkaisija= Yleisradio, yle.fi | Viitattu=9.3.2023}}</ref>

<ref name="Yle-31.1.2023">{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/a/74-20015375| Nimeke = Katkennut yhteys | tekijä=Anu Rummukainen | Ajankohta = 31.1.2023 | Julkaisija= Yleisradio, yle.fi | Viitattu=9.3.2023}}</ref>
}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite|Tekijä=Elenius, Emil |Nimeke=Saarelaistarinoita|Julkaisija=WSOY|Julkaisupaikka= Helsinki |Vuosi=1976| ISBN = 951-0-06672-9}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Anttila, Risto |Nimeke=Suursaari, Suomenlahden helmi|Vuosi=1996| ISBN = 951-9387-57-9|Julkaisija=KR-Kirjat}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Mehtälä, Maila | Nimeke=Temppeliaukio -kirkko Suursaaresta länteen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | ISBN = 951-0-27837-8}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Havas, Eino |Nimeke=Suursaari sanoin ja kuvin|Julkaisija=Arvi A. Karisto Osakeyhtiö|Julkaisupaikka=Hämeenlinna|Vuosi=1920}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Pälsi, Sakari |Nimeke=Suomenlahden jäiltä|Julkaisija=Otava|Julkaisupaikka=Helsinki|Vuosi=1924}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Mattila, J. W. ja Jorma |Nimeke=Suursaari|Julkaisija=WSOY|Julkaisupaikka=Porvoo |Vuosi=1941}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Lappalainen, Niilo |Nimeke=Suursaari toisessa maailmansodassa|Julkaisija=WSOY|Julkaisupaikka=Helsinki |Vuosi=1987}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Salmelin, Pentti |Nimeke=Suursaaren sota|Julkaisija=Otava|Julkaisupaikka=Helsinki|Vuosi=1989}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Naski, Aarre |Nimeke=Suursaaren väestön suku-tutkimus|Julkaisija=Suursaari-seura Julkaisupaikka=Loviisa |Vuosi=1992}}
* {{Kirjaviite |Nimeke=Murresanoja ja -sanontoja Suursaaresta|Julkaisija=Suursaari-seura |Vuosi=2000}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Räty, Leena |Nimeke=Paratiisisaari Menetetty Suursaari taiteilijoiden kuvaamana (näyttelyjulkaisu)|Julkaisija=Kyriiri |Julkaisupaikka= Helsinki |Vuosi=2002}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Hogland}}

* [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/suursaari/suursaarikuvina.htm Historiallisia kuvia]
* {{Elonet|605889|Puolustusvoimian katsaus 39 – Suomalaisten tekemä Suursaaren valtaus 1942}}
* [http://magnuslonden.net/fi/reportaasit/matkareportaasit/suursaari_kuvareportaasi/ Valokuvia nykyajan Suursaaresta]
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/30/kirje-suursaarelta Ylen Elävä arkisto – Kirje Suursaarelta] (video, 1936)
* [http://www.postileimat.com/saaret/suursaari.htm www.postileimat.com]
* [http://www.temppeliaukio.fi/artikkeli_suursaari.htm Suursaari – Temppeliaukion kirkon alkukuvissa]
* [http://www.postileimat.com/saaret/suursaari/ALE00.htm Suursaaren kartta: L. W. Alenius (1922)]
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/889562?page=25 Sakari Pälsi : Mitä meri on antanut], Suomen Kuvalehti, 13.12.1924, nro 50, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1836696?page=1 Hannes Salovaara : "Keskellä kuohuin, vallassa vaahtoin..."], Helsingin Sanomat Viikkoliite, 03.08.1930, nro 31, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1983797?page=4 Saari, jonka taloissa on vain makuuhuoneita], Helsingin Sanomat, 10.09.1937, nro 243, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
* [[YouTube]]: [https://www.youtube.com/watch?v=Nhs-1QY-i0w Suursaari 27-28.03.1942]
* [[YouTube]]: [https://www.youtube.com/watch?v=N54EQGoteqo Suursaari 15.09.1944] 
{{Luovutetut alueet}}
{{Suursaari}}

[[Luokka:Suursaari|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:41.61 Venäjä]]