Lähdekoodi sivulle Afrikaanerit

{{hyvä}}
{{Kansa
| nimi            = Afrikaanerit
| lippu           =
|  lipun leveys   =
|  lipun selite   =
| kuvat           = {{Pienoiskuvagalleria|perrow=3|width=85|height=105
| image1  = Andries Pretorius.jpg| caption1 = [[Andries Pretorius]]
| image2  = Jan Smuts 1947.jpg| caption2 = [[Jan Smuts]]
| image3  = Charlize-theron-IMG 6045.jpg| caption3 = [[Charlize Theron]]
| image4  = Christaan Barnard (1968).jpg| caption4 = [[Christiaan Barnard]]
| image5  = Oscar Pistorius-2.jpg| caption5 = [[Oscar Pistorius]]
| image6  = Pjjoubert.jpg| caption6 = [[Piet Joubert]]
| image7  = HF Verwoerd Transvaler.jpg| caption7 = [[Hendrik Verwoerd]]
| image8  = F. W. de Klerk 2012.jpg| caption8 = [[F. W. de Klerk]]}}
|  kuvien selite  = 
| kokonaismäärä   = 2 628 000<ref name="joshuaproject"> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.joshuaproject.net/peoples.php?rop3=100093| Nimeke =Afrikaner|Julkaisu= |Julkaisija= Joshua Project| Viitattu =6.12.2012| Kieli = {{en}}}}</ref>
| alue1           = {{Angola}}
|  määrä1         =  3 000
|  viite1         =<ref name="joshuaproject"/>
| alue3           = {{Australia}}
|  määrä3         =  44 000
|  viite3         =<ref name="joshuaproject"/>
| alue4           = {{Botswana}}
|  määrä4         =  8&nbsp;300
|  viite4         =<ref name="joshuaproject"/>
| alue5           = {{Kanada}}
|  määrä5         =  400
|  viite5         =<ref name="joshuaproject"/> 
| alue6           = {{Tsekki}}
|  määrä6         =  100
|  viite6         =<ref name="joshuaproject"/>
| alue7           = {{Lesotho}}
|  määrä7         = 2 400
|  viite7         =<ref name="joshuaproject"/> 
| alue8           = {{Malawi}}
|  määrä8         = 3 000
|  viite8         =<ref name="joshuaproject"/>
| alue9           = {{Namibia}}
|  määrä9         = 104 000
|  viite9         =<ref name="joshuaproject"/>
| alue10          = {{Alankomaat}}
|  määrä10        = 15 000
|  viite10        =<ref name="joshuaproject"/> 
| alue11          = {{Etelä-Afrikka}}
|  määrä11        = 2 265 000
|  viite11        =<ref name="joshuaproject"/>
| alue12          = {{Swazimaa}}
|  määrä12        = 16 000
|  viite12        =<ref name="joshuaproject"/>
| alue13          = {{Iso-Britannia}}
|  määrä13        =  63 000
|  viite13        =<ref name="joshuaproject"/>
| alue14          = {{Yhdysvallat}}
|  määrä14        = 13 000
|  viite14        =<ref name="joshuaproject"/>
| alue15          = {{Sambia}}
|  määrä15        = 55 000
|  viite15        =<ref name="joshuaproject"/>
| alue16          = {{Zimbabwe}}
|  määrä16        = 37 000
|  viite16        =<ref name="joshuaproject"/>
| kielet          = [[afrikaans]]<ref name="joshuaproject"/>, [[englannin kieli|englanti]]<ref name="joshuaproject"/>
| uskonnot        = pääasiassa [[Etelä-Afrikan reformoidut kirkot]]
| sukulaiskansat  =
| huomautukset    =
}}
'''Afrikaanerit''' tai '''afrikaanit''' ({{k-af|Afrikaner}} ’afrikkalainen’) ovat pääosin [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] asuvia eurooppalaisperäisiä [[buurit|buurien]] ja niin sanottujen [[Kapmaan hollantilaiset|Kapmaan hollantilaisten]] jälkeläisiä, jotka puhuvat [[Afrikaansin kieli|afrikaansia]] ja ovat perinteisesti kuuluneet johonkin maan [[Etelä-Afrikan reformoidut kirkot|reformoiduista kirkoista]].<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Afrikaner|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Ajankohta=2007|Osoite=http://www.britannica.com/eb/article-9002442}}<br/>{{Verkkoviite | Tekijä= Neil Lettinga | Nimeke= South African Christianity, Afrikaner Christianity: The Dutch Reformed Churches in South Africa | Osoite= http://www.bethel.edu/~letnie/AfricanChristianity/SAAfrikanerChurches.html | Luettu= 3.5.2007 | Kieli= {{en}} | arkisto= https://web.archive.org/web/20070607175539/http://www.bethel.edu/~letnie/AfricanChristianity/SAAfrikanerChurches.html | arkistoitu= 7.6.2007 }}</ref> Afrikaanerit ovat enimmäkseen [[Kalvinismi|kalvinististen]] [[alankomaalaiset|alankomaalaisten]], mutta myös [[Ranskalaiset|ranskalaisten]] [[hugenotit|hugenottien]], [[Saksalaiset|saksalaisten]] ja [[belgia]]laisten jälkeläisiä.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Boer|Julkaisija=Encyclopædia Britannica|Ajankohta=2007|Osoite= http://www.britannica.com/eb/article-9080381| Kieli = {{en}}}}</ref>

On vaikeaa määritellä tarkasti, kuka on afrikaaneri, koska identiteetti muodostuu erilaisista kieleen, etniseen taustaan, uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä piirteistä. Siksi afrikaanerien tarkkaa lukumäärääkään on vaikea esittää.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Louw-Potgieter, J.; Giles, H. | www = http://eric.ed.gov/ERICWebPortal/Home.portal?_nfpb=true&_pageLabel=RecordDetails&objectId=0900000b8005e6a6&accno=EJ361137&ERICExtSearch_SearchValue_0=EJ361137&ERICExtSearch_SearchType_0=eric_accno| Otsikko= Afrikaner Identity: Diversity Among the Right | Julkaisu=Journal of Multilingual and Multicultural Development | Vuosi=1987 | Numero=v8 n3 | Sivut=283-92 | Kieli= {{en}} }}: ''"Language is an important part of ethnic identity, but not the only one. Two groups of Afrikaners, 23 members of the National Party and 15 members of the Afrikaner Resistance Movement, responded to a questionnaire concerning characteristics essential for Afrikaner group membership. Culture and background were also perceived essential."''</ref> Afrikaansin kielellä on keskeinen merkitys identiteetin muodostumisessa. Kieleen perustuvaa määrittelyä hankaloittaa kuitenkin se, että myös useat Etelä-Afrikan mustat ja erityisesti niin sanotut [[värilliset]] puhuvat afrikaansia äidinkielenään. Afrikaaneri-identiteettiin liittyy etenkin historiallisesti valkoihoisuus,<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Jakes Gerwel | Nimeke=The Afrikaners: Who are they? What is their future? | Ajankohta= Harold Wolpe Memorial Seminar, 6 April 2005| Osoite= http://www.wolpetrust.org.za/dialogue2005/JB042005goosen_transcript.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisija= The Edge Institute| Luettu=4.5.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> vaikka nykyisin monet pitävät myös afrikaansia puhuvia mustia ja värillisiä afrikaanereina. Etelä-Afrikassa on käytetty ajoittain uutta termiä ''afrikaanses'' kaikista afrikaansia puhuvista etnisistä ryhmistä.<ref name="aflux">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.afrilux.co.za/quickies/Afrikaners_Afrikaanses_Boer.htm | Nimeke = Afrikaner / Boer / Afrikaanse | Ajankohta = 2006 | Julkaisupaikka = afrilux.co.za | Julkaisija = Africa Deluxe Tours | Viitattu = 16.12.2009 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20090202131849/http://afrilux.co.za/quickies/Afrikaners_Afrikaanses_Boer.htm | arkistoitu = 2.2.2009 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vryeafrikaan.co.za/lees.php?id=115 | Nimeke =Die dilemma van ‘n gedeelde Afrikaanse identiteit: Kan wit en bruin mekaar vind?| Tekijä = Wessel Visser| Ajankohta = 3.2.2005 | Julkaisupaikka =vryeafrikaan.co.za| Viitattu = 4.2.2010 | Kieli = {{af}} }}</ref>

Myös alankomaalaiset reformoidut kirkot ovat vaikuttaneet merkittävästi [[afrikaanerinationalismi]]n ja kansallisen identiteetin syntymiseen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Wallace Mills | Nimeke=Religion and Afrikaner Nationalism | Osoite= http://stmarys.ca/~wmills/course322/14aReligion_natm.html | Julkaisija=Saint Mary's University | Luettu=5.4.2007| Kieli= {{en}} }}</ref> Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Etelä-Afrikassa asui 4,4 miljoonaa valkoista, joista 2,5 miljoonaa puhui afrikaansia äidinkielenään. Afrikaanerikirkkojen jäsenmäärä oli 1,4 miljoonaa.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Census 2001 | Ajankohta=2001 | Osoite=http://www.statssa.gov.za/census01/html/C2001PrimTables.asp | Julkaisija=Statistics South Africa | Luettu=3.5.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20070705015630/http://www.statssa.gov.za/census01/html/C2001PrimTables.asp | arkistoitu=5.7.2007 }}</ref> Namibiassa oli vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan 133&nbsp;324 afrikaansia äidinkielenään puhuvaa henkilöä, ja he muodostivat 9,5&nbsp;prosenttia maan väestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Country Briefs: Namibia | Osoite= http://www.iiasa.ac.at/Research/POP/pde/briefs/na-pop.html | Julkaisija=International Institute for Applied Systems Analysis | Luettu=5.4.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>

