kansanvihollinen

Suomi

Substantiivi

kansanvihollinen

1. henkilö joka toimii yleisen edun vastaisesti ja joka on julkisen vallan tällaiseksi yhteiskunnalle haitalliseksi ainekseksi julistama

   Neuvostovalta kurittaa lujin kourin näitä ihmissuvun hylkiöitä ja rankaisee niitä säälimättä kansanvihollisina ja maankavaltajina. (Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikkien) historia: lyhyt oppikurssi, 1949)

Etymologia

• yhdyssana osista kansa (genetiivi) ja vihollinen. Termi on lähtöisin antiikista, senaatti julisti Neron olevan hostis publicus vuonna 68.

Käännökset

1. henkilö joka toimii yleisen edun vastaisesti

englanti: enemy of the people, enemy of the nation, (vanhahtava) public enemy espanja: enemigo del pueblo italia: nemico del popolo latina: hostis publicus

ranska: ennemi du peuple ruotsi: folkefiende venäjä: враг народа

Liittyvät sanat

• antagonismi
• kulakki
• sabotoija, sabotööri
• mafiapomo

Aiheesta muualla

• kansanvihollinen Kielitoimiston sanakirjassa