dogmi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- opinkappale, oppilause tai uskonkappale, sellainen uskomus, joka kuuluu jonkin uskonnon tai järjestelmän keskeisiin oppeihin
- (filosofia) todistamatta päteväksi katsottu lause
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈdogmi/
- tavutus: dog‧mi
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | dogmi | dogmit |
| genetiivi | dogmin | dogmien (dogmein) |
| partitiivi | dogmia | dogmeja |
| akkusatiivi | dogmi; dogmin |
dogmit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | dogmissa | dogmeissa |
| elatiivi | dogmista | dogmeista |
| illatiivi | dogmiin | dogmeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | dogmilla | dogmeilla |
| ablatiivi | dogmilta | dogmeilta |
| allatiivi | dogmille | dogmeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | dogmina | dogmeina |
| translatiivi | dogmiksi | dogmeiksi |
| abessiivi | dogmitta | dogmeitta |
| instruktiivi | – | dogmein |
| komitatiivi | – | dogmeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | dogmi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- dogmi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5