Nykyisin Etelä-Afrikassa ja [[Namibia]]ssa asuva valkoihoinen afrikaansinkielinen väestö nimittää itseään yleensä afrikaanereiksi lukuun ottamatta joitakin pieniä, yleensä erittäin konservatiivisia, ryhmiä, jotka haluavat säilyttää [[Buurit|buuri]]-identiteetin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.archive.org/web/20031001202018/rebellie.org/Raaktief/rk_openletter_ISS.htm | Nimeke = Open Letter to the Institute for Security Studies | Tekijä = Tobias Louw | Ajankohta = 16.9.2003 | Julkaisupaikka = archive.org | Julkaisija = Kulturele Geregtigheid Stigting | Viitattu = 16.12.2009 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20031001202018/http://rebellie.org/Raaktief/rk_openletter_ISS.htm | arkistoitu = 1.10.2003 }} (Internet Archive)</ref>

== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:Volkspele002.gif|thumb|left|Afrikaanerikansantansseja eli ''volkspelejä'' esitettynä perinteisissä juhla-asuissa.]]

Afrikaanerien kulttuuri kehittyi 1800-luvun aikana omaehtoisessa eristyksessä, irrallaan aikakauden liberaaleista ja demokraattisista aatesuuntauksista.<ref name="culture"/><ref name="encyclopedia"/> Afrikaanerien omintakeisen kielen ja kulttuurin vuoksi heitä on joskus nimitetty myös Afrikan valkoiseksi heimoksi.<ref name="encyclopedia"/> Maaseudulla afrikaanerien elämänmuoto keskittyy usein edelleen konservatiivisten [[Etelä-Afrikan reformoidut kirkot|reformoitujen kirkkojen]] ympärille.<ref name="culture">{{Verkkoviite | Nimeke=South Africa and its Culture | Osoite=https://web.archive.org/web/20110606025945/http://www.south-africa-tours.com/south-africa-culture.html | Julkaisija=south-africa-tours.com | Luettu=24.8.2007 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name="encyclopedia">{{Kirjaviite |Nimeke = Encyclopedia of the Stateless Nations| Vuosi = 2002| Luku =Afrikaners | Sivu = 46-51| Julkaisija =Greenwood Publishing Group | Isbn = 0313316171 | www = http://books.google.fi/books?id=K94wQ9MF2JsC | www-teksti = verkkoversio|Viitattu = 4.2.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Kieli ===
{{Pääartikkeli|[[Afrikaans]]}}
[[Tiedosto:AfrikaanseTaalmonumentObelisks.jpg|thumb|upright|[[Afrikaanse Taalmonument]] lähellä [[Paarl]]in kaupunkia.]]
Afrikaanerit puhuvat afrikaansia, joka on [[hollannin kieli|hollannista]] kehittynyt kieli ja jota nimitetään joskus myös ''die Taaliksi'' ({{k-fi|kieli}}).<ref>MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 "afrikaans hollannista kehittynyt Etelä-Afrikan buurien puhuma kieli."</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Wallace G. Mills | Nimeke = Origins of Afrikaner Nationalism | Osoite = http://husky1.stmarys.ca/~wmills/course322/11Afrikaner_natm.html | Luettu =  | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070807120907/http://husky1.stmarys.ca/~wmills/course322/11Afrikaner_natm.html | arkistoitu = 7.8.2007 }}</ref> Hollannin ja afrikaansin kielet ovat keskenään hyvin samankaltaisia, mutta afrikaans on selkeästi oma kielensä. Se poikkeaa hollannista muun muassa äänteidensä ja sanojen sukujen puuttumisen osalta.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Afrikaans language | Osoite= http://www.britannica.com/EBchecked/topic/8437/Afrikaans-language | Julkaisija=Encyclopædia Britannica | Luettu= 9.2. 2010| Kieli= {{en}} }}</ref>

Afrikaans sai virallisen kielen aseman englannin rinnalla vuonna 1925. Afrikaansinkielinen [[Raamattu]] julkaistiin 1930-luvun alkupuolella, kielen käyttöä kouluissa lisättiin, ja useita järjestöjä, kuten Afrikaanse Taal en Kultuurvereniging (Afrikaansin kieli- ja kulttuuriseura) ja Afrikaanse Kultuurvereniginge Afrikaansinkielisten kulttuurijärjestöjen liitto), perustettiin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke = The Origin and History of the Afrikaans Language | Osoite = http://web.archive.org/web/20060703113248/http://about-south-africa.com/html/afrikaans.html | Selite = Archive.org | Julkaisija = About South Africa | Luettu = 4.2.2010 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20060703113248/http://about-south-africa.com/html/afrikaans.html | arkistoitu = 3.7.2006 }}</ref>

[[Kansallispuolue (Etelä-Afrikka)|Kansallispuolueen]] valtakaudella afrikaansin asema julkisten palveluiden kielenä vahvistui, ja myös englanninkieliset lapset velvoitettiin opettelemaan afrikaansia kouluissa.<ref name="koivuporras/29-30"/> Mustien eteläafrikkalaisten mielissä afrikaans liittyi maan sortojärjestelmään, ja vuonna 1976 [[Soweton mellakat]] saivat alkunsa afrikaansin käyttöä kouluissa vastustaneesta mielenosoituksesta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Matt McAulay | Nimeke=The Soweto Riots | Osoite=http://www.ccds.charlotte.nc.us/History/Africa/save/mcaulay/mcaulay.htm | Julkaisija=Charlotte Country Day School | Luettu=9.8.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20070813042834/http://www.ccds.charlotte.nc.us/History/Africa/save/mcaulay/mcaulay.htm | arkistoitu=13.8.2007 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Charlayne Hunter-Gault | Nimeke= Inside Africa: Soweto Uprising Remembered | Ajankohta=15.6.2001 | Osoite= http://archives.cnn.com/2001/WORLD/africa/06/15/inside.africa/| Julkaisija= CNN| Luettu= 9.8.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>

Vuoden 1994 jälkeen afrikaansista tuli yksi maan 11 virallisesta kielestä,<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=What are the 11 official languages of South Africa? | Osoite=http://translate.org.za/content/view/14/63/ | Julkaisija=Translate.org.za | Luettu=17.10.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20070927043851/http://translate.org.za/content/view/14/63/ | arkistoitu=27.9.2007 }}</ref> ja sitä puhuu äidinkielenään noin 13&nbsp;prosenttia maan väestöstä<ref name="cia">{{Verkkoviite | Nimeke=South Africa | Ajankohta=19.7.2007 | Osoite=https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sf.html | Julkaisija=CIA - The World Factbook | Luettu=15. elokuuta 2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20200621164208/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sf.html | arkistoitu=21.6.2020 }}</ref>.

=== Musiikki ===
[[Tiedosto:Koos Kombuis (552075960).jpg|thumb|left|Koos Kombuis]]
Afrikaanerien perinteinen instrumentaalikansanmusiikki ''boermusic'' on epämuodollista tanssimusiikkia, jonka juuret ovat Euroopassa. Tärkeitä musiikillisten vaikutteiden välittäjiä olivat [[Kapmaa]]n brittiläiset sotilassoittokunnat, jotka esiintyivät myös häissä ja muissa juhlissa. Myöhemmin musiikkia ovat säveltäneet lukuisat paikalliset säveltäjät. ''Boermusicissa'' tärkeässä asemassa on [[concertina]], ja siinä käytetään erilaisia tanssirytmejä.<ref name="boeremusic">{{Verkkoviite |Tekijä=Wilhelm Shultz |Nimeke=What is Boer music? |Osoite=http://www.boeremusiek.org.za/EWhatIsBoerMusic.htm |Julkaisija=The Traditional Boer Music Club |Luettu=5.2. 2010 |Kieli={{en}} |arkisto=https://web.archive.org/web/20160307062405/http://www.boeremusiek.org.za/EWhatIsBoerMusic.htm |arkistoitu=7.3.2016 }}</ref>

