Lähdekoodi sivulle Amerikka

{{Tämä artikkeli|kertoo mantereesta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla [[Amerikka (täsmennyssivu)|Amerikka]].}}
[[Tiedosto:Americas (orthographic projection).svg|thumb|Amerikan manner eli Uusi manner.]]
'''Amerikka''' eli '''Uusi manner''' on [[manner]] [[maa]]pallon [[läntinen pallonpuolisko|läntisellä puoliskolla]]. Se kattaa [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] ja [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikan]]. Mannerta ympäröivät [[Atlantin valtameri|Atlantti]], [[Tyynimeri]] ja [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoinen]] sekä [[Eteläinen jäämeri]]. Amerikan pinta-ala on 28 prosenttia koko maapallon maa-alasta,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=McColl, R. W.|Nimeke=Encyclopedia of World Geography|Vuosi=2005|Sivut=215|Julkaisija=Facts On File|www=https://books.google.com/books?id=DJgnebGbAB8C&pg=PA215|Viitattu=6.10.2019|ISBN=978-0-8160-7229-3}}</ref> ja siellä asuu noin 900 miljoonaa ihmistä (14 prosenttia koko maailman väestöstä). Suomen kielessä Uuden mantereen synonyyminä käytetään joskus myös nimitystä [[uusi maailma]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Facta 2001. 17. Troo–Ve.| Vuosi =1981 | Luku = | Sivu =467 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WSOY | Tunniste = | Isbn = 951-0-10238-5 }}</ref>

==Maantiede==
{{Pääartikkeli|[[Amerikan maantiede]]}}
[[Tiedosto:Americas satellite map.jpg|thumb|Satelliittikuva Amerikasta vuodelta 2002.]]
Amerikan manner jaetaan kahteen maantieteelliseen osaan: [[Pohjois-Amerikka]]an ja [[Etelä-Amerikka]]an. Osia yhdistää kapea maakannas, jota kutsutaan [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikaksi]]. [[Kulttuuri]]sesti manner voidaan jakaa pohjoisosaltaan [[Anglo-Amerikka|Anglo-Amerikaksi]] ja [[Meksiko]]sta etelään [[Latinalainen Amerikka|Latinalaiseksi Amerikaksi]]. Amerikkaa rajaa lännestä [[Tyynimeri]], pohjoisesta [[Pohjoinen jäämeri]], idästä [[Atlantin valtameri|Atlantti]] ja etelästä [[Eteläinen jäämeri]].

[[Kordillieerit|Kordillieerien]] vuorijono kulkee koko mantereen pituudelta sen länsirannikkoa myöten pohjoisesta etelään. Vuorijono muodostaa lukuisia omia vuoristojaan, joista suurimmat ovat Pohjois-Amerikan [[Kalliovuoret]] ja Etelä-Amerikan [[Andit]]. Kordillieerien lisäksi mantereelle tunnusomaisimpia piirteitä ovat Pohjois-Amerikan keskiosien laajat [[preeria]]t, pohjoisen kylmä ja koskematon erämaa, Etelä-Amerikan [[Amazonin sademetsä|Amazonin]] joki- ja sademetsäalue, sekä etelän [[pampa]].

Suurimmat joet ovat [[Mississippi (joki)|Mississippi]], [[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]], [[Rio Grande]] ja [[Amazon (joki)|Amazon]].

==Historia==
[[Tiedosto:Columbus Taking Possession.jpg|thumb|left|L. Prang & Co., ''Christoper Columbus arrives in America'', 1893.]]
{{Lähteetön}}
{{Pääartikkeli|[[Amerikan historia]]}}

Amerikka asutettiin todennäköisesti noin 35&nbsp;000–13&nbsp;000 eaa., kun [[paleointiaanit]] saapuivat sinne mahdollisesti monena muuttoaaltona. Paleointiaanien on arveltu hävittäneen monet suuret eläimet [[sukupuutto]]on melko lyhyessä ajassa; vaihtoehtoisen teorian mukaan eläimet olisi hävittänyt luonnonmullistus. Asukkaat ovat tulleet [[jääkausi|jääkaudella]], merenpinnan ollessa nykyistä alempana, nykyisen [[Beringinsalmi|Beringinsalmen]] yli sen ollessa kuivaa maata, ja aiemmin esitettyjen arvioiden mukaan ehkä myös purjehtimalla Tyynenmeren poikki; 2000-luvun alun tutkimustilanteessa saapumista rannikkoa pitkin on kuitenkin pidetty todennäköisimpänä.

