J.haukela

Komposto

Mikä on komposto sanan suomennos kompotti? --Aulis Eskola 28. heinäkuuta 2006 kello 23.24 (UTC)

Kompotti on ruoan lisukkeena tai jälkiruokana käytetty marjoista, hedelmistä, kurpitsasta jne. valmistettu hilloke, jossa on kokonaisia marjoja ja hedelmät usein lohkoina. J.Haukela

Yksikkö vs. monikko

Hei! Loit juuri sana-artikkelin "maustekasvit". Voisiko sen muuttaa yksikkömuotoon "maustekasvi"? Monikkomuoto on toki perusteltu esimerkiksi ns. plurale tantum -sanoissa (vaikkapa "housut"), mutta "kasvi" on oikeampi sanakirjamuoto kuin "kasvit". Ystävällisin terveisin: --MiaK 9. elokuuta 2006 kello 18.39 (UTC)

Näkemyksesi on perusteltu, mutta "maustekasvit" on myös hyvin puolustettavissa, koska kyseessä on laaja erilaisten kasvien, oikeastaan kasvilajien joukko, ei yksittäinen kasvi. Eräästä laajasta kotimaisesta hakuteoksesta näyttää löytyvän hakusana "maustekasvit". Myös "viljakasvit", "viljelykasvit eli kulttuurikasvit", "maustevihannekset" jne. Yksittäinen maustekasvi, vaikkapa anis, kuuluu maustekasvien joukkoon.Ehdotan monikkomuodon säilyttämistä. J. Haukela

Anteeksi, että jänkkään, mutta onko tuo hakuteos sanakirja? Sanakirjoissa esiintyy hyvin harvoin monikkomuotoja. Tietosanakirjassa minusta monikkomuoto voisi tuon esittämäsi perustelun mukaan olla ihan OK, mutta sanakirjassa se tuntuu oudolta. --MiaK 9. elokuuta 2006 kello 20.02 (UTC)

Jos on tarpeen, muutettakoon hakusana yksikkömuotoon. Voin itse muokata artikkelin sopivaksi. J. Haukela

Uteliaisuuttani rupesin tarkistamaan asiaa, ja löysin monikkomuodon tietosanakirjasta, mutta yhdestäkään sanakirjasta en löytänyt monikkomuotoa. Minusta se kannattaisi vaihtaa yksikköön. --MiaK 9. elokuuta 2006 kello 20.32 (UTC)

Siirsin, muutin artikkelia ja korjasin viittaukset. --Hartz 9. elokuuta 2006 kello 20.40 (UTC)

Täällä sanakirjassa yksikön painotus on asiallista, jos sanasta vain yksikkö on. Monikosta voi pistää sitten ohjauksen kyllä siihen yksikköön tai monikollisesta muodosta voi tehdä toisen artikkelin, jos sana on jotenkin erityinen monikossa: esim. rinnat, aakkoset. --Aulis Eskola 21. syyskuuta 2006 kello 02.42 (UTC)

Luokat

Hei, Kun teet uuden sivun, muistathan, että sanaluokat (Esim. Luokka:Kymrin sanat-ew) alkavat pienellä kirjaimella, vaikka sana alkaisikin isolla. Jos luokka ei ole olemassa, luo se. Lisäohjeita: Wikisanakirja:Sanojen_aakkosellinen_luokittelu. Kiitos!

Fledermaus

Moi, mikä se erisnimi kyseisellä sivulla on? --Hartz 1. syyskuuta 2006 kello 12.39 (UTC)

• En tiedä. Totesimme, että puitakasvava on parempi sanaliittona "puita kasvava". J.haukela.
• Sorry! Tajusin kysymyksesi. Tekstihän kertoo mistä on kyse.

Luokan teko

Hei Haukimiäs. Olet tehnyt hirmuisesti muokkauksia wikisanakirjaan, mikä on erittäin hieno asia. Huomasin kuitenkin että luokkien teko ei ole sinulle vielä aivan selvinnyt. Luokat kuten myös artikkelitkin luokitellaan "yläluokkiin". Tämä tapahtuu siten, että kyseinen lause minkä olit lisännyt tekemiisi luokkiin laitetaan "aktiiviseksi" kahdella hakasulkeella. Esim Luokka:Kymrin sanat-fo luokitellaan "yläluokkaan" joka on Luokka:Kymrin sanat-f. Eli lisätään Luokkaan:Kymrin sanat-fo teksi [[Luokka:Kymrin sanat-f|o]]. Jotta luokat olisivat aakkosjärjestyksessä pitää lauseen "Luokka:Kymrin sanat-f" jälkeen olla "|o", eli putkimerkintä. Ilman tätä, kaikki Kymrin sanaluokat olisivat kohdassa K, koska tietokanta ottaa aakkostuksen "Luokka:" sanan jälkeisestä kirjaimesta. Putkimerkinnällä pystytään vaikuttamaan aakkostukseen siten, että tietokanta ottaa huomioon putkimerkin jälkeen tulevan kirjaimen aakkostusjärjestyksessä.

"Wikisanakirjassa luokkien luokittelussa on kolme erottelun tasoa: kaksi alkukirjainta, yksi alkukirjain ja pääluokka." Esim: Luokka:Kymrin sanat-fo luokitellaan Luokkaan:Kymrin sanat-f, joka luokitellaan Luokkaan:Kymrin sanat. Tämä luokitellaan Luokkaan:Sanat.

• Täältä voit katsoa mallia tekemistäsi luokista jotka korjasin.
• Sanojen aakkosellinen luokittelu (Ohje luokkien tekoon wikisanakirjassa)
• Luokittelu (Ohje luokkien tekoon wikipediassa)

Jos tulee jotain kysyttävää niin kysy rohkeasti vain. --Skorpion87 26. syyskuuta 2006 kello 20.50 (UTC)

== Šveitsi == ->šveitsi Hei, oliko tuossa artikkelissa jotain vikaa, kun tyhjensit sen? Jos oli, kävisitkö merkkaamassa sen mieluummin roskaksi mallineella {{roskaa}}, niin joku ylläpitäjä poistaa sen. Pelkkä tekstin poisto jättää tänne roikkumaan turhan tyhjän sivun, joten roskaksi merkitseminen on suositeltavampi tapa. --Jetman 6. lokakuuta 2006 kello 10.33 (UTC)

Tein toisen kielenmukaisen Šveits. Ainakin tuoreet sanastot väittävät sitä oikeaksi. Jos i-loppuinen on käytössä, sen täytyy olla rinnakkaismuoto. Sorry söhellystäni, kun en osannut tehdä tuota kirjaimen viilausta. J.Haukela 6. lokakuuta.

Näköjään sitä käytetään ainakin jonkin verran, joten muutin sivun nyt uudellenohjaukseksi. --Jetman 6. lokakuuta 2006 kello 10.46 (UTC)

North-America vs. North America

Haukela: Väliviivaton muoto (sanaliitti) on englannin kielessä yleisempi kuin viivallinen. Viivaa käytetään tavallisesti vain adjektiivin kaltaisissa muodoissa (esim. setup on substantiivi, set up on verbi, ja set-up on adjektiivi). Katsoin The Oxford Style Manualista suosituksen, jonka mukaan kirjoitetaan North America ja South America; ei viivoja. --MiaK 9. lokakuuta 2006 kello 16.37 (UTC)

Valtio?

Hei taas: Olenkohan ymmärtänyt väärin, vai eikö tuohon selitysten eteen sulkuihin pitänyt tulla niiden kielellinen tyyli - ei siis sellaisia määreitä kuin "valtio" tai "kaupunki"? (Nehän kuuluvat itse sanaselitykseen, eikö?) --MiaK 9. lokakuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Sana-artikkelin malli

Tarkennukseksi äskeiseen: Sana-artikkelin mallissa lukee seuraavasti: "Selityksestä linkitetään vain keskeisimmät sanat. Selityksen eteen voi kirjoittaa sanan tyylin tai käyttöyhteyden, mikäli sana ei ole normaalia yleiskieltä (esimerkiksi ”(alatyylinen)” tai ”(kemiassa)”). Esimerkkilauseet tulevat selitysten alle #:-merkeillä alkaville riveille." --MiaK 9. lokakuuta 2006 kello 16.50 (UTC)

En tiedä mitä olet ymmärtänyt, mutta sanakirjan käyttäjä haluaa päästä nopeasti selville siitä mitä sanaa hän tutkii. Varsinkin käyttäjälle kielellisesti vieraan termin yhteydessä helpottaa kun tietää onko kyseessä "valtio", "kieli", "kaupunki" tai jokin muu. Jos hienoilla säännöillä saadaan lopulta lukijan kannalta kökön näköistä sekamelskaa, ei sekään voine olla tavoite. Puhumme tyylikkäästi tyylistä, mutta kukaan ei ole ehtinyt määritellä termiä. Haluan, että aihetta repostellaa vähän laajemmalla foorumilla. J.Haukela 9. lokakuuta 2006.

Mielestäni juuri tuo käyttämäsi merkintätapa aiheuttaa tuota sekamelskaa, eli joko ne ovat tai eivät ole kielellisen tyylin määritelmiä. Tyyli on pidettävä erillään itse sanan määritelmästä, ja "valtio" ei ole kielellisen tyylin määritelmä. Nopeasti tuon valtio-nimikkeen saa ilmaistua myös vaikkapa näin: "1. Espanja; valtio Euroopassa". --MiaK 9. lokakuuta 2006 kello 17.23 (UTC)

"sanan tyylin tai käyttöyhteyden" Vaikkapa Brasiliasta puhuttaessa nähdään heti onko kyse liittotasavallasta vai sen pääkaupungista kun merkitään (valtio) Brasilia tai (kaupunki) Brasilia, vastaavia esimerkkejä maailmasta löytyy. Entä "fransyska", jos edessä lukee (keittiö), tuskin monikaan miettii ranskatarta. J.Haukela 9. lokakuuta 2006.

Hevonen hirnuu

Olet muokannut artikkelia sanasta hevonen. Olen uusi täällä ja maallikko enkä tunne käytäntöjä. Meneeköhän liian kauaksi, jos liittyviin sanoihin lisätään 'hirnua'. Kaiketi teet lisäyksen, jos se kuulostaa oikealta? --Tiku 28. lokakuuta 2006 kello 11.59 (UTC)

Löytyy artikkeli hirnua. Hevosesta on linkki. 28. lokakuuta 2006 J.haukela.