Afrikaanereiden [[vaihtoehtorock]] syntyi 1980-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Pat Hopkins, Max Du Preez, Koos Kombuis, Lloyd Ross | Nimeke = Voëlvry: the movement that rocked South Africa| Suomentaja = | Vuosi =2006 | Sivu =140-144 |Julkaisija =Zebra| Isbn = 1770071202| www = http://books.google.fi/books?id=8lr1FloqLZsC | www-teksti = verkkoversio |Viitattu = | Kieli = {{en}} }}</ref> Sen keskeisiä hahmoja oli Corporal Punishment -yhtyeen perustaja [[James Phillips]]. Hän tuotti salanimellä Bernoldus Niemand levyn, joka sisälsi sellaisia lauluja kuin armeijaa pilkannut ''Hou My Vas, Korporaal'' ({{k-fi|Pidä minua lujasti, korpraali}}). Levy vaikutti voimakkaasti "vaihtoehtoafrikaaneri"-liikkeeseen, joka vastusti hallituksen harjoittamaa yhteiskunnallista sortoa. Liikkeessä vaikuttivat myös muun muassa The Gereformeerde Blues Band ('Reformoitu bluesyhtye') ja laulaja-lauluntekijä [[Koos Kombuis]]. Kombuis tuli tunnetuksi yhtenä apartheid-järjestelmää vastustaneista Voëlvry-ryhmän ({{k-fi|"Vapaa kuin taivaan lintu"}}) muusikoista. Ryhmän tarkoituksena oli "vapauttaa afrikaanit historiansa kahleista". Sanoitukset olivat hyvin kantaa ottavia ja arvostelivat voimakkaasti maan poliittista järjestelmää ja hallitsevaa Kansallispuoluetta.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä= Sam Woulidge| Nimeke= Koos A. Kombuis has always instilled fear in the hearts of conservative Afrikanerdom. Thank God| Ajankohta= | Osoite= http://www.kooskombuis.co.za/English%20Visitors.html| Julkaisija= kooskombuis.co.za| Luettu= 23.8.2007| Kieli= {{en}}| arkisto= https://web.archive.org/web/20070828022854/http://www.kooskombuis.co.za/English%20Visitors.html| arkistoitu= 28.8.2007}}</ref>

=== Urheilu ===
Afrikaanerien tärkein urheilulaji on [[rugby]], jonka keskeisin pelipaikka on [[Loftus Versfeld Stadium|Loftus Versfeld]] -stadion [[Pretoria]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Larry Butchins | Nimeke=At the Spiritual Center of Afrikanerdom | Ajankohta= | Osoite=http://www.esramag.com/Dynamic.asp?p=9&cid=10282 | Julkaisija=ESRA | Luettu=5.2. 2010 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20071104000231/http://www.esramag.com/Dynamic.asp?p=9&cid=10282 | arkistoitu=4.11.2007 }}</ref> Rugby yhdistettiin aikaisemmin Etelä-Afrikassa erityisen läheisesti apartheid-hallintoon ja afrikaanerinationalismiin. Vaikka peli kehitettiinkin alun perin brittiläisissä yksityiskouluissa ja siirtomaissa ja sitä pelasivat korkea-arvoiset siirtomaavirkamiehet, Etelä-Afrikassa siitä tuli ennen kaikkea afrikaanerien harrastama peli. Mustille eteläafrikkalaisille rugby edusti apartheidpoliisin, -armeijan ja -hallituksen urheilulajia.<ref name="sport">{{Verkkoviite | Nimeke=Sport in South Africa | Ajankohta= |Osoite= http://www.southafrica.info/ess_info/sa_glance/sports/sportsa.htm| Julkaisija=International Marketing Council of South Africa | Luettu=17.8.2007| Kieli= {{en}} }}</ref> Apartheidin jälkeen vuonna 1995 [[Etelä-Afrikan rugby union -maajoukkue|Etelä-Afrikan rugbymaajoukkue]], ''springboksit'', voitti [[Rugbyn maailmanmestaruuskilpailut|maailmanmestaruuden]], mikä oli merkittävä kansallisen eheytymisen hetki. Vaikka joukkueessa oli lähes pelkästään valkoisia pelaajia, presidentti [[Nelson Mandela]] ja joukkueen kapteeni [[François Pienaar]] onnistuivat vakuuttamaan myös maan mustalle enemmistölle, että "boksit kuuluvat nyt meille kaikille".<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= John Carlin| Nimeke= How Nelson Mandela won the rugby World Cup| Ajankohta= 19 Oct 2007| Osoite= http://www.telegraph.co.uk/news/features/3634426/How-Nelson-Mandela-won-the-rugby-World-Cup.html | Julkaisija= Telegraph Media Group | Luettu=8.2. 2010 | Kieli= {{en}} }}</ref>

=== Tapakulttuuri ===
[[Tiedosto:Boerfamily1886.jpg|thumb|left|Buuriperhe vuonna 1886.]]
Perinteinen afrikaanerikulttuuri on patriarkaalinen ja korostaa vanhempien kunnioitusta.<ref name="afcult">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.southafrica.net/sat/content/en/us/full-article?oid=16677&sn=Detail&pid=732 | Nimeke = The white tribe of Africa - The Afrikaner people | Julkaisija =South African Tourism | Viitattu = 16.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Afrikaaneriperheissä on tapana nimetä ensimmäinen poika isänisän ja ensimmäinen tytär äidinäidin mukaan. Afrikaanerit tervehtivät kättelemällä kaikkia, myös lapsia. Ystävät ja sukulaiset tervehtivät tavallisesti suutelemalla toisiaan suulle, paitsi jos molemmat ovat miehiä. Erotessa toivotetaan usein ''totsiens'' ("näkemiin"). Aikaisemmin afrikaanerikulttuurissa harjoitettiin epävirallista sukupuolierottelua, ja esimerkiksi ruokailun jälkeen miehet ja naiset keskustelivat omissa ryhmissään eri aiheista. 1990-luvulla tapa on tullut harvinaisemmaksi, ja naisten mahdollisuudet koulutuksessa ja työelämässä ovat parantuneet.<ref name="afcult2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.everyculture.com/wc/Rwanda-to-Syria/Afrikaners.html | Nimeke = Afrikaners | Julkaisu = Countries and their cultures| Julkaisija =Advameg, Inc. | Viitattu = 16.12.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Maaseudulla perheet ovat olleet suuria, koska lapsia on pidetty vaurauden merkkinä. Lisäksi monet afrikaaneripoliitikot kannustivat suureen syntyvyyteen, jotta valta-asema maassa säilyisi. Nykyisin perheissä on keskimäärin kaksi kolme lasta. Perinteisesti nuori mies pyysi tytön kättä eli lupaa avioliittoon tämän isältä. Kolme sunnuntaita ennen häitä parin nimet [[Kuulutus avioliittoon|kuulutettiin]] kirkossa, ja mikäli vastalauseita liitolle ei ilmennyt, avioliitto solmittiin kirkossa. Tavat ovat kuitenkin muuttuneet epämuodollisemmiksi.<ref name="afcult2"/>

Afrikaanerikeittiössä käytetään paljon lihaa, ja lisukekasvikset tarjotaan usein maustettuina ja makeutettuina. Yleinen vapaa-ajanviettotapa on ''braaivleis'' eli grillijuhlat. Niihin kuuluu yleensä poikkeuksellisen rasvainen, korianterilla maustettu [[boerewors]] ('talonpojanmakkara').<ref name="food">{{Verkkoviite | Tekijä=Barbara Ludman | Nimeke=South African cuisine | Osoite=http://www.southafrica.info/plan_trip/holiday/food_wine/food.htm | Julkaisija=International Marketing Council of South Africa | Luettu=17.8.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20080916164028/http://www.southafrica.info/plan_trip/holiday/food_wine/food.htm | arkistoitu=16.9.2008 }}</ref>

=== Uskonto ===
{{Pääartikkeli|[[Etelä-Afrikan reformoidut kirkot]]}}
[[Tiedosto:Steynsburg-NGKKerk-001.JPG|thumb|Gereformeerde Kerk, kirkko Steynsburgissa.]]
Valtaenemmistö afrikaanereista kuuluu maan reformoituihin kirkkoihin, jotka ovat jakautuneet kolmeen pääsuuntaan: Nederduitse Gereformeerde Kerkiin, Nederduitse Hervormde Kerkiin ja Gereformeerde Kerkiin. Näistä Nederduitse Gereformeerde Kerk on ylivoimaisesti suurin ja vaikutusvaltaisin. Nederduitse Hervormde Kerkiä kannatetaan lähinnä [[Transvaal]]in alueella, ja Gereformeerde Kerk on kirkoista konservatiivisin ja raamatuntulkinnaltaan ehdottomin.<ref name="africa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bethel.edu/~letnie/AfricanChristianity/SAAfrikanerChurches.html | Nimeke = Afrikaner Christianity: The Dutch Reformed Churches in South Africa | Julkaisu = African Christianity Homepage | Julkaisija =  | Viitattu = 9.7.2009 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20070607175539/http://www.bethel.edu/~letnie/AfricanChristianity/SAAfrikanerChurches.html | arkistoitu = 7.6.2007 }}</ref> Etelä-Afrikan reformoitujen kirkkojen jäsenmäärä on noin kolme miljoonaa, ja niillä on 1&nbsp;263 seurakuntaa.<ref name="cep">{{Verkkoviite | Osoite = http://philtar.ucsm.ac.uk/encyclopedia/christ/cep/drcsa.html | Nimeke =Dutch Reformed Church of South Africa | Tekijä = Elliott Shaw (ed.)| Julkaisu =Overview Of World Religions | Julkaisija = | Viitattu = 9.7.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Kirkot noudattavat [[Kalvinismi|kalvinistista]] teologiaa, jonka mukaan [[Jumala]] hallitsee koko syntistä maailmaa ja [[Kristus|Kristuksen]] pelastustyö ulottuu ihmisten sielujen lisäksi myös ihmisten kulttuuriin [[Pyhä Henki|Pyhän Hengen]] vaikutuksen kautta. Ajatus myös ihmisten kulttuuriin ulottuvasta pelastuksesta sai Etelä-Afrikan reformoidut kristityt tekemään työtä [[Uusi Jerusalem|uuden Jerusalemin]] rakentamiseksi maahan, ja afrikaanerit pitävät itseään Jumalalle kuuliaisena kansana, joka rakentaa kristillistä yhteiskuntaa. Afrikaanerit ovat perinteisesti verranneet itseään Jumalan valittuun kansaan, ja tämän vuoksi kirkon teologia on painottunut voimakkaasti vanhatestamentillisiin käsitteisiin.<ref name="africa"/>

