Lähdekoodi sivulle Espanjan kieli

{{Kieli
| nimi          = Espanjan kieli
| muu           = kastilia
| kartta        = Map-Hispanophone World.svg
| karttateksti    = {{Legend|#045a8d|Espanja äidinkielenä}} {{Legend|#0674b6|Espanja hallinnon kielenä}} {{Legend|#9cbbe2|Espanja kulttuurisesti merkittävä kieli}}
| oma           = español (castellano), idioma español, lengua española
| eng           = Spanish (Castilian)
| fra           = espagnol (castillan)
| alue          = [[Afrikka]] ([[Päiväntasaajan Guinea]])<br />[[Espanja]]<br />[[Etelä-Amerikka]] (paitsi [[Brasilia]], [[Guyana]], [[Suriname]])<br>[[Keski-Amerikka]]
| vir           = {{Espanja}}<br>{{Kolumbia}}<br>{{Ecuador}}<br>{{Meksiko}}<br>{{ El Salvador}}<br>{{ Venezuela}}<br>{{ Chile}}<br>{{ Peru}}<br>{{Guatemala}}<br>{{ Costa Rica}}<br>{{Panama}}<br>{{Kuuba}}<br>{{ Paraguay}}<br>{{Bolivia}}<br>{{ Dominikaaninen tasavalta}}<br>{{Nicaragua}}<br>{{ Argentiina}}<br>{{Uruguay}}<br>{{Honduras}}<br>{{Puerto Rico}}<br>{{Päiväntasaajan Guinea}}<br>{{Euroopan unionin lippu}} [[Euroopan unioni]]<br />{{Yhdistyneet kansakunnat}}
| määrä         = 534 000 000
| sija          = 4.
| kunta         = [[indoeurooppalaiset kielet]]
| ryhmä         = [[itaaliset kielet]]<br />– [[romaaniset kielet]]<br />– [[länsiromaaniset kielet]]<br>– galloibeeriset kielet<br>– [[iberoromaaniset kielet]]<br />– länsi-ibeeriset kielet<br>– kastilialaiset kielet<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ethnologue.com/subgroup/1706/ | Nimeke = Castilian | Tekijä = Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.) | Julkaisu = Ethnologue: Languages of the World | Julkaisupaikka = Dallas, Texas | Ajankohta = 2023 | Julkaisija = SIL International | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 9.2.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>
| abc = [[latinalaiset aakkoset|latinalainen]]
| huolto =Lo Congrès permanent de la lenga occitana<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://locongres.org/oc/| Nimeke =locongres.org/oc| Julkaisu=|Julkaisija= Lo Congrès permanent de la lenga occitana| Viitattu = 10.11.2021}}</ref>
| abc           = latinalainen
| huolto        = [[Asociación de Academias de la Lengua Española]] <ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.asale.org/ASALE/asale.html| Nimeke = asale.org| Julkaisu = | Julkaisija = Asociación de Academias de la Lengua Española| Viitattu = 3.3.2012| arkisto = https://web.archive.org/web/20100923155313/http://asale.org/ASALE/asale.html| arkistoitu = 23.9.2010}}</ref><small>([[Real Academia Española]] ja 21 muuta alueellista kielenhuoltoviranomaista)</small>
| iso1          = es
| iso2          = spa
| iso3          = spa
}}
'''Espanjan kieli''' (esp. ''español''), harvinaisemmin myös '''kastilian kieli''' (esp. ''castellano''),<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ethnologue.com/language/spa|nimeke=Spanish|julkaisu=Ethnologue|viitattu=2019-02-04 | Kieli={{en}} }}</ref> on [[romaaninen kieliryhmä|romaanisten]] kielten ryhmään kuuluva [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalainen kieli]]. Se on yksi maailman neljästä puhutuimmasta kielestä  [[kiinan kieli|kiinan]], [[englannin kieli|englannin]] ja [[hindi]]n ohella ja lisäksi yksi [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]]:n kuudesta virallisesta kielestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.un.org/en/our-work/official-languages|nimeke=Official Languages|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2022|julkaisija=United Nations|viitattu=12.5.2022 | Kieli={{en}} }}</ref> Espanjaa puhuu äidinkielenään arviolta yhteensä noin 534 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä maailman neljänneksi puhutuimman kielen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.visualcapitalist.com/100-most-spoken-languages/|nimeke=Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World|tekijä=Ghosh, Iman|julkaisu=Visual Capitalist|ajankohta=2020-02-15|viitattu=12.5.2022|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[Espanja]]n lisäksi kieltä puhutaan erityisesti [[Etelä-Amerikka|Etelä]]- ja [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikassa]] sekä [[Meksiko]]ssa. Myös [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] on merkittävä espanjankielinen vähemmistö. Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 lopussa 8&nbsp;099 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity espanja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://pxdata.stat.fi/PXWebPXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_010.px/|nimeke=Väestö 31.12. muuttujina Maakunta, Kieli, Ikä, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot|julkaisu=Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat|viitattu=2019-02-04}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>

