Lähdekoodi sivulle Ismail al-Faruqi

{{Filosofi
| haara          = Länsimainen filosofia
| aikakausi      = 
| kuvan nimi     = Ismail-al-faruqi.jpg
| kuvan koko     = 
| kuvateksti     = 
| nimi           = Ismaʻīl Rājī al-Fārūqī
| syntynyt       = [[1. tammikuuta]] [[1921]]
| syntymäpaikka  = [[Jaffa]], Palestiinan mandaatti
| kuollut        = {{Kuolinaika ja ikä|1|1|1921|27|5|1986}}
| kuolinpaikka   = Wyncote, Pennsylvania, [[Yhdysvallat]]
| koulukunta     = 
| vaikutusalueet = [[islam]], [[arabialainen nationalismi]], [[sionismin vastaisuus]], [[kristinusko]]
| tunnetut työt  = [[tieteen islamisaatio]], [[arabialainen nationalismi (Urubah)]], [[ijtihad'in elpyminen]]
| allekirjoitus  = Ismail al Faruqi Signature.svg
}}

'''Ismaʻīl Rājī al-Fārūqī''' (1. tammikuuta 1921 – 27. toukokuuta 1986) oli palestiinalais-amerikkalainen filosofi, joka tunnetaan islamilaisista opinnoista ja uskontojenvälisestä vuoropuhelusta. Hän opiskeli [[Al-Azharin yliopisto]]ssa [[Kairossa]] ja opetti yliopistoissa Pohjois-Amerikassa, kuten [[McGill University]]ssa [[Montreal]]issa, [[Kanada]]ssa. Al-Faruqi oli uskonnon professori [[Temple University]]ssa, missä hän perusti ja johti islamilaisia opintoja käsittelevää ohjelmaa. Hän perusti myös [[International Institute of Islamic Thought]]in (IIIT). Al-Faruqi kirjoitti yli 100 artikkelia ja 25 kirjaa, kuten ''Christian Ethics: A Historical and Systematic Analysis of Its Dominant Ideas'' ja ''Al-Tawhid: Its Implications For Thought And Life''.

== Varhainen elämä ja koulutus ==
Al-Faruqi syntyi [[Jaffa]]ssa, Britannian mandaattina toimineessa [[Palestiina]]ssa.<ref>{{cite book |year=2021 |title=Essential Writings: Ismail Al Faruqi |location=Kuala Lumpur |publisher=IBT Books |editor=Imtiyaz Yusuf |page=3}}</ref> Hänen isänsä, 'Abd al-Huda al-Faruqi, oli [[islamilainen]] tuomari (''[[qadi]]''). Al-Faruqi sai varhaisen uskonnollisen koulutuksensa kotona ja paikallisessa moskeijassa. Vuonna 1936 hän alkoi käydä ranskalaista dominikaanista [[Collège des Frères de Jaffa]]a.

Vuonna 1942 hänet nimitettiin osuuskuntien rekisteröijäksi [[Pakollinen Palestiina|Britannian mandaattihallinnon]] alaisuuteen [[Jerusalem]]iin. Vuonna 1945 hänestä tuli [[Galilea]]n aluekuvernööri. Vuoden 1948 [[Arabien ja Israelin välinen sota 1948|arabien ja Israelin sodan]] jälkeen al-Faruqi muutti [[Beirut]]iin, [[Libanon]]iin, missä hän opiskeli [[Beirutin amerikkalainen yliopisto|Beirutin amerikkalaisessa yliopistossa]]. Myöhemmin hän kirjautui [[Indianan yliopisto]]on, missä hän suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1949 työllä ''The Ethics of Reason and the Ethics of Life (Kantian and Nietzschean Ethics)''.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il Raji |year=1949 |title=The Ethics of Reason and the Ethics of Life (Kantian and Nietzschean Ethics) |type=Master's thesis |publisher=Indiana University |location=Bloomington}}</ref>

