Lähdekoodi sivulle Luostariolut

'''Luostarioluella''' on alun perin tarkoitettu luostareissa munkkien panemaa [[olut]]ta, jonka juuret ulottuvat aina 500-luvulle <ref>Webb, Tim: "Good Beer Guide Belgium", s. 73. Campaign For Real Ale, 2005.</ref> saakka. Luostaripanimot [[Belgia]]ssa valmistivat aluksi kahta erilaista olutta: vahvempi, makea ''dubbel'' saatiin ensimmäisestä mäskäyksestä, ja sitä tarjottiin tärkeille vieraille, myyntiin, sekä munkkien ravinnoksi paaston aikana. Saman viljaerän toisesta mäskäyksestä saatiin miedompi ''enkel'', jota munkit itse käyttivät arkijuomanaan <ref name="Beaumont_128-129">Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 128–129. Firefly Books, 2000</ref>. Luostarioluita pantiin myös muualla Euroopassa, kuten [[Alankomaat|Hollannissa]] ja [[Saksa]]ssa, mutta ainakin nykyisin luostariolut yhdistetään ensisijaisesti belgialaistyylisiin luostarioluisiin. Viime aikoina luostarityylisiä oluita on pantu myös [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] (mm. belgialaisen [[Duvel]]in ostama [[Ommegang]]), ja [[Tšekin tasavalta|Tšekin tasavallassa]], jossa on aloittanut toimintansa luostaripanimo Želiv. Suomessakin on kaupallisesti pantu Dubbel- ja Tripel -tyylisiä oluita, vaikka näiden yhteydessä ei ole yritettykään luoda mielikuvaa luostarissa valmistetusta oluesta.

Useimmilla nykyisin myytävillä "luostarioluilla" ei välttämättä ole mitään tekemistä luostareiden ja munkkien kanssa. Panimo on ehkä imagosyistä ottanut nykyisen tai entisen luostarin nimen – tai jopa keksinyt täysin kuvitteellisen luostarinimen. Munkit saattavat osallistua oluen panemiseen, ja osa panimoista maksaa luostareille korvauksen nimen käytöstä. Ainoastaan muutamaa merkkiä, kuten Val-Dieu ja Abbaye d'Aulne, tehdään oikean luostarin tiloissa. [[Trappist]]-nimeä kantavat luostarioluet on kaikki tehty munkkien valvonnassa. Nimi on ollut vuodesta 1962 suojattu Belgian laissa, minkä tarkoituksena on ollut estää kaupallisten panimoiden hyötyminen taloudellisesti oikeiden munkkien kustannuksella.

== Belgialaisten luostarioluiden tyylejä ==
Useimmat belgialaiset luostarioluet ovat pullossa jälkikäyviä, hiivaisia, sameita, hedelmäisiä ja melko täyteläisiä. Alkuperäiset (belgialaiset) luostarioluttyylit ovat:

* '''enkel''': tumma ja hedelmäinen, mutta melko mieto ja helposti juotava olut (noin keskioluen vahvuinen). Nykyisin hyvin harvinainen, lähinnä [[trappist]]iluostareissa tarjoiltava oluttyyli.
* '''dubbel''' ({{k-fr|double}}): tumma, makeahko ja täyteläinen olut (6,5 - 8 %).

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[Westmalle (panimo)|Westmallen trappistiluostari]] kehitti uuden, vahvan ja vaalean oluttyylin, jonka tyyliset oluet liitettiin pian myös luostarioluiden piiriin <ref name="Beaumont_128-129"/>:

* '''tripel''' ({{k-fr|triple}}): vaalea, voimakkaampi (yli 8 %) ja humaloidumpi olut. Tripelin nimestä on liikkeellä kaksi teoriaa: ensimmäisen mukaan nimi juontaa siitä, että tripelin [[kantavierre]] on noin kolminkertainen enkeliin verrattuna. Toinen taas väittää nimen tulevan oluen kolminkertaisesta käyttämisestä. Todennäköisempi selitys kuitenkin on, että nimet viittaavat vain oluen vahvuuteen kotimaisten veroluokkien tapaan.<ref>Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 141. Firefly Books, 2000</ref>