Perinteisesti afrikaanerit ovat kunnioittaneet sunnuntaita lepopäivänä, jolloin kaupat ja elokuvateatterit ovat olleet kiinni eikä urheilukilpailuja ole järjestetty. Ihmisten odotettiin osallistuvan jumalanpalveluksiin. Nykyään tilanne on muuttunut, vaikka sunnuntai on edelleen muita viikonpäiviä hiljaisempi.<ref name="afcult2"/>

Lähes kaikki afrikaanerilapset kastetaan, ja he käyvät pyhäkoulua, jossa opetellaan ulkoa Raamatun tekstejä. Kuusitoistavuotiaina nuoret käyvät rippikoulun, jossa opetetaan reformoidun kirkon opin perusteet. Rippikoulun päätteeksi nuoret [[konfirmaatio|konfirmoidaan]], ja he käyvät ehtoollisella. Monissa perheissä nuoret myös saavat aloittaa seurustelun kuusitoistavuotiaina.<ref name="afcult2"/>

=== Afrikaanerinationalismi ===
{{pääartikkeli|[[Afrikaanerinationalismi]]}}
Historioitsija T. Dunbar Moodie on esittänyt, että [[Broederbond]]in edustama afrikaanerinationalismi oli eräänlainen [[kansalaisuskonto]], joka yhdisti keskeiset vertauskuvalliset ainekset, kuten afrikaanerien historian, afrikaansin kielen ja [[Etelä-Afrikan reformoidut kirkot|kalvinismin]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Moodie, T. Dunbar | Nimeke=The rise of Afrikanerdom: Power, apartheid, and the Afrikaner civil religion | Julkaisija=University of California Press | Vuosi=1975 | Isbn = 0520023102 | www= http://books.google.fi/books?id=9wt1AAAAMAAJ | www-teksti=Kirjan verkkoversio | Viitattu=13.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Liike syntyi 1800-luvun loppupuolella reaktiona [[Brittiläinen imperiumi|brittiläiselle imperialismille]]. Se pyrki yhdistämään [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] valkoisen [[afrikaans]]inkielisen väestön ja piti afrikaanereita ”valittuna kansana”.<ref>Microsoft Encarta Premium 2006, "Afrikaner Nationalism", Microsoft</ref> Afrikaanerinationalismi korosti afrikaanerien kulttuurillista yhtenäisyyttä ja vastusti ”vieraita” aineksia, kuten [[Mustat|mustia]], [[Juutalaiset|juutalaisia]] ja [[Englannin kieli|englanninkielisiä]] eteläafrikkalaisia. Sen keskeisiin käsitteisiin kuului ''[[Volk]]'', kaikkien valkoisten afrikaansia puhuvien eteläafrikkalaisten muodostama itsenäinen kansakunta.<ref>Dave, Alana: [http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3780/is_199704/ai_n8766659 Deconstructing Apartheid Discourse]. ''Capital & Class'', Spring 1997. {{en}} </ref> Afrikaanerien historia kuvattiin kärsimysnäytelmänä, jossa toistuivat sellaiset brittien aiheuttamat tapahtumat kuin [[suuri vaellus]] ja [[buurisodat]].<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Apartheid - Rise Of Afrikaner Nationalism | Osoite= http://science.jrank.org/pages/8334/Apartheid-Rise-Afrikaner-Nationalism.html | Julkaisija=Science Encyclopedia :: The History of Ideas Vol 1 | Luettu= 5.4.2007| Kieli= {{en}} }}</ref> Afrikaanerinationalismi vaikutti keskeisesti [[apartheid]]järjestelmän syntymiseen, ja sen tärkeimpiä instituutioita olivat Kansallispuolue ja salaseura Broederbond.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.sahistory.org.za/pages/library-resources/online%20books/turningpoints/bk4/chapter3.htm| Nimeke = Turning Points: Chapter 3 - Afrikaner Nationalism in the 1930s and 1940s| Tekijä = Albert Grundlingh| Julkaisu = www.sahistory.org.za| Viitattu = 1.2.2010| Kieli = {{en}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20100124224500/http://www.sahistory.org.za/pages/library-resources/online%20books/turningpoints/bk4/chapter3.htm| arkistoitu = 24.1.2010}}</ref>

== Historia ==
===Buurit ja suuri vaellus===
[[Tiedosto:TrekBoers crossing the Karoo.jpg|thumb|oikea|250px|''Trekboereita'' [[Karoo]]-arolla. Maalaus vuodelta 1898.]]
{{pääartikkeli|[[Buurit]], [[Suuri vaellus]]}}
Ensimmäiset buurit asettuivat [[Hyväntoivonniemi|Hyväntoivonniemelle]] nykyisen [[Kapmaa]]n alueelle vuonna 1652. Vuoteen 1707 mennessä Kapmaahan oli asettunut 1&nbsp;779 siirtolaista: hollantilaisia ja [[Saksalaiset|saksalaisia]] sekä [[Ranskalaiset|ranskalaisia]] protestantteja eli [[Hugenotit|hugenotteja]]. Rannikolta sisämaahan siirtyneitä perheitä kutsuttiin ''trekboereiksi'' eli vaeltaviksi maanviljelijöiksi. Nimitys lyheni pian ''boeriksi''. Trekboerit kahakoivat jatkuvasti ympäristön afrikkalaisheimojen kanssa.<ref name="historyworld">{{Verkkoviite | Nimeke=History of South Africa | Osoite= http://www.historyworld.net/wrldhis/PlainTextHistories.asp?historyid=aa62 | Julkaisija= HistoryWorld| Luettu= 3.5.2007| Kieli= {{en}} }}</ref>

Kun buurit lähestyivät [[Xhosat|xhosa]]-heimon aluetta, heidän kohtaamansa vastarinta koveni, ja buurit ja xhosat kävivät vuodesta 1779 alkaen useita rajasotia. Trekboerit julistivat vuonna 1795 [[Graaff Reinet]]in alueen itsenäiseksi tasavallaksi. He ryhtyivät myös käyttämään itsestään ilmaisua "afrikaanerit" korostaakseen sitä, että olivat syntyneet Afrikassa.<ref name="historyworld"/> Itsenäisyyssuunnitelmat kuitenkin kariutuivat, kun britit saapuivat Kapmaahan samana vuonna.<ref name="travel">{{Verkkoviite | Nimeke=Graaff-Reinet, Karoo / Eastern Cape | Osoite= http://www.southafrica-travel.net/eastcape/egraaffr.htm | Julkaisija=Southern Domain Online Travel Guides | Luettu=7.5.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>

[[Tiedosto:Laager slag bij bloedrivier.JPG|thumb|250px|Voortrekkerien leirin [[rekonstruktio]] [[Blood River]]in varrella.]]
[[Tiedosto:Andries Pretorius 2.jpg|thumb|left|Andries Pretorius]]
Vuosina 1835–1847 lähti 7&nbsp;000–8&nbsp;000 [[voortrekkerit|voortrekiksi]] nimitettyä buuria [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittien]] hallitsemasta [[Kapmaa]]n siirtokunnasta kohti itää ja koillista [[Suuri vaellus|suureksi vaellukseksi]] ({{k-af|Groot Trek}}) nimitetyssä muuttoliikkeessä. Buurien mukana seurasi suuri joukko etupäässä [[värilliset|värillisiä]] palvelijoita, ja vaellukselle osallistuneiden kokonaismäärän arvioidaan olleen noin 15&nbsp;000. Muuttoliikkeen syinä olivat taloudelliset ongelmat, [[xhosat|xhosien]] ja buurien välinen aseellinen konflikti ja erityisesti tyytymättömyys brittihallintoa kohtaan, joka voortrekkerien näkemyksen mukaan ei ollut tarjonnut heille riittävää turvaa xhosia vastaan ja oli edistänyt musta- ja valkoihoisten välistä tasa-arvoa sekä oli kieltänyt orjakaupan Kapmaassa. Afrikaanerit ovat pitäneet suurta vaellusta [[buurisodat|buurisotien]] ohella keskeisenä kansakuntansa syntytapahtumana.<ref>"Great Trek." Encyclopædia Britannica.2007. Encyclopædia Britannica Online. 4.5.2007 <http://www.britannica.com/eb/article-9037889>.<br/>{{Verkkoviite | Tekijä=Wallace G. Mills | Nimeke=The Great Trek | Osoite= http://stmarys.ca/~wmills/course322/6Great_Trek.html | Julkaisija=Saint Mary's University | Luettu=5.4.2007 | Kieli= {{en}} }}: "Another estimate is that over 15,000 people in total left in that period; however, this includes non-whites who made up at least half of the total. Thus, a total 7-8,000 Afrikaners is probably about right."<br/> {{Verkkoviite | Nimeke=The Great Trek | Osoite= http://www.southafrica-travel.net/history/eh_gtre1.htm | Julkaisija=Online Travel Guides| Luettu=5.4.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>

