Lähdekoodi sivulle Litosfääri

[[Kuva:Globe4.jpg|300px|thumb|11 Litosfääri 1 [[Maan kuori|Mantereinen kuori]] 2 [[Keskiselänne|Valtameren keskiselänne]] 3 [[Subduktiovyöhyke]] 4 [[Maan vaippa|Ylempi vaippa]], 5 [[Tulivuori]] 6 [[Maan vaippa|Alempi vaippa]] 7 [[Pluumi]] 8 [[Maan ydin|Ulkoinen ydin]] 9 [[Maan ydin|Sisempi ydin]] 10 [[Konvektio|Konvektiosolu]] 12 [[Astenosfääri]] 13 [[Maan vaippa|Gutenberg-pinta]] 14 [[Maan vaippa|Moho-pinta]] ]]

'''Litosfääri''' eli '''kivikehä''' koostuu [[Maa]]n kuoresta ja vaipan ylimmästä osasta. Litosfäärin paksuus on noin 100 kilometriä, josta kuoren osuus on mantereiden kohdalla 30&ndash;70 kilometriä ja [[merenpohja]]n alla keskimäärin vain kahdeksan kilometriä.  Kiinteän kuoren ja vaipan ylimmän osan välissä on maanjäristysaaltoja heijastava niin sanottu Moho-pinta.

Litosfäärin alapuolella on [[astenosfääri]], joka käsittää osia ylävaipasta ja vaipan vaihettumiskerroksesta. Eri laskutapojen mukaan astenosfääri ulottuu 400&ndash;650 kilometrin syvyyteen.

Maan litosfääri on jakaantunut jäykkiin laattoihin, jotka kelluvat ja liikkuvat astenosfäärissä eli ylävaipassa olevan sulan kiviaineksen päällä. Nämä [[mannerlaatta|manner]]- eli litosfäärilaatat liikkuvat joko toisiinsa törmäten, erkaantuen toistaan tai toisiaan sivuten. Laattojen reuna-alueilla ovat [[maanjäristys|maanjäristykset]] ja [[tulivuori|tulivuoret]] yleisiä.

Mannerlaatan kuorikerros on kevyempää [[graniitti|graniitin]] tyyppistä kiveä, kun taas merilaatan kuorikerros on raskaampaa [[basaltti|basaltin]] tyyppistä kiveä. Kiinteän kuoren alainen litosfääri on jäykkää ja lohkeilevaa kiveä.

Maapallon litosfääri on jakautunut noin kahteenkymmeneen litosfäärilaattaan. Suurimmat niistä ovat: [[Euraasian laatta]], [[Afrikan laatta]], [[Pohjois-Amerikan laatta]], [[Etelä-Amerikan laatta]], [[Tyynenmeren laatta]], [[Antarktiksen laatta]] ja [[Intian laatta]]. Muita laattoja ovat: [[Kookossaarten laatta]], [[Karibian laatta]], [[Arabian laatta]], [[Nazcan laatta]] ja [[Filippiinien laatta]].

Laattojen liike aiheutuu osaksi [[astenosfääri]]ssä tapahtuvista [[konvektio]]virtauksista, joissa kuumaa sulaa [[kivi]]ainesta nousee ylös litosfääriä kohti. Litosfäärin saavutettuaan virtaus kääntyy sen suuntaiseksi ja jäähdyttyään virtauksen suunta kääntyy kohti vaipan alakerroksia jossa se kuumenee jälleen ja nousee uudelleen kohti litosfääriä. Konvektiovirtaukset eivät kuitenkaan selitä täydellisesti mannerlaattojen liikkeitä. Nykyisin on vallalla käsitys, että merelliset litosfäärilaatat liikkuvat pääasiassa kahden voiman vaikutuksesta: [[keskiselänne|keskiselänteillä]] tapahtuvan työnnön ja [[subduktiovyöhyke|subduktiovyöhykkeillä]] tapahtuvan vedon vaikutuksesta. Subduktoituva kiviaines sulaa ja nousee kohti litosfääriä aiheuttaen intrusiivista ja ekstrusiivista magmatismia.

==Katso myös==

* [[Litosfäärilaatta]]
* [[Pedosfääri]]
* [[Vesikehä]]
* [[Mannerliikunnot]]
* [[Kivien kiertokulku]]

{{Maan rakenne}}

[[Luokka:Maan rakenne]]
[[Luokka:Vulkanologia]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]