Älä pelästy

Haaste

• Hei Haukela. Olet viimeaikoina ollut erittäin aktiivinen käyttäjä ja siksi kysynkin että haluaisitko liittyä haasteeseemme? Vielä ehdit mukaan! Käy jättämässä vastauksesi vastauskentän hännille jos haluat mukaan. TÄÄLLÄ → Haaste T:--Skorpion87 1. marraskuuta 2006 kello 01.34 (UTC)

Kiitos vain. Olen niin kokematon, että tyydyn seuraamaan katseella ja olemaan tasapuolisesti mukana kaikkien takapiruna. J.haukela 1. marraskuuta 2006 kello "vähän myöhemmin".

Ok. Katsotaan sitten jos tulee seuraava haaste että mitä mieltä olet silloin. Omalaatuinen tuo edellinen allekirjoituksesi Allekirjoituksen saa helposti muokatessasi artikkelia klikkaamalla tuolta ylhäältä (siniset nappulat, samat joista teksti linkitetään, lihavoidaan ja kursivoidan) kolmanneksi viimeistä (Allekirjoitus aikamerkinnällä nappulaa), joka antaa tekstin --~~~~ jonka wikit muuttavat omaksi allekirjoitukseksesi.--Skorpion87 1. marraskuuta 2006 kello 02.11 (UTC)

Täällä on vielä paljon kikkoja oppimatta--J.Haukela 1. marraskuuta 2006 kello 02.25 (UTC)

Finlandaisokoise & Finlandais

Eikös ne kuitenkin kirjoiteta pienellä kirjaimella, ja jos ne kirjoitetaan isolla (Finlandais), niin se tarkoittaa koko kansakuntaa? Ranskahan eroaa käytäntönsä puolesta esim. englannista ja saksasta. Jónsì 5. marraskuuta 2006 kello 12.33 (UTC)

Ranskalaisten sivusto väittää näin. Muinasten kielialkeiden perusteella olin samaa mieltä kanssasi, mutta suuri auktoritetti kertoo näin. Kielen nimi pienellä. --J.Haukela 5. marraskuuta 2006 kello 12.37 (UTC)

Minun sanakirjani ei anna kuin pienellä kirjoitettuna tuon vaihtoehdon ja lisäksi muistan ranskanopettajani puhuneen tästä paljon. (Oli viime kurssin kokeessa.) Minä laittaisin pienellä, vaikka tuolla nyt sanotaankin noin. Jónsì 5. marraskuuta 2006 kello 12.40 (UTC)

Kaivoin tuommoisen nyrkinkoisen sanakirjasen minäkin ja siellä on kutensk sanot. Mielestäni jonkun spesialistin pitäisi kyllä selvittää selvittää homma. Antaisin siihen saakka olla noin, jotta voidaan odottaa kunnon selitys heidän menettelyynsä. Kävitkö katsomassa? Sama koskee muitakin kansoja valtioita ja kieliä. --J.Haukela 5. marraskuuta 2006 kello 12.50 (UTC)

Minä pidän itseäni melko spesialistina, vaikkakin takana on vasta neljä lukion pitkän ranskan kurssia. Mutta joku ulkopuolinen kelpaisi kyllä. Tuolla ranskankielisessä on kyllä todella mielenkiintoinen selitys niille, itse olisin laittanut Les habitats de la Finlande, jolloin se tarkoittaisi juuri koko kansakuntaa. Olkoon noin nyt toistaiseksi. :) Jónsì 5. marraskuuta 2006 kello 12.53 (UTC)

Pikainen tarkistus kielioppikirjasta sanoo myös, että kansalaisuudet kirjoitetaan pienellä. Jónsì 5. marraskuuta 2006 kello 13.03 (UTC)o

En epäile lainkaan, mutta miksi ranskalaiset antavat toisen kuvan. Ruotsalaisista ei ollut apua, mutta engesmannit käännöstaulukossaan vahvistivat suomalaista näkemystä, siis pienellä. Käy toki vilkaisemassa rainskalaisten sivuja ja kerro voiko niitä lukea kertomallani tavalla. --J.Haukela 5. marraskuuta 2006 kello 13.18 (UTC)

10 000

Palkinto:
10 000 muokkauksrajan rikkomisesta 4. kuukaudessa. Erittäin hienoa ja ahkeraa työtä. Jatka samaan malliin. T:Skorpion87

Onneksi olkoon J.haukela! Olet ylittänyt 10 000 muokkausrajan ja mikä parasta, teit sen neljässä kuukaudessa, eli todella nopeasti. Olet kehittänyt wikisanakirjaa suuresti ja toivottavasti myös jatkat sitä. Tässä ohessa sinulle pieni palkinto, jonka voit halutessasi kopioida omalle käyttäjäsivullesi.

Kiitokset ystävällisestä huomaavaisuudest--J.Haukela 8. marraskuuta 2006 kello 15.38 (UTC)

Minäkin taputan selkään. :) --Hartz 8. marraskuuta 2006 kello 15.44 (UTC)

Kiitos! Kunhan et kovin lujaa--J.Haukela 8. marraskuuta 2006 kello 16.03 (UTC)

Kokonaisia virkkeitä, kiitos

Kun kirjoitat sanoille pidempiä selityksiä, voisitko kirjoittaa kaikki virkkeet kokonaisiksi? Jos virke on vaillinainen, sen loppuun ei kuulu laittaa pistettä, eikä sen perään silloin voi myöskään aloittaa kokonaista virkettä. Eli jos selitys on pidempi kuin yhden vaillinaisen virkkeen mittainen, kaikkien virkkeiden tulee olla kokonaisia. --Hanna V 18. marraskuuta 2006 kello 10.19 (UTC)

Tarkoittanet vaillinaisia lauseita, esim. sellaista, josta puuttuu predikaatti? Joku esimerkki?--J.Haukela 18. marraskuuta 2006 kello 10.24 (UTC)

Esim. krokotiili, jonka äsken korjasin. Virke ja lause eivät muuten ole sama asia, vaan yksi virke voi sisältää useita lauseita. ---Hanna V 18. marraskuuta 2006 kello 10.27 (UTC)

Voi kiitos tästä tietämykseni piiriä suuresti avartavasta täydennyksestä!--J.Haukela 18. marraskuuta 2006 kello 10.30 (UTC) virke, lause--J.Haukela 18. marraskuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Ole hyvä! Ei saa sotkea termejä ;) --Hanna V 18. marraskuuta 2006 kello 10.41 (UTC)

Terve

Miksi et asetuisi ehdolle ylläpitäjäksi kun sinulla on aika paljon muokkauksia ja olet ollut aika aktiivinen.--Vilu 4. joulukuuta 2006 kello 12.20 (UTC)

Kas! Kun nyt en vaan asettuisi. Kuka ne vähät muokkaukset sitten hoitaisi?--J.Haukela 4. joulukuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Aha.....Ei sun oo pakko asettuu jos et haluu....Enkä kyllä tiedä kuka ne "vähät muokkaukset" hoitais.--Vilu 4. joulukuuta 2006 kello 14.47 (UTC)

uudelleenohjaus

Uudelleenohjaus tehdään kirjoittamalla artikkeliin #REDIRECT [[Artikkelin nimi johon halutaan uudelleen ohjata]] Risuaita ja sana REDIRECT kirjoitetaan yhteen ilman väliä. :) --Skorpion87 7. joulukuuta 2006 kello 22.34 (UTC) Kiitos!--J.Haukela 7. joulukuuta 2006 kello 22.38 (UTC)

Yksiköistä

Pyytäisin pääpiirteissään luottamaan fysiikan asioissa insinööriin, esim. watti oli muuttunut muidenkin mutta osin sinun toimesta "SI-järjestelmän mukaisesta tehon yksiköstä" joksikin "sähkötehon yksiköksi". Yksiköistä voi hakea myös tietoa myös wikipedian puolelta, siellä ne on selitetty nykyään kohtuullisen kattavasti. --Aulis Eskola 8. joulukuuta 2006 kello 12.45 (UTC)

Olen pahoillani lipsahtaneesta epätäsmällisyydestä. Tuo sisälläni asuva "pikku-insinööri" välillä sortuu yksinkertaistuksiin. Lienee jonkin verran vaikuttanut se erinomaisen havainnollinen esimerkkilause. Olisihan se hienoa, jos aina käytettäisiin tehosta ja energiasta puhuttaessa perinteisiä "sähköalalla" vakiintuneita termejä, niin voisi muropakkauksen kyljestä lukea saatavan energian määrän yhteismitallisesti sähköpörssin vastaavien kanssa ja voisi tehdä realista hintavertailua. Tätä kirjoittaessa taisin tuottaa muun turhan ohella hukkalämpöä jopa 30 w:n teholla. Ystävällisesti --J.Haukela 8. joulukuuta 2006 kello 13.38 (UTC)

Oletan sinun lämmittäneen ympäristöäsi huomattavasti tuota suuremmalla teholla, vaikka pieni ja kuuli tyyppi olisitkin 8) Keskimäärin aikuinen ihminen lämmittää ympäristöään käsittääkseni liki 300W teholla. Olin vaan vähän pottuuntunut, kun wikipediankin puolella on joitakin luonnontieteiden harkistusti kirjoittamiani täsmällisiä määritelmiä sotkeentunut monien editointivaiheiden seurauksena. --Aulis Eskola 8. joulukuuta 2006 kello 21.39 (UTC)

No ei tälläinen löysä meno paljoa hehkuta. Halusin ilmaista, etten toiminut minkäänlaisen tunnekuohun vallassa ja viesti ilmeisesti toimi. Nämä jutut täällä ovat jossain määrin riippuvaisia kullosestakin katsantokannasta. Lyhyt ja naseva esitys ei välillä tunnu menevän jakeluun. Joskus taas kansantajuistaminen vie harhapolulle.--J.Haukela 8. joulukuuta 2006 kello 21.50 (UTC)

Eipä tässä kukaan missään varsinaisissa tunnekuihuissa liene. Rapatessa roiskahtelee ja avoin keskustelu auttaa. Sinä näytät "rappaavan" sanakirjaa kasaan aikas vauhdilla - ilo katsoa toisten intoa, kun itsellä on vähän välillä muitakin aktiviteetteja päällä... --Aulis Eskola 8. joulukuuta 2006 kello 22.20 (UTC)

Aikansa kutakin--J.Haukela 8. joulukuuta 2006 kello 22.56 (UTC)

Yksiköillä on SI-järjestelmässä _tunnuksia_. Kieliopillisesti suomenkielessä käytetään lyhennyksiä, mutta se on eri asia. Katso esim. w:SI-järjestelmä ja siellä viitatut oppaat. Palautin tämän takia muutoksesi mm. kilogramma-artikkelista.

Esim. vuorokaudella on tunnus d, mutta lyhenne vrk. Tonnin SI-tunnus on t, mutta yleiskielen lyhenne usein tn. Tunnin tunnus on h, mutta lyhenne usein t.

En näkisi, että muutetaan artikkeleihin ainakaan pelkästään lyhenne sellaisiin kohtiin, jossa tarkoitetaan SI-järjestelmän mukaisessa mielessä tunnusta. Korkeintaaan - jos halutaan - voitaisiin pistää "tunnus ja lyhenne" silloin, kun kysymyksessä on sekä SI-tunnus että samanmuotoinen yleiskielen lyhenne. --Aulis Eskola 5. tammikuuta 2007 kello 22.31 (UTC)

Ylläpitäjäksi?

Lähdetkö ehdolle ylläpitäjäksi, jos pistän äänestyksen pystyyn? --Hartz 10. joulukuuta 2006 kello 12.15 (UTC)

Kiitos, mutta nykyisessä tilanteessani haluan pitäytyä olemaan vähän taustalla. Tulevistahan ei koskaan tiedä --J.Haukela 10. joulukuuta 2006 kello 12.24 (UTC)

Idiomien muotoilusta

Katselin muotoilumuutoksiasi artikkelissa käsi idiomien kohdalla. Artikkelin muotoa ei ole varmaan missään sovittu tarkemmin näiltä osin. Mutta ihmettelin, miksi selitys on lainausmer keissä!? Minun logiikkani mukaan paremminkin se idiomi pitäisi olla lainausmerkeissä. Näetkö jotakin erityistä moitittavaa toisinaan käytetyssä käytännössä, jossa idiomi on kursiivilla ja selitys leipätekstillä? Mistä syystä? Katso esim. jalka. Ihmettelen tätä myös sen takia, että mielestäni ohjeita erilaisista kentistä pitäisi täsmentää, jotta homma ei mene ees-taas-muutteluksi. --Aulis Eskola 13. joulukuuta 2006 kello 13.52 (UTC)

Hei! Mistä lienen mallin saanut, mutta minulle syy on osin esteettinen eli miltä kokonaisuus näyttää. Tässä joitakin ajatuksia:

1) Kielitieteellisissä julkaisuissa merkitään usein yksittäisen sanan merkitys puolilainausmerkkeihin.

2) Eräissä julkaisuissa olen nähnyt merkittävän vieraskielisten mallilauseiden äidinkieliset vastineet lainausmerkkeihin. Ehkä tässäkin olisi kyse vähän vastaavasta.

3) Se, että idiomi merkittäisiin lainausmerkkeihin, olisi varsin luontevaa, jos sellainen tulisi vastaan keskellä virkettä. Nyt kuitenkin idiomi on pääosassa ja sille ollaan tekemässä selitystä "mitä se on".

4) Säästäisin "=" merkit matematiikkaan tai niin kuin eräissä kielitieteellisissä yhteyksissä lyh. = lyhenne, käyttöön.

--J.Haukela 13. joulukuuta 2006 kello 17.07 (UTC)

En puolla yhtäsuuruusmerkin käyttöä, vaan näkisin, että voitaisiin käyttää muuta erotinta. Kenties kaksoispistettä?

Kannattaisin kirjasimella idiomin ja selityksen erottamista. Mieluusti niin päin, että esim. kursiivilla olisi idiomi kuten on esimerkkilauseetkin.

Lainausmerkkejä pidän kovin takaperoisesti käytettyinä, jos niillä merkittäisiin selitys, eikä sitä käsittelyyn otettua (lainattua) sanontaa.

Katso kokeiluja artikkelissa jalka. --Aulis Eskola 13. joulukuuta 2006 kello 21.21 (UTC)

Ei lainkaan paha. Tuota mallia voisi soveltaa idiomeihin--J.Haukela 13. joulukuuta 2006 kello 21.32 (UTC)

Ymmärrän, miksi vierastatte yhtäläisyysmerkkiä, mutta minusta tuo kaksoispistejuttu ei näytä läheskään niin selkeältä. Koetin etsiä mallia en-wiktistä, mutta siellä näköjään laittavat idiomit yleensä omiksi artikkeleikseen. Sitä käytäntöä en ainakaan laajamittaisena kyllä kannata - joissakin kahden sanan sanaliitoissa se on varmaan perusteltu menettely. Yksi erilainen esimerkki oli sanassa reticle Malline:vieraslinkki. Se kyllä erottaa idiomin ja selityksen hyvin toisistaan, mutta onkohan muuten hyvä? --Tiku 13. joulukuuta 2006 kello 22.17 (UTC)

Tälaisesta asia on helppo hahmottaa, mutta saattaa aiheuttaa antipatioita:

• ensi kädessä "heti; ensi tilassa".

--J.Haukela 13. joulukuuta 2006 kello 22.36 (UTC)

Keskustelu aiheesta: Wikisanakirja:Sana-artikkelin_malli/Loput_osiot#Idiomit Kokeiluja: Jalka#Idiomeja --Aulis Eskola 13. joulukuuta 2006 kello 22.44 (UTC)

Siirtosuojaus

Hei! Siirtosuojasin käyttäjäsivusi ja keskustelusivusi, koska sitä on vandalisoitu. Jos haluat suojauksen pois, sinun ei tarvitse kuin pyytää. -Samulili 14. joulukuuta 2006 kello 09.48 (UTC)

ß tai ss

vaivalla yrittelen totuttaa itseni uusiin ss-sääntöihin, mutta ne muuttuu nopeammin kuin niihin voi tottua... koetan silti seurata tätä farssia koska saksa on sentään äidinkieleni ja teen toisinaan käännöksiä saksaan. olin nyt hetken verran epävarma ja käväisin katsomassa mitä uusin duden (elikä verkosta löytyvä versio) sanoo aiheesta. tuorein uudistus on tehty 1.8.2006 eikä ß ole otettu pois käytöstä. http://www.neue-rechtschreibung.de/10regeln.htm 1.sääntö on edelleenkin että diftongin tai pitkän vokaalin jälkeen kirjoitetaan ß. t., --Parttimehippy 14. joulukuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Tarkoitatko, että kirjoitusuudistus on totaalisesti peruutettu?--J.Haukela 14. joulukuuta 2006 kello 11.06 (UTC)

Ei kai nyt sentään. Siitä on tehty politiikka. Onneksi olen sen verran "vanha" että koulussa pärjäsin pelkällä vanhalla kirjoituksella. Sitten tuli uudistus, ja kumpaakin sai käyttää rinnakkain. Uutta kirjoittamistapaa ei yleisesti hyväksytty, jokainen rupesikin kirjoittamaan miten huvitti. Sitten lautakunta huomasi että uudistustakin pitää uudistaa, koska osa uusista säännöistä oli jotenkin typerä ja järjenvastainen. Ja sitä on nyt korjailtu aina pieninä paloina, melkein joka vuosi uudet säännöt voimaan. En minä voi väittää tuntevani koko status quon (varsinkin kun asuu Suomessa on helppo nauraa koko jutulle...), mutta juuri ss/ß tuntuu olevan jotenkin yksinselitteinen nyt. ß esiintyy paljon harvemmin kuin aikanaan (esim. Kuss, dass, musst), mutta sitä on joka tapauksessa vielä olemassa. --Parttimehippy 14. joulukuuta 2006 kello 13.12 (UTC)

Sanalistat2

Tästä sanalistojen mallista pitäs päästä nyt jonkinnäköseen yhteisymmärrykseen ettei toiset muokkaa toisin ja toiset toisin :)--Skorpion87 28. joulukuuta 2006 kello 21.21 (UTC)

Tuskinpa siitä haittaakaan olisi. Olen mielestäni jatkanut aikaisempaa ko kielessä toteutettua. Tosin joissain näyttävät vaihtoehdot olevan tasan. Ei liene haitatksi, jos paketit paloitellaan ja aakkostetaan pienempinä kokonaisuuksina. --J.Haukela 28. joulukuuta 2006 kello 21.28 (UTC)

Tarkoitatko alasivuihin kuten esim. saksa on jaettu alkukirjaimin vai mitä?. Pitäisi myös sopia millä sanat erotellaan toisistaan, tähdellä, väliviivalla, kaksoispisteellä... Tuo ei ole kovinkaan hyvä ratkaisu esim.tässä jossa on molempia. Pitäisi myös keksiä tuolle aakkoskirjain mallineelle sama nimi kaikkiin listoihin. Tällä hetkellä käytössä on jos jonkin näköstä nimeä tai kirjaimia ilman mallinetta tai ei ollenkaan kirjaimia.--Skorpion87 28. joulukuuta 2006 kello 21.35 (UTC)

Kukahan sen lopullisen mallin sorvaisi. Kaikki systeemin vaihtoehdot eivät vielä ole käytössä. --J.Haukela 28. joulukuuta 2006 kello 21.45 (UTC)

Listat pitäisi myös luokitella luokkaan... Voisin yrittää ensiviikolla muokata sanalistoista kutakuinkin samannäköiset. Mutta ennen sitä pitäisi päättää minkä näköiset niistä muokataan... Onko hyviä kehitysideoita? Mielestäni tämä lista näyttää aika hyvältä Wikisanakirja:Saksan kielen sanalista B. Mitä mieltä olet?--Skorpion87 28. joulukuuta 2006 kello 21.51 (UTC)

Johan se menettelee. Olisiko suuraakkosesta, niin kuin Wikisanakirja:Saksan kielen sanalista A:n alussa, haittaa? En tosin ole varma onko siitä hyötyäkään.--J.Haukela 28. joulukuuta 2006 kello 22.13 (UTC)

Voisihan sen siihen laittaa, toimii vähän niinkuin otsikkona. Onko ideoita näille aakkosmallineiden nimille? Löytyy mm. (Kyseisen kielen) aakkoset, (Kyseisen kielen) sanalista... ja muuta sellaista... Olisikohan vaikka esim Malline:Saksan kielen sanalista/Aakkoset hyvä? tai jompikumpi edellä mainituista. tai tai...vai vai??? :D

Siitä välistä: ko. kielen "aakkostettu sanalista".

Olen vähän kaipaillut kyyrillisiä pienaakkosia listan alkuun, kun tuntuma niihin ei ole kovin hyvä. --J.Haukela 28. joulukuuta 2006 kello 22.57 (UTC)

Jaa minkä listan alkuun? --Skorpion87 28. joulukuuta 2006 kello 23.01 (UTC)

Johdanto-osaan isot ja pienet rinnakkain/päällekäin vataavalle kohtaa kuin täällä on selostettu lyhenteitä: Wikisanakirja:Englannin kielen sanalista --J.Haukela 28. joulukuuta 2006 kello 23.10 (UTC)

Äärettömän hyvä idea! Tuota ei itselle tullut mieleenkään. Olisiko hyvä jos väsäisi ne tuohon isojen kirjaimien alapuolelle, ilman linkityksiä ja vain tuolle kyseiselle johdantosivulle? Vai olisiko se hyvä olla olemassa myös kaikilla alasivuilla?

