Lähdekoodi sivulle Lapin sota

{{Hyvä}}
{{Taistelu
| osa_sotaa      = [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]]
| kuva           = LapinSota.jpeg
| kuvateksti     = Saksalaisten Muonioon jättämä kyltti: ”Kiitoksena aseveljeyden osoittamatta jättämisestä!”
| päivämäärä     = [[15. syyskuuta]] [[1944]] – [[27. huhtikuuta]] [[1945]]
| paikka         = [[Suomi]]<br><small>[[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaakso]] (Suursaari)<br>[[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaa]] (Pudasjärvi, Kuusamo,Ii)<br>[[Lapin maakunta|Lappi]]</small>
| casus          = [[Moskovan välirauha]]n ehdot
| aluemuutokset  = 
| vaikutukset    = 
| lopputulos     = Saksalaisjoukot vetäytyivät Suomen alueelta
| taistelija1    = {{natsi-Saksa (1935-1945)}}
| taistelija2    = {{Suomi}}
| komentaja1     = {{natsi-Saksan lippu}}  [[Lothar Rendulic]]
| komentaja2     = {{Suomen lippu}} [[Hjalmar Siilasvuo]]
| vahvuus1       = 213&nbsp;000 <small>(alkuvaiheessa)</small>
| vahvuus2       = 60&nbsp;000 <small>(alussa)</small><br />75&nbsp;000 <small>(suurimmillaan 31. lokakuuta 1944)</small><br />12&nbsp;000 <small>(1. joulukuuta 1944 jälkeen)</small><ref>Kaila 1950, s. 126.</ref>
| tappiot1       = arviolta 1&nbsp;000 kaatunutta<br />yli 2&nbsp;000 haavoittunutta<br />1&nbsp;300 vangittua<ref>Saksalaisten tappioihin eivät sisälly 15. syyskuuta Suursaaren valtausyrityksessä ([[operaatio Tanne Ost]]) kärsityt menetykset.</ref><ref name="kankainen">Kankainen 2002.</ref><ref name="tappiot">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/lapin-sota-maanpuolustus-2/varjosodasta-tositoimiin | Nimeke = Varjosodasta tositoimiin | Tekijä = | Julkaisu = Veteraanien perintö | Julkaisija = Kadettikunta | Viitattu = 27.12.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20161007020125/http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/lapin-sota-maanpuolustus-2/varjosodasta-tositoimiin | arkistoitu = 7.10.2016 }}</ref>
| tappiot2       = 774 kaatunutta<br />264 kadonnutta<br />2&nbsp;904 haavoittunutta<ref name="tikkanen">Tikkanen 1996.</ref>
| huomautus      = 
| muut_taistelut = Lapin sodan taistelut
}}

'''Lapin sota''' käytiin osana [[toinen maailmansota|toista maailmansotaa]] [[Suomi|Suomen]] ja [[natsi-Saksa|Saksan]] välillä pääasiassa Suomen [[Lapin maakunta|Lapissa]] [[15. syyskuuta]] [[1944]] – [[27. huhtikuuta]] [[1945]].

4. syyskuuta 1944 sovittuihin [[Jatkosota|jatkosodan]] aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/lapin-sota-maanpuolustus-2/sodan-alkuvaiheet/ | Nimeke = Sodan alkuvaiheet | Tekijä = | Julkaisu = Veteraanien perintö | Julkaisija = Kadettikunta | Viitattu = 27.12.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20161007015951/http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/lapin-sota-maanpuolustus-2/sodan-alkuvaiheet | arkistoitu = 7.10.2016 }}</ref> Saksan ja Suomen välillä puhkesi Lapin sota. Saksalaiset katsoivat tärkeimmiksi tavoitteikseen [[Kolosjoen kaivos|Petsamon nikkelikaivosten]] tuotannon turvaamisen itselleen ja Pohjois-[[Norja]]ssa olevien joukkojensa paluureitin varmistamisen.<ref name="tosilappi">Lapin sota Käsivarressa, Tosilappi</ref><ref>Postila 2002, s. 11.</ref> Saksalaisjoukot ryhmittyivät uudelleen ja ryhtyivät vetäytymiseen ennalta valmistellun [[operaatio Birke]]n mukaisesti. Armeija vetäytyi taistellen suomalaisjoukkojen tieltä pohjoiseen turvautuen samalla [[poltetun maan taktiikka]]an. Talvella sota muuttui asemasodaksi [[Käsivarsi (Suomi)|Käsivarressa]], kunnes viimeisetkin saksalaisjoukot huhtikuun lopussa 1945 vetäytyivät Norjan puolelle.<ref name="tappiot"/>

Varsinaista sodanjulistusta ei antanut kumpikaan osapuoli. Suomessa [[Paasikiven II hallitus|Paasikiven hallitus]] totesi maaliskuussa 1945 sotatilan vallinneen 15. syyskuuta 1944 lähtien ja vasta vuonna 1954 [[Tuomiojan hallitus]] totesi, että sotatila oli päättynyt.<ref name="juntti">Junttila/TS 15.3.2004</ref>

== Osapuolten tilanne ja joukot ==
=== Saksan 20. vuoristoarmeija ===
[[Tiedosto:Falkenhorst ja Siilasvuo2.jpg|pienoiskuva|oikea|300px|Suomalaisjoukkojen komentaja Hjalmar Siilasvuo (takana) saksalaiskenraali Falkenhorstin kanssa jatkosodan aikana.]]
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 146-1995-027-32A, Lothar Rendulic.jpg|pysty|pienoiskuva|Lothar Rendulić tammikuussa 1945.]]
Pohjois-Suomessa oli [[Saksan 20. vuoristoarmeija]]n joukkoja noin 213&nbsp;000 miestä.<ref>Junila 2000, s. 68.</ref> Vastuualueenaan heillä oli 700 kilometriä pitkä rintamalinja [[Oulujoki|Oulujoen]] korkeudelta [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]]. Huomattava osa sotilaista kuului erilaisiin [[Schutzstaffel|SS]]-muodostelmiin. Joukkojen komentajana toimi kesäkuussa 1944 kuolleen [[Eduard Dietl]]in jälkeen kenraalieversti [[Lothar Rendulic|Lothar Rendulić]].<ref name="kankainen"/><ref name="ahto">Ahto 1980, s. 13–14.</ref><ref name="koti">Waljakka 2005</ref>

Pohjoisimmalla Petsamon rintamalla oli vastuussa [[Vuoristoarmeijakunta Norja|XIX vuoristoarmeijakunta]]. Sen eteläpuolella [[Salla]]n-[[Alakurtti|Alakurtin]] alueella taisteli [[Saksan XXXVI vuoristoarmeijakunta|XXXVI armeijakunta]]. Eteläisin [[Saksan XVIII vuoristoarmeijakunta|XVIII vuoristoarmeijakunta]] oli vastuussa [[Kiestinki|Kiestingin]]–[[Uhtua]]n rintamalinjasta.<ref name="kankainen"/>

Miehistön lisäksi mukana oli esimerkiksi 32&nbsp;000 hevosta tai muulia ja 17&nbsp;500–26&nbsp;000 moottoriajoneuvoa. Joukoilla oli varastoituna puolen vuoden tarve ammuksia, ruokaa, polttoainetta ja muita tarvikkeita, yhteensä noin 180&nbsp;000 tonnia pääasiassa Oulussa ja Rovaniemellä. Varastoja oli kuitenkin myös esimerkiksi Uhtuassa tuhannen kilometrin päässä Norjan rajasta.<ref name="kankainen"/>

Suomen armeijan päämajan tiedusteluosasto oli laatinut elokuussa 1944 raportin, jossa arvioitiin saksalaisjoukkojen vetäytymismahdollisuuksia. Raportin mukaan joukkojen evakuointi meriteitse kestäisi kaksi kuukautta, ja materiaalin laivaus vielä puoli vuotta lisää. Aikataulu arvioitiin kesäajaksi – talvella aikaa kuluisi huomattavasti enemmän.<ref name="elf">Elfvengren 1996.</ref>

=== Suomen III Armeijakunta ===
Suomen pohjoisia joukkoja, [[Suomen III armeijakunta (Lapin sota)|III armeijakuntaa]], johti kenraaliluutnantti [[Hjalmar Siilasvuo]]. Suomalaiset keskittivät Pohjois-Suomeen syyskuun lopulla armeijakunnan esikunnan ja sen johtoon neljä [[divisioona]]a ja kaksi [[prikaati]]a. Vahvuus oli kuitenkin yhteensä vain noin 30&nbsp;000 miestä. Lapin sotaa on kutsuttu myöhemmin ”lasten ristiretkeksi”, koska [[Moskovan välirauha]]n perusteella Suomen armeija piti saattaa rauhanajan kannalle. Sodan kestäessä vanhemmat ikäluokat jouduttiin kotiuttamaan, ja loppuvaiheessa joukot muodostuivat varusmiehistä.<ref>Suomi sodassa, s. 476.</ref>

Lapin armeijalta puuttui heti alusta lähtien ilmatuki ja tykistö. Tykistön kuljettaminen oli mahdotonta saksalaisten tuhottua sillat ja tiet.

Saksalaisten selustaan rakennettiin sodan aikana Kyynel-radioiden varassa toiminut tiedusteluverkosto, joka ulottui Osloon asti. Tiedustelussa auttoivat Norjan ja Tanskan vastarintaliikkeet.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Rislakki, Jukka |Nimeke=Erittäin salainen. Vakoilu Suomessa |Vuosi=1982 |Sivu=246 |Julkaisija=LOVE KIRJAT}}</ref>

== Siviiliväestön evakuointi ==
[[Tiedosto:Evakoita Sodankylässä.jpg|pienoiskuva|300px|Evakkokolonna Sodankylän ja Rovaniemen välillä syyskuussa 1944.]]