Amerikan mantereella puhuttu espanja poikkeaa ääntämiseltään ja sanastoltaan jonkin verran Euroopassa puhutusta, ja Amerikassakin eri maissa käytetään hieman eri sanastoa. Erot eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, etteivät espanjankieliset ihmiset esimerkiksi Espanjasta ja [[Chile]]stä ymmärtäisi toisiaan. Lisäksi kaikissa maissa, sekä Euroopassa että Amerikassa, oikeinkirjoitus ja sanojen taivutus on melko yhtenäinen, toisin kuin esimerkiksi portugalin tai englannin kielissä. Espanjan lähisukulaiskieliä ovat muun muassa [[Portugalin kieli|portugali]], [[katalaani]], [[Galician kieli|galego]] sekä [[italian kieli|italia]] ja näiden kielten puhujat pystyvät omaa kieltään puhumalla ymmärtämään toisiaan ainakin jonkin verran; tosin keskinäiseen ymmärrettävyyteen vaikuttavat merkittävästi murre-erot.

== Luokittelu ==

Genealogisen eli kielen alkuperään perustuvan luokittelun mukaan espanjan kieli kuuluu [[indoeurooppalainen kielikunta|indoeurooppalaisen kielikunnan]] [[Romaaniset kielet|romaanisten kielten]] pääryhmään, johon kuuluvat muun muassa [[Ranskan kieli|ranska]] ja italia. Espanjan lähimpiä sukukieliä ovat portugali ja katalaani.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://glottolog.org/resource/languoid/id/stan1288|nimeke=Glottolog 4.5 - Spanish|julkaisu=glottolog.org|viitattu=12.5.2022}}</ref> [[Ranskan kieli|Ranskaa]] espanja muistuttaa enemmän kirjoitettuna kuin puhuttuna ja romaanisista kielistä espanjalle kaukaisinta sukua on [[Romanian kieli|romania]]. 

[[Sanajärjestys|Sanajärjestystypologia]] jakaa kielet sen mukaan, missä järjestyksessä subjekti, objekti ja verbi ovat neutraalissa väitelauseessa. Espanja kuuluu [[SVO-kieli|SVO-kieliin]], mikä näkyy esimerkiksi lauseessa ''Mi hijo '''practica''' la natación'' (''suom. Poikani '''harrastaa''' uintia'')''.''

== Levinneisyys ==
{{Pääartikkeli|[[Luettelo maista, joissa espanja on virallinen kieli]]}}

== Espanjan kielen nimet ==

[[Tiedosto:Castellano-Español.png|pienois|Espanjan levinneisyys. Punaisella merkityillä alueilla kielestä käytetään nimitystä "kastilia", sinisellä "espanja".]] 
[[Tiedosto:Spanish dialects in Spain-es.png|pienois|Espanjan murrealueet.]]   
[[Tiedosto:Knowledge of Spanish EU map.svg|pienois|Espanjan kielen osaaminen EU-maissa]]
Espanjan kieli (''español'') tunnetaan myös nimellä kastilian kieli (''castellano''). Nimi viittaa [[Kastilia]]n alueeseen, josta kieli on alun perin lähtöisin. Se, kumpaa nimeä kielestä käytetään, riippuu muun muassa asiayhteydestä, puhujasta ja paikallisista tottumuksista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.estandarte.com/noticias/idioma-espanol/espanol-o-castellano-como-se-dice_2408.html|nimeke=¿Español o castellano? ¿Cómo se dice?|julkaisu=Estandarte|ajankohta=20.4.2022|viitattu=12.5.2022| Kieli={{es}} }}</ref> Espanjalaiset käyttävät kastilia-nimeä erityisesti silloin, kun kieli rinnastetaan muihin [[Espanja]]n alueella puhuttaviin kieliin, joita ovat muun muassa [[katalaani]], [[galego]] ja [[Baskin kieli|baski]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rae.es/dpd/español|nimeke=Español|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=2022|julkaisija=Diccionario panhispánico de dudas|viitattu=12.5.2022| Kieli={{es}} }}</ref> Sen sijaan verrattaessa kieltä muiden maiden kansalliskieliin on tavallisempaa nimittää sitä espanjaksi. Alueellisten kielten puhujat käyttävät kuitenkin lähes aina maan valtakielestä kastilia-nimeä (katalaaniksi ''castellà'', galegoksi ''castelán'', baskiksi ''gaztelania'').

[[Latinalainen Amerikka|Latinalaisessa Amerikassa]] käytäntö vaihtelee maasta toiseen. ''Castellano'' on yleisempi nimitys kielelle muun muassa [[Argentiina]]ssa, [[Peru]]ssa, [[Bolivia]]ssa ja [[Venezuela]]ssa, kun taas ''español'' on yleisempi [[Meksiko]]ssa ja [[Kolumbia]]ssa. [[Chile]]ssä molempia nimiä käytetään paljon, tiedotusvälineissä esimerkiksi puhutaan espanjan kielestä ja kouluissa opetetaan kastiliaa.

== Kirjaimet ja äänteet ==

Espanjan kieli on varsin [[Fonetiikka|foneettinen]], eli ääntämisen ja kirjoittamisen välillä on melko yksikäsitteinen suhde. 

Kirjoitukseen käytetään [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisia kirjaimia]]. Aakkoset ovat:<ref name="abecedario">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rae.es/rae/gestores/gespub000018.nsf/%28voAnexos%29/arch8100821B76809110C12571B80038BA4A/$File/CuestionesparaelFAQdeconsultas.htm#novOrto1 | Nimeke = Principales novedades de la última edición de la Ortografía de la lengua española (2010) | Julkaisija = Real Academia Española | Viitattu = 22.8.2012 | Kieli = {{es}}}}</ref>

::a, b, c, d, e, f, g, h, i, j, k, l, m, n, ñ, o, p, q, r, s, t, u, v, w, x, y, z

[[Digrafi|Digrafeja]] ''ch'' [t͜ʃ] ja ''ll'' [j] pidettiin aiemmin omina aakkosinaan, mutta ne poistettiin aakkostosta [[Real Academia Española]]n ja [[Asociación de Academias de la Lengua Española]]n ''Ortografía de la lengua española'' -oikeinkirjoitusoppaan vuoden 2010 painoksessa.<ref name="abecedario" />

Espanjan oikeinkirjoituksen erikoisuus on, että [[Kysymysmerkki|kysymys]]- ja [[Huutomerkki|huutomerkit]] kirjoitetaan myös lauseen alkuun, mutta ylösalaisin. Espanjan kuninkaallinen akatemia suositteli käytäntöä ensimmäisen kerran vuonna 1754.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.babbel.com/en/magazine/spanish-question-mark|nimeke=Why{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Does Spanish Use Upside Down Punctuation Marks?|tekijä=Babbel.com, Lesson Nine GmbH|julkaisu=Babbel Magazine|viitattu=28.9.2022 | Kieli={{en}}}}</ref><ref>https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/14/sanastoa-ja-fraaseja-64</ref>

=== Vokaalit ===

Vokaalit ääntyvät suunnilleen samoin kuin suomen kielessä.

''a'', ''o'' ja ''e'' katsotaan [[Fonologia|fonologisesti]] vahvoiksi ja ''i'' ja ''u'' heikoiksi vokaaleiksi. Vahva ja heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia muodostavat [[Diftongi|diftongin]], toisin sanoen kuuluvat samaan tavuun. Jos vokaaliyhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin:

::Ma-rí-a

Kirjainyhdistelmissä ''gue'', ''gui'', ''que'' ja ''qui'' ''u'' ei äänny. Jos se äännetään, se kirjoitetaan [[Diakriittiset merkit|treemalla]]:

::pingüino, nicaragüense

=== Konsonantit ===

[[Tiedosto:No Vale La Pena.jpg|pienois|Espanjankielinen varoituskyltti [[Kalifornia]]ssa.]]
*''b'' ja ''v'' äännetään samalla tavoin: [[Soinnillinen bilabiaalinen klusiili|soinnillisena bilabiaalisena klusiilina]] {{IPA|[b]}} sanan alussa ja [[Nasaali|nasaalien]] ''m'' ja ''n'' jälkeen. Muutoin heikkona soinnillisena bilabiaalisena [[Frikatiivi|frikatiivina]] tai [[Approksimantti|approksimanttina]] {{IPA|[β]}}. ''Bilbao'' {{IPA|[bilˈβao]}}, ''Córdoba'' {{IPA|[ˈkorðoβa]}}, ''Habana'' {{IPA|[aˈβana]}}
*''c'' äännetään [[Soinniton velaariklusiili|soinnittomana velaarisena klusiilina]] {{IPA|[k]}} konsonanttien sekä vokaalien ''a'', ''o'' ja ''u'' edellä, esimerkiksi ''Cuba'' {{IPA|[ˈkuβa]}}. Etuvokaalien ''e'' ja ''i'' edellä ''c'' ääntyy kastilianespanjassa soinnittomana dentaalisena frikatiivina {{IPA|[θ]}} (kuten englannin '''''th'''''ing), esimerkiksi ''Ceuta'' {{IPA|[ˈθeuta]}}, Latinalaisessa Amerikassa ja Andalusiassa kuitenkin {{IPA|[s]}}. [[Digrafi]] ''ch'' ääntyy soinnittomana postalveolaarisena affrikaattana {{IPA|[ʧ]}}, esimerkiksi ''Chile'' {{IPA|[ˈʧile]}}.
*''d'' sanan alussa tauon jälkeen ja ''l'':n ja ''n'':n jälkeen klusiili {{IPA|[d]}}, muutoin frikatiivi tai approksimantti {{IPA|[ð]}}. Sanan lopussa usein lähes äänetön. Esimerkiksi ''Salvador'' [salβaˈðor].
*''f'' on soinniton labiodentaalinen frikatiivi {{IPA|[f]}}.
*''g'' ääntyy soinnillisena velaarisena klusiilina [ɡ] sanan alussa, sekä tauon ja ''n'':n jälkeen, muutoin frikatiivina tai approksimanttina {{IPA|[ɣ]}}. Etuvokaalien ''e'' ja ''i'' edellä ''g'' on soinniton velaarinen frikatiivi {{IPA|[x]}} (ns. ''ach''-äänne, esim. saksan a'''''ch'''''tung). Yhdistelmissä ''gue'' ja ''gui'' ''u'' ei äänny (vrt. ''q''). Esimerkiksi ''Granada'' [ɡraˈnaða], ''Guernica'' [ɡerˈnika], ''Zaragoza'' {{IPA|[θaɾaˈɣoθa]}}, ''Gerona'' {{IPA|[xeˈɾona]}}
*''h'' yleisesti ei äänny. Sananalkuinen ''hu+''vokaali on soinnillinen labiaalis-velaarinen puolivokaali [w], esimerkiksi (''huevo'' ([[kananmuna]]) {{IPA|[ˈweβo]}}).
*''j'' {{IPA|[x]}} kuten ''g'' etuvokaalien edellä, esimerkiksi ''Jaén'' {{IPA|[xaˈen]}}.
*''k'' {{IPA|[k]}}, mutta esiintyy vain lainasanoissa kuten ''kilo''.
*''l'' soinnillinen alveolaarinen lateraali {{IPA|[l]}}, esimerkiksi ''Lima'' {{IPA|[ˈlima]}}. Esiintyy myös digrafissa ''ll'', joka oli alun perin palataalinen ''l'' {{IPA|[ʎ]}}, esimerkiksi ''Lleida'' {{IPA|[ˈʎeiða]}}, mutta ääntyy nykyään tällä tavoin lähinnä Pohjois-Espanjassa. Amerikassa ja suuressa osassa Espanjaa se on muuttunut soinnilliseksi palataaliseksi frikatiiviksi {{IPA|[ʝ]}} (esim. [[yeísmo]]), osassa espanjankielistä Amerikkaa (muun muassa Argentiinassa) taas soinnilliseksi postalveolaariseksi frikatiiviksi {{IPA|[ʒ]}}.
*''m'' soinnillinen bilabiaalinen nasaali {{IPA|[m]}}, esimerkiksi ''Madrid'' {{IPA|[maðˈri(ð)]}}
*''n'' soinnillinen alveolaarinen nasaali {{IPA|[n]}}, mutta [[Assimilaatio (fonetiikka)|assimiloituu]] ''m'':ksi ''b'':n, ''v'':n ja ''p'':n edellä, esim. ''Navarra'' {{IPA|[naˈβara]}}.
*''ñ'' soinnillinen [[palataalinen nasaali]] {{IPA|[ɲ]}}, kuten savon murteen ''mä'''nj''''', esimerkiksi ''Cataluña'' {{IPA|[kataˈluɲa]}}.
*''p'' soinniton bilaabialinen klusiili [p], esimerkiksi ''Pérez'' {{IPA|[ˈpeɾeθ]}}.
*''q'' {{IPA|[k]}}. Esiintyy vain kirjainyhdistelmissä ''que'' ja ''qui'', joissa ''u'' ei äänny. Esimerkiksi ''Quito'' {{IPA|[ˈkito]}}. 
*''r'' monitäryinen soinnillinen alveolaarinen tremulantti {{IPA|[r]}} (kuten suomessa konsonantin edellä, esim. ''pe'''r'''kele'') sanan alussa, ''l'':n, ''m'':n ja ''n'':n jäljessä ja kun on kirjoitettu ''rr''. Muulloin yksitäryinen [ɾ]. Esimerkiksi ''Roma'' [ˈroma].
*''s'' soinniton alveolaarinen frikatiivi (sibilantti) {{IPA|[s]}}. ''S'':n ääntäminen ''c'':n tapaan {{IPA|[θ]}}:na eräissä murteissa tunnetaan nimellä ''ceceo''. Esimerkiksi ''Salamanca'' {{IPA|[salaˈmaŋka]}}.
*''t'' soinniton alveolaarinen klusiili {{IPA|[t]}}, esimerkiksi ''Toledo'' {{IPA|[toˈleðo]}}.
*''v'' ääntyy kuten ''b'', esim. ''Valencia'' {{IPA|[baˈlenθia]}}. Kahden vokaalin välissä ''v'' ääntyy frikatiivina tai approksimanttina {{IPA|[β]}}, esim. ''Cava'' {{IPA|['kaβa]}}. 
*''w'' esiintyy vain lainasanoissa ja ääntyy labiodentaalisena [v], esimerkiksi ''wagon'' ’vaunu’.
*''x'' ääntyy vokaalien välissä {{IPA|[ks]}}, konsonantin edellä joko {{IPA|[ks]}} tai {{IPA|[s]}}. Keskiaikaisessa espanjassa kirjain merkitsi suhu-s:ää {{IPA|[ʃ]}}, josta 1600-luvulla kehittyi voimakas velaarifrikatiivi {{IPA|[x]}}. Tästä ovat jäänteenä nykyäänkin esimerkiksi erisnimet ''México'', ''Texas'' ja ''Oaxaca'', joissa lausutaan oikeinkirjoituksen vastaisesti {{IPA|[x]}}: {{IPA|[ˈmexiko]}}, {{IPA|[ˈtexas]}} ja {{IPA|[oaˈxaka]}}.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://buscon.rae.es/dpdI/SrvltGUIBusDPD?lema=x|Nimeke=x|Tekijä=|Julkaisu=|Julkaisupaikka=|Ajankohta=|Julkaisija=Real Academia Española|Selite=|Viitattu=4.2.2019|Kieli={{es}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.rae.es/recursos/diccionarios/dpd|nimeke=Diccionario panhispánico de dudas|julkaisu=www.rae.es|viitattu=4.2.2019 | Kieli={{es}} }}</ref>
*''y'' luetaan konsonantiksi ja ääntyy soinnillisena palataalisena frikatiivina [ʝ] Espanjassa ja suuressa osassa Amerikkaa; se on kuitenkin soinnillinen suhuäänne samoilla alueilla kuin ''ll'') mutta sana ''y'' ’ja’ ääntyy kahden konsonantin välissä {{IPA|[i]}}. Esimerkiksi ''Vizcaya'' {{IPA|[biθˈkaja]}}. 
*''z'' ääntyy kuten ''c'' etuvokaalien edellä: {{IPA|[θ]}}. Esimerkiksi ''Zaragoza'' {{IPA|[θaɾaˈɣoθa]}}. Latinalaisessa Amerikassa ääntyy [s].