Joku tämmönenkö?

---

A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - Q - R - S - T - U - V - W - X - Y - Z

a - b - c - d - e - f - g - h - i - j - k - l - m - n - o - p - q - r - s - t - u - v - w - x - y - z

---

--Skorpion87 28. joulukuuta 2006 kello 23.21 (UTC)

Listasta tulee aika pitkä ja sekava jos ne laittaa peräkkäin, varsinkin joissakin kielissä jossa on vielä enemmän aakkosia.

---

A, a - B, b - C, c - D, d - E, e - F, f - G, g - H, h - I, i - J, j - K, k - L, l - M, m - N, n - O, o - P, r - Q, q - R, r - S, s - T, t - U, u - V, v - W, w - X, x - Y, y - Z, z

---

--Skorpion87 28. joulukuuta 2006 kello 23.30 (UTC)

Tuo ylempi vaihtoehtohan on hyvä, ja voihan sitä tarvittaessa varioida. Mielestäni riittää kun merkit löytyvät johdantosivulta.--J.Haukela 28. joulukuuta 2006 kello 23.37 (UTC)

Olisiko hyvä jos laittais kielen nimen vielä laatikon yläkulmaan tällätavalla noihin alasivuihin :) vai onko se täysin turha? Ja linkki voisi viedä vaikka siihen kyseiseen johdantosivulle...

Englannin kieli

A - B - C - D - E - F - G - H - I - J - K - L - M - N - O - P - Q - R - S - T - U - V - W - X - Y - Z

---

--Skorpion87 28. joulukuuta 2006 kello 23.44 (UTC)

Tuo linkki noin toteutettuna nopeuttaa toimintaa ja kun hypitään eri kielissä voi tuosta kielen nimestä sellaisenaankin olla hyötyä --J.Haukela 28. joulukuuta 2006 kello 23.50 (UTC)

Innostuin ja laitoin pienet kirjaimet myös alasivuille.--Skorpion87 29. joulukuuta 2006 kello 00.05 (UTC)

Ainakin englannin kohdalla näyttää toimivan --J.Haukela 29. joulukuuta 2006 kello 00.16 (UTC)

bambage

Pitäisikö tämän olla uudelleenohjaus? Vai mitä tässä on yritetty :)--Skorpion87 29. joulukuuta 2006 kello 00.28 (UTC)

Näin kai se on nähtävä. --J.Haukela 29. joulukuuta 2006 kello 00.38 (UTC)

Unkarin aakkostus

Unkarin sanat joissa on akuutti aksentti (´) aakkostetaan ilman sitä, esim:

ó aakkostetaan o: (Róma)

Katso:Wikisanakirja:Sanojen_aakkosellinen_luokittelu#Kielten ominaispiirteitä

--Skorpion87 30. joulukuuta 2006 kello 02.00 (UTC)

Sovittiin että pitkät ja lyhyet vokaalit luokitellaan samaan luokkaan. Mikäli oikein olen ymmärtänyt.

Wikisanakirja:Kahvihuone#Unkarin sanojen aakkostus --Skorpion87 30. joulukuuta 2006 kello 02.20 (UTC)

Nythän tuli tuokin lähes selväksi--J.Haukela 30. joulukuuta 2006 kello 02.26 (UTC)

virolainen muna

Hähää kerkesin ennen :) !!!! --Skorpion87 29. maaliskuuta 2007 kello 23.02 (UTC) Lykkyä vaan pyttyyn--J.Haukela 29. maaliskuuta 2007 kello 23.03 (UTC)

tänks. kiva kun olet taas palannut wikisankirjan pariin pieneltä lomaltasi :) oli niin tylsää muokkailla täällä yksinään--Skorpion87 29. maaliskuuta 2007 kello 23.06 (UTC)

kyssäri

Onko bändien nimille omaa luokkaa ja jos ei niin eikös sellasen vois tehdä erisnimien alle?--=Tomppa= 3. huhtikuuta 2007 kello 14.10 (UTC)

Laita ehdotus Wikisanakirja:Kahvihuoneseen--J.Haukela 3. huhtikuuta 2007 kello 11.12 (UTC)

Jakuuttin kieli

Miksi Luokka:Jakuuttin kieli on roskaa? --Skorpion87 23. huhtikuuta 2007 kello 19.21 (UTC)

Näytti olevan kaikki Jakuuttit tyhjää täynnä...--> poistin--Skorpion87 23. huhtikuuta 2007 kello 19.23 (UTC)

Käsittääkseni meillä käytetään kielien nimien yhteydessä genetiivimuotoa ja sanan jakuutti genetiivimuoto on jakuutin (heikko aste). Ts. jakuutti, jakuutin kieli. Lieneekö näin?--J.Haukela 23. huhtikuuta 2007 kello 19.46 (UTC)

Näin se kai jotenkin menee :)--Skorpion87 24. huhtikuuta 2007 kello 19.23 (UTC)

Eri merkitykset

Sanojen eri merkityksiä, joilla on poikkeavia käännöksiä, ei saa yhdistää, kuten artikkelissa lapsi. Korjasin tuota artikkelia, mutta noin niikusten käytännöistä tiedoksi... --Aulis Eskola 25. huhtikuuta 2007 kello 19.12 (UTC)

Shakkaus & sakkaus

Jaa, mä en oo tost oikeestaan mitään mieltä. Orjallisesti yritän vaan täs koota verbeille luokkia:) -- Puisque 3. toukokuuta 2007 kello 22.04 (UTC)

Tarttis varman sannoo tai ainaski kirjottaa: šakkaus & sakkaus--J.Haukela 3. toukokuuta 2007 kello 22.10 (UTC)

mpala?

Tarkoititko impala? Siitä on jo artikkeli. --Aulis Eskola 21. toukokuuta 2007 kello 15.46 (UTC)

Kyseessä on aivan yleinen, Suomessakin käytetty termi. Näyttöjä löytyy kirjallisuudesta. Lähtökohtaa en tiedä, liekö joku pala-antiloopin elinalueen kielinen nimitys. Kyseessä ei todellakaan ole kirjoitusvirhe. Toista, rinnakkaista termiä yritin hakea netistä huonolla tuloksella. Tällä haku johti ao. sivuille, mutta sanaa ei löytynyt. --J.Haukela 21. toukokuuta 2007 kello 16.17 (UTC)

muudan

Joko nyt alkais olla tuo artikkeli ohjauksineen vireessä? Minulle oli tosiaan tuo muudan-muoto outo, joten en sitä heti osannut laittaa järkevästi loppuun enkä selittää harvinaista rinnakkaismuotoa.

Se perusmotkotukseni ja muuttelu lähti siitä, että artikkelin nimenä oli kahden muodon yhdistelmä ja nimeä oli (ihan käytäntäjen mukaisesti) pyydetty fiksaamaan. Käytäntö täällä on, että artikkelin nimenä on jokin yksi sanan kirjoitusmuoto. Artikkelin nimeksi valitaan yleisin muoto ja muista kirjoitusmuodoista tehdään sitten ohjaukset. Tät ei liene kunnolla kirjattu mihinkään, mutta tällaisen mieltäisin artikkelinnimeämiskäytännön olevan käytännössä. --Aulis Eskola 24. toukokuuta 2007 kello 19.38 (UTC)

Kiitos! Eiköhän tuo taas pyöri. Historia viittaisi minuun artikkelin alullepanijana. En kyllä muista, enkä ainakaan ole tajunnut, että artikkelin nimi olisi tuossa yhdistelmämuodossa.--J.Haukela 24. toukokuuta 2007 kello 19.45 (UTC)

Joo, artikkelin nimenä oli pilkulla erotettu yhdistelmämuoto "muuan, muudan". Ehkä olet aloittanut artikkelin tuolla jossain sanalistassa olleen linkityksen pohjalta ja nimeksi oli tullut sen takia tuo yhdistelmä... --Aulis Eskola 24. toukokuuta 2007 kello 19.48 (UTC)

Ethiopic

Ei saada oikein otetta tuohon Ethiopic-artikkeliin, vaikka on yhdessä yritetty.

• Substantiivi "Ethiopic" olisi suomeksi "etiopia"
• esimerkkinä: classical Ethiopic = Ge’ez (vanha etiopialainen kieli)
• toisena esimerkkinä: Ethiopic writing system

Minua häiritsee vieläkin tässä se, että esimerkit tuntuvat paremminkin kääntyvän muotoon "etiopialainen", vaikka annetaan substantiivin käännökseksi "etiopia". Onko käännös suomeksi muodostettu väärin vai onko esimerkit liitetty artikkeliin väärin?! Kuuluisiko jälkimmäinen esimerkki adjektiivipuolelle? Vai pitäisikö suoran käännösvastineen antamisen yrittämisestä luopua kokonaan?!

Tämä on ilmeiseti jotenkin senkin takia vaikeaa, että kaikilla sanoilla ei ole vastinetta (samaan sanaluokkaan liittyviäkään) toisissa kielissä. Muodostetut ilmaisut laajemmin kääntyvät sitten toiselle kielelle useamman sanan ilmaisuiksi. --Aulis Eskola 25. toukokuuta 2007 kello 18.15 (UTC)

Halusta kääntäisin kakkosesimerkin "etiopian kirjoitusjärjestelmä". Näin minun logiikkani mukaan. Ensimmäinen voisi olla myös muodossa "vanha etiopian kieli". --J.Haukela 25. toukokuuta 2007 kello 18.22 (UTC)

Muutinpa sillesten: nyt ei artikkeli ainakaan vaikuta olevan niin selvästi sisäisessä ristiriidassa... --Aulis Eskola 26. toukokuuta 2007 kello 03.28 (UTC)

Sanaluokista

Kurkkaathan Wikisanakirja:Sana-artikkelin_malli#Säännöt ja huomaat, että konjunktioita ei määritetä partikkeleiksi, vaan konjunktioiksi. Näin ei tule ylimääräisiä "konjunktio"ita sotkemaan sivua entisestään. Jónsì 2. heinäkuuta 2007 kello 13.14 (UTC)

Hoks, hoks

Peruin siirtosi sanalle hoks. Koska tätä slangi-ilmaisua käytetään vain muodossa "Hoks!", pitäisin parempana sanan nimenä muotoa "hoks" kuin "hoks." - kerro ja perustele, jos olet eri mieltä. Tällaiset ei kirjakieliset erikoismuodot ovat hankalia päättää, miten nämä laittaisi... Mutta ainakin tuon selityksen halusin lisätä sanaan, mitä tuolla "hoks"-sanalla oikein haetaan. Sanan tulisi myös olla artikkelissa samassa muodossa kuin mikä on sana-artikkelin nimenä. --Aulis Eskola 27. heinäkuuta 2007 kello 22.17 (UTC)

