Lähdekoodi sivulle Afrikaans

{{Kieli
|nimi= Afrikaans
|kartta= Idioma afrikáans.png
|karttateksti= Afrikaansin puhuma-alue
|muu= kaphollanti
|oma= Afrikaans
|eng= Afrikaans
|fra= afrikaans
|alue= {{Etelä-Afrikka}} <br> {{Namibia}}<br> {{Botswana}} <br> {{Lesotho}} <br> {{Swazimaa}} 
|vir= {{Etelä-Afrikka}}<br>{{Namibia}} <small>(alueellisesti)</small>
|määrä= 6 miljoonaa
|sija= ei sadan suurimman joukossa
|kunta= [[indoeurooppalaiset kielet]]
|ryhmä= [[germaaniset kielet]]<br/>[[länsigermaaniset kielet]]
|abc= [[latinalaiset aakkoset|latinalainen]]
|huolto=Die Taalkommissie<ref>{{Verkkoviite| Osoite =http://akademie.org.za/tuisblad/index.php?option=com_content&task=view&id=4&Itemid=30| Nimeke =Taalkommissie| Julkaisu =akademie.org.za| Julkaisija =Die Suid-Afrikaanse Akademie vir Wetenskap en Kuns| Viitattu =3.3.2012| arkisto =https://web.archive.org/web/20110903142705/http://www.akademie.org.za/tuisblad/index.php?option=com_content&task=view&id=4&Itemid=30| arkistoitu =3.9.2011}}</ref>
|iso1= af
|iso2= afr
|iso3= afr
}}
[[Tiedosto:AfrikaanseTaalmonumentObelisks.jpg|thumb|upright|[[Afrikaanse Taalmonument]] lähellä [[Paarl]]in kaupunkia.]]
[[Tiedosto:South Africa Afrikaans speakers proportion map.svg|thumb|Etelä-Afrikan provinssit, jossa enemmistö puhuu afrikaansia äidinkielenään.]]

'''Afrikaans''' eli '''afrikaansi'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Korhonen, Mikko | Nimeke = Kielen synty | Vuosi = 1993 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö | Sivu = 60 | Tunniste = | Isbn = 951-0-18519-1 }}</ref> on [[hollannin kieli|hollannista]] kehittynyt [[kieli]], jota puhutaan [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] ja [[Namibia]]ssa. Sitä nimitetään joskus myös ''die Taaliksi'' ({{k-fi|kieli}}).<ref>MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 "afrikaans hollannista kehittynyt Etelä-Afrikan buurien puhuma kieli."</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Wallace G. Mills | Nimeke = Origins of Afrikaner Nationalism | Ajankohta =  | Osoite = http://husky1.stmarys.ca/~wmills/course322/11Afrikaner_natm.html | Julkaisija =  | Luettu =  | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070807120907/http://husky1.stmarys.ca/~wmills/course322/11Afrikaner_natm.html | arkistoitu = 7.8.2007 }}</ref> Afrikaans on nuorin standardisoitu [[Länsigermaaniset kielet|länsigermaanisen kieliryhmän]] kieli. Se kehittyi 1700-luvun puolivälissä [[Kapmaa]]n alueella puhutusta hollannin murteesta, '''kaphollannista''' ({{k-nl|Kaaps Hollands}}).<ref name="enc">{{Kirjaviite | Tekijä = Keith Brown, Sarah Ogilvie (toim.) | Nimeke = Concise encyclopedia of languages of the world | Vuosi = 2009| Luku = Afrikaans | Sivu = 71–72| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Elsevier| Tunniste = | Isbn = 0080877745| www = http://books.google.com/books?id=F2SRqDzB50wC| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 2.9.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Etelä-Afrikassa afrikaans on valtakieli [[afrikaanerit|afrikaanerien]] ja [[värilliset|värillisten]] (afrikaansiksi ''Bruinmense, Kleurlinge'') keskuudessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke =Census 2001: Primary tables South Africa| Vuosi = | Luku = 1. Home language | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Statistics South Africa| Tunniste = Report No. 03-02-04 (2001)| www =http://www.statssa.gov.za/census01/html/RSAPrimary.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu = 31.8.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref> Värilliset muodostavat noin puolet kaikista afrikaansin puhujista.<ref name="colored">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mixedfolks.com/africa.htm | Nimeke = The Coloureds of Southern Africa | Tekijä = Orville Boyd Jenkins | Selite =  | Julkaisu =  | Ajankohta = Elokuu 1996 | Julkaisupaikka = MixedFolks.com | Julkaisija =  | Viitattu = 9.10.2009 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20080517044216/http://www.mixedfolks.com/africa.htm | arkistoitu = 17.5.2008 }}</ref> Maantieteellisesti se on puhutuin kieli [[Länsi-Kap|Länsi-]] ja [[Pohjois-Kap]]in provinsseissa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.statssa.gov.za/timeseriesdata/pxweb2006/Dialog/varval.asp?ma=Language%20by%20province&ti=Table%3A+Census+2001+by+province%2C+language%2C+population+group+and++gender.&path=../Database/South%20Africa/Population%20Census/Census%202001%20-%20NEW%20Demarcation%20boundaries%20as%20at%209%20December%202005/Provincial%20level%20-%20Persons/&lang=1| Nimeke = Table: Census 2001 by province, language, population group and gender| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Statistics South Africa| Viitattu = 31.8.2010| Kieli = {{en}}| arkisto = https://www.webcitation.org/688NEi6bD?url=http://www.statssa.gov.za/timeseriesdata/pxweb2006/Dialog/varval.asp?ma=Language%20by%20province| arkistoitu = 3.6.2012}}</ref> Afrikaansista on olemassa kolme päämuotoa: kapafrikaans, [[Oranjejoki|Oranjejoen]] afrikaans ja yleiskielen pohjana ollut ''Oosgrens-Afrikaans''. Kapafrikaansia ja Oranjejoen afrikaansia puhuvat pääasiassa värilliset, ja niissä on havaittavissa enemmän englannin ja [[Malaijin kieli|malaijin]] vaikutusta.<ref name="enc"/>

