Lähdekoodi sivulle Henkilökohtainen tietokone

=== Varhainen historia ===
[[Edmund Berkeley]] kirjoitti vuonna 1949 julkaistussa kirjassaan ''Giant Brains, or Machines That Think'' projektistaan nimeltä ''Simon'', joka on mahdollisesti maailman ensimmäinen henkilökohtainen tietokone.<ref name="hcsimon">{{Verkkoviite | osoite = https://history-computer.com/inventions/simon-electronic-brain-complete-history-of-the-simon-computer/ | nimeke = Simon Electronic Brain – Complete History of the Simon Computer | viitattu = 23.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.computerhistory.org/collections/catalog/B1514.01 | nimeke = Simon 1 relay logic machine | viitattu = 23.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Ohjeet koneen rakentamiseen julkaistiin ''[[Radio Electronics]]'' -lehdessä.<ref name="hcsimon" />

Vuonna 1956 julkaistu [[Bendix G-15]] oli ehkä ensimmäinen tietokone, jota saatettiin kutsua "henkilökohtaiseksi" koska yksi henkilö riitti käyttämään sitä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.computerhistory.org/fellowawards/hall/harry-d-huskey/ | nimeke = Harry D. Huskey | julkaisija = Computer History Museum | viitattu = 30.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.historyofinformation.com/detail.php?id=5128 | nimeke = Harry Huskey Designs the Bendix G-15, the First Mini-Computer | viitattu = 30.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref>

Vuonna 1961 suunniteltua [[LINC]]-tietokonetta on sanottu ensimmäiseksi [[interaktiivinen tietojenkäsittely|interaktiiviseksi]] henkilökohtaiseksi tietokoneeksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://history-computer.com/ModernComputer/Personal/LINC.html | nimeke = LINC | viitattu = 27.8.2017 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://history.nih.gov/exhibits/linc/docs/page_08.html | nimeke = Laboratory Instrument Computer (LINC) | viitattu = 27.8.2017 | kieli = {{en}} }}</ref> Henkilökohtaisten tietokoneiden ajan on sanottu alkaneen [[PDP-8]]-[[minitietokone]]en julkaisusta, joka toi interaktiivisen tietojenkäsittelyn käyttäjille.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://ia801300.us.archive.org/10/items/MCM01203059/MCM-01203059.pdf | nimeke = The Making of the MCM/70 Microcomputer | tekijä = Zbigniew Stachniak | tiedostomuoto = PDF | viitattu = 22.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Minitietokoneiden myötä tietokoneita valmistettiin teollisessa mittakaavassa eikä enää yksittäiskappaleina, joka vaikutti hintojen laskuun.<ref name="infmc">{{Verkkoviite | osoite = http://www.inf.fu-berlin.de/lehre/SS01/hc/minicomp/ | nimeke = The Minicomputers of the 70s | tekijä = Georg Wittenburg | viitattu = 14.8.2021 | kieli = {{en}} }}</ref> Kun [[suurtietokone]]et olivat erillisissä huoneissa etäällä käyttäjistä minitietokoneet olivat suoraan ja henkilökohtaisesti ohjelmoijan ulottuvilla.<ref name="ethwrfm">{{Verkkoviite | osoite = https://ethw.org/Rise_and_Fall_of_Minicomputers | nimeke = Rise and Fall of Minicomputers | tekijä = Gordon Bell | viitattu = 22.1.2020 | kieli = {{en}} }}</ref>

Vuonna 1965 julkaistu [[Olivetti]]n [[Programma 101]] laskukone on usein tunnustettu ensimmäiseksi henkilökohtaiseksi tietokoneeksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://royal.pingdom.com/the-first-pc-from-1965/ | nimeke = The incredible story of the first PC, from 1965 | julkaisija = pingdom | ajankohta = 28.8.2012}}</ref><ref name="calcmus">{{Verkkoviite | Osoite = http://oldcalculatormuseum.com/c-programma101.html | Nimeke = Olivetti Programma 101 Electronic Calculator| Tekijä = | Julkaisu = The old calculator web museum| Ajankohta = 2002 | Julkaisija = | Viitattu =11.2.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="hp9100">{{Verkkoviite | osoite = https://hp9100.info/the-origin-of-personal-computers/ | nimeke = Olivetti Programma 101 | ajankohta = 7.7.2018 | viitattu = 24.5.2019 | kieli = {{en}} }}</ref> Vuonna 1968 julkaistu [[Hewlett-Packard 9100A]] -laskukone oli ensimmäinen, jota mainostettiin henkilökohtaisena tietokoneena.<ref>{{Wayback | osoite = http://archive.wired.com:80/wired/archive/8.12/mustread.html?pg=11 | päiväys = 20151004045031 | nimeke = The First PC | eisulkeita = 1}}</ref> HP 9100:ssa oli kopioitu Programma 101:n teknisiä ratkaisuja, jonka johdosta HP joutui maksamaan Olivettille rojalteja.<ref name="calcmus" /><ref name="hp9100" />

Vuonna 1968 [[Douglas Engelbart]] esitteli [[oN-Line System]] (NLS) -järjestelmää "kaikkien demojen äidiksi" ({{k-en|The mother of all demos}}) kutsutussa esityksessä, jossa oli esillä useita tulevaisuuden konsepteja ensimmäistä kertaa.<ref name="hcmc">{{Verkkoviite | osoite = http://history-computer.com/ModernComputer/Personal/Alto.html | nimeke = Xerox Alto | viitattu = 30.7.2017 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.darpa.mil/about-us/timeline/nls | nimeke = oN-Line System | julkaisija = Defense Advanced Research Projects Agency | viitattu = 12.9.2019 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://arstechnica.com/features/2005/05/gui/2/ | nimeke = A History of the GUI | selite = sivu 2 | julkaisija = Ars Technica | tekijä = Jeremy Reimer | ajankohta = 5.5.2005 | viitattu = 23.8.2019 | kieli = {{en}} }}</ref>