Erimaisista naisista

Tervehdys! Onkohan erimaisten naisten (ranskalainen nainen, suomalainen nainen, suomenruotsalainen nainen!) laittaminen omiksi hakusanoiksi perusteltua? --Ferhengvan 30. heinäkuuta 2007 kello 13.26 (UTC) Mielestäni on, miksi kysyt? --J.Haukela 30. heinäkuuta 2007 kello 13.30 (UTC)

Sitten pitäisi lisätä "suomenruotsalainen mies, suomenruotsalainen poika, suomenruotsalainen tyttö, suomenruotsalainen vaikka mitä" niin ettei olisi loppua. Mielestäni suomalainen nainen (tai suomalainen mies/poika/sisu/ruoka/urheilu jne) ei ole sellainen sanonta, joka ei olisi ymmärrettävissä sanoista suomalainen + nainen. Sen sijaan lisäämäsi ranskatar, saksatar yms. on perusteltuja? --Ferhengvan 30. heinäkuuta 2007 kello 13.40 (UTC)

Ehkä niin, mutta lienet huomannut, ettei ugrilaisessa kielessämme ole yleiskielistä "omaa sanaa" minkään kielen naisille, ei kyllä miehillekään. Tavallisesti kuitenkin substantiivin suomalainen tulkitaan tarkoittavan ensisijaisesti miestä, jos jostain ei voi muuta päätellä. Eräissä kielissä ei ole lainkaan ko. kielen naista tarkoittavaa sanaa, vaan käytetään miehen feminiinimuotoa ja sitäkin käytetään äärimmäisen harvoin. Mielestäni suomalainen nainen saa haut toimimaan paremmin kuin kiertoilmaus suomalainen nainen. --J.Haukela 30. heinäkuuta 2007 kello 14.07 (UTC) Jälkimmäinen vaihtoehto toimii silloin kun täytyy sinnakkain käsitellä miehiä ja naisia, mutta siinä toimitaankin muiden kielten ehdoilla--J.Haukela 30. heinäkuuta 2007 kello 14.11 (UTC)

Päivää/Iltaa/Huomenta/Yötä ja anteeksi tästä änkemisestä keskusteluun, mutta minun mielestäni suomalainen nainen -tyyppisten sivujen luominen on suomenkielisen wikisanakirjan luomista toisten kielten normeilla, mikä ei palvele suomen kieltä täällä mielestäni oikein mitenkään, ts. tehdäänpä nyt sivu suomalainen nainen, kun ranskan sanalle finlandaise halutaan aivan vimmatusti linkittää yhdelle ja ainoalle sivulle. Siksi tuo suomalainen nainen on mielestäni turha sivu, koska kielessämme ei vaan ole tapana jaotella -lainen-loppuisella sanalla ihmisiä sukupuolen mukaan. Kutsun useampia rekisteröityneitä käyttäjiä tuomaan mielipiteensä asiasta vaikka kahvihuoneeseen – ihan vaan jotta käytännöstä päätettäisiin edes jotenkin yhdessä, eikä homma siten menisi ikäväksi keskinäiseksi muokkausten kumoamissodaksi. :) Ja mistä muuten tulkinta "Tavallisesti kuitenkin substantiivin suomalainen tulkitaan tarkoittavan ensisijaisesti miestä, jos jostain ei voi muuta päätellä", kenen tulkinta?? Mielestäni tuo on aika jyrkkä väite ja vaatisi jo ihan lähteen. Minusta suomalainen ainakin viittaa ihan yleensä suomalaisiin sukupuoleen katsomatta. -- Puisque 7. toukokuuta 2008 kello 01.34 (UTC)

Anne-sanan esimerkkilause

Moi. En ymmärrä anne-sanalle kirjoittamaasi esimerkkilausetta. Eikö anne sitä paitsi taivu anne : annetta? --91.155.58.242 31. heinäkuuta 2007 kello 18.27 (UTC)

Lieneekö "henkilö täysin tuntematon" joskus vilkaissut sanaristikoita, vai kenties niiden laatija, sama se, mutta voisiko hän kenties kommentoida artikkelin tekstiä ko. artikkelin keskustelusivulla ja jos tekstissä on korjattavaa ryhtyä aivan itse toimiin asian kuntoon saattamiseksi. Aiheetta enempään --J.Haukela 31. heinäkuuta 2007 kello 19.42 (UTC)

bot

Hi Haukela, First thank you for your contributions on nl. It is much appreciated.! It seems we are under attack from a new kind of spam bot. It generates nonsense pages like 'survival of human'. Can someone delete and block here? nl:Gebruiker:Jcwf

"Liittyvät sanat"

Moi. Sana-artikkelin mallissa pyydetään liittyvät sanat "alaotsikoimaan" esim. johdoksiksi. Parasta noudattaa mallia, jollei siitä ole epäselvyyttä, onko möjlighet möjligin johdos. --91.155.58.242 19. syyskuuta 2007 kello 18.33 (UTC)

Joutsen

Hei! Kumosit muokkaukseni, joka oli kuitenkin nähdäkseni asiallinen. Et perustellut sen kumoamista yhteenvedossa. Minä perustelen, miksi tekemieni muutosten tulisi olla artikkelissa.

• (Cygnus) ei kuulu sanariville, koska Cygnus on suvun joutsenet nimi eikä nimitykselle joutsen ole varsinaista taksonomista nimeä, koska joutsen ei ole taksoni.
• Jos määritelmässä sanotaan, että joutsen on hanhien kuuden lajin nimi, lukija saattaa ymmärtää, että hanhien alaheimoon kuuluvat vain nuo kuusi lajia.
• Myös ankkajoutsenta kutsutaan varmastikin joutseneksi. Se ei sisälly noihin kuuteen lajiin, vaan se on seitsemäs.
• Esimerkkilauseen tulisi olla sellainen lause, josta lukija näkee, miten artikkelin aiheena olevaa sanaa käytetään. Lauseessa "Ankkajoutsen ei kuulu samaan sukuun." ei ole sanaa joutsen.

--91.155.58.242 20. syyskuuta 2007 kello 13.43 (UTC)

Re:Englannin verbien luokittelu

Hei. Niin siis siksi poistinkin nuo mitkä poistin, kun niitä verbejä on näemmä luokiteltu vain säännöllisiin ja epäsäännöllisiin eikä yhteen isoon luokkaan "Englannin kielen verbit". Mikä oli muuten vahvan ja heikon verbin ero? -- Puisque 29. syyskuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Näyttää olevan eri kielissä kyse hieman eri asioista. Olisi hyvä jos joku näkisi vaivaa ja tekisi siitä artikkelin kielioppitermeihin. --J.Haukela 29. syyskuuta 2007 kello 20.38 (UTC)

HI! Alkavat näköjään kirjaimet hyppelehtiä, johtuneeko vuorokauden ajasta --J.Haukela 29. syyskuuta 2007 kello 20.40 (UTC)

Sama täällä. :D -- Puisque 8. toukokuuta 2008 kello 02.03 (UTC)

Puolan luokat

Puolan konsonanttiyhtymät ch, cz, dz, dź, dż, rz, sz aakkostetaan yhtenä kirjaimena. Joten miksi olet siirtänyt sanat alla olevista luokista alaluokkiin ja merkinnyt ne roskaksi? (asiasta on maininta luokitteluohjeissa). Itselläni ei valitettavasti ole tällähetkellä aikaa korjata asiaa joten voisitko tehdä asian puolestani ja palauttaa sanat oikeisiin luokkiinsa.

Lista luokista:

• Luokka:Puolan sanat-chl
• Luokka:Puolan sanat-chm
• Luokka:Puolan sanat-cho
• Luokka:Puolan sanat-chu
• Luokka:Puolan sanat-chw
• Luokka:Puolan sanat-chy
• Luokka:Puolan sanat-chł
• Luokka:Puolan sanat-drz
• Luokka:Puolan sanat-sza
• Luokka:Puolan sanat-szcz
• Luokka:Puolan sanat-szk
• Luokka:Puolan sanat-szp
• Luokka:Puolan sanat-szt
• Luokka:Puolan sanat-szu

--Skorpion87 5. marraskuuta 2007 kello 16.22 (UTC)

OK! Homma johtui väärinkäsityksestä. En tinnyt, että näitä luokitellaan meillä äänneasun perusteella, eikä ko kielen aakkoston mukaisesti. Ilmeisesti en jaksanut lukea luokitteluohjeita kyllin tarkkaan. Yritän tehdä parhaani asiassa--J.Haukela 5. marraskuuta 2007 kello 21.56 (UTC)

Latinan pituusmerkit

Hei! Ethän poista latinan pituusmerkkejä sanariviltä. Yhtenäisen tyylin vuoksi ei voi tehdä niin, että eri käyttäjät kumoilevat toistensa muokkauksia. Et ole viikkoihin keskustellut asiasta kahvihuoneessa etkä ole ottanut kantaa myöskään sana-artikkelin malliin, joten mielestäni et voi vain mielivaltaisesti noudattaa omia näkemyksiäsi. --91.155.58.242 8. marraskuuta 2007 kello 12.47 (UTC)

Hei! Voisitko edelleen osallistua keskusteluun sen sijaan että jätät sen huomiotta ja poistelet pituusmerkkejä perustelematta. --91.155.58.242 12. marraskuuta 2007 kello 12.27 (UTC)

Mage ja magi

Kyselit yhteenvedoissa lähteistäni. Katsoin eräästä latina–suomi-sanakirjasta ja lisäksi parista Wikisanakirjan kieliversiosta. Tämäkään pikku sanasto ei näy sanaa tuntevan. Väitit magin yhteenvedossa, että "ruotsalaiset ovat löytäneet", mutta eipä ainakaan sv-wiktissä näytä olevan artikkelia edes ruotsalaisesta sanasta sv:mage.