Alussa intiaanien esi-isien elämäntapa oli liikkuvaa riistan perässä kulkemista. Noin 5&nbsp;000–4&nbsp;500 eaa. [[maanviljely]] alkoi saada jalansijaa, kun [[suurriista]] oli huvennut monilta alueilta. Ensimmäiset paikallaan asuvat kulttuurit ilmaantuivat Pohjois-Amerikkaan 500 eaa. – 500 jaa. välisenä aikana. Sitä ennen [[Mesoamerikka|Mesoamerikassa]] oli ollut kyläasutusta jo noin 3&nbsp;500–2&nbsp;000 eaa. Keski-Amerikassa syntyi lukuisia [[Sivilisaatio|korkeakulttuureja]], joita hävittivät barbaariheimot, toiset kilpailevat korkeakulttuurit ja lopulta 1400-luvulta eteenpäin eurooppalaiset. [[Kristoffer Kolumbus|Kolumbuksen]] purjehdittua Amerikkaan vuonna 1492 kesti vain noin puoli vuosisataa, että eurooppalaiset olivat valloittaneet suuret osat Amerikasta ja orjuuttaneet alkuperäisasukkaat.

Amerikassa käytiin jopa sotia siirtomaista, jotka johtivat [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] herruuteen Pohjois-Amerikassa. [[Espanja]] ja [[Portugali]] olivat jakaneet Etelä-Amerikan keskenään jo aiemmin. Suuri muutos mantereella tapahtui, kun [[Amerikan vallankumous|Yhdysvallat itsenäistyi]] vuonna 1776. Yhdysvallat kävi useita sotia entisen emämaansa Britannian kanssa ennen kuin sen itsenäisyys oli turvattu. Maa alkoi laajentua länteen saavuttaen Tyynenmeren vuonna 1848. Espanja menetti otteen siirtomaistaan [[Latinalaisen Amerikan itsenäisyyssodat|Etelä-Amerikan itsenäisyyssodissa]] vuosina 1808–1825, ja [[Brasilia]] itsenäistyi Portugalista vuonna 1822. [[Kanada]] sai [[dominio]]n aseman vuonna 1867 ja otti täyden itsemääräämisvallan vuonna 1926.

1860-luvulla käydyn [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodan]] jälkeen Yhdysvallat on ollut selvästi mantereen vahvin valtio, ja se on vaikuttanut koko mantereen politiikkaan. Sillä on ollut merkittävä rooli myös molemmissa [[Maailmansota|maailmansodissa]].

==Etymologia==
Ensimmäisenä Amerikka-nimeä käytti saksalainen kartoittaja [[Martin Waldseemüller]] karttakirjassaan ''[[Cosmographiae Introductio]]'' (Johdatus maailmankuvaukseen), jonka hän julkaisi vuonna 1507. Kirjassa hän kertoo maailmassa olevan kolme vanhaa mannerta ja yksi uusi manner, jolle hän ehdottaa nimeä ''America'' löytöretkeilijä [[Amerigo Vespucci]]n mukaan. (nimen latinisaatio ''Americus Vespucius''). Nimi esiintyy myös kirjan liitteenä olevassa karttalehdessä Etelä-Amerikan kohdalla. Vespucci ilmeisesti kävi Etelä-Amerikassa vuonna 1499 ja vuonna 1505 julkaistiin hänen kirjeensä, jossa hän käytti alueesta nimeä ''Mundus Novus'' (uusi maailma). Waldseemüller tunsi Vespuccin kirjeen ja oletti Vespuccin olleen alueen löytäjän, koska hän ei tiennyt Kolumbuksen käyneen Etelä-Amerikassa vuonna 1498. Myöhemmin Waldseemüller huomasi virheensä ja yritti korjata asian. Hän käytti vuonna 1513 julkaistussa kartassaan neljännestä mantereesta nimeä Terra incognita (tuntematon maa), mutta tällöin America oli jo vakiintunut alueen nimeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hakulinen, Kerkko | Nimeke=Paikannimet | Selite=WSOY sanakirjat | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Tunniste = | Isbn = 951-0-27676-6}}</ref> Vuonna 1538 laatimassaan maailmankartassa [[Gerhardus Mercator]] laajensi nimen tarkoittamaan myös Pohjois-Amerikkaa.<ref>{{verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20160304213806/http://www.octavo.com/editions/mcrats/|Nimeke=Gerardus Mercator: Atlas Sive Cosmographicae Meditationes de Fabrica Mundi et Fabricati Figura|Julkaisija=Octavo|Viitattu=24.2.2016|kieli={{en}}}}</ref>