[[Andries Pretorius|Andries Pretoriuksen]] johdolla voortrekkerit voittivat alueita asuttaneet zulut täydellisesti [[Blood Riverin taistelu]]ssa16. joulukuuta 1838. Buurit perustivat ensimmäisen lyhytaikaisen buuritasavallan [[Natal]]iin, jonka pääkaupungiksi tuli [[Pietermaritzburg]]. Vuonna 1842 britit miehittivät nykyisen [[Durban]]in kaupungin ja liittivät suuren osa Natalia alueisiinsa. Tämän jälkeen buurit vetäytyivät [[Drakensberg]]in taakse<ref name="trek">{{Verkkoviite | Nimeke=The Great Trek | Osoite= http://www.southafrica-travel.net/history/eh_gtre1.htm | Julkaisija=Online Travel Guides | Luettu=5.4.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> ja perustivat itsenäisen [[Transvaal]]in tasavallan. Vuonna 1848 britit julistivat [[Vaal]]- ja [[Oranjejoki|Oranjejokien]] välisen alueen osaksi Kapmaan siirtokuntaa. Kun sinne asettuneet voortrekkerit kohdistivat britteihin voimakasta vastarintaa, britit pian kuitenkin luopuivat alueesta, ja vuonna 1854 siitä muodostui itsenäinen [[Oranjen vapaavaltio]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.southafrica-travel.net/history/eh_boer1.htm | Nimeke = The Anglo-Boer War| Julkaisija = Southern Domain Online Travel Guides| Viitattu = 9.2.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

===Buurisodat===
{{Pääartikkeli|[[Ensimmäinen buurisota]], [[Toinen buurisota]]}}

[[Yhdistynyt kuningaskunta|Iso-Britannia]] kävi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kaksi sotaa itsenäisiä buuritasavaltoja vastaan saadakseen haltuunsa niiden runsaat timantti- ja kultaesiintymät. [[Buurisodat#Ensimmäinen buurisota|Ensimmäinen buurisota]] syttyi [[16. joulukuuta]] [[1880]] [[Transvaal]]in ja Ison-Britannian välillä. Britit eivät sopeuttaneet taktiikkaansa yhtä hyvin Etelä-Afrikan olosuhteisiin kuin buurit, ja he hävisivät sodan. Sota päättyi [[24. marraskuuta]] [[1881]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=George Reginald Duxbury | Nimeke=David and Goliath: the first War of Independence, 1880-1881| Julkaisija=SA National Museum of Military History |Vuosi=1981| Isbn = 0-620-05012-8| Kieli = {{en}}}}</ref> [[buurisodat#Toinen buurisota|Toinen buurisota]] alkoi [[12. lokakuuta]] [[1899]] ja päättyi [[31. toukokuuta]] [[1902]].<ref>[http://www.pinetreeweb.com/conan-doyle-chapter-00.htm Arthur Conan Doyle, ''The Great Boer War'', London, Smith, Elder & Co., 1902] {{Wayback|1=http://www.pinetreeweb.com/conan-doyle-chapter-00.htm |päiväys=20130828002226 }}</ref> Kun buurit siirtyivät sissisotaan, britit alkoivat käyttää poltetun maan taktiikkaa ja perustaa [[keskitysleiri|keskitysleirejä]]. Leirien kurjissa olosuhteissa kuoli noin 26&nbsp;000-28&nbsp;000<ref name="abw">{{Verkkoviite| Nimeke= Concentration camps| Osoite= http://www.angloboerwar.com/Other/concentration_camps.htm| Julkaisija= DJB| Luettu= 19.2.2010| Kieli= {{en}}| arkisto= https://web.archive.org/web/20090705083923/http://www.angloboerwar.com/Other/concentration_camps.htm| arkistoitu= 5.7.2009}}</ref> buuria. Uhrit, joita oli noin 25&nbsp;prosenttia leirien kokonaisväkiluvusta,<ref name="abw"/> olivat enimmäkseen naisia ja lapsia. Sodassa kuoli pääosin tauteihin noin 22&nbsp;000 brittisotilasta ja 7&nbsp;000 buuritaistelijaa.<ref>"Boer War." The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 10.2.2010. http://www.answers.com/topic/boer-war</ref> Sodan päätteeksi buuritasavallat liitettiin brittiläiseen Etelä-Afrikkaan, josta lopulta muodostettiin [[Etelä-Afrikan unioni]] vuonna 1910<ref>Boer. (n.d.). Columbia Electronic Encyclopedia. Retrieved May 03, 2007, from Reference.com website: http://www.reference.com/browse/columbia/Boer {{Wayback|1=http://www.reference.com/browse/columbia/Boer |päiväys=20110524074838 }}</ref>.

=== Etelä-Afrikan unioni ===
[[Tiedosto:Botha and Smuts in uniforms, 1917.jpg|thumb|[[Louis Botha]] ja [[Jan Smuts]] sotilasunivormuissa vuonna 1917.]]
[[Tiedosto:Broederbond.jpg|thumb|Afrikaner Broederbondin johtajistoa vuodelta 1918.]]
Etelä-Afrikan neljää brittiläistä siirtokuntaa edustavat valkoiset kokoontuivat vuosina 1908 ja 1909 kansalliskonventtiin ja päättivät perustaa Etelä-Afrikan liittovaltion. [[Etelä-Afrikan unioni]] perustettiin muodollisesti 31. toukokuuta 1910, ja sen ensimmäiseksi pääministeriksi nimitettiin Louis Botha.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Otavan Iso Fokus, 1. osa | Vuosi=1975 | Julkaisija=Kustannusosakeyhtiö Otava | Isbn = 951-1-00273-2}}, <br/> Boer. (n.d.). [http://www.reference.com/browse/columbia/Boer Columbia Electronic Encyclopedia] {{Wayback|1=http://www.reference.com/browse/columbia/Boer |päiväys=20110524074838 }}. Retrieved May 03, 2007, from Reference.com <br> Boer. Encyclopædia Britannica.2007. Encyclopædia Britannica Online. 3 May 2007</ref> Etelä-Afrikan unionin perustuslaki oli käytännössä valkoisten väestöryhmien, brittien ja afrikaanerien, yhteistyösopimus, jonka avulla he pitivät mustan väestön pois vallasta.<ref name="gaudeamus236">{{Kirjaviite | Tekijä=Kaikkonen, Olli; Rytkönen, Seppo; Sivonen, Seppo | Nimike=Afrikan historia | Sivu=233–234 | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi= 1989| Isbn = 951-662-382-4 }}</ref>

1900-luvun alussa buurien kansallisuustunne alkoi voimistua, ja he alkoivat perustaa omia "kristillis-kansallisia" kouluja ja korostaa [[afrikaansin kieli|afrikaansin]] luonnetta omana, hollannista erillisenä kielenään. Näin he loivat itselleen uutta identiteettiä ''afrikaanereina'' eli Afrikan kansana vanhan siirtolaisidentiteetin sijaan. Näitä päämääriä ajamaan perustettiin myös kaksi puoluetta: [[Louis Botha]]n ja [[Jan Smuts]]in transvaalilainen ''Het Volk'' (Kansa) vuonna 1905 ja [[James Barry Munnik Hertzog]]in [[Oranjen vapaavaltio|oranjelainen]] ''Orangia Unie'' vuonna 1906<ref name="apartheid">{{Kirjaviite | Tekijä=Clark, Nancy L. & Worger, William H. | Nimeke=Seminar Studies in History: South Africa – The Rise and Fall of Apartheid| Julkaisija=Pearson Education Limited|Vuosi=2004| Isbn = 0-582-41437-7| Kieli = {{en}}}}</ref>, jotka Etelä-Afrikan unionin muodostamisen jälkeen yhdistyivät uudeksi South Africa Partyksi (SAP).<ref>{{Kirjaviite | Nimike=Africa South of the Sahara 2004 | Sivu = 1018| Julkaisija= Routledge| Vuosi= 2004| Isbn = 1857431839| Kieli = {{en}}}}</ref>