Espanjan äänteistä suomen kielelle vieraita ovat [t͜ʃ], {{IPA|[θ]}}, {{IPA|[ð]}}, {{IPA|[ɣ]}}, {{IPA|[x]}}, {{IPA|[ʎ]}} ja {{IPA|[ɲ]}}. Suomen ''r'':n voi sanoa asettuvan espanjan yksi- ja monitäryisen väliin. Vastoin tunnettua legendaa ''c'':n ja ''z'':n ääntäminen etuvokaalin edellä {{IPA|[θ]}} ei ole peräisin ässävikaiselta kuninkaalta vaan luonnollisen [[Vulgaarilatina|rahvaanlatinan]] frikatiiviääntämyksen kehityksen tulos. Keskiajan iberoromaanisessa kantakielessä oli kuusi frikatiiviäännettä, joista kolme (''f'', ''x'' ja ''θ'') on säilynyt nykypäivään. Affrikaattoja on yksi, [t͜ʃ], ja sibilantteja yksi, [s]. Rahvaanlatinassa vaikuttaneen betasismin tuloksena ''b'' ja ''v'' ääntyvät espanjassa samoin.

''S'' ei espanjassa ja [[Portugalin kieli|portugalissa]] voi aloittaa sanaa eikä tavua, jos sitä seuraa konsonantti. Tällöin sen eteen tulee proteettinen ''e'', esim. ''Estocolmo'' ’Tukholma’. 

Paino on viimeistä edellisellä tavulla, jos sana päättyy vokaaliin, ''n'':ään tai ''s'':ään. Muihin konsonantteihin päättyvällä sanalla paino on viimeisellä tavulla. ''y'' luetaan konsonantiksi eivätkä peräkkäiset vahvat vokaalit ''a'', ''e'' ja ''o'' muodosta diftongia vaan kuuluvat eri tavuihin. Ellei sanapaino noudata näitä sääntöjä, se merkitään oikeinkirjoituksessa [[diakriittiset merkit|painomerkillä]].

[[Intonaatio]] on nouseva sellaisessa kysymyslauseessa, jossa ei ole kysymyssanaa. Muulloin lausemelodia on laskeva.