Maisterin tutkielmassaan al-Faruqi tutki [[Immanuel Kant]]in ja [[Friedrich Nietzsche]]n etiikkaa. Hän suoritti toisen filosofian maisterin tutkinnon [[Harvardin yliopisto]]ssa vuonna 1951 ja väitteli tohtoriksi Indianan yliopistossa vuonna 1952 väitöskirjallaan ''On Justifying the Good''.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il |title=On Justifying the Good |type=PhD thesis |year=1952 |publisher=Indiana University |location=Bloomington}}</ref> Väitöskirjassaan al-Faruqi esitti, että arvot ovat absoluuttisia, itsenäisiä olemuksia, jotka tunnetaan [[a priori]] tunteellisen intuition kautta. Hän pohjasi teoriansa [[Max Scheler]]in fenomenologian käyttöön ja [[Nicolai Hartmann]]in etiikan tutkimuksiin.<ref>{{cite book |last=Scheler |first=Max |title=On the Eternal Man |year=1960 |publisher=SCM Press |location=London |translator=Bernard Noble}}</ref><ref>{{cite book |last=Scheler |first=Max |title=Man's Place in Nature |year=1961 |publisher=Beacon Press |location=Boston}}</ref>

Opintojensa aikana al-Faruqi päätyi siihen, että transcendentin perustan puuttuminen johtaa moraaliseen relativismiin, mikä sai hänet arvioimaan uudelleen islamilaista perintöään. Kuuden vuoden kuluessa Yhdysvaltoihin saapumisestaan hän tunnisti tarpeen perusteellisemmalle islamin tutkimukselle, mikä johti hänet opiskelemaan Egyptin Al-Azharin yliopistossa. Jättäessään Yhdysvallat hänellä oli uusia kysymyksiä moraalisista velvollisuuksista ja hän pyrki yhdistämään älylliset pyrkimyksensä islamilaiseen identiteettiinsä.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Inter-faith Dialogue and the Work of Ismail Al-Faruqi |date=2014 |publisher=I.B.Tauris |location=United Kingdom |page=34}}</ref>

== Akateeminen ura ==
Vuonna 1958 al-Faruqi sai kutsun vierailevaksi tutkijaksi [[McGill University]]n teologiseen tiedekuntaan. Hän asui [[Saint-Laurent, Quebec|Ville St. Laurentissa]] ja liittyi McGill Universityn Islamilaisen tutkimuksen instituuttiin sen perustajan, [[Wilfred Cantwell Smith]]in, kutsusta. Vuosina 1958–1961 hän opetti Smithin rinnalla ja tunnettiin dynaamisesta ja omaperäisestä lähestymistavastaan islamilaiseen ajatteluun.<ref>{{cite news |title=Islamic scholar slain in U.S. was figure in Montreal |last=Balfour |first=Clair |date=31. heinäkuuta 1986 |work=The Gazette |location=Montreal |url=https://news.google.com/newspapers?nid=1946&dat=19860731&id=sBUyAAAAIBAJ&sjid=DaYFAAAAIBAJ&pg=3896,4415821}}</ref> Tänä aikana hän tutki kristillistä teologiaa ja juutalaisuutta ja tutustui pakistanilaiseen filosofi [[Fazlur Rahman Malik]]iin. Vuonna 1961 Rahman järjesti hänelle kahden vuoden tehtävän [[Islamilainen tutkimusinstituutti|Keski-Islamilaisen tutkimusinstituutin]] keskusinstituutissa [[Karachi]]ssa, [[Pakistan]]issa, altistaakseen hänet erilaisille muslimikulttuureille. Al-Faruqi työskenteli vierailevana professorina siellä vuosina 1961–1963.<ref>{{cite book |year=2021 |title=Essential Writings: Ismail Al Faruqi |location=Kuala Lumpur |publisher=IBT Books |editor=Imtiyaz Yusuf |page=4}}</ref>

Vuonna 1964 Al-Faruqi palasi Yhdysvaltoihin ja toimi vierailevana professorina [[Chicagon yliopisto]]n teologisessa koulussa ja apulaisprofessorina [[Syracusen yliopisto]]ssa. Vuonna 1968 hän liittyi [[Temple University]]n uskonnon professoriksi, missä hän perusti islamilaisia opintoja käsittelevän ohjelman ja toimi siellä kuolemaansa asti vuonna 1986.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Inter-faith Dialogue and the Work of Ismail Al-Faruqi |date=2014 |publisher=I.B.Tauris |location=United Kingdom}}</ref> Temple Universityssa ollessaan al-Faruqi ohjasi monia opiskelijoita, mukaan lukien ensimmäistä tohtoriopiskelijaansa John L. Espositoa.<ref>{{cite book |last=Quraishi |first=M. Tariq |title=Ismail al-Faruqi: An Enduring Legacy |date=1986 |publisher=MSA Publications |page=9}}</ref><ref>{{cite journal |title=Editorial |journal=The American Journal of Islamic Social Sciences |volume=28 |issue=3 |year=2011 |pages=ii-xii}}</ref>