== Historia ==

Afrikaans kehittyi omaksi kielekseen vaiheittain 1700-luvulla [[Hollannin Itä-Intian kauppakomppania]]n Kapmaan siirtokunnassa puhutusta kaphollanniksi nimitetystä hollannin murteesta, joka oli saanut vaikutteita paikallisilta [[khoikhoit|khoikhoilta]], aasialaisilta orjilta sekä ranskalaisilta ja saksalaisilta siirtolaisilta.<ref name="enc"/>

Kielitieteilijät ovat erimielisiä siitä, miten afrikaans kehittyi omaksi kielekseen. Yleensä sen katsotaan eriytyneen omaksi kielekseen brittivallan aikana osittain [[englannin kieli|englannin]] ja afrikkalaisten kielten vaikutuksesta, kun yhteys entiseen emämaahan, [[Alankomaat|Alankomaihin]], oli katkennut eikä siihen kohdistunut enää voimakkaita normatiivisia paineita.<ref name=Anhava>{{kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu = 60 | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = | Isbn = 951-662-734-X}}</ref><ref name="enc"/> Afrikaansia on pidetty myös seurauksena eri hollannin murteiden konvergenssista ja tasoittumisesta ilman merkittävää ei-eurooppalaisten kielten vaikutusta. [[Kreolikieli|Kreolinäkemyksen]] mukaan afrikaans on puolestaan puolikreolikieli, joka syntyi eurooppalaisen väestön puhuman hollannin ja alkuperäisasukkaiden puhumien hollannin pohjalta syntyneiden [[pidgin]]-kielten vuorovaikutuksesta.<ref>Anhava, s. 204</ref> 

Afrikaansin syntymisen tarkkaa ajankohtaa on vaikea määrittää, mutta virallisesti sen olemassaolo tunnustettiin vuonna 1925 kun siitä tuli [[Etelä-Afrikan unioni]]n toinen virallinen kieli.<ref name="enc"/> Kielinä afrikaans ja hollanti kuitenkin muistuttavat toisiaan yhä siinä määrin, että ainakin kirjoitettuina niiden keskenäinen ymmärrettävyys on säilynyt.<ref name=Anhava />