Dubbelista on kehitetty voimakkaampia versioita, joista käytetään nimityksiä '''quadrupel''' tai '''abt'''. Nämä ovat hyvin maltaisia, ja usein alkoholimaisia. Alkoholipitoisuus on tyypillisesti 10-12 %. <ref>Äyräväinen, Seppo: "Suomalaisen oma olutopas", s. 6. Multikustannus, 2005.</ref> <ref>http://www.ratebeer.com/BeerStyles.asp - Ratebeer.com:n oluttyyppiopas</ref> Viime vuosina markkinoille on tullut luostarioluita valmistavilta panimoilta kaksi uutta oluttyyliä, jotka myös yhdistetään luostarioluisiin: '''blond''' ({{k-fr|blonde}}) ja '''bruin''' ({{k-fr|brune}}). Nämä alkoholipitoisuudeltaan 5,5–7,5 -prosenttiset oluet eivät käytännössä eroa vastaavan vahvuisista, 'tavallisista' belgialaisista [[ale|pintahiivaoluista]].<ref>Webb, Tim: "Good Beer Guide Belgium", s. 77. Campaign For Real Ale, 2005.</ref>

On hyvä muistaa, että luostariolut ei ole [[luettelo oluttyyleistä|oluttyyli]], eikä välttämättä edes useamman tyylin muodostama kokonaisuus, vaan yleiskielinen termi nauttijalleen tietyn mielikuvan "hengellisestä" alkuperästään antaville oluille. Edes kaikki trappistioluet eivät mahdu edellä esitettyyn luokitteluun, vaan mm. brittiläis-saksalaisia vaikutteita<ref>Beaumont, Stephen: "Premium Beer Drinkers Guide", s. 158. Firefly Books, 2000</ref> saanut, kuivahumaloitu [[Orval]], sekä Konigshoevenin Witte Trappist ([[witbier]]) ovat tyyliltään täysin näistä poikkeavia oluita.

== Luostarioluita valmistavia panimoita (ilman [[trappist]]-nimen käyttöoikeutta) ja niiden luostariolutmerkkejä ==
[[Kuva:Weltenburger_kloster_barock.jpg|thumb|150px|Maailman vanhimman luostaripanimon olut ''Weltenburger Kloster Barock Dunkel''.]]
Belgiassa:
* Brasserie de l'Abbaye du Val-Dieu, Aubel (''Val-Dieu'')
* Brasserie Du Bocq, Purnode-Yvoir (''Corsendonk'', ''Père Abbé'', ''St. Benoît'')
* Brasserie Val De Sambre, Gozée (''Abbaye d'Aulne'')
* Brouwerij Duvel Moortgat, Breendonk (''Maredsous'', ''St. Sebastiaan'')
* Brouwerij Haacht, Boortmeerbeek (''Abbaye de Malonne'',  ''Abdij van 't Park'', ''Tongerlo'')
* Brouwerij Huyghe, Melle (''St. Idesbald'', ''Villers'')
* Brasserie Lefebvre, Rebecq-Quenast (''Abbaye de Floreffe'')
* Brouwerij Slaghmuylder, Ninove (''Witkap Pater'')
* Brouwerij St.Bernardus, Watou (''St.Bernardus'')
* Brasserie St-Feuillien / Friart, Le Rouelx (''St-Feuillien'')
* Brasserie Union, Jumet (''Ciney'', ''Grimbergen'')
* Brouwerij Van Eecke, Poperinge-Watou (''Het Kapittel'')
* Brouwerij Van Steenberge, Ertvelde (''Abdij van Roosenberg'', ''Augustijn'', ''Bornem'', ''St. Adriaans'')

Muualla (näistä vain Ommegang valmistaa belgityylisiä luostarioluita):
* Saimaan Juomatehdas, [[Lappeenranta]], [[Suomi]] (''Luostari'')
* Brewery Ommegang, Cooperstown, [[Yhdysvallat]] (''Ommegang'')
* Weltenburg Klosterbrauerei, Kelheim, [[Saksa]] (''Weltenburger'')
* Klášterní Pivovar Želiv, Želiv, [[Tšekin tasavalta]] (''Castulus'', ''Gottschalk'')
Saksassa on lisäksi aitoja luostaripanimoita Andechsissa, Ettalissa, Mallersdorfissa ja Ursbergissa.
Useimmat panimoista tekevät myös muita kuin luostarioluita.

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

[[Luokka:Oluttyypit]]