Tarkistettava-merkintäähän käytetään tietty sen selvittämiseksi, ettei Wikisanakirjaan lisätä itse keksittyjä sanoja tms. "Mage" ja etenkin "magi" ovat latinan taivutukseen nähden niin epätyypillisiä sanoja, että koin asian tarvitsevan selvennystä. Nyt vasta huomasin, että sinä olet ne lisännyt. Mikä on lähteesi? --91.155.58.242 13. marraskuuta 2007 kello 19.14 (UTC)

Vastauskommentti: Keskustelu käyttäjästä:91.155.58.242 --J.Haukela 13. marraskuuta 2007 kello 21.01 (UTC)

Miehenpuoli

Hei! Olet antanut maskuliinille määritelmän "miehenpuoli". En oikein ymmärrä sitä. Voisitko laittaa jonkin esimerkin perään tai laventaa määritelmää. (Käytäntöhän taitaa olla, että määritelmät ovat kokonaisia virkkeitä.) Alun perin miehenpuoli oli osa pidempää määritelmää, jonka alkuosa on sittemmin siirtynyt osaksi edellistä määritelmää. Vaihtoehtoisesti voisi kirjoittaa sen miehenpuoli-artikkelin, josta sitten näkisi mitä sana tarkoittaa. -Mikalaari 14. marraskuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

Adverbit vs. partikkeli

Hei, olet vaihtanut adverbien sanaluokkia partikkeleiksi ja lisännyt maininnan sanaluokasta sanamääritelmän alkuun. Nykykieliopeissa partikkeli on "taipumaton sana, joka ei saa määritteitä ei itse toimi määritteenä".[1] Adverbejä[2] ei nykyisin lasketa partikkeleihin ja adpositiotkin ovat oma sanaluokkansa.[3] --Mikko Paananen 16. marraskuuta 2007 kello 09.53 (UTC)

Nuo linkien tiedostot eivät suostu jostain syystä avautumaan.

En ole syvällisesti vihkiytynyt aiheeseen, mutta perinteisesti adverbi on tarkoittanut suomen kielessä aivan muuta kuin monissa muissa kielissä ja ollut taipumaton, jota se lienee vieläkin. Monien muiden kielten adverbit taipuvat ja ovat siten keskenään suoraan vertailtavissa. Suomen kielen adverbeillä tosin esiintyy joskus komparaatio, mutta eri muotoja voidaan hyvin pitää omina taipumattomina sanoina.

Olisihan se hienoa, jos joku määrittelisi asiat yksikäsitteisesti, johon olen toimillani osaltani pyrkinyt. Aivan tunnustetuissa opuksissa suomen adverbit luokitetaan yhä partikkeleiksi, joten olen luottanut näihin ja aiemmin oppimaani.

Ystävälliseti --J.Haukela 16. marraskuuta 2007 kello 10.18 (UTC)

Jotkin adverbit ovat muuten alunperin substantiiveja, joita on vain alettu käyttämään parissa sijamuodossa. Esim. *haltu (haltuun, hallussa, hallusta). "Ei taivu" ei päde yleissääntönä adverbien kohdalla. -- Puisque 8. toukokuuta 2008 kello 00.52 (UTC)

Nuo ovat Ison suomen kieliopin (SKS, Hakulinen, Auli et al; 2004) määritelmiä. Olet näköjään laittanut adverbeihin ja prepositioihin otsikon "partikkeli" ja siirtänyt sanaluokan sanan määritelmän eteen. Mikä on tämän muutoksen idea ja tarkoitus ja miksi niin on pitänyt tehdä olemassa olleen käytännön sijaan? --Mikko Paananen 18. marraskuuta 2007 kello 16.16 (UTC)

Lähtökohtana on ollut, että partikkelit on adjektiivien, substantiivien ja verbien ohella yksi perinteisistä sanaluokista ja olen halunnut jakaa erilaisia partikkeleita tarkempaa luokittelua varten. Varsin usein sama sana toimii useammassa roolissa jolloin menettely mielestäni erityisesti havainnollistaa asiaa. Jos sanaluokkia lähdetään uusien virtausten mukana luokittelemaan uudelleen sen sijaan, että täsmennettäisiin määritelmiä asia jossain määrin muuttuu.

--J.Haukela 18. marraskuuta 2007 kello 17.29 (UTC)

Adjektiivit ja substantiivit muuten kuuluvat tuossa jaottelussa pronominien kanssa samaan nominien sanaluokkaan. -- Puisque 8. toukokuuta 2008 kello 00.53 (UTC)

Englannin kielen shakki

Hei, korjasin nyt ne "Suomem kielen shakki" sanojen luokitukset ja ajattelin tehdä saman myös "Englannin kielen shakki" sanoille, mutta huomasin nyt että olen syöttänyt näitä sanoja sekä isolla että pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna. Kumpikohan tapa on oikea? Korjaisin myös tämän asian samalla kertaa. --Raimondo 20. marraskuuta 2007 kello 19.31 (UTC) LISÄYS Päättelin jo itse, että pienellä ja tein korjaukset sen mukaisesti. Oliskohan nuo luokitukset nyt kunnossa? --Raimondo 20. marraskuuta 2007 kello 20.36 (UTC)

Sanoista valtaosa on yleisnimiä eli ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Voit kokeilla siirrä toimintoa tilanteen korjaamisee. Siirrä ruutu tulee näkyviin muokkaustilassa. --J.Haukela 20. marraskuuta 2007 kello 20.42 (UTC)

Näin minä jo päättelin ja toimin, mutta sinne jäi kolme roskaksi merkitsemääni sivua( Blockade, Combination ja Compensation, joista oli jo olemassa pienellä kirjoitettu sivu. Samoin merkitsin roskaksi erehdyksessä syntyneen sivun Englannin kielen shakki, josta piti tulla luokka. --Raimondo 20. marraskuuta 2007 kello 20.50 (UTC)

Niistä ei tarvitse välittää, ylläpitäjät hoitavat--J.Haukela 20. marraskuuta 2007 kello 20.55 (UTC)

Shakkiartikkelien siivouksesta

Olet näköjään ryhtynyt siivoamaan syöttämiäni shakkiartikkelien raakatekstejä. Se on hyvä asia. Pyydän kuitenkin, ettet pyyhi roskien mukana pöydiltä myös pöytähopeita.

Työskentelytapani on iteratiivinen, kuten jossakin toisessa yhteydessä sinulle jo sanoin. Ajattelin syöttää ensin suhteellisen nopealla tempolla sanoja ja selitysten raakatekstejä. Useissa tapauksissa ne on helppo tiivistää poistamalla niistä turha sanakirjakontekstiin kuulumaton aines, mutta joissakin tapauksissa ne sisältävät myös täsmentävää materiaalia liittyviin sanoihin sekä siemeniä uusiin artikkeleihin.

Pyydänkin ystävällisesti, ettet näitä raakatekstejä siivotessasi ajattelisi asiaa vain kulloisenkin sanan vaan laajemmin kaikkien shakkiaiheisten sanojen näkökulmasta, jotta yksittäisestä sana-artikkelista poistettava muualla hyödyllinen materiaali saataisiin talteen. Olin itse aikonut siivota raakatekstit vasta seuraavalla iterointikierroksella ja samalla jalostaa niistä poistettava kelvollinen materiaali hyötykäyttöön muiden sanojen selityksiin.

Voisimmeko me menetellä jatkossa niin, että mikäli poistettavat tekstikatkelmat näyttävät sisältävän mahdollisesti muualla hyödyllistä ainesta, niin ne siirrettään odottamaan mahdollista jatkotyöstöä kunkin artikkelien keskustelusivun puolelle?

Ässistäkin vielä sen verran, että tämä edestakainen ”hatuttelu” tuntuu täysin turhalta pseudopuuhalta. Voisitko sopia tämän asian Aulis Eskolan kanssa, jolta sain sinun ohjeesta poikkeavan toimintaohjeen ja toimitaan sitten jatkossa sopimallanne tavalla. Ei tässä edestakaisessa muuttelussa ainakaan mitään järkeä ole. Minulle tämä on vain sopimusvarainen käytännön kysymys ja siksi olen itse vahvasti kallellaan vallitsevan käytännön puolelle.

Olen ymmärtänyt, että kielitoimistokin toisinaan hyväksyy myös reaalitodellisuuden, josta tämänkin sanan kohdalla merkillepantavaa on, että heidän omissa verkosta luettavissa olevissa teksteissään jo käytetään kirjoitusasua shakki, kuten keskustelussa Wikisanakirja:Kahvihuone#Alakohtainen luokittelu esittämälläni viittauksella osoitin. Voisitko muuten itse esittää , jonkun verkon kautta varmennettavissa olevan todisteen väitteesi mukaisesta kielitoimiston kannasta?

Olit sitten mennyt myös vesittämään sivulla Shakki#Huomautus olevaan tekstiin neutraalin näkökulman synnyttämiseksi lisäämäni sivulauseenkin. Lisäsin tuosta vain kommentin keskustelusivulle enkä aio haaskata energiaani enää tähän ”hatutteluun”.

Siis lopuksi vielä tiivistäen. Toimin itse jatkossa viimeksi saamieni ohjeiden mukaan ja tee sinä sen jälkeen ässille mitä tahdot. Toivon myös, että shakkiartikkeleja siivotessasi ennen ”isoja leikkauksia” siirtäisit selitystekstit ensin sellaisenaan keskustelusivun puolelle, jos niissä näyttäisi olevan jossakin muualla hyödynnettävissä olevaa sisältöä.

--Raimondo 25. marraskuuta 2007 kello 10.32 (UTC)

Tässä kielitoimiston _suosituksista_ http://www.kotus.fi/index.phtml?i=27&s=1977 --Aulis Eskola 26. marraskuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Tässä Wikipedian vääntöä aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Shakki/Arkisto1 Asian pyörittely on kestänyt ainakin sata vuotta. Kaksi asua jatkaa elämäänsä, vaikka shakkijärjestöt ovat ilmeisen selvästi kantansa valinneetkin. --Aulis Eskola 26. marraskuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

Arkirealismia on, että molempia kirjoitusasuja käytetään. Uusissa suuren kotimaisen sanakirjoissa näyttää olevan hakusanana šakki ei shakki, vaikka "Hesa" käyttää sitä palstallaan.--J.Haukela 26. marraskuuta 2007 kello 20.21 (UTC)

Shakkitermien siistimiskierros on nyt kykyjeni mukaisesti tehty. Yritin tiivistää määritelmät mahdollisimman lyhyiksi, mutta esimerkkilauseisiin koitin piilottaa myös hiukan substanssiasiaakin. Voiskohan näitä sanoja syöttää nyt tänne tällä siistityllä tyylillä, vai oliskohan tässä vielä muuta moitittavaa? Vastaa vaikka tuonne mun keskustelusivulle.--Raimondo 30. marraskuuta 2007 kello 23.17 (UTC)

Luokitteluista sanaluokkien mukaan

Olet lisäillyt joihinkin sanoihin Luokka Suomen kielen substantiivit. Mitä hyötyä tuosta luokittelusta on? Ajattelin myös, että pitäisikö tuollainen lisätä syöttölomakkaisiin, jos tuolla on oleellisempaa käyttöä. (Toisaaltaan kyllä ajattelisin, että yleiskäyttöisten syöttölomakkeiden olisi syytä painottua perusasioihin.) --Aulis Eskola 7. joulukuuta 2007 kello 23.05 (UTC)

Selkeä hyöty löytyy joidenkin sanojen kohdalla, mutta olen tehnyt näitä luokitteluja maailmalla lähes yhtenisesti vallitsevan tavan mukaisesti--J.Haukela 7. joulukuuta 2007 kello 23.09 (UTC)

Tarkoitin kysyä, että missä tästä lisäyksestä kielen sanaluokkiin luokittelemisesta olisi selvää hyötyä, kun suomen wikisanakirjassa luokitellaan sanat jo kielen mukaan? Noin vaikka esimerkiksi.