Afrikaans oli pitkään syrjitty ja halveksittu kieli: kun [[Buurit|buurien]] asuinalueet joutuivat englantilaisten valtaan ja afrikaaneriälymystö pitäytyi standardihollannissa, afrikaans jäi oppimattoman kansan kieleksi. 1800-luvun loppupuolella buurien kansallisuustunne alkoi voimistua, ja he alkoivat perustaa omia ”kristillis-kansallisia” koulujaan, korostaa afrikaansin luonnetta omana hollannista erillisenä kielenään ja muodostaa itselleen uutta identiteettiä afrikaanereina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.historyworld.net/wrldhis/PlainTextHistories.asp?groupid=588&HistoryID=aa62&gtrack=pthc | Nimeke=History of South Africa: Vereeniging and Union: AD 1902-1910| Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Historyworld | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=17.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> ''[[Broederbond]]'' ja [[Kansallispuolue (Etelä-Afrikka)|kansallispuolue]] pyrkivät aggressiivisesti levittämään afrikaansin käyttöä [[hollannin kieli|hollannin]] kustannuksella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://web.archive.org/web/20060703113248/http://about-south-africa.com/html/afrikaans.html | Nimeke=The Origin and History of the Afrikaans Language | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=8.7.2009 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20060703113248/http://about-south-africa.com/html/afrikaans.html | arkistoitu=3.7.2006 }}</ref>

Afrikaans sai virallisen kielen aseman englannin rinnalla vuonna 1925. Afrikaansinkielinen [[Raamattu]] julkaistiin 1930-luvun alkupuolella, kielen käyttöä kouluissa lisättiin ja useita järjestöjä, kuten ''Afrikaanse Taal en Kultuurvereniging'' (Afrikaansin kieli- ja kulttuuriseura) ja ''Afrikaanse Kultuurvereniginge'' (Afrikaansinkielisten kulttuurijärjestöjen liitto), perustettiin.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =  | Nimeke = The Origin and History of the Afrikaans Language | Ajankohta =  | Osoite = http://web.archive.org/web/20060703113248/http://about-south-africa.com/html/afrikaans.html | Selite = Sivu Archive.orgin arkistosta | Julkaisija = About South Africa | Luettu = 4.2.2010 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20060703113248/http://about-south-africa.com/html/afrikaans.html | arkistoitu = 3.7.2006 }}</ref>

Kansallispuolueen valtakaudella afrikaansin asema julkisten palveluiden kielenä vahvistui, ja myös englanninkieliset lapset velvoitettiin opettelemaan afrikaansia kouluissa.<ref name="koivuporras/29-30">{{Kirjaviite | Tekijä=Koivuporras, Kirsi | Nimeke=Rotuerottelun perintö. Etelä-Afrikan ja Rhodesian vähemmistövaltojen vaikutukset ihmisten käsityksiin ja tulevaisuuskuviin ensimmäisten vapaiden vaalien alla | Vuosi=2009| Luku= | Sivu=29–30 | Selite=Yleisen historian pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto| Tunniste= | www=http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03746.pdf | Viitattu=13.7.2009 | Kieli=}}</ref> Mustien eteläafrikkalaisten mielessä afrikaans liittyi maan sortojärjestelmään ja vuonna 1976 [[Soweton mellakat]] saivat alkunsa afrikaansin käyttöä kouluissa vastustaneesta mielenosoituksesta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Matt McAulay | Nimeke=The Soweto Riots | Ajankohta= | Osoite=http://www.ccds.charlotte.nc.us/History/Africa/save/mcaulay/mcaulay.htm | Julkaisija=Charlotte Country Day School | Luettu=9.8.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20070813042834/http://www.ccds.charlotte.nc.us/History/Africa/save/mcaulay/mcaulay.htm | arkistoitu=13.8.2007 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Charlayne Hunter-Gault, CNN Johannesburg Bureau Chief | Nimeke= Inside Africa: Soweto Uprising Remembered | Ajankohta=15.6.2001 | Osoite= http://archives.cnn.com/2001/WORLD/africa/06/15/inside.africa/| Julkaisija= CNN| Luettu= 9.8.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>

Apartheid-kaudella afrikaansin kielenhuollossa vaikutti ''suiwert Afrikaans'' -liike ({{k-fi|puhdas afrikaans}}), joka vastusti vieraita vaikutteita ja erityisesti [[Anglismi|anglismeja]]. Tämän vuoksi afrikaansiin kehitettiin lukuisia [[Uudissana|uudissanoja]] englanninkielisten termien välttämiseksi. Afrikaansissa käytetään esimerkiksi sanoja ''rekenaar'' ja ''blitsverkoper'' asioista, joille hollannissa käytetään englantiperäisiä [[Lainasana|lainasanoja]] ''computer'' ja ''bestseller''.<ref name="enc"/>

Vuoden 1994 jälkeen afrikaansista tuli yksi maan 11 virallisesta kielestä,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=What are the 11 official languages of South Africa? | Ajankohta= | Osoite=http://translate.org.za/content/view/14/63/ | Julkaisija=Translate.org.za | Luettu=17.10.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20070927043851/http://translate.org.za/content/view/14/63/ | arkistoitu=27.9.2007 }}</ref> ja sitä puhuu äidinkielenään noin 13&nbsp;prosenttia maan väestöstä<ref name="cia">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=South Africa | Ajankohta=19.7.2007 | Osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sf.html | Julkaisija=CIA - The World Factbook | Luettu=15.8.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20200621164208/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sf.html | arkistoitu=21.6.2020 }}</ref>. Rotuerottelun poistuttua afrikaansinkielinen kirjallisuus onkin pyrkinyt tuomaan yleiseen tietoisuuteen afrikaansinkielisten värillisten elämäntapaa, kulttuuria ja kieltä.

== Piirteitä ==
Afrikaans kuuluu [[Germaaniset kielet|germaanisiin kieliin]]. Se perustuu varhaismoderniin murteelliseen ja arkikieliseen [[Hollannin kieli|hollantiin]]. Koulutetut afrikaansin ja hollannin puhujat ymmärtävätkin toisiaan.<ref name=facts />

Afrikaans ja hollanti eroavat toisistaan äännevalikoimaltaan ja [[prosodia]]ltaan. Afrikaansin sanastossa on joitain sanoja, jotka hollannin kielessä ovat jo vanhentuneita, murteellisia tai semanttisesti poikkeavia.<ref name=facts>{{Kirjaviite | Tekijä = Roberge, Paul T. (toimittaneet Garry, Jane & Rubino, Carl) | Luku = Afrikaans | Nimeke = Facts about the World’s Languages: An Encyclopedia of the World’s Major Languages, Past and Present | Vuosi = 2001 | Sivu = 4–7 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = H. W. Wilson Company | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 0-8242-0970-2 }}</ref>

Afrikaans muistuttaa myös rakenteeltaan hollantia. Sen muoto-oppi on kuitenkin yksinkertaisempaa: [[Suku (kielioppi)|sukua]] ei ole, eikä [[Nomini|nomineilla]] ole [[Sija|sijoja]], ainoa määräinen artikkeli on ''die'', sekä monikkopääte ''-s'' on suhteellisen yleinen ja ''-e'' harvinainen. Verbit eivät taivu persoonamuodoissa kuten hollannissa tekevät. Perussanajärjestys on subjekti-verbi-objekti.<ref name=facts />

Lainasanoja on tullut etenkin englannista, khoikhoista, [[Malaijin kieli|malaiji]]sta ja portugalista.<ref name=facts />