Läänin pohjoisemmista kunnista oli evakuoitu partisaanivaaran vuoksi 12&nbsp;000 ihmistä jo ennen Lapin sotaa. Heti aselevon jälkeen [[6. syyskuuta]] annettiin koko [[Lapin lääni]]ä ja [[Oulun lääni]]n itäisiä kuntia koskeva koko siviiliväestön evakuointikäsky. Suurin osa väestöstä evakuoitiin [[Pohjanmaa]]lle ja muualle Suomeen. Koska maassa oli myös 400&nbsp;000 [[Karjalan siirtoväki|Karjalan evakkoa]], pyydettiin Ruotsilta 7. lokakuuta, voisiko maa ottaa vastaan 100&nbsp;000 pakolaista Lapista. Myöntävä vastaus tuli jo muutaman tunnin kuluttua: Lopulta Ruotsiin siirtyi 56&nbsp;500 pakolaista pikaisesti perustetuille pakolaisleireille.<ref>Kaila 1950, s. 15.</ref> Kirjassaan ''Jätetyt kodit – tuhotut sillat'' [[Veikko Erkkilä]] ja [[Pekka Iivari]] kuitenkin esittävät, että Ruotsi viivytteli evakuoitavien tuontia maahan pelätessään Neuvostoliiton valtaavan tyhjentyvän Lapin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8328416 | Tekijä = Jorma Korhonen | Nimeke =Uusi kirja paljastaa: Ruotsi empi Lapin sodan evakkojen vastaanottoa |Julkaisu =Yle.fi, uutiset |Viitattu = 24.9.2015}}</ref> Yhteensä Lapin läänin väestöstä evakuoitiin 75&nbsp;prosenttia, 168&nbsp;000 henkeä. Ihmisten lisäksi oli turvaan kuljetettava myös kotieläimet ja karja, esimerkiksi nautoja evakuoitiin 22&nbsp;000 päätä Ruotsiin ja 8&nbsp;000 eteläiseen Suomeen.<ref>Yle: Evakkotiellä</ref><ref name="arr">Arrela (toim.) 1983, s. 5–8.</ref> Sallan muutamasta kylästä karja jouduttiin sotatilanteen vuoksi kuljettamaan turvaan Neuvostoliiton alueen kautta kiertämällä.<ref name="mar">Martikainen 2006</ref>

Siviiliväestö karjoineen pyrki turvaan länteen ja etelään. Väestön ja karjan kokoamispaikat olivat täynnä ja kuljetusvälineistä kova puute. Liikenneväylät olivat saksalaisten hallussa ja saksalaisten kolonnat täyttivät pohjoiseen vievät tiet. Saksalaiset eivät häirinneet siviilievakuointia, mutta sotilaskuljetukset olivat etusijalla.<ref name="mar"/> Taka-Lapin siviiliväestön evakuoinnissa saksalaisilla oli merkittävä rooli, Ivalon saksalaisen komendantin ehdottaessa, että siviiliväestöä voitiin kuljettaa myös pohjoisesta päin Rovaniemelle ajavilla saksalaisilla autoilla. Nämä autot olivat evakuoimassa saksalaisten varastoja Rovaniemeltä ja palaamassa tyhjinä takaisin. Ehtona oli, että Rovaniemeltä palaavat suomalaiset evakuontiautot puolestaan ottaisivat kuljettaakseen saksalaista tavaraa. Taka-Lapin is-piirin evakuoinneista jopa noin 90 prosenttia kuljetettiin saksalaisten kalustolla.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mikko Uola |Nimeke=Petsamo 1939–1944 |Vuosi=2012 |Sivu=527 |Julkaisija=Minerva }}</ref>

== Joukkojen ryhmitys uudelleen ==
=== Saksalaisjoukot ===
{{pääartikkeli|[[Operaatio Birke]]}}
Saksalaisilla oli jo valmis suunnitelma, [[Operaatio Birke]], joukkojen vetämisestä uusiin asemiin siltä varalta, että Suomi romahtaisi tai irrottautuisi sodasta. Joukot tuli vetää uudelle valmiiksi linnoitetulle linjalle [[Kaaresuvanto]]-[[Ivalo]]-[[Petsamo]]. Linja oli suunniteltu turvaamaan erityisesti [[Kolosjoen kaivos|Petsamon nikkelikaivosten]] tuotanto saksalaisille, mutta myös suojaamaan Norjan rannikon Valtatie 50:tä siinä tapauksessa, että Suomi romahtaisi. Suomalaisten katkaistua aseveljeyden saksalaiset käynnistivät Operaatio Birken 4. syyskuuta, ja ryhmittivät siihen liittyen nopeasti osan joukoistaan etelään suuntautuvalle rintamalle. Tarkoituksena oli muodostaa pääjoukkojen pohjoiseen siirtymistä turvaava linja. Oulujärven itäpuolelle muodostettiin ''taisteluosasto Ost'', ja länsipuolelle Ouluun asti toimivana ''taisteluosasto West''. Lisäksi [[Uhtua]]lla asemissa ollut kenraaliluutnantti [[August Krakau]]n johtama 7. Vuoristodivisioona komennettiin suojaamaan [[Kainuu]]ta, ja [[Kiestinki|Kiestingissä]] asemissa ollut eversti [[Matthias Kräutler]]in Divisioonaryhmä Kräutler komennettiin vetäytymään Tornion ja Oulun väliselle rannikkoalueelle.<ref name="kallioniemi_24">Kallioniemi 1989, s. 24.</ref><ref name="ziemke">Ziemke 1963, s. 405.</ref>

Pääjoukkojen vetäytymistä suojaamaan perustetut taisteluosastot olivat vahvasti aseistettuja ja motorisoituja. Osasto Westiin kuului 6. moottoroitu SS-jalkaväkipataljoona, 6. moottoroitu SS-pataljoona, 776. tiedustelupataljoona, 520. moottoroitu kenttätykistöpataljoona, kaksi panssaritorjuntakomppaniaa, moottoroitu pioneerikomppania ja ilmatorjuntapatteristo.<ref name="oulu">Hautala 1982</ref> Osasto Ostin ydin oli hiihtoprikaati, johon kuului kolme motorisoitua konekivääripataljoonaa ja jalkaväkeä.<ref name="ziemke"/> Räjäytystehtäviä varten West sai välittömästi 4&nbsp;400 ja Ost 2&nbsp;000 miinaa pioneerikomppanioilleen.<ref name="oulu"/>

Saksan sotateollisuuden todettua nikkelivarastoja olevan jo tarpeeksi kotimaahan laivattuna [[Adolf Hitler|Hitler]] antoi 3. lokakuuta käskyn luopua Petsamon kaivosten hallinnasta ja vetää armeija rakennetun puolustuslinjan sijaan Norjaan asti. Operaation peitenimi oli [[Operaatio Nordlicht (1944–1945)|Nordlicht]].

=== Suomalaisjoukkojen ryhmittyminen ===
3. syyskuuta 1944 saksalaisjoukkojen komentoon alistetut neljä suomalaispataljoonaa saivat Päämajasta määräyksen irrottautua ja siirtyä muodostamaan poikittaista rintamaa kohti saksalaisjoukkoja: [[Erillisosasto Sau]] ja [[Erillinen Pataljoona 5 (jatkosota)|Erillinen Pataljoona 5]] määrättiin Ouluun, [[Erillinen Pataljoona 8 (jatkosota)|Erillinen Pataljoona 8]] Kajaaniin. Vahvin yksikkö, [[Osasto Pennanen]], sai määräyksen siirtyä turvaamaan Kemin tehtaita. Samana päivänä Mannerheim määräsi pohjoisen tulevan rintaman turvaksi muitakin joukkojensiirtoja. [[6. divisioona (jatkosota)|6. divisioonan]] tuli siirtyä [[Antrea]]sta [[Kajaani]]in ja [[15. prikaati (jatkosota)|15. prikaatin]] [[impilahti|Impilahdelta]] [[Liminka]]an: Joukot olivat paikoillaan 8–9. syyskuuta. Kenraalimajuri [[Ruben Lagus|Laguksen]] [[Suomen Panssaridivisioona|panssaridivisioona]] määrättiin 18. ja 20. syyskuuta siirtymään Ouluun, mutta rautateiden heikon kapasiteetin vuoksi se oli perillä vasta 28. syyskuuta. Ouluun määrättiin myös [[3. divisioona (jatkosota)|3.]] ja [[11. divisioona (jatkosota)|11. divisioona]]. Itään Kontiomäelle keskitettiin [[rajajääkäriprikaati]].<ref name="kallioniemi_19">Kallioniemi 1989, s. 19–20.</ref><ref name="ziemke"/><ref>Kaila, s. 131–134.</ref> Joukkojen komentajaksi nimitettiin [[talvisota|talvisodassa]] kunnostautunut kenraaliluutnantti [[Hjalmar Siilasvuo]], joka otti komennon käsiinsä 27. syyskuuta.