==Amerikan valtiot==
Amerikan mantereella sijaitsee yhteensä 35 itsenäistä valtiota.
[[Kuva:N&SAmerica-pol.jpg|thumb|Amerikan poliittinen kartta.]]
{{Lähteetön}}
{| border="1" cellpadding="3" cellspacing="0" style="border:1px solid #aaa; border-collapse:collapse;"
|- bgcolor="#F9F9F9"
! [[Lippu]]
! Nimi
! [[Pinta-ala]] (km²)
! Asukasluku
! [[Väestötiheys]]<br>(as. / km²)
! [[Pääkaupunki]]
|-
| align=center | {{Antigua ja Barbudan lippu}}
| [[Antigua ja Barbuda]]
| align="right" | 442
| align="right" | 67 448
| align="right" | 152
| [[St. John’s]]
|-
| align=center | {{Argentiinan lippu}}
| [[Argentiina]]
| align="right" | 2 766 890
| align="right" | 39 537 943
| align="right" | 14
| [[Buenos Aires]]
|-
| align=center | {{Bahaman lippu}}
| [[Bahama]]
| align="right" | 13 940
| align="right" | 300 529
| align="right" | 22
| [[Nassau]]
|-
| align=center | {{Barbadoksen lippu}}
| [[Barbados]]
| align="right" | 430
| align="right" | 276 607
| align="right" | 642
| [[Bridgetown]]
|-
| align=center | {{Belizen lippu}}
| [[Belize]]
| align="right" | 22 966
| align="right" | 266 440
| align="right" | 12
| [[Belmopan]]
|-
| align=center | {{Bolivian lippu}}
| [[Bolivia]]
| align="right" | 1 098 580
| align="right" | 8 300 463
| align="right" | 8
| [[La Paz]], [[Sucre]]
|-
| align=center | {{Brasilian lippu}}
| [[Brasilia]]
| align="right" | 8 511 965
| align="right" | 188 078 000
| align="right" | 22,2
| [[Brasília]]
|-
| align=center | {{Chilen lippu}}
| [[Chile]]
| align="right" | 756 950
| align="right" | 16 267 278
| align="right" | 20
| [[Santiago de Chile]]
|-
| align=center | {{Costa Rican lippu}}
| [[Costa Rica]]
| align="right" | 51 100
| align="right" | 4 016 173
| align="right" | 75
| [[San José (Costa Rica)|San José]]
|-
| align=center | {{Dominican lippu}}
| [[Dominica]]
| align="right" | 754
| align="right" | 69 ei enempää
| align="right" | 92,8
| [[Roseau]]
|-
| align=center | {{Dominikaanisen tasavallan lippu}}
| [[Dominikaaninen tasavalta]]
| align="right" | 48 730
| align="right" | 8 950 034
| align="right" | 183
| [[Santo Domingo]]
|-
| align=center | {{Ecuadorin lippu}}
| [[Ecuador]]
| align="right" | 283 560
| align="right" | 13 547 510
| align="right" | 47,8
| [[Quito]]
|-
| align=center | {{El Salvadorin lippu}}
| [[El Salvador]]
| align="right" | 21 040
| align="right" | 6 822 378
| align="right" | 318,7
| [[San Salvador]]
|-
| align=center | {{Grenadan lippu}}
| [[Grenada]]
| align="right" | 217
| align="right" | 89 502
| align="right" | 259,5
| [[St. George’s]]
|-
| align=center | {{Guatemalan lippu}}
| [[Guatemala]]
| align="right" | 108 890
| align="right" | 14 655 189
| align="right" | 134,6
| [[Guatemala (kaupunki)|Guatemala]]
|-
| align=center | {{Guyanan lippu}}
| [[Guyana]]
| align="right" | 214 970
| align="right" | 765 283
| align="right" | 3,6
| [[Georgetown (Guyana)|Georgetown]]
|-
| align=center | {{Haitin lippu}}
| [[Haiti]]
| align="right" | 27 750
| align="right" | 8 121 622