== Äännerakenne ==
=== Vokaalit ===
[[Tiedosto:Afrikaans vowel chart.svg|thumb|right|Afrikaansin vokaalikaavio.<ref name="wissing12">{{Lehtiviite | Tekijä = Daan Wissing | Otsikko = Integrasie van artikulatoriese en akoestiese eienskappe van vokale: 'n beskrywingsraamwerk | Julkaisu = LitNet Akademies | Ajankohta = 2012 | Vuosikerta = 9 | Numero = 2 | Sivut = 701–743 | Julkaisupaikka = Stellenbosch | Julkaisija = LitNet | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = 1995-5928 | Jstor = | Bibcode = | www = https://www.litnet.co.za/integrasie-van-artikulatoriese-en-akoestiese-eienskappe-van-vokale-n-beskrywingsraamwerk/ | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10. elokuuta 2021 | Kieli = {{af}} | Lopetusmerkki = }}</ref>]]
Afrikaansissa on 17 vokaalia, joista kymmenen on monoftongeja ja seitsemän diftongeja. Näiden lisäksi on seitsemän marginaalimonofrongia.

{| class="wikitable" style="text-align:center"
|+ Monoftongit
! rowspan="2" | &nbsp;
! colspan="2" | [[Etuvokaali|etu]]
! colspan="2" | [[Keskivokaali|keski]]
! rowspan="2" | [[Takavokaali|taka]]
|-
! <small>lavea</small>
! <small>pyöreä</small>
! <small>lavea</small>
! <small>pyöreä</small>
|-
! suppea
| {{IPA|i}} ({{IPA|iː}})
| {{IPA|y(ː)}}
|
|
| {{IPA|u}} ({{IPA|uː}})
|-
! väli
| {{IPA|ɛ ɛː}}
|
| {{IPA|ə}} ({{IPA|əː}})
| {{IPA|œ}} ({{IPA|œː}})
| {{IPA|ɔ}} ({{IPA|ɔː}})
|-
! lähes väljä
| ({{IPA|æ}}) ({{IPA|æː}})
|
|
|
|
|-
! väljä
| {{IPA|a}}
|
|
|
| {{IPA|ɑː}}
|}

{{IPA|/y/}} ääntyy usein {{IPA|[i]}}, samoin kuin {{IPA|/i/}}. {{IPA|/u/}} on heikosti pyöreä, ja sitä voidaan merkitä tarkemmin {{IPA|[u̜]}} tai {{IPA|[ɯ̹]}}; joskus foneemia merkitään {{IPA|/ɯ/}}.<ref name="donaldson">{{Kirjaviite | Nimeke = A Grammar of Afrikaans | Julkaisija = Mouton de Gruyter | Vuosi = 1993 | Tekijä = Bruce C. Donaldson | Suomentaja = | Luku = 1. Pronunciation | Sivu = | Sivut = 1–35 | Selite = | Julkaisupaikka = Berliini | Tunniste = | Isbn = 978-3-11-0134261 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

Väliset vokaalit {{IPA|/ɛ ɛː ɔ ɔː/}} vaihtelevat äänearvoltaan välisen {{IPA|[ɛ̝ ɛ̝ː ɔ̝ ɔ̝ː]}} ja puolisuppean {{IPA|[e eː o oː]}} välillä.<ref name="taalportaal">{{Verkkoviite | Osoite = https://taalportaal.org/taalportaal/topic/pid/topic-14610909940908011 | Nimeke = Afrikaans Phonology – Segment Inventory | Tekijä = Daan Wissing | Julkaisu = Taalportaal | Julkaisupaikka = | Ajankohta = | Julkaisija = | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 10. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} }}</ref> Välisten vokaalien {{IPA|/ə, əː, œ, œː/}} äännearvoja on kuvailtu väliseksi {{IPA|[ə əː ɞ̝ ɞ̝ː]}}<ref name="taalportaal"/> tai puoliväljäksi {{IPA|[ɜ ɜː ɞ ɞː]}}.<ref name="wissing12"/> {{IPA|/œ œː/}} ovt heikosti pyöreitä, ja ääntyvät usein {{IPA|[ə]}}, samoin kuin {{IPA|/ə/}}, jopa huolitellussa puheessa.<ref name="taalportaal"/> Tätä ääntämystä on havaittu puhekielessä jo 1920-luvulta lähtien.<ref name="swanepoel">{{Kirjaviite | Nimeke = The sounds of Afrikaans. Their Dialectic Variations and the Difficulties They Present to an Englishman | Julkaisija = Longmans, Green and Co. | Vuosi = 1927 | Tekijä = J. F. Swanepoel | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Lontoo | Tunniste = | Isbn = | www = https://www.dbnl.org/arch/swan020soun01_01/pag/swan020soun01_01.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 10. elokuuta 2021 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Painollisen švaan {{IPA|/ə/}} äännearvon on kuvailtu olevan suppeampi {{IPA|[ɪ̈]}};<ref name="donaldson"/> toisaalta eroa painollisen ja painottoman švaan välille ei usein tehdä.<ref name="taalportaal"/><ref name="fonetiek">{{Kirjaviite | Nimeke = Afrikaanse fonetiek | Julkaisija = Juta & Kie. Beperk | Vuosi = 1927 | Tekijä = T. H. le Roux, R. de Williers Pienaar | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Kapkaupunki | Tunniste = | Isbn = | www = https://dspace.nwu.ac.za/handle/10394/8380?show=full | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10. elokuuta 2021 | Kieli = {{af}} }}</ref>