Maaliskuussa 1977 al-Faruqi osallistui merkittävässä roolissa ensimmäiseen maailmankonferenssiin muslimikasvatuksesta [[Mekka]]ssa. Konferenssiin osallistuivat Muhammad Kamal Hassan, [[Syed Muhammad Naquib al-Attas]] ja [[Syed Ali Ashraf]], muiden muassa. Konferenssi loi perustan islamilaisten yliopistojen perustamiselle [[Dhaka]]ssa, [[Islamabad]]issa, [[Kuala Lumpur]]issa, [[Kampala]]ssa ja [[Niger]]issä. Al-Faruqi oli keskeinen toimija konferenssin keskusteluissa ja toimintasuunnitelmien kehittämisessä.<ref>{{cite journal |title=Editorial |journal=The American Journal of Islamic Social Sciences |volume=28 |issue=3 |year=2011 |pages=ii-xii}}</ref>

== Filosofia ja ajattelu ==

=== Varhainen ajattelu: Arabismi ===
Al-Faruqin varhainen älyllinen keskittyminen oli ''urubah'' (arabismi). Hän väitti, että ''urubah'' oli ydinidentiteetti ja arvojen joukko, joka yhdisti kaikki muslimit yhdeksi uskovien yhteisöksi (''ummah''). Al-Faruqi uskoi, että arabia, Koraanin kieli, oli välttämätön islamilaisen maailmankuvan täydelliselle ymmärtämiselle. Hän esitti, että ''urubah'' oli erottamaton muslimi-identiteetistä, ja siihen kuului sekä kielelliset että uskonnolliset ulottuvuudet.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il R. |title='Urubah and Religion: An Analysis of the Dominant Ideas of Arabism and of Islam as Its Heights Moment of Consciousness |series=On Arabism |volume=1 |location=Amsterdam |publisher=Djambatan |year=1962}}</ref>

Al-Faruqi korosti myös ''tawhid''in (monoteismin) käsitettä arabialaisen uskonnollisen tietoisuuden keskeisenä elementtinä, jonka hän löysi juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa. Tämä ajatus korosti monoteististen uskontojen yhteistä virtaa, joka oli juurtunut arabialaiseen kulttuuriin ja kieleen.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il R. |title='Urubah and Religion: An Analysis of the Dominant Ideas of Arabism and of Islam as Its Heights Moment of Consciousness |series=On Arabism |volume=1 |location=Amsterdam |publisher=Djambatan |year=1962}}</ref> Hän uskoi, että islam ja monoteismi olivat arabialaisen tietoisuuden lahjoja ihmiskunnalle, mikä oli vastoin modernin aikakauden rotupohjaista nationalismia.<ref>{{cite book |last=Bakar |first=Osman |title=The Intellectual Impact of American Muslim Scholars on the Muslim World, with Special Reference to Southeast Asia |editor-last=Strum |editor-first=Philippa |date=2005 |publisher=Woodrow Wilson International Center for Scholars |isbn=1-933549-98-X |pages=96–97}}</ref>

Tätä kantaa kritisoivat jotkut tutkijat sen koetun essentialistisen ja arabikeskeisen lähestymistavan vuoksi. Kriitikot, mukaan lukien ei-arabialaiset muslimi-intellektuellit, haastoivat hänen väitteensä, että arabia oli ainoa kielellinen rakenne, joka sopi islamilaiseen ajatteluun. Al-Faruqin aika Pakistanissa, jossa hän altistui erilaisille muslimikulttuureille, ei juuri muuttanut hänen arabikeskeisiä näkemyksiään aluksi.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles D. |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Interfaith Dialogue and the Work of Isma'il al-Faruqi |location=London |publisher=I.B. Tauris |year=2015 |pages=35–37}}</ref>