== Kielioppi ==

[[Tiedosto:Conjugación de correr.png|pienois|Verbi 'correr', 'juosta' taivutettuna kolmessa persoonassa yksikössä ja monikossa ja yksinkertaisessa perfektissä, preesensissä ja futuurissa (aikamuodot vasemmalta oikealle)]]

=== Adjektiivit ===

Useimmat espanjan adjektiivit taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa. Adjektiivin paikka on tavallisesti pääsanansa jäljessä. Tietyt adjektiivit vaihtavat merkitystä sen mukaan, sijoitetaanko ne pääsanansa edelle vai jälkeen. Jos adjektiivi on pääsanansa edellä, se voi myös kertoa pääsanastaan jotakin kontekstiin liittyvää olennaista, korostettua tietoa. Adjektiivin [[komparatiivi]] muodostetaan adjektiivia ennen tulevalla ''más''-sanalla ja superlatiivi määräisellä artikkelilla ja ''más''-sanalla. Samaten voidaan muodostaa vähentävä komparatiivi ''menos''-sanalla.

Suurin osa espanjan adjektiiveista on ''o''- (maskuliini) tai ''a''- (feminiini) päätteisiä. Tällöin ne yleensä taipuvat pääsanansa mukaan suvussa ja luvussa, esimerkiksi ''un/el gato amarillo'' ’keltainen uroskissa’ ja ''una/la gata amarilla'' ’keltainen naaraskissa’. Poikkeuksiakin on kuten ''violeta'' ’violetti’, ''naranja'' ’oranssi’ ja ''rosa'' ’vaaleanpunainen’, jotka eivät taivu. Useimmat adjektiivit taipuvat myös sanojan mukaan, esimerkiksi lause ’olen sairas’ on naisen sanomana ''estoy enferma'' ja miehen sanomana ''estoy enfermo.''

''E''- ja konsonanttipäätteiset adjektiivit eivät yleensä taivu suvussa ja monikossa ne päättyvät -''es''. Tällaisia adjektiiveja ovat esimerkiksi ’vihreä’ (''verde, verdes),'' ’harmaa’ (''gris, grises)'', ’ruskea’ (''marrón, marrónes),'' ’helppo’ (''fácil, fáciles)'' ja ’vaikea’ (''difícil, difíciles).'' Joistakin konsonanttipäätteisistä adjektiiveista on tosin olemassa feminiinimuoto, joka saadaan lisäämällä adjektiivin loppuun -''a'' (esim. ’espanjalainen’ ''español, españoles, española, españolas).'' Jos adjektiivi päättyy ''z''-kirjaimeen, monikossa ''z'' vaihtuu ''c'':ksi (esim. ’onnellinen’ ''feliz&nbsp;'': ''felices).''

Adjektiivia voi korostaa absoluuttisella superlatiivilla, jonka voi muodostaa kolmella eri tavalla: [[adverbi]]lla ''muy'': ''muy bueno'' 'oikein hyvä', päätteillä -''ísimo'' ja -''ísima'' (tai harvoissa poikkeustapauksissa -''érrimo ~'' -''érrima''; esim. ''guapa'' → ''guapísima'' 'oikein nätti') sekä etuliitteillä kuten ''super''-, ''ultra''- tai ''requete''-: ''frío'' → ''superfrío'' 'oikein kylmä'.

Adjektiivista muodostetun [[adverbi]]n pääte on -''mente'': ''normal'' → ''normalmente'' 'normaalisti'.

Historiallisesti adjektiivijärjestelmä kehittyi pitkälti substantiivien tavoin sijatunnusten kadottua ja neutrin poistuttua käytöstä. Latinan vertailuastepäätteet (esim ''grandior'', ''grandissimus'') korvautuivat adverbirakenteilla. Nykyiset -''ísimo'' ja -''ísima'' ovat myöhempää uudelleenlainausta latinasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.staff.ncl.ac.uk/i.e.mackenzie/hisadj.htm|nimeke=History of Spanish adjectives|julkaisu=www.staff.ncl.ac.uk|viitattu=2022-09-08}}</ref>

=== Substantiivit ===

Substantiiveilla on kaksi [[Suku (kielioppi)|sukua]], feminiini ja maskuliini. Näitä vastaavat [[Artikkeli (kielioppi)|artikkelit]] ''una'' ja ''un'' epämääräisessä ja ''la'' ja ''el'' määräisessä muodossa (nämä ovat kehittyneet [[Demonstratiivipronomini|demonstratiivipronomineista]] heikentymällä, mikä on indoeurooppalaisissa kielissä yleinen ilmiö).

Substantiivin monikon tunnus on -''s'', konsonantin ja painollisen ''a''-, ''i''- tai ''u''-vokaalin jälkeen -''es''. Määräisen artikkelin monikkomuodot ovat ''las'' ja ''los''.