Painoton {{IPA|/a/}} ääntyy joskus {{IPA|[ə]}}.<ref name="donaldson"/> Muutoin se on väljä lähes etinen {{IPA|[a̠]}},<ref name="taalportaal"/> mutta vanhemmat lähteet kuvailevat sitä keskisenä, joko lähes väljänä {{IPA|[ɐ]}}<ref name="fonetiek"/><ref name="donaldson"/> tai väljänä {{IPA|[ä]}}.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =  Roger Lass | Otsikko = Vowel System Universals and Typology: Prologue to Theory | Julkaisu = Phonology Yearbook | Ajankohta = 1984 | Vuosikerta = 1 | Numero = 1 | Sivut = 75–111 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cambridge University Press | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1017/S0952675700000300 | Issn = | Jstor = 4615383 | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref> Pitkä {{IPA|/ɑː/}} on väljä, joko lähes takainen {{IPA|[ɑ̟ː]}} tai takainen {{IPA|[ɑː]}}. Erityisesti painollisena jälkimmäinen ääntämys saattaa pyöristyä {{IPA|[ɒː]}} ja ääntyä jopa yhtä korkealta kuin {{IPA|/ɔː/}}. Pyöreä ääntämys yhdistetään usein nuoriin, erityisesti naispuolisiin, pohjoisiin puhujiin.<ref name="taalportaal"/>

Pitkä {{IPA|/əː/}} esiintyy vain sanassa ''wîe'', joka lausutaan {{IPA|[ˈvəːə]}} tai {{IPA|[ˈvəːɦə]}}. Pitkät vokaalifoneemit {{IPA|/iː uː/}} esiintyvät vain sanoissa ''spieël'' ’peili’ ja ''koeël'' ’luoti’, joissa ne ääntyivät aiemmin {{IPA|[i.ə]}} ja {{IPA|[u.ə]}}. Muutoin {{IPA|[iː uː]}} esiintyvät lyhyiden vokaalien {{IPA|/i u/}} allofoneina {{IPA|/r/}}:n edellä. Yhdistelmien {{IPA|/rt rd rs/}} edellä parit {{IPA|/ɛ ɛː/}} ja {{IPA|/ɔ ɔː/}} neutraloituvat ja kyseiset vokaalit ääntyvät pitkinä.<ref name="donaldson"/>

{{IPA|/æ/}} esiintyy ainoastaan eräissä englantilaisperäisissä lainasanoissa, tai {{IPA|/ɛ/}}:n allofonina ennen konsonantteja {{IPA|/k χ l r/}}, erityisesti [[Transvaal]]in ja [[Vapaavaltio (Etelä-Afrikka|Vapaavaltion]] alueilla.<ref name="donaldson"/>

