Substantiivi

muokkaa

verkosto (2)

  1. solmukohdat ja niiden väliset yhdyssiteet; useista verkoista muodostuva kokonaisuus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋerkost̪o/
  • tavutus: ver‧kos‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi verkosto verkostot
genetiivi verkoston verkostojen
verkostoiden
verkostoitten
partitiivi verkostoa verkostoita
verkostoja
akkusatiivi verkosto;
verkoston
verkostot
sisäpaikallissijat
inessiivi verkostossa verkostoissa
elatiivi verkostosta verkostoista
illatiivi verkostoon verkostoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi verkostolla verkostoilla
ablatiivi verkostolta verkostoilta
allatiivi verkostolle verkostoille
muut sijamuodot
essiivi verkostona verkostoina
translatiivi verkostoksi verkostoiksi
abessiivi verkostotta verkostoitta
instruktiivi verkostoin
komitatiivi verkostoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo verkosto-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

substantiivi verkko + johdin -sto

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa