lakata (73-A) (taivutus[luo])

  1. loppua jokin toiminta
    Sade lakkasi.
    Lakkasi satamasta.
    Moottori lakkasi pyörimästä.
    Lakkaa tuijottamasta!
    Lakkasin kyselemästä, kun kyllästyin vältteleviin vastauksiin.
    Lakkaa ronkkimasta noita studiolaitteita!

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑkɑt̪ɑˣ/
  • tavutus: la‧ka‧ta

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lakata Kielitoimiston sanakirjassa

lakata (73-A) (taivutus[luo])

  1. sivellä tai ruiskuttaa lakkaa jnk pinnalle
    Sinun pitäisi hioa ja lakata nämä tuolit.
    Vaimo lakkaa kynsiään kylpyhuoneessa.

Etymologia

muokkaa

sanan lakka vartalosta laka- ja suffiksista -ta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lakata Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 124, 140, 804 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Kroaatti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

lakata

  1. (taivutusmuoto) monikon genetiivimuoto sanasta lakat