lein

Katso myös: -lein, Lein

Suomi

Substantiivi

lein

1. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta lei
2. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta lei
3. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta lei

Viro

Substantiivi

lein (gen. leina, part. leina)

1. suru, murhe

Taivutus

• ÕS 2018 tyyppi 22u (l`eib) leib

Liittyvät sanat

• leinama
• leinaja

Aiheesta muualla

• lein Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
• lein sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Lähteet

• Eesti-soome sõnaraamat / Paul Kokla et al. – Tallinn : Valgus, [1990] 2007.