Lähdekoodi sivulle Marraskuun kansannousu

{{Taistelu
| nimi           = Marraskuun kansannousu
| osa_sotaa      = 
| kuva           = Marcin Zaleski, Wzięcie Arsenału.jpg
| kuvateksti     = Varsovan varuskunnan asevaraston valtaus, maalannut [[Marcin Zaleski]].
| päivämäärä     = 29. marraskuuta 1830 – lokakuu 1831
| paikka         =  [[Kongressi-Puola]]
| casus          = 
| aluemuutokset  = 
| vaikutukset    = 
| lopputulos     = Kapina kukistettiin
| taistelija1    = {{Kongressi-Puola}}
| taistelija2    = {{Venäjän keisarikunta}}
| komentaja1     = [[Józef Chłopicki]]<br>[[Michał Radziwiłł]]<br>[[Jan Skrzynecki]]<br>[[Henryk Dembiński]]<br>[[Kazimierz Małachowski]]
| komentaja2     = [[Hans Karl von Diebitsch]]<br>[[Ivan Paskevitš]]
| vahvuus1       = 
| vahvuus2       = 
| tappiot1       = 
| tappiot2       = 
| huomautus      = 
| muut_taistelut = 
}}
'''Marraskuun kansannousu''' oli vuosina [[1830]] ja [[1831]] käyty [[kansannousu]] [[Kongressi-Puola]]<nowiki/>n  alueella [[Venäjän keisarikunta]]a vastaan. Nimensä mukaisesti kansannousu alkoi 29. marraskuuta 1830. Alkumenestyksestä huolimatta kansannousu kukistettiin lopulta Venäjän armeijan avulla.

== Tausta ==
[[Puolan jaot|Puolan jakojen]] jälkeen entiset Puola-Liettuan valtion alueet oli jaettu Venäjän, [[Itävallan keisarikunta|Itävallan]] ja [[Preussin kuningaskunta|Preussin]] kesken. Venäjällä Puolan alueille oli perustettu autonominen [[Kongressi-Puola|Puolan kuningaskunta]], jota ei kuitenkaan koettu riittäväksi ratkaisuksi puolalaisen väestön taholta. Kongressi-Puolassa perustettiin useita [[Salaseura|salaseuroja]] ja [[Burschenschaft|Burschenschaften]] ja [[Carbonari|Carbonarien]] kaltaisia yhdistyksiä. [[Sejm]]issä oppositio keskittyi [[Adam Czartoryski]]n ja [[Vilnan yliopisto]]ssa [[Adam Mickiewicz]]in sekä [[Joachim Lelewel]]in ympärille. Venäjän keisari [[Aleksanteri I]] oli epäluuloinen puolalaisia kohtaan ja Kongressi-Puolan asemaa yritettiinkin heikentää vuodesta 1825 alkaen perustuslaillisen hallinnon murentamisella. Kansainvälinenkin tilanne kiristyi vuonna 1830, kun [[Bourbon-restauraatio|Ranskassa]] alkoi [[heinäkuun vallankumous]] ja [[Belgia]] irrottautui [[Yhdistynyt Alankomaiden kuningaskunta|Alankomaista]]. Keisari [[Nikolai I]] valmisteli Alankomaiden auttamista sotavoimin, mikä herätti pelkoja Kongressi-Puolassa puolalaisen sotaväen käytöstä Belgiaa vastaan.<ref>Hovi 1993, s. 75.</ref> Lisäksi uskottiin, että Nikolai saattaisi käyttää sotatilaa syynä Kongressi-Puolan autonomian lakkauttamiseksi kokonaan.<ref name="Hovi 1993, s. 76">Hovi 1993, s. 76.</ref>

=== Konstantinin murhayritys ===
Kapinan aloituksena voidaan pitää suuriruhtinas [[Konstantin Pavlovitš Romanov]]in murhayritystä 29. marraskuuta 1830. Toimintaa tilanteen saralta oli suunnitellut useampi puolalainen salaseura, mutta toiminnassa ensin onnistui upseerikoululla toiminut seura. 29. marraskuuta joukko upseerikoulun oppilaita yritti murhata Konstantinin epäonnistuen kuitenkin yrityksessään. Heidän onnistui kuitenkin murhata kolme puolalaista kenraalia, joista kaksi tapettiin tahallisesti liiasta venäläismielisyydestä. Kolmas sai surmansa vahingossa.<ref name="Hovi 1993, s. 76" />

== Kapina ==
[[Kuva:Emila Plater conducting Polish scythemen in 1831.jpg|pienois|vasen|[[Emilia Plater]] ja puolalaisia viikatemiehiä.]]
Murhayrityksen jälkeen salaliittolaiset yrittivät vallata Varsovan varuskunnan asevaraston, missä onnistuttiinkin kun heihin liittyi kaupunkilaisia. Seuraavana päivänä koko Varsova oli kapinallisten hallussa. Konstantin pakeni Varsovasta kapinan laajettua. Kapinan jatko oli epävarma siihen asti, kun kenraali [[Józef Chłopicki]] julistautui diktaattoriksi. Keisari Nikolai päätti puolestaan käyttää Kongressi-Puolaa Alankomaihin menoa varten koottua siirtoarmeijaa puolalaisia vastaan. Tämä johti osaltaan vastarinnan tiivistymiseen. 25. tammikuuta 1831 sejm julisti, että Nikolai oli menettänyt Puolan valtaistuimen. Chłopicki luopui diktaattorin asemastaan ja tilalle tuli Adam Czartoryskin johtama sejmille uskollinen hallitus.<ref name="Hovi 1993, s. 76" />