Ilmavoimat saivat 4. syyskuuta määräyksen perustaa erikoisosasto Pohjois-Suomeen. Komentajaksi määrättiin eversti O.J. Sarko. [[Lentoryhmä Sarko|Erikoisosasto Sarko]] sai käyttöönsä [[Lentolaivue 14|Tiedustelulentolaivue 14:n]] tukikohtanaan Paltamo. Esikunta sijoitettiin ensin Iisalmeen ja siirrettiin sieltä lokakuun alkupuolella Ouluun. Yhteensä Sarkolla oli käytössään yksi tiedustelu- ja kaksi hävittäjälentolaivuetta.<ref name="roudasmaa">Roudasmaa 1981, s. 187.</ref>

== Vetäytymissopimus ==
{{pääartikkeli|[[Syysmanööverit]]}}
Suomen armeijan ja Saksan 20. Vuoristoarmeijan johdon välillä aloitettiin [[rovaniemi|Rovaniemellä]] 11. syyskuuta 1944 neuvottelut saksalaisten rauhanomaisesta vetäytymisestä Suomesta. Neuvottelijana olivat [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimin]] nimittämä everstiluutnantti [[Usko Sakari Haahti]] ja saksalaisten puolelta armeijakunnan komentajan kenraalieversti [[Lothar Rendulic|Lothar Rendulićin]] edustajana esikuntapäällikkö kenraaliluutnantti Herman Hölter.<ref name="oulu"/><ref>Kankainen 2002, s. 440, 450.</ref>

Haahti lensi Rovaniemelle 11. syyskuuta ja kaksipäiväisten neuvottelujen jälkeen laaditun sopimuksen mukaan suomalaiset antaisivat saksalaisten käyttöön 26 veturia ja 700 junavaunua evakuointia varten. [[Oulujoki|Oulujoen]] sillat ja eteläpuoli jäisivät suoraan suomalaisille, ja taisteluosasto Westin tuli siirtyä joen pohjoispuolelle viimeistään 15. syyskuuta. Myös [[Toppilan satama]] jäisi suomalaisille, mikä oli saksalaisille hankala myönnytys, sillä satama oli tärkeä evakuoinnissa. Saksalaiset lupasivat myös jättää Oulu–Kajaani-radan ehjäksi, mutta räjäyttivät myöhemmin Kiehimän sillan.<ref name="oulu"/><ref name="kankainen"/>

Saksalaisten tarvetta vetäytyä ilman taisteluita lisäsi lokakuussa 1944 Neuvostoliiton käynnistämä voimakas hyökkäys Petsamon rintamalla. Saksalaisia huolestutti pelko jäädä pohjoisen venäläisten ja etelän suomalaisten väliin. Materiaalin ja miehistön evakuointi aloitettiin nopeasti; saksalaisten suurimmassa varuskuntakaupungissa Oulussa [[Tuiran rautatieasema]] ja [[Toppilan satama]] toimivat yötä päivää. Satamasta rahdattiin nelinkertainen määrä lastia päivässä sataman tavanomaiseen lastauskykyyn verrattuna. Omien joukkojensa avuksi saksalaiset palkkasivat paikallista väestöä lastaajiksi, lisäksi sotavankeja määrättiin pakkotyöhön satamaan. Hävikki oli melkoinen paikallisväestön salaa upottaessa salmeen lastia, jota sitten myöhemmin naarattiin ylös.<ref name="oulu"/>

Oulun paikallinen komendantti majuri Krenzer lupasi sopimuksen mukaisesti, ettei kaupunkia tuhottaisi.<ref>Aikamatka Oulu: Oulu sodan ja vallankumouksen melskeissä</ref> Joukkojen vetäytyminen Oulusta tapahtui hyvässä järjestyksessä, joskin etenevät suomalaisjoukot ampuivat kaksi saksalaissotilasta joen eteläpuolella. Suomalaisjoukot saapuivat Ouluun 14. syyskuuta. Saksalaisilta jäi kaupunkiin muun muassa toista sataa hevosvaunua täynnä sotatarvikkeita. Toppilan satama oli täynnä tavaraa, josta siviilit ehtivät ottaa osansa.<ref name="oulu"/>

== Suursaaren valtausyritys ==
{{pääartikkeli|[[Operaatio Tanne Ost]]}}
Varhain aamuyöllä 15. syyskuuta saksalaiset laukaisivat operaatio ''Tanne Ostin'', maihinnousuyrityksen [[Suursaari|Suursaaren]] valtaamiseksi. Hyökkäyksen ensimmäiseen aaltoon osallistui noin 1&nbsp;400 [[Wehrmacht]]in ja [[Kriegsmarine]]n sotilasta, mutta saaren suomalaisjoukkojen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ilma- ja merivoimien vastarinnan ansiosta maihinnousu epäonnistui, eivätkä toisen aallon kokemattomat Kriegsmarinen yksiköt päässeet maihin asti. Ensimmäisen aallon 1&nbsp;400 miehestä noin puolet jäi suomalaisten vangeiksi. Saksalaisille Suursaaren valtausyritys oli poliittinen virhe, suomalaiset saivat sen ansiosta itselleen oivan propaganda-aseen.<ref>Lappalainen 1997, s. 30–39.</ref>

== Siilasvuo komentoon valvontakomission painostaessa taisteluihin ==
Kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuo oli siirtynyt 26. syyskuuta Ouluun, jossa esikunta perustettiin Seurahuoneelle, nykyiselle kaupungintalolle. Päämaja oli perehdyttänyt hänet saksalaisten kanssa tehtyyn vetäytymissopimukseen ja sen aikatauluun. Siilasvuo näki kuitenkin taistelutoiminnan tarpeelliseksi. Otettuaan komennon 27. syyskuuta hän katkaisi heti kaiken yhteistoiminnan saksalaisten kanssa puhelinyhteyksiä myöten.<ref name="lappalainen179">Lappalainen 1997, s. 179–192.</ref> Pudasjärven yhteenoton aikana 28. syyskuuta saksalaisten joukkojen komentaja Rendulić toimitutti suomalaisten Mikkelin päämajaan kirjeen, jossa esitti, että solmitusta vetäytymissopimuksesta pidettäisiin kiinni. Mukana oli karttaliite aikatauluineen. Kirje ei aiheuttanut Päämajassa toimenpiteitä, sillä sopimusta ei enää noudatettu.<ref name="lappalainen179"/>

Neuvostoliittolaiset seurasivat syysmanööverisopimuksen perusteella tapahtunutta vetäytymistä tarkasti, ja huomasivat ennen pitkää todellisten taistelujen puutteen. Valvontakomissio vaati suomalaisilta tiukempia otteita. 29. syyskuuta valvontakomission edustajat saapuivat kenraalimajuri [[Sergei Tokarev]]in johdolla Päämajaan [[Mikkeli]]in. Vaadittuaan nähtäväkseen suomalaisten sotatoimisuunnitelmat Tokarev totesi, ettei uskonut sotaa johdettavan niin suurpiirteisillä papereilla ja vaati tehtäväksi yksityiskohtaiset hyökkäyssuunnitelmat. Vastedes valvontakomissiolle oli päivittäin toimitettava tarkka operatiivinen tilanneilmoitus, josta ilmeni joukkojen ryhmitys pataljoonan tarkkuudella, taistelut sekä sotavankien ja sotasaaliin määrä. Seuraavana päivänä Suomen hallitus sai Valvontakomission varapuheenjohtaja kenraaliluutnantti [[Grigori Savonenkov]]in kirjelmän, jossa vaadittiin suomalaisia aloittamaan aktiiviset sotatoimet saksalaisia vastaan viimeistään seuraavana aamuna. Venäläisille oli toimitettava sotatoimisuunnitelma.<ref name="lappalainen54">Lappalainen 1997, s. 54–60.</ref> Mikäli ei ryhdyttäisi todellisiin taisteluihin saksalaisia vastaan, Suomi uhattiin miehittää.<ref>Kallioniemi 1989, s. 54.</ref>

== Lapin taistelut ==
[[Tiedosto:FinnishTroops Tornio1944 002.jpg|pienoiskuva|250x250px|Panssaritorjuntamiehiä etenemässä Torniosta kohti Kemiä. Aseena saksalaisvalmisteinen [[panssarikauhu]] RPzB-54/1.]]

=== Ensimmäiset aseelliset välikohtaukset ===
{{Pääartikkeli|[[Pudasjärven välikohtaus]]|[[Olhavan taistelu]]}}
Suomalaiset aloittivat Siilasvuon käskystä varsinaiset sotatoimet [[28. syyskuuta]] yhteenotolla [[Pudasjärvi|Pudasjärvellä]] Sillankorvan maastossa 20&nbsp;km kunnan keskustasta Ouluun. Etenevien suomalaisten ja saksalaisten varmistusjoukkojen välille syntyi suomalaisten aloitteesta laukaustenvaihtoa. Kaksi saksalaissotilasta kaatui, neljä haavoittui ja kaksi joutui vangiksi. Seuraava välikohtaus syntyi seuraavana päivänä [[Olhavajoki (Ii)|Olhavajoen]] sillalla, jonka suomalaiset yrittivät vallata ennen kuin saksalaiset pääsisivät räjäyttämään sillan. Yritys kuitenkin epäonnistui, ja viisi suomalaista kuoli, kolme heistä sillalla yrittäessään viime hetkellä purkaa räjähteitä, kun saksalaisten ''SS-Tiedustelupataljoona 6'' räjäytti panokset. Räjäytyksessä kuoli myös sillalla ollut saksalainen vartio.<ref>Jäppinen 2004, s. 22–24.</ref>

Syyskuun 30. päivänä suomalaisten [[6. divisioona (jatkosota)|6. divisioona]] ja [[Suomen panssaridivisioona|Panssaridivisioona]] kohtasivat Pudasjärvellä ja jatkoivat kohti pohjoista [[Ranua]]lle ja [[Posio]]n kautta Rovaniemen suuntaan. Syksyn kosteuden pehmentämät tiet, saksalaisten miinoitteet ja infrastruktuurin hävittäminen tekivät etenemisestä hidasta, eikä varsinaisesta takaa-ajosta voida puhua.<ref name="kankainen"/>