| align="right" | 292,7
| [[Port-au-Prince]]
|-
| align=center | {{Hondurasin lippu}}
| [[Honduras]]
| align="right" | 112 492
| align="right" | 6 975 204
| align="right" | 62,2
| [[Tegucigalpa]]
|-
| align=center | {{Jamaikan lippu}}
| [[Jamaika]]
| align="right" | 10 991
| align="right" | 2 695 867
| align="right" | 245
| [[Kingston (Jamaika)|Kingston]]
|-
| align=center | {{Kanadan lippu}}
| [[Kanada]]
| align="right" | 9 984 670
| align="right" | 32 422 919
| align="right" | 3,3
| [[Ottawa]]
|-
| align=center | {{Kolumbian lippu}}
| [[Kolumbia]]
| align="right" | 1 141 748
| align="right" | 44 531 434
| align="right" | 37
| [[Bogotá]]
|-
| align=center | {{Kuuban lippu}}
| [[Kuuba]]
| align="right" | 110 861
| align="right" | 11 394 043
| align="right" | 102
| [[Havanna]]
|-
| align=center | {{Meksikon lippu}}
| [[Meksiko]]
| align="right" | 1 972 550
| align="right" | 106 202 903
| align="right" | 55,9
| [[México]]
|-
| align=center | {{Nicaraguan lippu}}
| [[Nicaragua]]
| align="right" | 129 494
| align="right" | 5 465 100
| align="right" | 42,2
| [[Managua]]
|-
| align=center | {{Panaman lippu}}
| [[Panama]]
| align="right" | 75 517
| align="right" | 3 039 150
| align="right" | 38
| [[Panamá]]
|-
| align=center | {{Paraguayn lippu}}
| [[Paraguay]]
| align="right" | 406 750
| align="right" | 6 347 884
| align="right" | 15
| [[Asunción]]
|-
| align=center | {{Perun lippu}}
| [[Peru]]
| align="right" | 1 285 220
| align="right" | 26 152 265
| align="right" | 21,7
| [[Lima]]
|-
| align=center | {{Saint Kitts ja Nevisin lippu}}
| [[Saint Kitts ja Nevis]]
| align="right" | 261
| align="right" | 39 129
| align="right" | 149
| [[Basseterre]]
|-
| align=center | {{Saint Lucian lippu}}
| [[Saint Lucia]]
| align="right" | 620
| align="right" | 160 145
| align="right" | 260
| [[Castries]]
|-
| align=center | {{Saint Vincent ja Grenadiinien lippu}}
| [[Saint Vincent ja Grenadiinit]]
| align="right" | 389
| align="right" | 116 812
| align="right" | 300
| [[Kingstown]]
|-
| align=center | {{Surinamin lippu}}
| [[Suriname]]
| align="right" | 163 270
| align="right" | 439 117
| align="right" | 3
| [[Paramaribo]]
|-
| align=center | {{Trinidad ja Tobagon lippu}}
| [[Trinidad ja Tobago]]
| align="right" | 5 128
| align="right" | 1 262 366
| align="right" | 215
| [[Port of Spain]]
|-
| align=center | {{Uruguayn lippu}}
| [[Uruguay]]
| align="right" | 175 016
| align="right" | 3 415 920
| align="right" | 19,4
| [[Montevideo]]
|-
| align=center | {{Venezuelan lippu}}
| [[Venezuela]]
| align="right" | 916 445
| align="right" | 25 730 435
| align="right" | 27
| [[Caracas]]
|-
| align=center | {{Yhdysvaltain lippu}}
| [[Yhdysvallat]]
| align="right" | 9 631 418
| align="right" | 300 241 000
| align="right" | 32,6
| [[Washington (DC)|Washington]]
|}

==Katso myös==
*[[Euraasia]]

==Lähteet==
{{viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Americas}}

{{Maan alueet}}
[[Luokka:Amerikka|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]