=== Sota ja kapinallisten saama tuki ===
[[Kuva:Battle of Stoczek 1831.PNG|pienois|oikea|[[Stoczekin taistelu]], maalannut [[Jan Rosen]].]]
Suoranainen sota puolalaisten ja venäläisten välillä alkoi vuoden 1831 helmikuussa ja se kesti lokakuuhun. Venäjän armeijalla oli kaksinkertainen määräylivoima puolalaisiin nähden, mutta toisaalta Puolan armeija oli hyvin koulutettu ja se saattoi taistella sitä tukevan väestön seassa. Kansannousu levisi myös Liettuaan ja entiselle Puolan itäalueelle [[Latgale|Latgaleen]]. Puolalaiset yrittivät vedota Venäjän mahdollisiin vallankumouksellisiin. Niinpä sejmin ilmoitus Nikolain valtaistuimen menetyksestä oli ajoitettu [[dekabristit|dekabristien]] teloittamisen viisivuotispäivälle. Merkittävää apua ei kuitenkaan saatu Venäjän kapinallisilta. Kulttuuripiireiltäkään ei saatu tukea, sillä esimerkiksi tuon ajan Venäjän johtava runoilija [[Aleksandr Puškin]] tuomitsi puolalaisten toimet. Apua yritettiin saada myös Ranskasta ja [[Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta|Britanniasta]], mutta konkreettisin tuki rajoittui mielenilmaisuihin, kuten ranskalaiseen runoon ''[[La Varsovienne]]''.<ref name="Hovi 1993, s. 77">Hovi 1993, s. 77.</ref> Lisäksi esimerkiksi ''[[Eau de Cologne]]a'' eli kölninvettä myytiin nimellä ''Eau de Pologne''.<ref name="Johnsson ja Lautela 2004, s. 61">Johnsson ja Lautela 2004, s. 61.</ref> Kapinaliike radikalisoitui vuoden 1831 kesästä lähtien ja lopulta valtaan oli noussut uusi diktaattori [[Jan Krukowiecki]]. Venäläiset sotajoukot kukistivat lopulta kapinan päällikkönsä sotamarsalkka [[Ivan Paskevitš]]in johdolla.<ref name="Hovi 1993, s. 77" />

== Seuraukset ==
[[Kuva:Polish Prometheus 1831.PNG|pienois|oikea|[[Horace Vernet]], ''Puolalainen [[Prometheus]]'', 1831. Maalaus kuvaa kapinan kukistamista.]]
Kapinan jälkeen Puolan käskynhaltijaksi nousi venäläisiä johtanut Ivan Paskevitš. Puolan autonomia korvattiin vuonna 1832 voimaan tulleella orgaanisella statuutilla, joka takasi Puolalle [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen]] kaltaisen itsehallinnon. Kuitenkin jo vuonna 1833 maahan julistettiin poikkeustila, joka jatkui seuraavat 20 vuotta. Tällöin suljettiin Varsovan ja Vilnan yliopistot ja Puolan oma armeija lakkautettiin. Kapinan johdosta jaettiin 200–300 kuolemantuomiota, joista suurin osa annettiin poissaoleville. Lisäksi yli 3&nbsp;000 tilaa takavarikoitiin ja 45&nbsp;000 perhettä pakkosiirrettiin Venäjän sisäosiin. Varsovan pohjoispuolelle rakennettiin [[Aleksanterin sitadelli]]&nbsp;-linnoitus<ref name="Hovi 1993, s. 77" /> ja kuuluisaksi tullut paviljonki numero 10 poliittisille vangeille.<ref name="Johnsson ja Lautela 2004, s. 61" /> Kapinan seurauksena Puolasta lähti yli 10&nbsp;000 pakolaista,<ref name="Johnsson ja Lautela 2004, s. 62">Johnsson ja Lautela 2004, s. 62.</ref> joista suurin osa suuntasi Ranskaan, Saksaan ja Italiaan. Pakolaisten joukossa alkoi poliittinen toiminta, jonka keskuksena oli [[Hôtel Lambert]] [[Pariisi]]ssa. Puolalaisia taisteli myöhemmin useissa eri vapaussodissa Saksassa, Italiassa ja Balkanilla, sekä [[Pariisin kommuuni]]n taisteluissa.<ref>Hovi 1993, s. 78.</ref> Puolan kapinan voidaan nähdä myös pelastaneen Belgian itsenäisyyden, kun kapina sitoi Venäjän siirtoarmeijan Puolaan.<ref name="Hovi 1993, s. 76" />

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Hovi, Kalervo | Nimeke = Puolan historia | Vuosi =1993 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Otava | Tunniste = ISBN 951-1-11207-4 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Johnsson, Peter ja Lautela, Yrjö | Nimeke = Puola - vanhaa ja uutta Eurooppaa | Vuosi =2004 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Edita | Tunniste = ISBN 951-37-3993-7 }}

=== Viitteet ===
{{Viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}

{{Autonomiseen Suomeen vaikuttaneet sodat}}

[[Luokka:1830-luku]]
[[Luokka:Kapinat]]
[[Luokka:Kongressi-Puola]]