=== Tornion maihinnousu ===
{{Pääartikkeli|[[Röytän maihinnousu]]|[[Tornionlaakson taistelut]]|[[Tornion valtauksen panttivangit]]}}
Suomalaiset iskivät saksalaisten selustaan tekemällä [[1. lokakuuta]] Oulusta käsin uhkarohkean [[Tornion maihinnousu|maihinnousun Tornioon]]. Tornionlaakson rajut taistelut kestivät noin viikon ja vaativat yli tuhannen sotilaan hengen. Tornion kaupunki vallattiin, ja tärkeät [[Tornionjoki|Tornionjoen]] sillat säilyivät ehjänä.<ref>Hiitola 2008.</ref>

Tornion taisteluiden aikana saksalaiset ottivat panttivangeiksi Kemissä ja Rovaniemellä yhteensä 262 siviiliä, jotka he uhkasivat ampua, ellei sotavangeiksi saatuja saksalaissotilaita päästettäisi vapaaksi. Suunnitelma raukesi suomalaisjoukkojen komentaja Siilasvuon tiukkaan vastaukseen; minkäänlaisiin myönnytyksiin tai sopimuksiin saksalaisten kanssa ei suostuttu. Saksalaiset vapauttivat vangit myöhemmin vahingoittumattomina vetäytyessään Jaatilasta Rovaniemen lähistöltä.<ref>Kallioniemi 1989, s. 106–110.</ref>

=== Saksalaisten viivytystaistelut ===
[[Tiedosto:FinnishTroopsInLaplandWar 1944 crossing river.jpg|pysty|pienoiskuva|vasen|Suomalaisjoukkojen eteneminen oli hidasta muun muassa tuhottujen siltojen vuoksi.]]
Sota jatkui etenevien suomalaisjoukkojen kannalta raskaana takaa-ajona. Saksalaiset pyrkivät viivyttämään suomalaisten etenemistä teiden varrelle ennalta linnoitetuissa ja varustetuissa viivytysasemissa, kunnes Norjaa kohti vetäytymissuunnitelmien [[operaatio Birke|Birken]] ja Nordlichtin mukaan matkanneet pääjoukot olivat ehtineet riittävän kauas. Tulivoimaiset jälkivarmistusjoukot pysäyttivät suomalaisten etenemisen. Suomalaiset joutuivat tiedustelemaan ympäristön ja ryhtyivät tiettömän maaston kautta tekemään uuvuttavia koukkauksia saksalaisten selustaan. Yleensä soisessa korpimaastossa voitiin ottaa mukaan vain kevyt aseistus. Motorisoidut nopeat saksalaisjoukot irtautuivat tällöin viime hetkellä kohti seuraavaa valmiiksi linnoitettua viivytysasemaa, jossa asetelma toistui. Viimeinen poistuva ryhmä räjäytti valmiiksi panostetut sillat ja tierummut. Suomalaisten raskas aseistus ja huolto jäivät jälkeen tuhottujen tieyhteyksien vuoksi. Joukkojen muonitus perustui pitkälti näkkileipään ja veteen, ampumatarvikkeista oli jatkuva pula. Miinavaara vallitsi kaikkialla.<ref name="koti"/><ref>Kallioniemi 1989, s. 176–178.</ref>

Rintama jakaantui kolmeen osaan: Tornionjokilaakso lännessä Ruotsin rajan kupeella ([[Tornio]], [[Ylitornio]], [[Kolari]], [[Muonio]]), Keski-Lappi ([[Pudasjärvi]], [[Rovaniemi]]) ja itäinen rintama ([[Taivalkoski]], [[Kuusamo]], [[Kemijärvi]]). Rovaniemen jälkeen keskinen rintama jakaantui pääteiden mukaisesti: Muonio-Sodankylä -linjan pohjoispuolella taisteluita käytiin kahdella rintamalla, Käsivarren Lapissa ja [[Sodankylä]]-[[Ivalo]]-[[Inari]] -suunnalla. Merkittäviä taisteluita olivat suomalaisten toteuttama [[Kemin valtaus]] [[7. lokakuuta|7.]]–[[8. lokakuuta]], [[Ylimaan taistelu|Ylimaan]] ([[7. lokakuuta|7.]]–[[10. lokakuuta]]) ja [[Taipaleenkylän taistelu|Taipaleenkylän]] viivytystaistelut [[12. lokakuuta|12.]]–[[14. lokakuuta]], [[Rovaniemen valtaus]] [[16. lokakuuta|16.]]–[[17. lokakuuta]], [[Tankavaaran taistelu]] [[23. lokakuuta|23.]]–[[31. lokakuuta]], sekä [[Muonion taistelu]] [[26. lokakuuta|26.]]–[[30. lokakuuta]].<ref>Kallioniemi 1989, sisällysluettelo</ref>

=== Rovaniemen valtaus ===
{{pääartikkeli|[[Rovaniemen valtaus]]}}
[[Tiedosto:FinnishTroops Rovaniemi1944 LaplandWar 004.jpg|pienoiskuva|300px|Suomalaisjoukot saapuvat Rovaniemelle. Kuvassa [[Koskikatu (Rovaniemi)|Koskikatu]].]]
Suomalaisjoukot lähestyivät [[Rovaniemi|Rovaniemeä]] neljän taisteluosaston voimin. Osasto Kurenmaa eteni Pöykkölään ja osasto Hanste [[Kemijoki|Kemijoen]] yläpuolista jokivartta pitkin 14. lokakuuta Pullinrantaan, josta joukot etenivät Katajarannalle asti. Saarenkylään joukot pääsivät seuraavana päivänä. Kemin suunnasta maantietä ja rautatielinjaa pitkin edennyt taisteluosasto Halsti saavutti kauppalan ympäri kulkevat saksalaisten ''Ringwall''-puolustusasemat 16. lokakuuta. Neljäs osasto, Loimu, juuttui Kemintietä edetessään taisteluun saksalaisten Kuolakankaalle rakentaman puolustusaseman luo. Saksalaisten vetäydyttyä suomalaisjoukot valtasivat kauppalan 17. lokakuuta 1944.<ref>Saatiin tämä vapaus pitää, 2001.</ref>

=== Neuvostojoukot Suomessa ===
<!-- lähde Nevakivi alkaa -->Neuvostoliittolaiset joukot etenivät saksalaisten perässä Suomen puolelle [[Suomussalmi|Suomussalmelle]] ja [[Kuusamo]]on asti, joista ne poistuivat marraskuussa. Lähtiessä alueen kylät ryöstettiin. [[Petsamo]]on ja Pohjois-Norjaan kohdistuneen neuvostohyökkäyksen joukot etenivät Petsamosta [[Ivalo]]n tienhaaraan asti, kuitenkin vasta saksalaisten vetäydyttyä. Ivalosta neuvostojoukot poistuivat vasta syyskuussa 1945.<ref>Nevakivi 1994, s. 55, 58.</ref>

=== Käsivarren asemasotavaihe ===
{{pääartikkeli|[[Käsivarren asemasota]]}}
Suomalaisten oli välirauhansopimuksen ehtojen mukaisesti kotiutettava joukkonsa [[5. joulukuuta]] 1944 mennessä. Palvelukseen jäivät ainoastaan vuonna 1924 ja 1925 syntyneet ikäluokat sekä alle kaksi vuotta vakinaisessa väessä palvelleet. Sodan tätä vaihetta on kutsuttu nimellä ”lasten ristiretki”, tai ”nuorukaisten sota”.<ref name="tappiot"/>

Saksalaisten vahvennettu [[Saksan 7. vuoristodivisioona|7. vuoristodivisioona]] miehitti Käsivarren Lapissa [[Lätäseno]]n länsipuolella kulkevat vahvasti linnoitetut ja varustetut [[Sturmbock]]-asemat lokakuun lopulla 1944. Rintamajoukot täydensivät lähes valmiin linnoitusketjun rakennustyöt. Sturmbock-linnoitusketju turvasi armeijan pääjoukkojen vetäytymisen etelään Norjan puolella. Käsivarren poikki kulkevassa 26 kilometriä pitkässä puolustuslinjassa oli 12&nbsp;000 miestä, 800 konekivääriä, 100 kranaatinheitintä, yli 160 tykkiä ja ammusvarasto koko talven tarpeiksi. Jo vaatimattomaan miesvahvuuteen, kahteen vahvennettuun varusmiespataljoonaan riisutut suomalaisjoukot pysähtyivät Markkinan kylään, ja alkoi asemasotavaihe.<ref>Lehtola 2004</ref><ref name="tosilappi"/> Sotatoimet jähmettyivät pieniksi partiokahakoiksi.

[[Tiedosto:Kolmen valtakunnan rajapyykki 27.4.1945.png|300px|pienoiskuva|Suomalaissotilaat [[Lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykille|nostavat lipun kolmen valtakunnan rajapyykille]] Lapin sodan päätyttyä 27.4.1945]]

Saksalaisjoukot jättivät Sturmbock-linjan taisteluitta 10. tammikuuta 1945 ja vetäytyivät [[Lyngen-asemat|Lyngen-asemiin]], jotka sijaitsivat pääosin Norjan puolella. Puolustuslinjan toinen reuna ylettyi Suomen puolelle Kilpisjärvelle.<ref name="tosilappi"/> Suomalaiset seurasivat, mutta eivät hyökänneet asemia vastaan.