Kuten suurimmilta osin muissakin nykyromaanisissa kielissä, varsinaiset sijamuodot ovat kadonneet. Substantiiveilla on yksi sijamuoto, [[nominatiivi]], muut semanttiset sijat ilmaistaan prepositioin ja artikkelein. Myöhäisrahvaanlatinan aikakaudella äännemuutosten vuoksi sijapäätteet muuttuivat niin voimakkaasti toistensa kaltaisiksi ([[Synkretismi (kielitiede)|synkretismi]]), että prepositiorakenteet oli pakko ottaa käyttöön kiertoilmauksiksi. Samaan aikaan puhutussa latinassa oli jo yleistynyt jo klassisella kaudella mahdollinen rakenne, jossa muita sijoja korvattiin prepositiolla ja ablatiivilla tai akkusatiivilla. Myöhäislatinassa, jonka viime vaiheen puhuttua kieltä usein kutsutaan kantaromaaniksi, olikin enää kolme ja sen välittömissä tytärkielissä kaksi sijaa, nominatiivi ja akkusatiivin ja ablatiivin korvannut obliikvi eli ”yhteissija”, jotka nekin hävisivät espanjan kieleen johtaneessa kehityslinjassa viimeistään 900-luvulle tultaessa, eikä vanhimmassakaan espanjan kielessä niistä ole käytännössä jälkeäkään. Esimerkiksi [[Muinaisranska|muinaisranskassa]] kaksisijajärjestelmä säilyi pidempään.

Samaan ilmiösarjaan liittyy myös latinan [[Kieliopillinen suku|neutrisuvun]] kato. Jäljelle jäivät maskuliini ja feminiini. Valtaosasta näistä tuli espanjassa maskuliineja, kun niiden sanapäätteet tulkittiin maskuliinin päätteiksi ja samaan aikaan äänteenmuutosten myötä ''u'' alettiin lausua [o], esimerkiksi latinan ''vinum'' ’viini’ > espanjan ''vino''. Eräissä tapauksissa kuitenkin alkuperäinen yksikkö jäi pois käytöstä ja uusi sanamuoto perustui latinan ''a''-päätteiseen monikkoon, joka tulkittiin feminiiniksi, esimerkiksi ''folium, folia >'' ''la hoja'' ’lehti’.<ref name="Nimetön-1ž7ue-1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.staff.ncl.ac.uk/i.e.mackenzie/hisnoun.htm | Nimeke=History of the Spanish noun |Julkaisu=www.staff.ncl.ac.uk | Viitattu=8.9.2022 | Kieli={{en}} }}</ref> Pääsääntö on, että kaikki -''a''-, -''ción''-, -''sión-'', -''tad-'' ja -''dad''-päätteiset sanat ovat feminiinejä ja ''o''-päätteiset maskuliineja. On kuitenkin poikkeuksia kuten kreikkalaisperäiset -''ma''-loppuiset sanat, jotka ovat maskuliineja: ''el programa'', ''el problema'', ''el tema''. On myös harvoja poikkeuksia, joissa ''o''-päätteinen sana on feminiini: ''la mano'', ''la radio'', ''la foto'', ''la moto''. Nämä sanat ovat pääasiassa lyhentymiä feminiinisukuisista sanoista (''radiodifusión'', ''fotografía'', ''motocicleta'').

Joihinkin substantiiveihin, jotka sekä alkavat että päättyvät ''a''-kirjaimella, käytetään yksikössä foneettisista syistä maskuliinista ''el-''artikkelia, vaikka ovat sinänsä feminiinejä. Tällaisia ovat esimerkiksi ''el agua'' ’vesi’ ja ''el alma'' ’sielu’. Näitä sanoja määrittävä adjektiivi tulee kuitenkin feminiinisenä, esimerkiksi ''el agua fría'' ’kylmä vesi’''.'' Samoin monikossa käytetään feminiinistä artikkelia: ''las aguas'' ’vedet’.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thoughtco.com/substituting-el-for-la-3079094|nimeke=Why ‘El Agua’ Is Correct and Not ’La Agua’|tekijä=Erichsen, Gerald |julkaisu=ThoughtCo|ajankohta=|viitattu=16.1.2020 | Kieli={{en}} }}</ref>

=== Verbit ===

Espanjan kielen verbit taipuvat kuudessa persoonassa ja ne jaetaan kolmeen konjugaatioon [[Infinitiivi|infinitiivin]] pääteen (-''ar'', -''er'', -''ir'') mukaisesti. Verbeillä on kaksi päämodusta eli [[Tapaluokka|tapaluokkaa]], [[indikatiivi]] (''indicativo'') ja [[subjunktiivi]] (''subjuntivo''). Useimmissa kieliopeissa [[konditionaali]] (''condicional'') sisällytetään indikatiiviin, kun taas jotkut pitävät sitä erillisenä tapaluokkana. Näiden lisäksi erilliseksi modukseksi on katsottava [[imperatiivi]] (''imperativo'') eli käskymuoto, jolla tosin on omat muodot vain toisissa persoonissa (muissa persoonissa ja kaikissa kielteisissä käskylauseissa käytetään subjunktiivimuotoja).

