Wikipedia
Katso artikkeli Ioni Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

ioni (6)

  1. (kemia, fysiikka) sähköisesti varautunut atomi tai atomiryhmä
    Ioneita muodostuu elektronien lähtiessä atomista tai tullessa atomiin.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈioni/
  • tavutus: i‧o‧ni

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ioni ionit
genetiivi ionin ionien
ioneiden
ioneitten
partitiivi ionia ioneita
ioneja
akkusatiivi ioni;
ionin
ionit
sisäpaikallissijat
inessiivi ionissa ioneissa
elatiivi ionista ioneista
illatiivi ioniin ioneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ionilla ioneilla
ablatiivi ionilta ioneilta
allatiivi ionille ioneille
muut sijamuodot
essiivi ionina ioneina
translatiivi ioniksi ioneiksi
abessiivi ionitta ioneitta
instruktiivi ionein
komitatiivi ioneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ioni-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ammoniumioni, asetaatti-ioni epämetalli-ioni, ioni-istutus, ionisidos, ioniyhdiste, kalsiumioni, kloridi-ioni, kompleksi-ioni, metalli-ioni, natriumioni, nitraatti-ioni, sulfaatti-ioni, vetyioni

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ioni Kielitoimiston sanakirjassa
  • ioni Tieteen termipankissa