Loppukeväästä suomalaisten puolella asemasotaa kävi enää [[13. tammikuuta]] perustettu taisteluosasto Loimu, mikä käsitti kantahenkilökuntaa ja varusmiehistä kootun vahvennetun kiväärikomppanian, 600 miestä. Keväällä saksalaisjoukot oli kokonaan vedetty Ruijasta, maakunta oli tyhjennetty siviileistä ja rakennuskanta poltettu, joten suojajoukkoja Käsivarressa ei enää tarvittu. Sodan viimeinen laukaustenvaihto käytiin tiedustelupartioiden välillä [[Kilpisjärvi|Kilpisjärvellä]] [[25. huhtikuuta]] [[1945]]. Viimeiset saksalaisyksiköt poistuivat Suomen alueelta [[27. huhtikuuta]] [[Norja]]n puolelle. Suomi katsoi sodan omalta osaltaan tosiasiallisesti päättyneeksi, vaikkei aselepo- tai rauhansopimusta tehtykään. Norja oli tuolloin pääosin vielä Saksan miehittämänä, vaikka [[liittoutuneet]] olivat jo valloittaneet suurimman osan Saksastakin.<ref name="halonen">Halonen 1997</ref>

Lapin sodan päättymisen vuosipäivää, 27. huhtikuuta, on vietetty vuodesta [[1987]] [[kansallinen veteraanipäivä|kansallisena veteraanipäivänä]].

== Ilmasota ==
{{pääartikkeli|[[Suomen ilmavoimien historia#Lapin sota|Suomen ilmavoimien historia: Lapin sota]]}}
Suomella oli Lapin sodassa käytössään 71 lentokoneen taisteluvahvuus 11. lokakuuta 1944, ja 15. tammikuuta 1945 koneita oli enää 55. Muu lentokalusto kuin Lapin sotaan osallistuva oli lentokiellossa välirauhan ehtojen mukaisesti. Koneet toimivat toimialueiltaan kaukaisilla kentillä, kunnes [[Pudasjärven lentokenttä|Pudasjärven kenttä]] saatiin korjattua ja käyttöön 24. marraskuuta 1944. Saksalaisilla oli käytössään noin 300 taisteluvalmista konetta, kokeneet miehistöt ja aukoton ilmapuolustus, joka perustui useisiin tutka-asemiin ja vahvaan ilmatorjuntaan.<ref>Kaila 1950, s. 127.</ref>

Välirauhan [[valvontakomissio]]ssa neuvostoliittolaiset painostivat Suomea käymään aktiivista sotaa myös ilmassa. <!-- lähde Nevakivi alkaa -->Toisaalta valvontakomission varapuheenjohtaja [[Grigori Savonenkov]] antoi suomalaisille lupauksen neuvostoilmavoimien puuttumisesta tilanteeseen tarpeen vaatiessa. Lupaus käsitti ilmatukea, tiedustelu- ja pommituslentoja. Neuvostokoneet tekivät syyskuun ajan tiedustelulentoja Lapin ilmatilaan, Pohjanlahdelle asti. Taistelujen puhjettua neuvostoilmavoimat lisäsivät tuntuvasti toimintaansa, 15. lokakuuta Suomen Ilmavoimat raportoivat Pohjois-Suomessa havaitun 43 neuvostokonetta.<ref name="neva94">Nevakivi 1994, s. 56–57.</ref> Lentosota ei ollut erityisen kiivasta, lentosää oli huono sodan useimpina päivinä, ja suomalaisilla koneita oli käytössä vain vähän, viitisenkymmentä. Lokakuussa alkanut neuvostohyökkäys Petsamoon vaati saksalaiskoneiden huomion pohjoiseen.<ref>Valtonen 1997, s. 282.</ref> Lokakuun loppupuolella saksalaisten ilmatoiminta suomalaisia vastaan loppui kokonaan.<ref name="neva94"/>

== Sodan päätös ==
[[Suomen pääministeri]] [[Sakari Tuomioja]] päätti sotatilan muodollisesti 1954 ilmoittamalla asiasta [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvoston]] pöytäkirjaan: ''”Valtioneuvoston pöytäkirjaan merkittiin maaliskuun 3. päivänä 1945, että Suomen ja Saksan välillä vallitsee syyskuun 15. päivästä 1944 sotatila. Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt.”''<ref name="juntti"/> Varsinaista rauhansopimusta Suomen ja Saksan välille ei kuitenkaan koskaan solmittu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004615027.html |nimeke=lyhyesti {{!}} Suomi ei ole solminut rauhaa Saksan kanssa |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2008-11-24 |viitattu=2020-10-17 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/onko-lapin-sota-vielakaan-paattynyt/2167674 |nimeke=Onko Lapin sota vieläkään päättynyt?|julkaisu=Kaleva.fi |viitattu=2020-10-17 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Tämä tarkoitti, että toukokuussa 1945 [[Saksan valtakunta|Saksan valtakunnan]] lakattua olemasta samalla myös sotatila päättyi. Sitten [[miehitys|miehitetyn]] [[Berliini]]n ([[Itä-Berliini|Itä]]- ja [[Länsi-Berliini]]) sekä vuonna 1949 perustetun kahden Saksan eli [[Saksan demokraattinen tasavalta|Saksan demokraattisen tasavallan]] (Itä-Saksa) ja [[Saksan liittotasavalta|Saksan liittotasavallan]] ([[Länsi-Saksa|läntinen Saksa]]) – kumpikaan ei julistautunut Saksan valtakunnan seuraajavaltioksi – muodostamaan Saksan ''[[maantiede|maantieteelliselle]]'' alueelle kanssakäyminen oli kehittynyt rauhanomaisesti.

Suomen valtio maksoi korvauksia sodassa omaisuutensa menettäneille. Tarkoitusta varten kerättiin erityinen omaisuuden luovutusvero. Keskustelut Lapin sodan tuhojen korvaamisesta aloitettiin valtioiden välillä epävirallisesti jo 1950-luvulla. 1970-luvulla, kun Suomi oli tunnustanut molemmat Saksat sekä solminut niihin [[diplomatia|diplomaattiset]] suhteet, käytiin korvausasiasta maiden kanssa virallisia neuvotteluja.<ref name="halonen"/>

Vuonna 1974 annettiin Suomen ja läntisen Saksan neuvotteluista yhteinen julkilausuma. Siinä todettiin, että vuonna 1953 laaditun Lontoon velkasopimuksen mukaan korvauskysymys on lykätty tutkittavaksi ”lopullisen järjestelyn yhteydessä”. Tällä tarkoitettiin tulevan, tuolloin hyvin epätodennäköisenä pidetyn yhtenäisen Saksan kanssa tehtävää rauhansopimusta.<ref name="halonen"/>

[[Saksojen yhdistyminen|Saksan jälleenyhdistyttyä]] vuonna 1990 Suomi selvitti muiden sotakorvauskysymyksissä samantyyppisessä asemassa olevien maiden kuten [[Alankomaat|Alankomaiden]], [[Belgia]]n, [[Norja]]n ja [[Tanska]]n suhtautumista sotakorvauksiin. Selvityksen mukaan sotakorvauskysymystä pidettiin näissä maissa käytännössä loppuun käsiteltynä.<ref name="halonen"/>

[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]], Neuvostoliiton, [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ja [[Ranska]]n sekä kummankin Saksan välinen [[Saksojen yhdistymissopimus|sopimus Saksan jälleenyhdistymisestä]] ei sisällä mitään mainintaa sotakorvauskysymyksestä tai rauhansopimuksesta.<ref name="U.S.Diplomatic.Mission.to.Germany">{{Verkkoviite | Osoite = https://usa.usembassy.de/etexts/2plusfour8994e.htm | Nimeke = Treaty on the Final Settlement with Respect to Germany | Tekijä = | Ajankohta = 12.9.1990 | Julkaisu = U.S. Diplomatic Mission to Germany | Viitattu = 15.9.2018}}</ref> Koska yhdistymissopimus ''korvaa'' rauhansopimuksen, mutta ei ''vastaa'' sitä, sotakorvauskysymykset on loppuun käsitelty. Niinpä Suomen hallitus vastasi vuonna 1997 sotakorvauksista esitettyyn kirjalliseen kysymykseen [[eduskunta|eduskunnassa]], että se ei pidä aiheellisena ottaa esille sotakorvausten vaatimista Saksalta.<ref name="halonen"/>

=== Sodan henkilötappiot ===
Lapin sodassa Suomi menetti 774 miestä kaatuneina ja 262 kadonneina (näistä jäi 164 vangeiksi) sekä 2&nbsp;904 haavoittui.<ref name="tappiot"/> Kolmasosa suomalaisista kaatuneista kuoli jalkaväkimiinoihin.<ref name="arr"/> Saksalaisten tappiot olivat lähes 1&nbsp;000 kaatunutta, yli 2&nbsp;000 haavoittunutta sekä 1&nbsp;300 vangiksi joutunutta.<ref name="tappiot"/>
Suomalaisten saamat vangit luovutettiin Neuvostoliittoon, josta henkiin jääneet palautettiin kotimaahansa 1950-luvun mittaan. Saksalaisten ottamat suomalaisvangit kuljetettiin Norjaan, josta useimmat vapautettiin keväällä 1945.

[[Tiedosto:Soldatenfriedhof Rovaniemi FIN.jpg|pienoiskuva|vasen|300px|Saksalaisen sotilashautausmaan kappeli Norvajärvellä.]]

Tappiot eivät loppuneet sodan päättyessä. Saksalaiset asettivat maastoon huomattavan määrän räjähteitä turvatessaan vetäytymistään miinasuluilla. Miinoitteet aiheuttivat vakavia siviiliuhreja vielä vuosia sodan jälkeen, viimeiset 1970-luvulla.<ref name="koti"/> Vuoteen 1973 mennessä räjähteitä oli raivattu yhteensä 1&nbsp;142&nbsp;000 kappaletta, ja yksittäisiä räjähteitä löytyy yhä vielä yli 70 vuotta sodan päättymisen jälkeen.<ref name="arr"/>

Rovaniemen Norvajärvellä on 1963 käyttöön otettu lähinnä Lapin sodassa kaatuneiden [[Saksalaisten sotilaiden hautausmaa (Rovaniemi)|saksalaisten sotilaiden hautausmaa]].