Indikatiivissa espanjan verbit taipuvat kahdeksassa aikamuodossa, jotka ovat:
# [[preesens]] (''presente'')
# [[imperfekti]] (''pretérito imperfecto'')
# yksinkertainen perfekti ([[preteriti]]) (''pretérito indefinido'')
# yhdistetty [[perfekti]] (''pretérito perfecto compuesto'')
# [[pluskvamperfekti]] (''pretérito pluscuamperfecto'')
# [[2. pluskvamperfekti]] (''pretérito anterior'')
# [[futuuri]] (''futuro'')
# [[yhdistetty futuuri]] (''futuro compuesto'')

Subjunktiivilla on neljä aikamuotoa: preesens (''presente de subjuntivo''), imperfekti (''pretérito imperfecto de subjuntivo''), perfekti (''pretéríto perfecto de subjuntivo'') ja pluskvamperfekti (''pretérito pluscuamperfecto de subjuntivo''). Arkaistinen subjunktiivin futuuri (''futuro de subjuntivo'') esiintyy nykyisin vain lakikielessä ja eräissä vakiintuneissa fraaseissa.

Espanjassa on kolme olla-verbiä:

*''ser'' on lähimpänä suomen ''olla''-verbiä ja sitä käytetään ominaisuuksista (ulkonäkö, luonne, materiaali, ajankohta)
*''estar''-verbiä käytetään esim. ilmaistaessa sijaintia, olotilaa ja vointia
*''haber''-verbiä käytetään lähes ainoastaan liittoaikamuotojen taipuvana verbinä sekä objektista itsenäisenä verbinä (kuten englannin ''there is ~ are''). ''Haber''-verbin yksikön kolmannella persoonalla on kaksi muotoa (''ha, hay'') riippuen siitä, käytetäänkö sitä liittoaikamuodossa vai objektista itsenäisenä olla-verbinä. Tämä käyttöalan kaventuma on nykyespanjassa tapahtunut kehityskulku -- vielä muinaisespanjassa omistaminenkin ilmaistiin useimmiten verbillä haber klassisen latinan tapaan.

Lisäksi verbiä ''tener'', joka suomeksi tarkoittaa ''omistaa'', käytetään tietyissä asioissa olla-verbin sijasta.

Historiallisesti voidaan katsoa, että kielen osa-alueista verbit ovat lähimpänä kantakieli latinaa: hyvä esimerkki on indikatiivin preesensin taivutuspäätteet, jotka ovat yli tuhannessa vuodessa muuttuneet vain hieman. Muissa aika- ja tapaluokissa muutoksia on tapahtunut enemmän, mutta nekin ovat usein vain pinnallisia ja kehityskulku voidaan helposti päätellä. Tärkeimpiä kehityskulkuja ovat neljän verbikonjugaation tiivistyminen kolmeksi, liittoaikamuotojen kehittyminen (mahdollisesti germaanisen mallin mukaan, kuten suomessakin), ja eräiden taivutuskaavojen (esimerkiksi futuuri, konditionaali) uudelleenrakentuminen myöhäislatinan pohjalta.<ref name="Nimetön-1ž7ue-1"/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.staff.ncl.ac.uk/i.e.mackenzie/hisverb.htm|nimeke=History of the Spanish Verb|julkaisu=www.staff.ncl.ac.uk|viitattu=2023-10-02 | Kieli={{en}} }}</ref>

== Kielinäyte ==

{{kielinäyte-YK|Todos los seres humanos nacen libres e iguales en dignidad y derechos y, dotados como están de razón y conciencia, deben comportarse fraternalmente los unos con los otros.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=spn}}

== Kirjallisuus ==

=== Espanjalaisia kirjailijoita ===

[[Tiedosto:Capmany - Libro del Consulad, 1791 - 088.tif|pienois|Espanjankielinen kirja vuodelta 1791.]]
* [[Miguel de Cervantes]]
* [[Joxemari Iturralde]]
* [[Federico García Lorca]]
* [[Antonio Muñoz Molina]]
* [[Manuel Vázquez Montalbán]]
* [[Arturo Pérez-Reverte]]
* [[Pablo Tusset]]

=== Latinalaisen Amerikan kirjailijoita ===

* [[Miguel Asturias|Miguel Ángel Asturias]]
* [[Mario Benedetti]]
* [[Jorge Luis Borges]]
* [[Carlos Fuentes]]
* [[Gabriel García Márquez]]
* [[Pablo Neruda]]
* [[Octavio Paz]]
* [[Ernesto Sábato]]
* [[Mario Vargas Llosa]]
* [[Isabel Allende]]

== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{Wikikieli|code=es|kieli=Espanjankielinen}}
{{Wikisanakirja|Wikisanakirja:Espanjan kielen sanalista}}
{{Commonscat-rivi|Spanish language}}
* [http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/espanja Yle Oppiminen: Espanja].

{{Romaaniset kielet}}
{{EU-kielet}}
[[Luokka:Espanjan kieli|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]