Joissakin sanoissa, kuten ''hamer'', {{IPA|/a/}} ja {{IPA|/ɑː/}} ovat vapaassa vaihtelussa keskenään, vaikka oikenkirjoituksen perusteella ääntämys olisi pitkä. Joissakin sanoissa vokaali lausutaan etenkin puhekielessä lyhyenä homonyymien erottamiseksi, kuten ''laat'' {{IPA|/lat/}} ’antaa, sallia’ ja ''laat'' {{IPA|/lɑːt/}} ’myöhäinen’. Joissakin sanoissa lyhyt ääntämys on vakiintunut yleiskieleen, kuten ''aan''.<ref name="donaldson"/> Tätä lyhentymistä on havaittu jo 1920-luvulta lähtien.<ref name="swanepoel"/>

{{IPA|/ns/}} saattaa joskus aiheuttaa edeltävän vokaalin nasalisoitumisen ja pidentymisen.<ref name="donaldson"/> Joskus nasaalivokaalit {{IPA|/ɑ̃, ɛ̃, ɔ̃/}} lasketaan jopa omiksi foneemeikseen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = The Phonetics of English and Dutch | Julkaisija = Brill Publishers | Vuosi = 2003 | Tekijä = Beverley Collins, Inger M. Mees | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Leiden | Tunniste = | Isbn = 9004103406 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>

{| class="wikitable" style="text-align:center"
|+ Diftongit<ref name="donaldson"/><ref name="lass">{{Kirjaviite | Nimeke = Explorations in Dependency Phonology | Julkaisija = Foris Publications Holland | Vuosi = 1987 | Tekijä = John Anderson, Jack Durand | Suomentaja = | Luku = Roger Lass: ”Intradiphthongal Dependencies” | Sivu = | Sivut = 109–131 | Selite = | Julkaisupaikka = Dordrecht | Tunniste = | Isbn = 9067652970 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref>
! colspan="2" rowspan="2" | alku
! colspan="3" | loppu
|-
! etu
! keski
! taka
|-
! rowspan="2" | suppea
! <small>lavea</small>
|
|
| {{IPA|iʊ̯}}
|-
! <small>pyöreä</small>
| {{IPA|uɪ̯}}
|
|
|-
! rowspan="2" | väli
! <small>lavea</small>
| {{IPA|əɪ̯}}
| {{IPA|ɪə}}
|
|-
! <small>pyöreä</small>
| {{IPA|œɪ̯ ɔɪ̯ oːɪ̯}}
| {{IPA|ʏə ʊə}}
| {{IPA|œʊ̯}}
|-
! väljä
! <small>lavea</small>
| {{IPA|aɪ̯, ɑːɪ̯}}
| 
| 
|}

Diftongien {{IPA|/ʏə, ɪə, ʊə/}} alkuosia on kuvailtu puolisuppeiksi {{IPA|[ë ë ö]}} tai {{IPA|[ɪ̞, ɪ̞, ʊ̞]}},<ref name="lass"/> mutta toisaalta kahden jälkimmäisen alkuosia on kuvailtu myös lähes suppeiksi {{IPA|[ɪ ʊ]}}.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Afrikaanse klankleer: fonetiek, fonologie en woordbou | Julkaisija = Balkema | Vuosi = 1976 | Tekijä = Meyer De Villiers | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{af}} }}</ref>

=== Konsonantit ===
{| class="wikitable" style="text-align:center"
! &nbsp;
! [[Labiaali]]t
! [[Alveolaari]]t
! [[Postalveolaari]]t
! [[Dorsaali]]t
! [[Glottaali]]t
|-
! [[Nasaali]]t
| {{IPA|m}}
| {{IPA|n}}
| 
| {{IPA|ŋ}}
|
|-
! [[Plosiivi]]t
| {{IPA|p b}}
| {{IPA|t d}}
| {{IPA|tʃ dʒ}}
| {{IPA|k}} ({{IPA|g}})
|
|-
! [[Frikatiivi]]t
| {{IPA|f v}}
| {{IPA|s}} ({{IPA|z}})
| {{IPA|ʃ ʒ}}
| {{IPA|χ}}
| {{IPA|ɦ}}
|-
! [[Approksimantti|Approksimantit]]
| ({{IPA|w}})
| {{IPA|l}}
| {{IPA|j}}
|
|
|-
! [[Tremulantti|Tremulantit]]
| 
| colspan="2" | {{IPA|r}}
|
|
|}