== Sodan erityispiirteitä ==
=== Saksalaisten poltetun maan taktiikka ===
[[Tiedosto:Sodankylä 1944.jpg|pienoiskuva|300px|Sodankylän kirkonkylä 30. lokakuuta 1944.]]
[[Tiedosto:Ivalontuhottuakylaa.jpg|pienoiskuva|300px|Tuhottuun Ivaloon saapuneita suomalaisjoukkoja.]]
Lokakuun 9. päivänä 20. Vuoristoarmeijan komentaja kenraalieversti [[Lothar Rendulic|Lothar Rendulić]] antoi käskyn [[poltetun maan taktiikka|poltetun maan taktiikasta]]. Käskyä oli valmisteltu jo pitkään: Aikaisemman komentajan kenraalieversti [[Eduard Dietl]]in käskystä oli laadittu jo vuonna 1942 suunnitelma Pohjois-Suomen infrastruktuurin tuhoamisesta tarpeen vaatiessa.<ref name="koti"/> Sillat, tiet, rakennukset ja myös kaikki siviilikohteet tuhottiin joukkojen vetäytyessä. Tornionjokilaaksossa kylien tuho jouduttiin kokemaan rankalla tavalla: Evakkoon lähteneet asukkaat seurasivat kotitalojensa polttamista Ruotsin puolelta Tornionjokea.

Saksalaisten tuhoamistaktiikka oli perusteellista ja järjestelmällistä. Rakennukset ja liikenneyhteydet hävitettiin tai miinoitettiin. Rautatiestä käyttökelvottomaksi joutui 471 kilometriä. Maantieverkostoa miinoitettiin tai räjäytettiin kulkukelvottomaksi 9&nbsp;500 kilometriä. Kaikki lossit laitureineen, 675 siltaa ja noin 2&nbsp;800 maantierumpua tuhottiin. Puhelin- ja lennätinlinjoja tuhottiin eri asteisesti 3&nbsp;700 kilometriä.<ref>Kallioniemi 1989, s. 59.</ref><ref name="arr"/>

Pienempien kylien lisäksi vilkas [[Rovaniemi|Rovaniemen]] [[kauppala]] tuhottiin käytännössä kokonaan: Rakennuksista säästyi ainoastaan noin kymmenesosa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Leppänen, Eero | Otsikko = Polttivatko suomalaiset itse kauppalan? | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 28.10.2007 | Sivut =13 | Julkaisija = Kaleva | Selite = Opetusneuvos Erkki Hautamäki on esittänyt suomalaisten itse aiheuttaneen Rovaniemen kauppalan palon. Hän kertoo tavanneensa suomalaispioneerin, joka kuolinvuoteellaan paljasti räjäyttäneensä rautatieasemalla ammusjunan; räjähdyksen aiheuttamat tulipalot olisivat tuhonneet kauppalan. | Viitattu = 28.10.2007 | Lopetusmerkki = pois }}</ref> Rakennukset tuhottiin käyttötarkoituksesta välittämättä; jopa Rovaniemen, [[Enontekiö]]n, [[kemijärvi|Kemijärven]], [[Turtola (kylä)|Turtolan]] ja Kuusamon kirkot poltettiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ulapland.fi/FI/Yksikot/Yhteiskuntatieteiden-tiedekunta/Tutkimus/Projektit/Feeniks---Taide-ja-kulttuuri-Lapin-jalleenrakennuksessa/Tutkimusryhma-ja--aiheet | Nimeke = Tutkimusryhmä ja aiheet: Luterilaisten jälleenrakennuskirkkojen alttaritaulut Lapissa | Tekijä = Sisko Ylimartimo | Julkaisu = Lapin Yliopisto | Viitattu = 27.12.2016 }}</ref>

<!--lähde ursin383 alkaa-->Lapin sodassa hävitettiin noin 18&nbsp;000 rakennusta. Lapin läänissä tuhottiin kaikkiaan noin 14&nbsp;900 rakennusta, arviolta 40–46&nbsp;% koko läänin rakennuskannasta. Taajamista pahiten tuhoutui [[Savukoski]], jonka rakennuksista hävitettiin 95 prosenttia. Rovaniemen ja [[Enontekiö]]n rakennuksista tuhottiin 90&nbsp;%. [[Sodankylä]]n, [[Kolari]]n, Turtolan (nykyisin [[Pello]]), [[Muonio]]n ja [[Salla]]n tuhoprosentti vaihteli noin 60–75&nbsp;% välillä. Oulun läänissä tuhoutui noin 3&nbsp;100 rakennusta, pahiten kärsi Kuusamo, jonka rakennuskannasta hävisi 65 prosenttia.<ref name="ursin383">Ursin 1980, s. 383–385.</ref>

=== Saksaa palvelleet suomalaiset ja vastarintaorganisaatio Suomessa ===
{{pääartikkeli|[[Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa]]}}
Lapin sodan aikana Etelä-Suomessa toimi saksalaisten tukema maanalainen aseellinen [[Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa|vastarintaorganisaatio]], joka muun muassa kartoitti mahdollisia maihinnousupaikkoja, kätki aseita, rakensi viestiyhteyksiä ja kuljetti huolellisesti järjestettyjen etappireittien kautta satoja henkilöitä ulos maasta, lähinnä Ruotsiin ja sieltä eteenpäin. Organisaatio piti yllä yhteyksiä saksalaisten kanssa huhtikuuhun 1945, liikenne Suomen ja Saksan välillä hoidettiin sukellusveneillä ja lentokoneilla. Liikkeen tarkoitus oli nousta aseelliseen vastarintaan, mikäli Neuvostoliitto miehittäisi maan.<ref name="lappa106-120">Lappalainen 1997, s. 106–120.</ref>

Lisäksi saksalaisten puolelle loikkasi sotatilan puhjettua pieni määrä suomalaisia, muun muassa Mannerheim-ristin ritari [[Lauri Törni]], joka kurssitettiin [[Saksalaismielinen vastarintaliike Suomessa|Suomeen perustettavan vastarintaliikkeen]] kouluttajaksi. Norjaan Kongsvikenin linnoitukseen muodostettiin koulutuskeskus, jonne saatiin pestattua kourallinen suomalaisia SS-miehiä. Heistä koulutettiin ryhmänjohtajia joukko-osastolle, jonka miehistö muodostettaisiin suomalaisista vapaaehtoisista. Kun miehistöä ei sanottavammin ilmaantunut, lähetettiin ryhmänjohtajiksi ajatellut suomalaiset helmikuussa 1945 Saksan tiedustelupalvelu [[Sicherheitsdienst|SD:n]] koulutuskeskukseen Saksaan. Keskuksessa koulutettiin myös kymmenkunta saksalaisjoukkojen mukana maasta poistunutta suomalaista naispuolista vapaaehtoista viestitehtäviin. Vielä keväällä 1945 perustettiin Neusterlitziin Saksaan majuri [[Otto Skorzeny]]n Jagdregiment 1 -rykmenttiin 30 suomalaisen SS-miehen joukko-osasto koulutettavaksi aseellisiin erikoistehtäviin. Koulutusta ei ehditty aloittaa, ennen kuin sota loppui.<ref name="lappa114-115">Lappalainen 1997, s. 114–115.</ref> Osa Saksan puolelle loikanneista palasi tai palautettiin sodan jälkeen Suomeen ja tuomittiin maanpetoksesta tai lievemmistä rikoksista.

=== Saksalais-suomalaiset henkilösuhteet ===
Saksalaissotilaat loivat vuosia Suomessa kestäneen oleskelunsa aikana yhteyksiä ja suhteita suomalaisiin siviileihin, jopa avioliittoja solmittiin. Aviottomien ''saksalaismorsianten'' tilanne oli joukkojen lähdettyä huono: Osalla oli lapsikin saksalaissotilaan kanssa. Sodanjälkeisessä Suomessa yksinhuoltajilla ja aviottomilla lapsilla oli vaikeaa. Naiset vaikenivat asiasta, ja lapsia pilkattiin.<ref>Wendisch 2006, s. 3–15.</ref>

Kaikkiaan runsaat tuhat suomalaista naista lähti saksalaisjoukkojen matkaan näiden perääntyessä Norjaan. Osa heistä työskenteli saksalaisjoukkojen huollossa ja seurasi joukkoja epätietoisina tulevasta, osa halusi pois maasta pelätessään neuvostomiehitystä. Suuri osa naisista seurasi saksalaisia miesystäviään, joihin he olivat tutustuneet jatkosodan aikana. Joiltakuilta heistä jäi Suomeen aviomies ja lapsiakin. Fiktiossa asiaa on kuvannut muun muassa [[Paavo Rintala]] romaanissaan ''Pojat'', jonka pohjalta [[Mikko Niskanen]] ohjasi samannimisen [[Pojat (elokuva)|elokuvan]].<ref>Niskanen 1962</ref>

=== Sanomalehdistön kirjoittelu ===
Suomen johtavalle suomenkieliselle sanomalehdistölle saksalaisten muuttuminen liittolaisista viholliseksi tuotti jopa yllättävän vähän vaikeuksia. Oma vaikutuksensa ''Helsingin Sanomien'', ''Uuden Suomen'', ''Suomen Sosialidemokraatin'', ''Ajan Suunnan'' ja ''Vapaan Sanan'' kirjoitteluun oli saksalaisten aloittamalla suomalaisten asutuskeskuksien tuhoamisella. Pitkästä aseveljeydestä huolimatta kyseisten lehtien kirjoittelussa ei Lapin sodan aikana esiintynyt juuri minkäänlaista saksalaisten puolustelua tai Suomen harjoittaman politiikan arvostelua. Samaan aikaan sotasensuuri kuitenkin höllentyi koko ajan, joten mahdollisuuksia kritiikkiinkin olisi ollut. Heti Suursaaren taistelusta ja Tornion maihinnoususta lähtien lehdet arvostelivat saksalaisten toimia erittäin rajusti. Yleisesti esitetty Rovaniemen tuho suhtautumisen käännekohtana ei enää vaikuttanut lehtien kirjoittelun sävyyn mitenkään, vaan paremminkin kirjoittelu alkoi vähentyä jo hieman ennen Rovaniemen valtausta.