Siis kun vaikkapa en-wikisanakirjassa ei ole tuota kielen mukaan lajittelu fi-wikisanakirjan tapaisesti. Silloin luokitellaan sanat suomen kielen substantiiveihin yms. luokkiin. --Aulis Eskola 8. joulukuuta 2007 kello 00.03 (UTC)

Meillä on joukko sanoja, joilla on sama ulkoinen asu, mutta sanaluokan mukaan eri merkitys. Meillä myös sama nomini saattaa toimia eri rooleissa niin kuin eräissä muissakin kielissä.

Löytyy artikkeleita joissa verbi tai adjektiivi on otsikoitu substantiiviksi ja muita vastaavia. Kaikkia virheitä ei ehkä saada pois mutta luokittelusta saattaa päätellä, että asiaa on harkittu.

Monissa maissa, olikohan myös Ruotsissa, luokitellaan sanat kielten ja sanaluokkien mukaisesti. --J.Haukela 8. joulukuuta 2007 kello 00.29 (UTC)

Joo, paljonkin on moniin sanaluokkiin kuuluvia sanoja. En saa nyt kuitenkaan kiinni, miten tämä mainitsemasi asia liittyy sanojen luokka-merkintään!? Puhummekohan samasta asiasta? (Ilman muuta sana-artikkeleissa pitää olla sisällä merkintä sanaluokasta - en tarkoita sitä.)

Voisitko täsmentää ihan rautalangasta vääntäen, miten tuollaisia luokkia käytetään hyödyksi kuten Luokka:Suomen kielen substantiivit-a. Käytettäisiinkö tässä jotakin robottia, joka vertaisi johonkin sanalistoihin vai mitä? Minä en suoraan sanottuna kunnolla ole ymmärtänyt, mihin tuollaisia luokkia käytetään ja siksi olen kyselemässä tyhmiä, että josko tietäisit tarkemmin tuollaisten luokkien hyötykäytön. --Aulis Eskola 8. joulukuuta 2007 kello 00.46 (UTC)

Erilaisten tilatojen laatiminen ja frekvenssien etsiminen on mahdollista jos luokittelu on hienojakoista. Kun otat rinnalle listauksen jossa on kaikki sanat se tuntuu ainakin minusta jossain määrin sekavammalta. Ja kun vilkaisee tarkemmin voi havaita, että verbien suhteellinen osuus on pienempi kuin kielessämme yleensä. Verbejä hakiessani löysin heti sanluokkavirheen, katsopa vaikka sanaa avustaa

Onko mielestäsi jotain haittaa tekemästäni luokittelusta?--J.Haukela 8. joulukuuta 2007 kello 01.15 (UTC)

Tilastollinen laskeminen tuottaa varmaankin joitakin järkeviä tuloksia tuollaisen luokittelun perusteella. Haittaa sinänsä siitä, että joku noita tarkkojakin luokitteluja laatii, ei ole kuin lähinnä henkilölle itselleen, koska siitä tulee lisävaivaa. Aprikoin lähinnä tuossa, mitä asioita kannattaa ottaa yleisesti käytettäviin lomakkeisiin. Tämän mainitun käytön perusteella en ehkä olisi ottamassa tuota luokittelua mukaan lomakkeeseen, koska mahdollisimman yksinkerrainen lomake vain pakollisista sana-artikkelin kohdista toisaaltaan houkuttaa lisää ihmisiä tekemään sana-artikkeleja.

Onkohan muuten joku tehnyt ohjelmanpätkiä, jotka noita tilastoja laskisivat? Käsipelissä on aika työlästä noista luokista laskea, kun on luokat aakkosittain 1. kirjaimen mukaan ja näiden alla vielä toisen kirjaimen mukaan. --Aulis Eskola 8. joulukuuta 2007 kello 02.35 (UTC)

Sähkömaa ?

Mistä tuo luomasi sana "sähkömaa" tulee? Itse en ole kuullutkaan, vaikka olen sähkötekniikan ja elektroniikan alalla kolmisen kymmentä vuotta työskennellyt sekä alaa opiskellut ja opettanut. Itse olen kuullut termit maa, maadoitus ja maapotentiaali - tarkennetussa mielessä "sähköinen maa" tai "sähköinen maadoitus", puhekielisemmin ja kuvailemammin "elektroniikan maa", "sähkösyötön maa" tms. Olisiko mitään viitettä sanan käytöstä vai onko se ihan yksittäisen ihmisen käyttämää slangia? Sillä puutun, että emme saisi määritellä ainakaan yleiskielen sanaksi jotakin yksittäisen ihmisen käyttämää väännöstä. --Aulis Eskola 10. joulukuuta 2007 kello 11.40 (UTC)

Sana on slangia ja tarkoittanee sähköverkon nollapotentiaalia, maadoituspitettä, sähdöverkon maattopistettä. Vrt, antennimaa, puhelinmaa.

En ole mikään paksun sähkön spesialisti. --J.Haukela 10. joulukuuta 2007 kello 11.49 (UTC)

Muutin sanan slangiksi - OK --Aulis Eskola 10. joulukuuta 2007 kello 19.13 (UTC)

kiinalainen ja vastaavat: käännökset

Nyt menee perustelematta ja keskustelematta siirroksia edestakaisin. Ilmeisesti käännösten tekemisestä saman sanan eri sanaluokista ei ole wikisanakirjassa selvää ohjetta mutta jotakin käytäntöjä on ollut. Mielestäni etenkin laajemmassa en-sanakirjassa käännökset saman sanan eri sanaluokista on jokseenkin säännöllisesti esitetty erikseen kummassakin sanassa. Onko nyt otettu jotekin muuta käytäntöä joidenkin sanojen kohdalla? Millä perusteella? (Jos on, käytäntö pitäisi ehkä kirjata.) --Aulis Eskola 21. joulukuuta 2007 kello 23.37 (UTC)

Arvelin, että teit muutoksesi epähuomiossa. Tämä käytäntö on ollut vallalla pitkään ja olen itse saanut oppia sen vanhemmilta oppimestareilta kantapään kautta

Ystävälliseti--J.Haukela 21. joulukuuta 2007 kello 23.41 (UTC)

Tein muutoksen epäloogisuuden takia otsikkotasoissa. Voi ne varmaan olla näinkin päin, etenkin silloin kun artikkeli ei ole laaja (noissa "maalainen"-artikkelissa voisi sopia toisaaltaan ihan hyvinkin). Mutta tarkkailepa otsikkotasojen kulkemista: adjektiivin käännökset ovat kohdassa Suomi/Substantiivi. Pitäisikö ainakin käännösten otsikkotasoja tällaisissa tapauksissa muuttaa. Teenpä vaikka malliksi muutoksen siihen suuntaan kuin tarkoita - odotapa minuutti...

Saman tyylinen sekaannus näyttää olevan esim. tuli-sanan otsikoinnissa. --Aulis Eskola 21. joulukuuta 2007 kello 23.46 (UTC)

Tein otsikkotasojen korjausta myös tuli-sanaan. Olisiko tuo sitten toimivampi? --Aulis Eskola 21. joulukuuta 2007 kello 23.56 (UTC)

Muistatko muuten tästä asiasta olleen keskustelua tahi mitään ohjeistusta vielä? (kyselenpä tyhmänä, koska olen saattanut jopa unohtaa omia kommenttejanikin asiaan...) --Aulis Eskola 21. joulukuuta 2007 kello 23.56 (UTC)

Saman sanan eri sanaluokkien esittämisestä on ollut tuon suuntainen _ehdotus_, mihin minä jonkin muistikuvan perusteella kait rupesin kiinalainen-sanaa vääntämään: http://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Wikisanakirja:Sana-artikkelin_malli&oldid=66617 Sittemmin asia on tainnut painua unholaan tai siirtyä hatarasti johonkin toiseen kohtaan ohjeita - kenties. --Aulis Eskola 22. joulukuuta 2007 kello 00.11 (UTC)

En heti löydä nykyisistä ohjeista mitään selkeää kantaa, mihin käännökset tulisi pistää tapauksissa, joissa sanalla on samassa kielessä monta sanaluokkaa. Ehkä siitä pitäisi olla kannanotto, mutta tällä hetkellä on kovasti niukasti väkeä aktiivina pohtimaan tuollaisia laajakantoisempia muotoseikkoja perusteellisemmin. Harmittelen vähän yleisestikin sitä, että mallit ovat jositakin yksityiskohdista rempallaan ja ohjeet suoraan sanottuna sekavaa "keskustelupuuroa" joka ottaa kantaa sinne ja tänne... --Aulis Eskola 22. joulukuuta 2007 kello 00.23 (UTC)

Eikö tuo tuliartikkelin nykyinen ratkaisu kelpaa? Minusta se on aiavan kohdallaan. Hyvä suomalainen ratkaisu. Maailmalla näyttää olevan muitakin menettelyjä. Myös luokkien kirjaaminen kootusti "sivun" loppuun on looginen ja hyvä ratkaisu. --J.Haukela 22. joulukuuta 2007 kello 00.28 (UTC)

Minusta se hyvä sikäli, että otsikkotasoepäloogisuus tulee korjatuksi. Tämä otsikkotasojuttu pitää näköjään korjata lähes kaikkiin noihin "maalainen"-tyylisiin sanoihin.

tuli-tyyppisissä sanoissa, joissa merkitysselitystä on laajasti, voisi harkita en-wiktionaryn tyyppistä käytäntöäkin. Tosin näitä sanoja on suomessa varsin vähän - toisin kuin englannissa, jossa "melkein puolet" sanoista sanoista on sekä adjektiiveja, substantiiveja että verbejä samassa kirjoitusasussa. Meidän sanakirjassa vältytään en-sanojen tältä tilanteelta, koska emme anna en-sanoille käännöksiä muuta kuin suomeen päin. --Aulis Eskola 22. joulukuuta 2007 kello 00.51 (UTC)