=== Käänne islamismiin ===
Al-Faruqin näkemykset kehittyivät merkittävästi hänen muutettuaan Yhdysvaltoihin. Hänen osallistumisensa Muslim Students' Associationiin (MSA) Temple Universityssa esitteli hänet monikulttuuriselle muslimiopiskelijajoukolle. Tämä altistus johti hänet harkitsemaan uudelleen varhaista keskittymistään arabismiin.<ref>{{cite journal |last=Ba-Yunus |first=Ilyas |title=Al Faruqi and Beyond: Future Directions in Islamization of Knowledge |journal=The American Journal of Islamic Social Sciences |volume=5 |issue=1 |year=1988 |page=14}}</ref> Hän alkoi painottaa laajempaa islamilaista identiteettiä arabinationalismin sijaan, sanoen: "Vielä muutama kuukausi sitten olin palestiinalainen, arabi ja muslimi. Nyt olen muslimi, joka sattuu olemaan arabi Palestiinasta".<ref>{{cite journal |last=Ba-Yunus |first=Ilyas |title=Al Faruqi and Beyond: Future Directions in Islamization of Knowledge |journal=The American Journal of Islamic Social Sciences |volume=5 |issue=1 |year=1988 |page=14}}</ref> Harkiten edelleen identiteettiään, al-Faruqi totesi: "Kysyin itseltäni: Kuka olen? Palestiinalainen, filosofi, liberaali humanisti? Vastaukseni oli: Olen muslimi".<ref>{{cite book |last=Quraishi |first=M. Tariq |title=Ismail al-Faruqi: An Enduring Legacy |date=1986 |publisher=MSA Publications |page=9}}</ref>

Tämä muutos johtui myös hänen osallistumisestaan uskontojenväliseen vuoropuheluun, jossa hän alkoi nähdä yhtenäisen islamilaisen identiteetin tärkeyden merkityksellisten keskustelujen edistämisessä ei-muslimien kanssa. Al-Faruqin osallistuminen MSA
ja hänen kohtaamisensa monikulttuuristen muslimiyhteisöjen kanssa Yhdysvalloissa vahvistivat hänen laajempaa islamilaista identiteettiään aiempien arabikeskeisten näkemysten sijaan.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles D. |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Interfaith Dialogue and the Work of Isma'il al-Faruqi |location=London |publisher=I.B. Tauris |year=2015 |pages=35–37}}</ref>

=== Metauskonto ===
Al-Faruqi pyrki luomaan metauskonnollisia periaatteita, jotka perustuivat järkeen arvioidakseen uskontoja universaalien standardien eikä toistensa perusteella. Tämä kunnianhimoinen hanke pyrki löytämään yhteisen pohjan erilaisten uskontojen ymmärtämiselle ja yhteistyölle. Hän esitti useita ohjaavia periaatteita vuoropuhelulle, kuten sen, että kaikki vuoropuhelu on kritiikin alaista, viestinnän on noudatettava sisäisen ja ulkoisen johdonmukaisuuden lakeja, vuoropuhelun on vastattava todellisuutta ja oltava vapaa "kanonisista kuvailuista", sekä keskittyminen eettisiin kysymyksiin teologisten kiistojen sijaan.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles D. |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Interfaith Dialogue and the Work of Isma'il al-Faruqi |location=London |publisher=I.B. Tauris |year=2015 |pages=43–45}}</ref>

Al-Faruqi uskoi, että metauskonnollinen vuoropuhelu voisi toimia keinona saavuttaa keskinäinen ymmärrys ja kunnioitus eri uskonyhteisöjen välillä, auttaen kuilun kaventamisessa, jonka opilliset erot ovat luoneet. Hänen keskittymisensä etiikkaan teologian sijaan oli tarkoitettu helpottamaan rakentavampaa ja vähemmän riidanhaluista uskontojenvälistä vuorovaikutusta.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles D. |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Interfaith Dialogue and the Work of Isma'il al-Faruqi |location=London |publisher=I.B. Tauris |year=2015 |pages=46–48}}</ref>