Lehdistössä yksittäisiä saksalaisia sotilaita parjattiin ja jopa demonisoitiin. Myös koko Saksan armeijaa kohtaan tunnettiin voimakasta suuttumusta heti siitä lähtien, kun lehdistöön alkoi kantautua tietoja tuhotöistä esimerkiksi Porissa ja Hyrynsalmella. Kaiken kaikkiaan lehdistö hyökkäsi voimalla Saksaa vastaan jo paljon ennen kuin armeija alkoi ottaa pohjoisen sotaretken tosissaan. Rajuimmin saksalaisia arvosteli ''Suomen sosialidemokraatti'', kun taas SKDL:n ''Vapaa Sana'' kirjoitti saksalaisista hyvin vähän. IKL:n ''Ajan Suunta'' tuomitsi muiden mukana saksalaisten toimet heti Suursaaren taistelun jälkeen. Sotasensuurilla ei ollut merkittävää hillitsevää vaikutusta lehdistön kirjoitteluun.<ref>Rimpiläinen 2007</ref>

== Lapin jälleenrakennus ==
=== Miinanraivaus ===
Saksalaiset olivat asentaneet Lappiin runsaat miinoitteet. Aluksi raivaus pyrittiin suorittamaan armeijan vakinaisen väen pioneerikunnan voimin. Kesän 1945 alussa perustettiin erillinen Pohjois-Suomen miinanraivausorganisaatio, johon palkattiin siviiliväestöä. Enimmillään henkilöstöä oli 1&nbsp;500 raivaajaa. Vahvuutta vähennettiin asteittain, mutta organisaatio toimi vuoteen 1952.<ref name="mil">Puolustusvoimat 2007{{Lähde tarkemmin}}</ref>

Raivaustyö suoritettiin käsin miinaharavalla ja piikkitutkaimella. Suojavarustus oli puutteellista, raivaajilla oli kasvojen suojana suojalasit ja metalliverkkosilmikko. Varsinkin työn alkuvaihe vaati suuret tappiot: Raivaustyössä menetti henkensä yhteensä 72 ja haavoittui 141 raivaajaa. Noin 600 varusmiesraivaajasta kuoli 28 ja haavoittui 43.<ref name="mil"/>

Vuoteen 1973 mennessä saksalaisten jäljiltä Lapista oli kaikkiaan raivattu yli 800&nbsp;000 ammusta, noin 70&nbsp;000 miinaa ja 400&nbsp;000 muuta räjähdettä, yhteensä 1&nbsp;142&nbsp;000 kappaletta. Yksittäisiä räjähteitä löytyy yhä vielä yli 70 vuotta sodan päättymisen jälkeen.<ref name="mil"/><ref name="arr"/> Esimerkiksi keväällä 2024 löytyi Rovaniemellä sijaitsevalta Joulupukin pajakylän alueelta Napapiirillä 150 sodanaikaista miinaa alueen rakennustöiden yhteydessä<ref>[https://www.lapinkansa.fi/rovaniemelta-joulupukin-pajakylasta-loytyi-150-sod/8129949 Rovaniemeltä Joulupukin Pajakylästä löytyi 150 sodanaikaista miinaa], Lapin Kansa / Veera Syväjärvi, 24.5.2024, viitattu 25.9.2024</ref>.

=== Evakoiden paluu ja asuttaminen ===
Yli 100&nbsp;000 lappilaista pakolaista palasi sodan jälkeen takaisin kotiseudulleen. Monet olivat hävityksessä menettäneet kaiken. Läänin karjasta menetettiin yli kolmannes, 25&nbsp;000 päätä. Saman verran hävisi [[poro]]ja. Osa perheistä saattoi jatkaa elämäänsä tuhoamatta jääneissä saunoissa tai navetoissa. Jälleenrakentaminen oli mittavaa: Kaikkiaan Lapin läänissä rakennettiin yli 20&nbsp;000 rakennusta.<ref name="rakper">Rakennusperinto.fi 2006</ref> Erityisesti asuntotilanne oli kuitenkin pitkään vaikea ja rakennusmateriaaleista huutava pula.

Asutustoimintaa ja jälleenrakennusta johti [[Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö]]n rakennusasian osasto [[KYMRO]]. Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA,'' United Nations Relief and Rehabilitation Administration'', joka jakoi muun muassa elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista.<ref>Lapin Maakuntamuseo: Taustatietoa opettajalle</ref>

== Katso myös ==
* [[Talvisota]]
* [[Jatkosota]]
* [[Pikku-Berliini]]
* [[Suomen ilmavoimien historia]]

== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ahto, Sampo | Nimeke = Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945 | Vuosi = 1980| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kirjayhtymä | Tunniste = ISBN 951-26-1726-9 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.2.2008}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Arrela, Veli (toim.)| Nimeke= Tuhkasta nousi Lappi| Selite=s. 5–8 | Julkaisija= Lapin maakuntaliitto ry| Vuosi= 1983| Tunniste=| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Annanpalo, Heikki et al. (toim.)| Nimeke =Saatiin tämä vapaus pitää | Vuosi = 2001| Kappale = | Sivu =39–59, 326–349 | Selite =Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C 21 |Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gummerus | Tunniste = ISBN 951-634-770-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 3.2.2008}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-ArvoNevaEnglish.html| Nimeke ="Jussi” Neva – Service in HLeLv 26 | Tekijä = Bruun, Carl-Erik | Tiedostomuoto = | Selite =käännös Markku Herd | Julkaisu = virtualpilots.fi: Sotahistoriaa| Ajankohta =kirj. 1996, julkaistu 2003 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Göran Bruun | Viitattu = 3.3.2008| Kieli = {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Tekijä=Eduskuntatiedotus | Nimeke=HE 142/1999 Valtiopäivät 1999 | Ajankohta=1999 | Osoite=http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+142%2F1999&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP | Julkaisija=Suomen eduskunta | Luettu=13.6.2007 | arkisto=https://web.archive.org/web/20070314080338/http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+142%2F1999&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP | arkistoitu=14.3.2007 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Elfvengren, Eero | Nimeke =Sota ja evakuointi Pohjoiskalotilla 1944–1945 | Vuosi =1996 | Kappale = Suomen ja Saksan suhteet vuonna 1944| Sivu = 9–20| Selite =kokoelmateos |Julkaisupaikka = Rovaniemi| Julkaisija = Rajakuntien kulttuuriyhteistyön työryhmä| Tunniste =ISBN 951-97138-1-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.3.2008}}
* {{Verkkoviite| Osoite = http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+216%2F1997&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP| Nimeke = Valtiopäivät 1997, KK 216/1997 vp: vastaus| Tekijä = Halonen, Tarja| Tiedostomuoto = | Selite = Vastaus kirjalliseen kysymykseen| Julkaisu = Eduskunnan verkkopalvelu| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Eduskuntatiedotus| Viitattu = 21.4.2009| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20111108072939/http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+216%2F1997&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP| arkistoitu = 8.11.2011}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Hautala, Kustaa| Nimeke=Oulun kaupungin historia V 1918–1945 | Julkaisija= Oulun kaupunki | Selite= s. 479–486| Vuosi= 1982}}
* {{Verkkoviite | Osoite =http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/komentajat/Halsti_WolfH.htm | Nimeke =Everstiluutnantti Wolfgang Hallsten Halsti | Tekijä =Hiitola, Pekka | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =12.3.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Pohjan Prikaatin kilta | Viitattu =21.4.2009 | Kieli = | arkisto =https://web.archive.org/web/20130717065522/http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/komentajat/Halsti_WolfH.htm | arkistoitu =17.7.2013 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Junila, Marianne| Nimeke =Kotirintaman aseveljeyttä | Vuosi = 2000| Kappale = | Sivu = | Selite = väitöskirja| Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste =ISBN 951-746-216-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.4.2008}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Jäppinen, Kyösti| Nimeke = Olhavan taistelu 29.9.1944| Vuosi = 2004| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Suomussalmi | Julkaisija = Paino: Myllylahti Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.3.2008| Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Järventaus, Jorma et al. | Nimeke = Suomi sodassa: talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät | Vuosi = 1983| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisija = Valitut Palat Oy| Tunniste =ISBN 951-9078-94-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kankainen, Janne| Nimeke =Oulu ja oululaiset sodissa 1918 ja 1939–1945 | Vuosi = 2002| Kappale = Lapin sota| Sivu =| Selite = kokoelmateos, toim. Kankainen, Rauhala, Vahtola| Julkaisupaikka = Oulu| Julkaisija =Oulun kaupunki | Tunniste = ISBN 951-9234-92-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.3.2008}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kaila, Toivo T. | Nimeke =Lapin sota | Vuosi =1950 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = WSOY| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =9.3.2008}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kallioniemi, Jouni| Nimeke = Lapin sota 1944–1945 Suursodan loppunäytös pohjoisessa| Vuosi = 1989| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka =Raisio | Julkaisija =Teospiste Oy | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.3.2008}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://tietokannat.mil.fi/pioneeri/lapin_miinanraivaus.html | Nimeke = Lapin miinanraivaus | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Web Archive 2008 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Puolustusvoimat | Viitattu = 6.3.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20080518194614/http://tietokannat.mil.fi/pioneeri/lapin_miinanraivaus.html | arkistoitu = 18.5.2008 }}
* {{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Lapin sota 1944–1945: Evakkotiellä | Julkaisu= Yle Lapin radio | Ajankohta= | Osoite= http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/lapin_sota?opendocument&pageid=Content13533115362 | Julkaisija= Yle | Luettu= 7.5.2007 | arkisto= https://web.archive.org/web/20080920075325/http://lotta.yle.fi/rswebroi.nsf/sivut/lapin_sota?opendocument&pageid=Content13533115362 | arkistoitu= 20.9.2008 }}
* {{Verkkoviite| Osoite = http://matkailu.enontekio.fi/?deptid=28577&ProductID=1044&showmodul=76| Nimeke = Lapin sota Käsivarressa| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Tosilappi| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Enontekiön kunta| Viitattu = 19.4.2009| Kieli = | arkisto = https://web.archive.org/web/20090324045923/http://matkailu.enontekio.fi/?Deptid=28577| arkistoitu = 24.3.2009}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lappalainen, Niilo | Nimeke = Aselevon jälkeen| Vuosi = 1997| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-21813-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.3.2008}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rovaniemi.fi/includes/loader.aspx?id=c298bf1e-26df-40b5-b0c7-67bd6a343c62| Nimeke = Jälleenrakennuksen kokeneen henkilön haastattelu, Taustatietoa opettajalle| Tekijä = Lapin Maakuntamuseo| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rovaniemen kaupunki| Viitattu =21.4.2009 | Kieli = }}
* {{Lehtiviite | Tekijä =Lehtola, Jorma | Otsikko =Auf Wiedersehen, Lappland | Julkaisu =Apu | Ajankohta =27.10.2004 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = |Julkaisupaikka = | Julkaisija =A-lehdet | Selite = | Tunniste = | www = https://web.archive.org/web/20071211175256/http://www.apu.fi/reportaasi/article115756-2.html | www-teksti = | Viitattu = 2.2.2008 }}
* Lähteenmäki, Maria: Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939-1945. Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1999.
* {{Verkkoviite| Tekijä= Martikainen, Tyyne & Loisa, Kalevi| Nimeke= Sodanaikaiset väestön ja karjan evakuoinnit Pohjois-Suomessa ja Karjalassa sekä karjankuljettajien kuntoutusoikeudet| Ajankohta= 2006| Osoite= http://siviiliveteraanit.net/fi/?x=news17| Julkaisija= Jatkosodan Siviiliveteraanit ry| Luettu= 21.7.2007| arkisto= https://web.archive.org/web/20080619035244/http://siviiliveteraanit.net/fi/?x=news17| arkistoitu= 19.6.2008}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Nevakivi, Jukka| Nimeke = Zdanov Suomessa. Miksi meitä ei neuvostoliittolaistettu?| Vuosi = 1994| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Otava| Tunniste =ISBN 951-1-13274-1 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 26.4.2009| Kieli = }}
* Niskanen, Mikko (ohj.): ''Pojat''. Elokuva, Suomen Filmiteollisuus 1962.
* {{Verkkoviite| Tekijä= | Nimeke= Oulu sodan ja vallankumouksen melskeissä| Julkaisu= Aikamatka Oulu| Ajankohta= 27.8.2005| Osoite= http://www.ouka.fi/aikamatkaoulu/1900/oulusodissa.htm| Julkaisija= Oulun kaupunki| Luettu= 7.5.2007| arkisto= https://web.archive.org/web/20070305010825/http://www.ouka.fi/aikamatkaoulu/1900/oulusodissa.htm| arkistoitu= 5.3.2007}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Postila, Tapani |Nimeke =Schutzwall – sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa | Vuosi =2002 | Kappale = | Sivu = | Selite = Sarja A No 71 |Julkaisupaikka = Vantaa| Julkaisija = Metsähallitus| Tunniste = ISBN 951-53-1463-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.3.2008|Kieli = }}
* {{Verkkoviite| Osoite = http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/| Nimeke = Lapin sota| Tekijä = | Julkaisu = Veteraanien perintö – itsenäinen isänmaa| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kadettikunta ry| viitattu = 26.12.2016| arkisto = https://web.archive.org/web/20161226172356/http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/| arkistoitu = 26.12.2016}}
* {{Verkkoviite | Tekijä = Rakennusperinto.fi | Nimeke = Rakennusperintömme: Lappi | Ajankohta = 13.11.2006 | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/maakunnat/fi_FI/Lappi/ | Julkaisija = Ympäristöministeriö ja Museovirasto | Viitattu = 13.6.2007 | arkisto = https://web.archive.org/web/20091013224444/http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/maakunnat/fi_FI/Lappi/ | arkistoitu = 13.10.2009 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Rimpiläinen, Tuomas | Nimeke = Aseveljistä lapinpolttajiksi. Saksalaiset suomenkielisessä lehdistössä Lapin sodan aikana 1944–1945| Vuosi =2007 | Selite: Pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija =Turun yliopisto, poliittisen historian laitos}}
* Rislakki, Jukka: Erittäin salainen. Vakoilu Suomessa. LOVE KIRJAT, 1982. S. 246. ISBN 951-835-057-4
*{{Kirjaviite | Tekijä =Roudasmaa, Stig | Nimeke = Oulun varuskunnan historia| Vuosi =1981 | Kappale = | Sivu =| Selite = Scripta historica VII|Julkaisupaikka = Kemi| Julkaisija =Oulun historiaseura ry | Tunniste =ISBN 951-95713-0-2 | Viitattu =8.2.2008}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tikkanen, Pentti H. | Nimeke =Sota ja evakuointi Pohjoiskalotilla 1944–1945 | Vuosi =1996 | Kappale =Lapin sodan syyt ja länsirajan sotatoimet syksyllä 1944 – keväällä 1945| Sivu = 31–36| Selite =kokoelmateos |Julkaisupaikka = Rovaniemi| Julkaisija = Rajakuntien kulttuuriyhteistyön työryhmä| Tunniste =ISBN 951-97138-1-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.3.2008}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ursin, Martti| Nimeke = Pohjois-Suomen tuhot ja jälleenrakennus saksalaissodan 1944–1945 jälkeen| Vuosi = 1980| Luku = | Sivu = | Selite =Väitöskirjatutkimus | Julkaisupaikka = Rovaniemi| Julkaisija =Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys | Tunniste = ISBN 951-95472-0-7| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.3.2011 | Kieli = }}
* {{Lehtiviite | Tekijä= Waljakka, Olavi (toim.)| Otsikko=Lapin sodan päättymisestä 60 vuotta | Julkaisu=Uudenmaan Sotilasläänin Esikunnan vuosijulkaisu | Vuosi= 2005| Numero= 10.vsk.| Sivut=47–49| {{ISSN|1458-624X}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Valtonen, Hannu| Nimeke=Luftwaffen pohjoinen sivusta |Julkaisupaikka=Tikkakoski| Julkaisija= Keski-Suomen ilmailumuseo | Vuosi= 1997 |Tunniste=ISBN 951-95688-5-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Wendisch, Irja | Nimeke =Salatut lapset – Saksalaissotilaiden lapset Suomessa | Vuosi = 2006| Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ajatus Kirjat| Tunniste = ISBN 951-20-7065-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =18.4.2009 |Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ziemke, Earl F. | Nimeke = Saksalaisten sotatoimet pohjolassa 1939–1945| Vuosi =1963 | Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.3.2008}}

=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kuusela, Kari| Nimeke = Wehrmachtin panssarit Suomessa: saksalaiset panssariyksiköt Suomessa 1941–1944| Suomentaja = | Vuosi = 2000| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Wiking-divisioona Oy| Tunniste = ISBN 951-97506-3-0 }}
* {{Kirjaviite|Tekijä=[[Veikko Erkkilä|Erkkilä, Veikko]] & Iivari, Pekka|Vuosi=2015|Nimeke=Jätetyt kodit, tuhotut sillat|Julkaisija=Otava|Julkaisupaikka=Helsinki|Isbn=978-951-1-28762-9}}

== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Lapland War}}
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/30/lappi-sodan-jalkeen Yle Elävä arkisto: Lapin sota]
* [https://www.elonet.fi/fi/elokuva/148046 Elonet: Finlandia-katsaus 50 (1944): Lapin sota – lokakuu 1944]
* [https://www.elonet.fi/fi/elokuva/134250 Elonet: Finlandia-katsaus 53 (1944): Lapin sota – marraskuu 1944, 4:35 filmin alusta]
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/21/rovaniemen-jalleenrakennus-sodan-jalkeen Yle Elävä arkisto: Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen]
* Pekka Jaatisen [http://www.kirja.fi/kirjailija/pekka-jaatinen/  Lapin sota -kirjasarja] {{Wayback|1=http://www.kirja.fi/kirjailija/pekka-jaatinen/ |päiväys=20160816023757 }}
* [http://www.lapinsota.fi/ Lapin sota] {{Wayback|1=http://www.lapinsota.fi/ |päiväys=20131005020525 }} Laaja kuva- ja infopankki Lapin sodan aikaisista tavaroista
* Jessica Johnson: [http://www.utexas.edu/courses/sami/dieda/hist/wwii.htm The Sami and World War II], ''Sami Culture'', The University of Texas at Austin {{en}}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Wolf H. Halsti | Nimeke =Lapin sodassa: JR 11:n mukana Oulusta Kaaresuvantoon | Vuosi =1972 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava }}
* [https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/talvi-ja-jatkosodan-henkil%C3%B6historialliset-l%C3%A4hteet Sotiin osallistuneita koskevat lähteet] (Arkistolaitos)
*[http://sa-kuva.fi/ SA-kuva-arkisto]
* {{finna-kuvat|ei koordinaatteja=1|hakusana=Lapin sota}}

{{Toinen maailmansota}}
{{Suomen historia}}
[[Luokka:Lapin sota|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:92.1 Suomen historia]]