Etelä-Afrikan sisäpolitiikassa vaikutti 1890-luvulta aina 1940-luvulle asti kolme poliittista pääsuuntausta. Näistä South Africa Partyn edustama suuntaus katsoi, että maan valkoisen väestönosan etuja edisti parhaiten läheinen suhde [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläisen imperiumin]] kanssa ja englantilaisen ja afrikaanerikulttuurin yhteensulautuminen. Puolueen kannatus tuli suurimmaksi osaksi afrikaanereilta, mutta kannattajakunnassa ja johtajistossa oli myös merkittävä määrä englanninkielisiä. Unionist Party vastusti kiivaasti kaikkia irtautumispyrkimyksiä imperiumista ja katsoi, ettei esimerkiksi englanninkielisillä virkamiehillä pitänyt olla velvollisuutta opetella afrikaansia. Kolmantena voimatekijänä oli afrikaanerien vuonna 1914 perustettu etnonationalistinen Kansallispuolue (National Party, NP), joka kannatti erillisten englanninkielisten ja afrikaansinkielisten instituutioiden luomista ja painotti Etelä-Afrikan itsenäisiä etuja irrallaan imperiumista. Tämän poliittisen kamppailun seurauksena syntyi uusi, poissulkevampi afrikaaneri-identiteetti ja vanhat identiteetit, kuten "buurius", hiipuivat enenevästi urbanisoituvassa yhteiskunnassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hermann Giliomee | Nimike= The Afrikaners: biography of a people| Sivu = 355–356| Julkaisija= C. Hurst & Co. Publishers| Vuosi= 2003| Isbn = 1850657149 |Kieli = {{en}} }}</ref>

Kun Louis Botha ja Jan Smuts veivät Etelä-Afrikan [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] Ison-Britannian rinnalle, J. B. M. Hertzogin johtama Kansallispuolue alkoi saada lisää kannattajia. Puolue edusti erityisesti maan köyhemmistä osista, kuten Oranjesta, kotoisin olevia afrikaaneripienviljelijöitä ja -teollisuustyöläisiä sekä koulutettua väkeä, joka koki itsensä englanninkielisten valkoisten syrjimäksi. Monet afrikaanerit olivat edelleen katkeria julmuuksista, joihin brittijoukot syyllistyivät [[buurisodat|buurisotien]] aikana, ja tunsivat sympatiaa Saksaa kohtaan. Kansallispuolue painotti afrikaanerien kansallista identiteettiä, ja sen vaikutuksesta joukko koulutettuja afrikaanereita, muun muassa Alankomaiden reformoidun kirkon pappeja, perusti vuonna 1918 salajärjestön ''[[Broederbond]]'' ('veljeskunta'). Broederbond hyväksyi jäsenikseen vain afrikaanereita, ja sen tavoite oli tehdä Etelä-Afrikasta afrikaanerien johtama valkoinen tasavalta, joka pysyisi puolueettomana Ison-Britannian ja Saksan välisissä konflikteissa.<ref name="apartheid"/>

Vuoden 1924 vaaleissa Hertzog voitti Jan Smutsin johtaman Etelä-Afrikan puolueen South Africa Partyn sen jälkeen, kun pääministeri Smuts oli voimakeinoin kukistanut valkoisten kaivostyöläisten kapinan vuonna 1922.<ref name="morris"/> Hertzog muodosti työväenpuoleen kanssa koalitiohallituksen ja tuki afrikaanerinationalistisia pyrkimyksiä ja vahvisti rotuerottelukäytäntöjä.<ref name="morris">{{Kirjaviite | Tekijä=Michael Morris, John Linnegar | Nimeke=Every Step of the Way: The Journey to Freedom in South Africa| Vuosi=2004 | Sivu=152 | Julkaisija=HSRC Press | Isbn = 0796920613| Viitattu=8.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Vuosina 1933–1948 maata hallitsivat Smutsin ja Hertzogin yhdessä johtamat hallitukset, joiden kannatus oli peräisin kansallispuolueen ja SAP:n yhteenliittymältä, vuonna 1934 perustetulta United Partylta. Samanaikaisesti afrikaanerinationalistinen ideologia voimistui, ja sen keskeiseksi toteuttajaksi syntyi Kansallispuoleesta eronnut [[Daniel François Malan]]in perustama Puhdasoppinen kansallispuolue ({{k-af|Gesuiverde Nasionale Party, GNP}}).<ref name="gaudeamus236" />

=== Apartheidin aika ===

Kansallispuolueen apartheidpolitiikkaa tukivat ennen kaikkea ne, jotka kokivat aikaisemman järjestelmän epäoikeudenmukaiseksi, kuten afrikaanerityöläiset ja -maanviljelijät. 1940- ja 1950-luvuilla [[Daniel François Malan]]in johtama puolue pyrki saamaan Etelä-Afrikan takaisin afrikaanerien käsiin. Afrikaansista tehtiin maan toinen virallinen kieli, ja sen asema julkisten palveluiden kielenä vahvistui. Myös englanninkieliset lapset velvoitettiin opiskelemaan koulussa afrikaansia. Afrikaanerien osuus virkamieskunnasta kääntyi nousuun, ja vuoteen 1974 mennessä 80&nbsp;prosenttia vanhemmista virkamiehistä oli afrikaanereita.<ref name="koivuporras/29-30">{{Kirjaviite | Tekijä=Koivuporras, Kirsi | Nimeke=Rotuerottelun perintö. Etelä-Afrikan ja Rhodesian vähemmistövaltojen vaikutukset ihmisten käsityksiin ja tulevaisuuskuviin ensimmäisten vapaiden vaalien alla | Vuosi=2009| Sivu=29–30 | Selite=Yleisen historian pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto| www= http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03746.pdf | Viitattu=13.7.2009 }}</ref>

Kansallispuolueen toteuttama afrikaanerinationalistinen politiikka huipentui vuonna 1961, kun Etelä-Afrikka erosi [[Kansainyhteisö]]stä ja muuttui tasavallaksi.<ref name="HSRC">{{Kirjaviite | Tekijä=Udesh Pillay | Nimeke=Public Attitudes in Contemporary South Africa: Insights from an HSRC Survey | Vuosi=2002 | Sivu=49–50| Selite=Human Sciences Research Council| Julkaisija=HSRC Press | Isbn = 0796919941 | www= http://books.google.com/books?id=Lnrl0VOVs00C| Viitattu=8.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Apartheid-ohjelman lisäksi kansallispuolue toteutti myös arvokonservatiivista politiikkaa, jossa [[pornografia]], [[uhkapeli]]t ja muut niiden kaltaiset paheet kiellettiin "afrikaanerielämäntavalle" vieraina ilmiöinä.<ref name="mills2">{{Verkkoviite | Osoite= http://stmarys.ca/~wmills/course322/14bLater_natm.html | Nimeke=Hist. 322 14b Later Afrikaner Nationalism| Tekijä=Wallace G. Mills | Viitattu=8.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Vuonna 1957 säädetty ''Immorality Amendment Act'' teki myös avioliiton ulkopuoliset suhteet ja niiden yrittämisen laittomiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.sahistory.org.za/pages/chronology/general/1950s.html | Nimeke=General South African History timeline|Julkaisu=South African History Online | Viitattu=9.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>

Erilaiset näkemykset siitä, mikä olisi paras tapa ylläpitää omaa kansallista identiteettiä monikulttuurisessa yhteiskunnassa, johtivat myöhemmin afrikaaneriväestön jakaantumiseen. 1960-luvulla osa afrikaanereista katsoi, että oman identiteetin säilyttäminen vaati tiukkaa eristäytymistä, kun taas toisten mielestä afrikaaneriuden tiukasta rajaamisesta tulisi luopua.<ref name="maano">{{Verkkoviite | Tekijä= Maano Ramutsindela| Nimeke= Identity and voting trends in South Africa | Osoite= http://books.google.com/books?id=Lnrl0VOVs00C&pg=PA47&lpg=PA47 | Julkaisija=HSRC Press | Luettu=5.4.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref> 1990-luvulla kansallispuolue joutui myöntämään, että sen apartheid-politiikka oli epäonnistunut, ja se aloitti [[Frederik Willem de Klerk]]in johdolla neuvottelut [[ANC]]:n kanssa [[Apartheid-järjestelmän purkaminen|järjestelmän purkamisesta]].<ref name="meara"/>

=== Afrikaanerit apartheidin jälkeisessä Etelä-Afrikassa ===
Uusi apartheidin jälkeinen Etelä-Afrikka syntyi huhtikuussa 1994 järjestettyjen ensimmäisten vapaiden ja demokraattisten vaalien jälkeen. Vaaleissa maan johtoon nousi [[Afrikan kansalliskongressi|ANC:n]] johtama kansallisen yhtenäisyyden hallitus, ja kansallispuolueen valtakausi päättyi.<ref name="GCIS">{{Verkkoviite | Tekijä= D Burger | Nimeke= History | Osoite= http://www.info.gov.za/aboutsa/history.htm#decade_freedom | Julkaisija= Government Communication and Information System (GCIS) | Luettu= 9.8.2007 | Kieli= {{en}} | arkisto= https://web.archive.org/web/20131004150252/http://www.info.gov.za/aboutsa/history.htm#decade_freedom | arkistoitu= 4.10.2013 }}</ref>

Apartheidin jälkeisenä aikana valtaosa afrikaanereista on hyväksynyt ajatuksen roduttomasta Etelä-Afrikasta.<ref name="Hofmeyr"/> Valkoiset oikeistopuolueet,kuten [[Etelä-Afrikan konservatiivinen puolue|konservatiivinen puolue]] ja avoimen rasistinen [[Afrikaner Weerstandsbeweging]] (AWB),ovat marginalisoituneet. [[Afrikaanerinationalismi|Afrikaanerinationalistinen]], buurien [[Volkstaat]]in perustamista ajava [[Vapausrintama plus]] ei myöskään ole onnistunut hankkimaan merkittävää kannatusta.<ref name="economist">{{Verkkoviite | Nimeke=Political forces | Ajankohta=Sep 12th 2006 | Osoite= http://www.economist.com/countries/SouthAfrica/profile.cfm?folder=Profile%2DPolitical%20Forces | Julkaisija=The Economist | Luettu=23.8.2007 | Kieli= {{en}} }}</ref>