=== Holistinen tieto ===
Al-Faruqi edisti merkittävästi holistisen tiedon käsitteen kehittämistä, ilmaisten huolensa tiedon sekularisoitumisesta muslimiyhteiskunnissa. Hän käsitteli "umman sairautta" ja väitti, että länsimaisten sekulaaristen työkalujen ja menetelmien käyttö johti irtautumiseen muslimimaiden ekologisista ja sosiaalisista todellisuuksista, usein unohtaen islamilaisten etiikan rikkomukset.<ref>{{cite journal |last=Ahsan |first=Muhammad Amimul |title=Islamization of Knowledge: An Agenda for Muslim Intellectuals |journal=Global Journal of Management and Business Research Administration and Management |volume=13 |issue=10 |year=2013}}</ref> Hän korosti islamilaisten periaatteiden integroimisen tärkeyttä moderniin tietoon, jotta voidaan vastata nykyajan haasteisiin ja ylläpitää umman eettistä eheyttä.<ref>{{cite book |last=Bakar |first=Osman |title=The Intellectual Impact of American Muslim Scholars on the Muslim World, with Special Reference to Southeast Asia |editor-last=Strum |editor-first=Philippa |date=2005 |publisher=Woodrow Wilson International Center for Scholars |isbn=1-933549-98-X |pages=96–97}}</ref>

Al-Faruqin myöhempi älyllinen työ keskittyi tiedon islamisoimiseen. Hän pyrki harmonisoimaan islamilaiset periaatteet nykyajan akateemisten alojen kanssa, edistäen holistista uskon ja järjen yhdistämistä.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il Raji |title=Islamization of Knowledge: General Principles and Work Plan |publisher=IIIT |year=1982}}</ref> Hänen työnsä tällä alalla huipentui IIIT
perustamiseen, jonka tavoitteena oli kehittää islamilaista epistemologiaa ja metodologiaa eri tieteenaloille.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il Raji |title=Islamization of Knowledge: General Principles and Work Plan |publisher=IIIT |year=1982}}</ref>

Al-Faruqi korosti islamilaisen tiedon integroimista nykyaikaisiin tieteisiin. Hän uskoi yhtenäisen islamilaisen opetussuunnitelman kehittämiseen, joka yhdistää nykyaikaiset tieteet ja juurruttaa ne islamilaiseen ajatteluun.<ref>{{cite journal |last1=Hashim |first1=Rosnani |last2=Rossidy |first2=Imron |title=Islamization of Knowledge: A Comparative Analysis of the Conceptions of Al-Attas and Al-Faruqi |journal=Intellectual Discourse |volume=8 |issue=1 |year=2000 |pages=19–45}}</ref> Hänen lähestymistapansa sisälsi järjestelmällisen prosessin epäislamilaisten elementtien tunnistamiseksi ja poistamiseksi sekä islamilaisten arvojen integroimiseksi eri akateemisiin tieteenaloihin.<ref>{{cite journal |last1=Hashim |first1=Rosnani |last2=Rossidy |first2=Imron |title=Islamization of Knowledge: A Comparative Analysis of the Conceptions of Al-Attas and Al-Faruqi |journal=Intellectual Discourse |volume=8 |issue=1 |year=2000 |pages=19–45}}</ref>

Keskittyen vahvasti koulutusuudistukseen, Al-Faruqi kannatti kattavien opetussuunnitelmien ja akateemisten instituutioiden luomista, jotka yhdistävät islamilaiset ja modernit tieteet.<ref>{{cite journal |last1=Hashim |first1=Rosnani |last2=Rossidy |first2=Imron |title=Islamization of Knowledge: A Comparative Analysis of the Conceptions of Al-Attas and Al-Faruqi |journal=Intellectual Discourse |volume=8 |issue=1 |year=2000 |pages=19–45}}</ref> Tämä lähestymistapa pyrki tuottamaan tutkijoita, jotka olivat taitavia molemmilla aloilla ja pystyivät vastaamaan nykyaikaisiin haasteisiin islamilaisesta näkökulmasta. Al-Faruqi korosti myös opetussuunnitelman kehittämisen, käytännön strategioiden toteuttamisen ja holistisen lähestymistavan merkitystä koko koulutusjärjestelmän uudistamiseksi.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles D. |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Interfaith Dialogue and the Work of Isma'il al-Faruqi |location=London |publisher=I.B. Tauris |year=2015 |pages=151–152}}</ref>

