Wikipedia
Katso artikkeli Luola Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Luola
 
Luola
 
Luola

Substantiivi

muokkaa

luola (10)

  1. maan alla tai kallion sisällä oleva syvä onkalo

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈluo̯lɑ/
  • tavutus: luo‧la

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luola luolat
genetiivi luolan luolien
(luolain)
partitiivi luolaa luolia
akkusatiivi luola;
luolan
luolat
sisäpaikallissijat
inessiivi luolassa luolissa
elatiivi luolasta luolista
illatiivi luolaan luoliin
ulkopaikallissijat
adessiivi luolalla luolilla
ablatiivi luolalta luolilta
allatiivi luolalle luolille
muut sijamuodot
essiivi luolana luolina
translatiivi luolaksi luoliksi
abessiivi luolatta luolitta
instruktiivi luolin
komitatiivi luoline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luola-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kallioluola, ketunluola, leijonanluola, lumiluola, luola-asumus, luolahyeena, luolakoira, luolamaalaus, luolamies, luolanrakennus, oopiumiluola, peliluola, pornoluola, pysäköintiluola, tippukiviluola

Aiheesta muualla

muokkaa
  • luola Kielitoimiston sanakirjassa
  • luola Tieteen termipankissa