Jotkut pienet ryhmät ovat pyrkineet luomaan afrikaanereille omia erityisiä vähemmistöoikeuksia uudessa Etelä-Afrikassa. Vähemmistöoikeuksia on pidetty tarpeellisina muun muassa siksi, että afrikaansin asema on heikentynyt, koulujen opetuskieli on muuttunut englanniksi ja mustat hyötyvät [[Positiivinen syrjintä|positiivisesta syrjinnästä]]. Näiden erityisoikeuksien vastustajat katsovat, että maan nykyinen perustuslaki turvaa jo tarpeelliset vähemmistöoikeudet ja aiemmin etuoikeutetuilla valkoisilla on myös vastuu apartheid-järjestelmän aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuudesta.<ref name="Hofmeyr">{{Verkkoviite | Tekijä= Murray Hofmeyr (Thohoyandou) | Nimeke= White Afrikaner identity in post-apartheid South Africa. Discerning the spirits with Heinz Kimmerle | Osoite= http://web.archive.org/web/20070928094409/http://home.concepts-ict.nl/~kimmerle/cehof.htm | Luettu= 4.2.2010 | Kieli= {{en}} | arkisto= https://web.archive.org/web/20070928094409/http://home.concepts-ict.nl/~kimmerle/cehof.htm | arkistoitu= 28.9.2007 }} (Internet Archive)</ref>

Erään tutkimuksen mukaan enemmistö valkoihoisista afrikaansia puhuvista eteläafrikkalaista ei pitänyt oman etnisen ryhmänsä katoamista suurena uhkana, vaan heitä huolestuttivat enemmän muiden etnisten ryhmien negatiiviset käsitykset afrikaanereista ja maassa tapahtuneet poliittiset muutokset. Ne jotka uskoivat, että afrikaanerit katoavat omana erityisenä ryhmänään, kokivat maan sosiopoliittiset muutokset myönteisemmin kuin muut eivätkä samastuneet yhtä voimakkaasti etniseen ryhmäänsä. Heidän poliittiset mielipiteensä olivat myös muita liberaalimpia.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Korf L, Malan J. | Otsikko=Threat to ethnic identity: the experience of White Afrikaans-speaking participants in postapartheid South Africa | Julkaisu=The Journal of social psychology | Vuosi=2002 | Numero=Apr;142(2) | Sivut=149-69 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Viime vuosina{{Milloin}} afrikaanerit ovat kärsineet [[Etelä-Afrikan maatilahyökkäykset|maatilahyökkäyksistä]], joissa on kuollut arviolta 2&nbsp;500–3&nbsp;000 ihmistä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-1192088/South-Africa-World-Cup-2010--shootings-started.html| Nimeke = South Africa World Cup 2010... and the shooting's already started| Tekijä = Hartley, Aidan| Julkaisu = Mail Online|Ajankohta = 10.9.2009| Julkaisija = Daily Mail| Viitattu = 4.2.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>. Vuonna 2003 [[Genocide Watch]] huomautti, että hyökkäyksiin liittyneen väkivallan taustalla on suurimmaksi osaksi rotuviha ja tilanne voi muuttua kansanmurhaksi, mikäli viranomaiset eivät puutu tilanteeseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-1192088/South-Africa-World-Cup-2010--shootings-started.html| Nimeke = Farmers tortured and murdered due to "racial hatred" – farm attack official investigation| Tiedostomuoto = pdf| Ajankohta = 22.8.2003| Julkaisija = Genocide Watch| Viitattu = 4.2.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>

== Taloudellinen asema ==

1800-luvun jälkipuoliskolla Etelä-Afrikka alkoi voimakkaasti teollistua timantti- ja kultalöydösten myötä. Teollistumisen seurauksena maahan syntyi uusi köyhien valkoisten ryhmä, johon kuului pääosin afrikaanereita. Vuosina 1875–1904 maahan muutti 400&nbsp;000 uutta siirtolaista, ja kun kaikki maa-alueet alkoivat olla jo vallattuja, afrikaaneriviljelijät eivät voineet enää siirtyä uusille raja-alueille. Viljelijät olivat usein velkaantuneita, heillä oli vähän pääomia, ja rahatalouteen siirtyminen oli ongelmallista. 1890-luvulla riehunut eläintautiepidemia pakotti lopulta monet hakeutumaan maaseudulta kaupunkeihin, missä paremmin koulutetut ja kielitaitoisemmat uudet siirtolaiset kuitenkin veivät parhaat työpaikat.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Koivuporras, Kirsi | Nimeke =Rotuerottelun perintö. Etelä-Afrikan ja Rhodesian vähemmistövaltojen vaikutukset ihmisten käsityksiin ja tulevaisuuskuviin ensimmäisten vapaiden vaalien alla | Vuosi = 2009| Sivu =18 | Selite =Yleisen historian pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija = Tampereen yliopisto| www = http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu03746.pdf | Viitattu = 13.7.2009 }}</ref> 1900-luvun alussa käynnistynyt maanviljelyksen kaupallistaminen vaikeutti entisestään pienviljelijöiden asemaa.<ref name="gaudeamus234">{{Kirjaviite | Tekijä=Kaikkonen, Olli; Rytkönen, Seppo; Sivonen, Seppo | Nimike=Afrikan historia | Sivu=234–235 | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1989 | Isbn = 951-662-382-4}}</ref><ref name="mills">{{Verkkoviite | Osoite= http://stmarys.ca/~wmills/course322/14aReligion_natm.html | Nimeke=Hist. 322 14a Religion and Afrikaner Nationalism| Tekijä=Wallace G. Mills | Viitattu=8.7.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>

=== Kansankapitalismi ===
Broederbondin ajaman [[kansankapitalismi]]n (''volkskapitalisme'') avulla pyrittiin saamaan talouselämä pois vieraiden "juutalaisten" ja "brittiläisten" ainesten hallinnasta ja sovittamaan se afrikaanerien kansalliseen luonteeseen. Volkskapitalisme pyrki parantamaan afrikaanerien taloudellista asemaa, joka oli keskimäärin huonompi kuin englanninkielisillä valkoisilla. Afrikaanerien "taloudelliseksi vapauttamiseksi" esitettiin sekä utopistisia suunnitelmia osuuskunnista, jotka poistaisivat "köyhien valkoisten" ongelman, että maltillisia ehdotuksia rahoituslaitoksista, joissa pääomaa pyrittiin kanavoimaan tuottaviin investointeihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.anc.org.za/ancdocs/pubs/umrabulo/umrabulo22/volk.html | Nimeke ='n Volk red homself – The Afrikaner Empowerment Movement | Tekijä =Dan O'Meara | Julkaisija = ANC| Viitattu = 17.8.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Vaikka volkskapitalisme onnistui laajentamaan joitakin yrityksiä, kuten [[Sanlam]]in ja [[Volkskas]]in, kansallisesti merkittäviksi, ohjelmasta oli vain vähän taloudellista hyötyä suurimmalle osalle köyhistä afrikaanereista.<ref name="meara">{{Verkkoviite | Osoite=http://web.uct.ac.za/misc/wolpe/meara.htm | Nimeke=Thinking Theoretically? | Tekijä=Dan O'Meara | Selite=Paper presented to the Inaugural Conference of the Harold Wolpe Memorial Trust | Ajankohta=1.–2.4 1997 | Viitattu=8.7.2009 | Kieli={{en}} | arkisto=https://www.webcitation.org/6AggNkGmQ?url=http://web.uct.ac.za/misc/wolpe/meara.htm | arkistoitu=15.9.2012 }}</ref>

=== Apartheid ===
Toisen maailmansodan aikana kaivosteollisuus laajeni voimakkaasti ja tuhansia uusia mustia tuli työmarkkinoille. Kun vuonna 1948 alkoi näkyä merkkejä talouden taantumasta ja valkoisten joutumisesta työttömiksi, valkoisissa heräsi pelko, että mustan työväestön taloudellinen asema paranisi ja he voisivat jopa ohittaa "valkoisen köyhälistön". Tämä vaikutti osaltaan kansallispuolueen ja sen ajaman apartheid-järjestelmän voittoon samana vuonna pidetyissä vaaleissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.econlib.org/library/Enc/Apartheid.html | Nimeke = Apartheid| Tekijä =Thomas W. Hazlett,toim. David R. Henderson | Julkaisu = The concise encyclopedia of economics | Julkaisija =Liberty Fund, Inc. | Viitattu = 16.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Apartheidin avulla pyrittiin kontrolloimaan mustaa väestöä taloudellisesti ja erityisesti takaamaan halpa työvoima maa- ja kaivostalouden tarpeisiin. Mustien kaivostyöläisten palkan inflaatiokorjattu ostovoima jopa pieneni vuosien 1911 ja 1971 välillä, kun samaan aikaan valkoisten kaivostyöläisten palkkojen ostovoima kasvoi lähes kaksinkertaiseksi. Monet taloustieteilijät, muun muassa Michael O'Dowd, katsoivatkin, että apartheid palveli vain afrikaanerien taloudellisia etuja ja ylläpiti takapajuista kapitalistista talousmallia.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Alan Hirsch| Nimeke = Season of Hope – Economic Reform under Mandela and Mbeki | Vuosi = 2005| Luku = 1. The economic legacy of apartheid| Julkaisija = University of KwaZulu-Natal Press/IDRC| Isbn = 1-86914-041-9| www = http://www.idrc.ca/en/ev-91102-201-1-DO_TOPIC.html | Viitattu = 16.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref>