=== Näkemykset sionismista ===
Al-Faruqi oli äänekäs sionismin kriitikko ja näki sen ristiriitaisena [[juutalaisuus|juutalaisuuden]] kanssa nationalistisen ideologiansa vuoksi.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il R. |title=Islam and the Problem of Israel |location=London |publisher=The Islamic Council of Europe |year=1980}}</ref> Hän väitti, että sionismin aiheuttamat vääryydet vaativat sen purkamista. Hän ehdotti, että entiset israelilaiset juutalaiset, jotka luopuvat sionismista, voisivat elää "ummaattisena yhteisönä" muslimimaailmassa, noudattaen juutalaista lakia rabbiinisten tuomioistuinten tulkitsemana islamilaisessa kehyksessä.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il R. |title=Islam and the Problem of Israel |location=London |publisher=The Islamic Council of Europe |year=1980}}</ref> Tämä kanta korosti hänen sitoutumistaan oikeudenmukaisuuden visioon, joka oli juurtunut islamilaisiin periaatteisiin.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles D. |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Interfaith Dialogue and the Work of Isma'il al-Faruqi |location=London |publisher=I.B. Tauris |year=2015 |pages=152}}</ref><ref>Ismail R. al-Faruqi, "Islam and Zionism," in John L. Esposito, ed., Voices of Resurgent Islam ([[New York City|New York]]: [[Oxford University Press]], 1983), 265.</ref>

== Tieteelliset saavutukset ==
Vuonna 1980 al-Faruqi perusti International Institute of Islamic Thought (IIIT) -instituutin yhdessä Taha Jabir Alalwanin, Abdul Hamid AbuSulaymanin ja [[Anwar Ibrahim]]in kanssa.

Al-Faruqi antoi merkittävän panoksen islamilaisiin opintoihin laajojen kirjoitustensa ja osallistumisensa kautta akateemisiin ja uskontojenvälisiin järjestöihin. Hän kirjoitti yli 100 artikkelia tieteellisissä aikakauslehdissä ja lehdissä sekä julkaisi 25 kirjaa, kuten ''Christian Ethics: A Historical and Systematic Analysis of Its Dominant Ideas'' (1968), ''Islam and the Problem of Israel'' (1980) ja ''Al-Tawhid: Its Implications For Thought And Life'' (1982). Hän osallistui islamilaisten opintoryhmän perustamiseen American Academy of Religion -akatemiassa ja toimi sen puheenjohtajana kymmenen vuotta. Lisäksi hän toimi Inter-Religious Peace Colloquiumin varapuheenjohtajana ja American Islamic College -yliopiston puheenjohtajana Chicagossa.<ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Inter-faith Dialogue and the Work of Ismail Al-Faruqi |date=2014 |publisher=I.B.Tauris |location=United Kingdom}}</ref>

Al-Faruqi esitti ''tawhidin'' (monoteismin) käsitteen yhdistävänä periaatteena islamilaisessa ajattelussa, korostaen sen merkitystä elämän eri osa-alueilla, mukaan lukien etiikka, politiikka ja koulutus. Hänen "tiedon islamisoimisen" aloitteensa pyrki integroimaan islamilaiset periaatteet nykyajan akateemisiin aloihin, edistäen holistista uskon ja järjen yhdistämistä.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il Raji |title=Islamization of Knowledge: General Principles and Work Plan |publisher=IIIT |year=1982}}</ref> IIIT
ä hänen työnsä keskittyi islamilaisen epistemologian kehyksen luomiseen, mukaan lukien opetussuunnitelmien ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen islamilaisen ajattelun pohjalta. Tämä aloite pyrki vastaamaan sekularisaation aiheuttamiin haasteisiin ja sitoutumaan islamilaiseen älylliseen perinteeseen.<ref>{{cite book |last=Al-Faruqi |first=Isma'il Raji |title=Islam: Source and Purpose of Knowledge: Proceedings and Selected Papers of Second Conference on Islamization of Knowledge |publisher=IIIT |year=1982}}</ref>

Ibrahim Kalinin mukaan al-Faruqin "tiedon islamisoiminen" keskittyi ensisijaisesti humanistisiin tieteisiin, jättäen modernin tieteellisen tiedon ulkopuolelle, mikä johti sosiologiseen painotukseen islamilaisessa tiedossa ja laiminlöi modernin tieteen sekularisoivan vaikutuksen.<ref>{{cite book |last=Kalin |first=Ibrahim |title=God, Life and the Cosmos |publisher=Ashgate |year=2002 |pages=60–61 |quote=Ismail al-Faruqi’s work known under the rubric of 'Islamization of knowledge' is a good example of how the idea of method or methodology ('manhaj' and 'manhajiyyah', the Arabic equivalents of method and methodology, which are the most popular words of the proponents of this view) can obscure deeper philosophical issues involved in the current discussions of science. Even though al-Faruqi’s project was proposed to Islamize the existing forms of knowledge imported from the West, his focus was exclusively on the humanities, leaving scientific knowledge virtually untouched. This was probably due to his conviction that the body of knowledge generated by modern natural sciences is neutral and as such requires no special attention. Thus, al-Faruqi’s work and that of IIIT after his death concentrated on the social sciences and education. This had two important consequences. First, al-Faruqi’s important work on Islamization provided his followers with a framework in which knowledge (ilm) came to be equated with social disciplines, thus ending up in a kind of sociologism. The prototype of al-Faruqi’s project is, we may say, the modern social scientist entrusted as arbiter of the traditional Alim. Second, the exclusion of modern scientific knowledge from the scope of Islamization has led to negligent attitudes, to say the least, toward the secularizing effect of the modern scientific worldview. This leaves the Muslim social scientists, the ideal-types of the Islamization program, with no clue as to how to deal with the questions that modern scientific knowledge poses. Furthermore, to take the philosophical foundations of modern, natural sciences for granted is tantamount to reinforcing the dichotomy between the natural and human sciences, a dichotomy whose consequences continue to pose serious challenges to the validity of the forms of knowledge outside the domain of modern physical sciences.}}</ref>

Al-Faruqi osallistui myös uskontojenväliseen vuoropuheluun, edistäen keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä eri uskonyhteisöjen välillä. Hänen pyrkimyksensä pyrkivät luomaan globaalin ympäristön rauhalle ja kunnioitukselle, korostaen islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden yhteisiä piirteitä.<ref>{{cite book |last=Yusuf |first=Imtiyaz |title=Islam and Knowledge: Al Faruqi's Concept of Religion in Islamic Thought |year=2012 |publisher=I. B. Tauris |location=London}}</ref>

== Nykyinen merkitys ==
Al-Faruqin ideat tiedon islamisoimisesta vaikuttavat edelleen nykyaikaiseen islamilaiseen ajatteluun. Hänen painotuksensa islamilaisten periaatteiden integroimisesta moderniin akateemisiin aloihin on edelleen ajankohtainen tutkijoille ja kouluttajille, jotka pyrkivät harmonisoimaan uskon ja järjen. Hänen työtään siteerataan usein akateemisissa konferensseissa ja julkaisuissa islamilaisesta ajattelusta ja koulutuksesta.<ref>{{cite journal |last=Bakar |first=Osman |title=The Intellectual Impact of American Muslim Scholars on the Muslim World, with Special Reference to Southeast Asia |journal=Muslims in the United States: Identity, Influence, Innovation |editor-last=Strum |editor-first=Philippa |date=2005 |publisher=Woodrow Wilson International Center for Scholars |isbn=1-933549-98-X |pages=96–97}}</ref><ref>{{cite journal |last=Yusof |first=Norazmi |title=Revisiting al-Faruqi's Islamization of Knowledge in the Context of Modern Islamic Thought |journal=International Journal of Islamic Thought |volume=7 |issue=1 |year=2015 |pages=49–57|doi=10.24035/ijit.07.2015.005 }}</ref><ref>{{cite journal |last=Shaikh |first=Saulat |title=Ismail al-Faruqi's Concept of the Islamization of Knowledge |journal=Journal of Islamic Studies |volume=15 |issue=3 |year=2015 |pages=49–57}}</ref>

Al-Faruqin panokset uskontojenväliseen vuoropuheluun tunnustetaan laajasti. Hänen pyrkimyksensä edistää keskinäistä ymmärrystä ja yhteistyötä eri uskonyhteisöjen välillä on huomioitu useissa tieteellisissä töissä. Hänen lähestymistapansa uskontojenväliseen vuoropuheluun, joka korosti islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden yhteisiä piirteitä, katsotaan merkittäväksi panokseksi globaalin rauhan ja kunnioituksen ilmapiirin edistämisessä.<ref>{{cite journal |last=Khan |first=Rahim |title=Al-Faruqi's Interfaith Dialogue and Its Contemporary Significance |journal=Journal of Islamic Studies |volume=15 |issue=3 |year=2018 |pages=209–223}}</ref><ref>{{cite journal |last=Zain |first=Nurul |title=The Role of Ismail al-Faruqi in Interfaith Dialogue |journal=Global Journal of Management and Business Research Administration and Management |volume=13 |issue=10 |year=2013 |pages=10–18}}</ref>