Kaikki sananloppuiset obstruentit ääntyvät soinnittomina; näin ollen esimerkiksi {{IPA|/d/}} on sanan lopussa {{IPA|[t]}}.<ref name="donaldson"/> {{IPA|/p b/}} ovat bilabiaalisia, kun taas {{IPA|/f v/}} ovat labiodentaalisia. {{IPA|/v/}}:tä on kuvailtu myös approksimantiksi {{IPA|[ʋ]}}.<ref name="denbesten">{{Kirjaviite | Nimeke = Roots of Afrikaans: Selected Writings of Hans Den Besten | Julkaisija = John Benjamins Publishing Company | Vuosi = 2012 | Tekijä = Ton van der Wouden | Suomentaja = | Luku = Hans Den Besten: "Speculations of [χ]-elision and intersonorantic [ʋ] in Afrikaans" | Sivu = | Sivut = 79–93 | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 978-90-272-5267-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> {{IPA|/k/}} saattaa ääntyä hieman etisempänä ennen etuvokaaleja sekä etenkin diminutiivipäätteissä -''djie'' ja -''tjie''.

{{IPA|/χ/}} on useimmiten uvulaarinen, joko frikatiivi {{IPA|[χ]}} tai soinniton tremulantti {{IPA|[ʀ̥]}}. Jälkimmäinen ääntämys esiintyy etenkin sanan alussa ennen painollista vokaalia.<ref name="denbesten"/> {{IPA|/l/}} ääntyy aina velarisoituna {{IPA|[ɫ]}}. {{IPA|/r/}} on yleensä tavallinen tremulantti {{IPA|/r/}} tai yksitäryinen {{IPA|[ɾ]}}.<ref name="lass"/> Osissa entistä [[Kapmaan provinssi|Kapmaata]] se saattaa ääntyä uvulaarisesti joko tremulanttina {{IPA|[ʀ]}} tai frikatiivina {{IPA|[ʁ]}}.<ref name="donaldson"/>

== Kielinäyte ==
{{kielinäyte-YK|Alle menslike wesens word vry, met gelyke waardigheid en regte, gebore. Hulle het rede en gewete en behoort in die gees van broederskap teenoor mekaar op te tree.|2=https://www.ohchr.org/EN/UDHR/Pages/Language.aspx?LangID=afk}}

== Kirjallisuus ==

Langenhoven on kirjoittanut sanat Etelä-Afrikan toiseen kansallislauluun ”[[Die Stem van Suid Afrika]]”. Muita tärkeitä kirjailijoita olivat [[Etienne Leroux]], [[Eugene Marais]], [[W. E. G. Louw]] ja tuottelias, monipuolinen [[Uys Krige]]. Monet afrikaansinkieliset kirjailijat, kuten Suomessakin tunnettu [[André Brink]], ovat kirjoittaneet sekä englanniksi että afrikaansiksi. Brink kuului niin sanottuihin Sestigers-kirjailijoihin eli kuusikymmenlukulaisiin, jotka toivat afrikaansinkieliseen kirjallisuuteen avoimet seksuaalisuuskuvaukset, yhteiskunnallisen realismin ja modernistisen kerronnan. Runoilijoista [[Breyten Breytenbach]] osallistui apartheidin vastaiseen taisteluun ja joutui kahdeksaksi vuodeksi eteläafrikkalaiseen vankilaan.

==Tunnettuja afrikaansin puhujia==
* [[Arnold Vosloo]]
* [[Charlize Theron]]
* [[Frantz Kruger]]
* [[Frederik de Klerk]]

== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}

== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
{{Wikikieli|code=af|kieli=Afrikaansinkielinen}}


{{Germaaniset kielet}}

[[Luokka:Etelä-Afrikan kielet]]
[[Luokka:Germaaniset kielet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Namibian kielet]]