=== Apartheidin jälkeen ===
Valkoisten köyhien osuus on ollut kasvussa. Köyhiksi voidaan nykyisin luokitella 350&nbsp;000 afrikaaneria, ja heistä 150&nbsp;000 elää selviytymisen rajoilla. Valkoiset ovat kuitenkin edelleen suhteellisesti varakkaampia kuin valtaväestö.<ref name="wood">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.guardian.co.uk/world/2006/jan/22/southafrica.features| Nimeke = Race against time| Tekijä = Wood, Simon| Julkaisu = guardian.co.uk|Ajankohta = 22.1.2006| Julkaisija = Guardian News and Media Limited| Viitattu = 4.2.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>

Apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa on otettu käyttöön [[positiivinen syrjintä|kiintiöjärjestelmä]] ({{k-en|Affirmative Action}}), jonka perusteella 80&nbsp;prosenttia uusista valtion viroista kuuluu maan mustalle väestölle. Ohjelman kannattajien mukaan tämä vastaa maan [[demografia|demografisia]] suhteita (noin 79&nbsp;prosenttia väestöstä on mustia), ja sen tarkoituksena on korjata apartheidin aikana luotua taloudellista epätasa-arvoa.<ref name="wood"/> Yksityisille yrityksille kiintiöjärjestelmän noudattaminen on vapaaehtoista, mutta se on käytössä kaikissa valtion omistamissa yrityksissä ja laitoksissa.<ref>[http://www.info.gov.za/view/DownloadFileAction?id=70714 {{Wayback|1=http://www.info.gov.za/view/DownloadFileAction?id=70714 |päiväys=20100810232559 }} Republic of South Africa: Government Gazette {{en}}]</ref> Kiintiöitä on esitetty syyksi sille, että afrikaanerit ovat köyhtyneet apartheidin jälkeen. Toisaalta jotkut katsovat, että suurempi ongelma on joidenkin afrikaanerien rasistisissa asenteissa, jotka periytyvät menneisyydestä: monien on ollut vaikeaa sopeutua uuteen, tasa-arvoiseen työelämään vuosikymmenien etuoikeutetun aseman jälkeen.<ref name="wood"/>

== Volkstaat ==
[[Tiedosto:Afrikaner Vryheidsvlag.svg|thumb|''Vryheidsvlag'' eli vapauslippu, jonka [[Vapausrintama plus|Vapausrintama]] rekisteröi vuonna 1995.]]
{{Pääartikkeli|[[Volkstaat]]}}
Afrikaanerien oman ''volkstaatin'' perustamisesta keskusteltiin erityisesti vuonna 1994, kun ANC ja Kansallispuolue neuvottelivat Etelä-Afrikan demokratisoimisesta ennen maan ensimmäisiä vapaita vaaleja. Asian tutkimiseksi perustettiin Volkstaat-komitea. Komitea ehdotti loppumietinnössään alueellista itsemääräämisoikeutta niille alueille, joilla afrikaanerit muodostavat enemmistön, sekä erityisen neuvoa-antavan afrikaanerikomitean perustamista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= David Storobin | Nimeke= Afrikaner Independence (2): Interview With Volkstaat Council Chair Johann Wingard | Ajankohta= 5/27/2005 | Osoite= http://www.globalpolitician.com/articledes.asp?ID=780&cid=8&sid=56 | Julkaisija= Global Politician | Luettu= 5.4.2007 | Kieli= {{en}} | arkisto= https://web.archive.org/web/20071024152311/http://www.globalpolitician.com/articledes.asp?ID=780&cid=8&sid=56 | arkistoitu= 24.10.2007 }}</ref> Mielipidemittausten perusteella Volkstaatin perustamista kannattaa kuitenkin vain noin viidennes afrikaanereista.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä= Gunnar Theissen| Nimeke= Between Acknowledgement and Ignorance:How white South Africans have dealt with the apartheid past| Ajankohta= 9/1997| Osoite= http://www.csvr.org.za/wits/papers/papgt0.htm| Julkaisija= Centre for the Study of Violence and Reconciliation| Luettu= 4.2.2010| Kieli= {{en}}| arkisto= https://web.archive.org/web/20100820010003/http://www.csvr.org.za/wits/papers/papgt0.htm| arkistoitu= 20.8.2010}}</ref> Vuosina 1998–1999 maan hallituspuolue ANC ilmoitti, ettei se kannata Volkstaatin perustamista mutta pyrkii kaikin tavoin suojelemaan afrikaanerien, kuten muidenkin vähemmistöjen, kieltä ja kulttuuria.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Report of the Government of the Republic of South Africa on the Question of the Afrikaners | Ajankohta=National Assembly, Cape Town 24 March 1999 | Osoite=http://www.anc.org.za/ancdocs/history/mbeki/1999/tm0324.html | Julkaisija=ANC | Luettu=5.4.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20090807044332/http://www.anc.org.za/ancdocs/history/mbeki/1999/tm0324.html | arkistoitu=7.8.2009 }}</ref>

== Siirtolaisuus ==
Etelä-Afrikassa ei ole olemassa luotettavia tilastoja maahan- tai maastamuutosta, mutta erään laskelman mukaan noin 800&nbsp;000 valkoista noin neljästä miljoonasta on muuttanut pois vuoden 1995 jälkeen.<ref name="newsweek"/> On arveltu, että lähtijöistä suurempi osa olisi brittejä kuin afrikaanereita, koska edellisillä on usein Yhdistyneen kuningaskunnan ja Etelä-Afrikan kaksoiskansalaisuus.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Afrikaanerilaulu nostatti kiivaan keskustelun valkoisten pyrkimyksistä Etelä-Afrikassa | Ajankohta=18.8.2007| Osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Afrikaanerilaulu+nostatti+kiivaan+keskustelun+valkoisten+pyrkimyksist%C3%A4+Etel%C3%A4-Afrikassa/1135229615821 | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Luettu=1.9.2007 }}</ref> Afrikaanereita muutti maasta yhtä paljon kuin englantia puhuvia ensimmäisen kerran vuonna 2001.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unomaha.edu/itwsjr/ThirdXV/JervisAfrikaners.15.htm | Nimeke = Book Review: The Afrikaners: Biography of a People | Tekijä = David T. Jervis | Julkaisu = International Third World Studies Journal and Review | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Department of Philosophy and Religion University of Nebraska at Omaha | Viitattu = 13.12.2009 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20100407064223/http://www.unomaha.edu/itwsjr/ThirdXV/JervisAfrikaners.15.htm | arkistoitu = 7.4.2010 }}</ref>

Rikollisuus on tärkein maastamuuttoon vaikuttava tekijä erityisesti valkoiselle väestölle, joka edelleen omistaa valtaosan maan varallisuudesta.<ref name="newsweek">{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20110520154029/http://www.newsweek.com/2009/02/13/fleeing-from-south-africa.html | Nimeke = Fleeing From South Africa | Tekijä = Scott Johnson | Julkaisu = Newsweek | Ajankohta = 14.2.2009 | Selite = From the magazine issue dated Feb 23, 2009 | Julkaisija = Newsweek, Inc. | Viitattu = 12.12.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> Maastamuuttoon vaikuttaa myös Euroopan ja Pohjois-Amerikan koulutetulle työvoimalle tarjoama korkeampi tulotaso.<ref name="imi"/> Suuria maastamuuttoaaltoja tapahtui myös vuosina 1977, 1986 ja 1994. Eniten muuttajia lähti [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isoon-Britanniaan]]. Tämä [[aivovuoto|aivovuodoksi]] kutsuttu muuttoliike on koettu ongelmaksi, koska maasta on muuttanut esimerkiksi lähes 17&nbsp;000 korkeasti koulutettua.<ref name="imi">{{Verkkoviite | Nimeke=Rainbow immigration | Ajankohta=5.11.2004 | Osoite=http://www.southafrica.info/public_services/foreigners/immigration/immigration-trends.htm | Julkaisija=International Marketing Council of South Africa | Luettu=15.8.2007 | Kieli={{en}} | arkisto=https://web.archive.org/web/20070712182224/http://www.southafrica.info/public_services/foreigners/immigration/immigration-trends.htm | arkistoitu=12.7.2007 }}</ref>

==Lähteet==
{{viitteet|sarakkeet}}
{{Commonscat-rivi|Afrikaner}}
[[Luokka:Etelä-Afrikan etniset ryhmät]]
[[Luokka:Namibian etniset ryhmät]]
[[Luokka:49.3 Afrikan kansojen kansatiede]]