Hänen panoksensa muslimiyhteisölle Montrealissa ja hänen vaikutuksensa islamilaiseen tutkimukseen on tunnustettu postuumisti.<ref>{{cite news |title=Islamic scholar slain in U.S. was figure in Montreal |last=Balfour |first=Clair |date=31. heinäkuuta 1986 |work=The Gazette |location=Montreal |url=https://news.google.com/newspapers?nid=1946&dat=19860731&id=sBUyAAAAIBAJ&sjid=DaYFAAAAIBAJ&pg=3896,4415821}}</ref>

== Kuolema ==
Toukokuussa 1986 al-Faruqi ja hänen vaimonsa murhattiin heidän kodissaan Wyncote, Pennsylvaniassa Joseph Louis Youngin, joka tunnetaan myös nimellä Yusuf Ali, toimesta. Young tunnusti rikoksen, tuomittiin kuolemaan ja kuoli luonnollisiin syihin vankilassa vuonna 1996.<ref>{{Cite web|url=https://www.nytimes.com/1987/01/18/us/black-muslim-charges-in-slaying-of-islamic-scholar-and-his-wife.html|title=Black Muslim Charged in Slaying of Islamic Scholar and His Wife|date=18. tammikuuta 1987|website=[[The New York Times]]}}</ref><ref>{{Cite web|url=http://articles.mcall.com/1987-07-08/news/2595065_1_confession-young-knife|title=Confession Details Stalking, Slaying Of Islamic Scholars|last=O'Bryan|first=Ruth|date=8. heinäkuuta 1987|website=The Morning Call|access-date=13. toukokuuta 2018|archive-date=2. heinäkuuta 2018|archive-url=https://web.archive.org/web/20180702011159/http://articles.mcall.com/1987-07-08/news/2595065_1_confession-young-knife|url-status=dead}}</ref><ref>{{Cite web|url=http://pointdebasculecanada.ca/inside-the-capitol-joseph-louis-young-dies-of-natural-causes-on-death-row/|title=Inside the Capitol (Joseph Louis Young dies of natural causes on death row)|last=Bell|first=Adam|date=11. maaliskuuta 1996|website=The Patriot News}}</ref> Hyökkäyksessä heidän tyttärensä, Anmar al-Zein, loukkaantui vakavasti, mutta hän selvisi laajaa sairaanhoitoa vaativasta tilasta. Eri teorioita on esitetty murhien motiiveista, mukaan lukien epäonnistunut murtoyritys ja poliittisesti motivoitu salamurha.<ref>{{cite web|url=https://www.wrmea.org/1986-november/focus-on-arabs-and-islam.html|title=Focus on Arabs and Islam|last=Toth|first=Anthony B.|date=Marraskuu 1986|website=[[Washington Report on Middle East Affairs]]}}</ref><ref>{{cite book |last=Fletcher |first=Charles |title=Muslim-Christian Engagement in the Twentieth Century: The Principles of Inter-faith Dialogue and the Work of Ismail Al-Faruqi |date=2014 |publisher=I.B.Tauris |location=United Kingdom}}</ref><ref>{{cite news |title=Assassination motive behind al-Faruqi killings |url=https://news.google.com/newspapers?nid=1309&dat=19860820&id=MNRHAAAAIBAJ&sjid=vo4DAAAAIBAJ&pg=5815,1095948 |work=New Straits Times |date=20. elokuuta 1986 |location=Kuala Lumpur, Malesia |access-date=22. kesäkuuta 2024}}</ref><ref>{{cite news |title=Zionist backlash against Arab intellectuals |url=https://news.google.com/newspapers?nid=1309&dat=19860821&id=MdRHAAAAIBAJ&sjid=vo4DAAAAIBAJ&pg=6800,1300812 |work=New Straits Times |date=21. elokuuta 1986 |location=Kuala Lumpur, Malesia |access-date=22. kesäkuuta 2024}}</ref>

== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}

{{auktoriteettitunnisteet}}