50 000

Palkinto:
50 000 muokkauksrajan rikkomisesta T:Skorpion87

Hienoa työtä jälleen kerran sinulta J.haukela, 50 000 muokkausrajan rikkomisesta (ensimmäisenä käyttäjänä suomenkielisessä wikisanakirjassa) ja suuret pahoitteluni että huomasin vasta nyt asian. Sillä sinullahan on muokkauksia jo enemmän kuin wikisanakirjassa artikkeleita. Upea asia. Myönnän sinulle uuden, hopean pokaalin jonka voit halutessasi lisätä omalle käyttäjäsivullesi. Muutama muokkaus vielä niin menee 100 000 rikki. :) sitä odotellessa. Terveisin: Skorpion87 30. marraskuuta 2007 kello 18.17 (UTC)

Registration at Polish Wiktionary

Hi! I even don't know whether I should write to you in English as you don't have babel anywhere ;-) Może pisać po polsku? Spróbuję i mam nadzieję, że mi odpowiesz. Mam do Ciebie prośbę. Dość dużo edytujesz anonimowo na polskim wikisłowniku. Chodzi o to, że takie edycje są trochę kłopotliwe dla administratorów i użytkowników przeglądających Ostatnie Zmiany — to są potencjalne wandalizmy. Myślę, że wiesz, o co mi chodzi. Bardzo byś nam ułatwił(a) pracę rejestrując się i pamiętając o zalogowaniu :-) Pozdrawiam! Rovdyr 11. joulukuuta 2007 kello 12.29 (UTC)

Etusivu

Miksi palautit Etusivun entiselleen? Melko köyhän näköinen nyt.--Skorpion87 22. joulukuuta 2007 kello 12.30 (UTC) Keskustelu käyttäjästä:Skorpion87#Etusivu uusi--J.Haukela 22. joulukuuta 2007 kello 13.20 (UTC)

Monikkomuodot

Iltaa Haukela. Keskustelimme jonkinaikaa sitten Auliksen sekä Aten kanssa suomen kielen monikko muodoista täällä eikä siitä päästy aivan yhteisymmärrykseen että lisätäänkö niitä suomen kieliseen wikisanakirjaan. Asia pitäisi ratkaista ennen kuin niitä aletaan lisäilemään.--Skorpion87 23. joulukuuta 2007 kello 23.54 (UTC)

Mielestäni rautatiet ja vastaavat ovat monikkomuotoisia käsitteellisiä yleisnimiä, jotka kuuluvat omana hakusanana yleensä sanakirjoihin. Muissa kielissä usein yksikkömuotoisia--J.Haukela 23. joulukuuta 2007 kello 23.59 (UTC)

Jaa a. En tiedä. Minun puolestani voitaisiin lisätä vaikka kaikki monikko muodot.--Skorpion87 24. joulukuuta 2007 kello 00.02 (UTC)

Ovathan ne joskus tarpeen poikkeuksellisuutensa vuoksi tai muusta erityisestä syystä, mutta en suinkaan tarkoita sitä--J.Haukela 24. joulukuuta 2007 kello 00.04 (UTC)

Olen Haukelan linjoilla noissa monikkoasioissa - edelleen. Eli en kannata kaikkien monikoiden esittämistä, koska nähdäkseni suomen kielinen sanojen perusmuotojen muodostaminen on muutenkin pakko olla hallinnassa, jotta wikisanakirjaa voiswi käyttää. Kaikkien taivutusten esittäminen on perustellusti todettu mahdottomuudeksi - ainakin käsipelillä. Pyrkimyskin siihen vie vain rajallisia resursseja "varsinaisen" sanakirjamateriaalin tuottamisesta. Vain rautatiet, rinnat yms ovat tarpeen (ja tietysti sanat, joista on käytössä vain eräänlainen monikkoasu housut, sakset yms). --Aulis Eskola 27. joulukuuta 2007 kello 22.24 (UTC)

Tulisitko wikiopistossa käynnistetyn opintopiirimme osallistujaksi ja/tai tuutoriksi?

Wikiopostossa on käynnistetty Wikimedia-tuotteiden_sisältötuotanto -opintopiiri ja sen yhtenä oppimistehtävänä on Bottien_käyttö_Wikimeedioissa. Toivomme sinun liittyvän tiimimme jäseneksi valitsemassasi roolissa (osallistujaksi ja/tai tuutoriksi) eli käyvän silloin tällöin täydentämässä ja korjaamassa sivujamme sekä osallistumaan keskustelusivuillamme käytävään keskusteluun. ----Raimondo 20. tammikuuta 2008 kello 15.50 (UTC)

Kiitos kutsusta! Aihe kiinnostaa, mutta en tiedä voinko sitoutua siihen riittävästi, mutta seurailen mielenkiinolla J.Haukela 20. tammikuuta 2008 kello 17.19 (UTC)

Kiva kuulla, että asia periaatteessa kiinnostaa. Opintopiiriin voi jokainen osallistua juuri sellaisella panoksella, kuin kullekin sopii. Lumipalloefektin synnyttämiseksi olisi kuitenkin erinomaista, että kaikki asiasta vähänkin kiinnostuneet kävisivät ainakin näyttäytymässä opintopiirissä, vaikka arvelisivatkin toimivansa sielä lähinnä vain seirailijan ja satunnaisen kommentoijan roolissa. --Raimondo 20. tammikuuta 2008 kello 17.57 (UTC)

Vandalismin torjunta

Hei! Kun torjut vandalismia, muista varoittaa vandaalia.--Skorpion87 26. tammikuuta 2008 kello 13.28 (UTC)

Muokkaussota aluillaan aiheesta shakki

shakki-sanan kirjoitustavoista on näköjään syntymässä muokkaussota. Ryhtykääpä keskustelemaan, että tuollaisen väännön takia ei tarvitse turvautua mihinkään rajoitustoimenpiteisiin. Jotta tämä vatkaaminen ei menisi loputtomaksi, häiritseväksi ja turhaa energiaa syöväksi, on syytä keskustella asia läpi vaikka sivulla Keskustelu:shakki --Aulis Eskola 4. helmikuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Tyyliseikoista

Hei! Huomioithan etymologia-osioita muokatessasi, että etymologia ei ole mikään luettelo, joten sen alkuun ei ole syytä laittaa luettelomerkkiä (*). Muista myös, että täydelliset virkkeet määritelmissä kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Ystävällisesti, 91.155.58.242 10. helmikuuta 2008 kello 11.16 (UTC)

Käännökset adjektiiveille ja substantiiveille

Hei!

Kun oli keskustelua "etiopialainen"-käännösten jaottelusta, sanoit: "Meillä on pari vuotta tehty paikannimiadjektiiveista ja substantiiveista sivut yhtenäisen käytännön mukaisesti..." Sana hatullinen ei kuitenkaan ole kansalaisuusadjektiivi tai vastaava. Ymmärrän kyllä tyyli-idean sellaisessa tapauksessa, jossa substantiivi on vain adjektiivin käyttöä substantiivisesti, mutta hatullinen-sanassahan näin ei ole toisin kuin kansalaisuusadjektiiveissa.

Lisäksi on katsottava otsikkotasoa. Jos teet ====-tasoisen "käännökset"-otsikon, se on vain "substantiivin" alaotsikko ja silloin sen alla on oltava vain substantiivin käännöksiä. --91.155.58.242 17. helmikuuta 2008 kello 18.52 (UTC)

Olen pyrkinyt käymään läpi näitä otsikoinnin tasovirheitä --Aulis Eskola 25. helmikuuta 2008 kello 11.54 (UTC)

J.haukela Wikipediassa

Oletkohan sama kuin Wikipediassa oleva J.haukela? --Johney 19. helmikuuta 2008 kello 20.24 (UTC) Saatan toki pistäytyä sielläkin kun aihetta ilmenee J.Haukela 19. helmikuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

Elementtini

Vastauksena kommenttiisi, olen tässä kuussa luonut "vain" kahdeksan artikkelia. Nähdäkseni artikkelien laatu ja kattavuus ovat niin tärkeitä, että niihin kannattaa panostaa. Lisäksi kannattaa miettiä, mistä sanoista tai sanaliitoista sanoja kannattaa tehdä; itse en päätyisi kirjoittamaan esimerkiksi artikkelia muuliaasin tamma... Tosin ketään ei näyttäisi kiinnostavan keskustelu sisällytettävistä sanoista, joten antaa olla.

Mielestäni myös jo olemassa olevien artikkelien parantelu on kerrassaan hyödyllistä. Tulkitsin keskustelusivulleni kirjoittamasi otsikon ironiseksi, mutten näe toiminnassani mitään kummallista. Etköhän Sinäkin tee muokkauksia jo olemassa oleviin artikkeleihin. Kunpa vain noudattaisit yhteisiä ohjeita, sillä Wikisanakirjahan perustuu yhteistyölle. Jos haluat tehdä omalla tavallasi sana-artikkeleja, joita kukaan muu ei muokkaa, on sinun tehtävä ne jonnekin muualle. Ystävällisesti, 91.155.58.242 24. helmikuuta 2008 kello 11.38 (UTC)

Toivoisin tarkkuutta myös editoitaessa materiaalin säilyttämisessä. Tyypillista ja toistuvaa järjestelyissä on, että esim. synonyymit ovat kadonneet. Suomen kieltä huonosti tuntevalal on toki tärkeää tietää, mikä liittyvä sana on synonyymiksi katsottava ja mikä on esim. alakäsite tai muulla tavoin artikkelin sanaan liittyvät käsite.

Toisekseen pidän vähän turhana sitä, että kerran jo sovittuun muotoon kirjoitettua materiaalia muokataan (synonyymi-otsikointi). Parempi olisi se, että sovittaisiin yhdessä uusista muodoista, jos on tarpeen ja kirjattaisiin ne ohjeisiin. --Aulis Eskola 25. helmikuuta 2008 kello 11.52 (UTC)

Kuoria

En ole kuullut, että marraskeden pintaa kutsuttaisiin kuoreksi. Olisiko siis syytä kertoa tuo ihon kuorimiseen liittyvä kuoria-sanan merkitys erikseen? -91.155.58.242 4. maaliskuuta 2008 kello 21.26 (UTC)

Onko joku niin tehnyt? Mielestäni voit aivan hyvin selittää asiaa vaikka omassa artikkelissa, jos katsot sen kuuluvan sanakirjaan. Vai pitäisikö kenties tehdä joku liite kosmetologisista toimenpiteistä? J.Haukela 5. maaliskuuta 2008 kello 00.28 (UTC)

Vastauksena IP:ni keskustelusivulle jättämääsi kommenttiin. Kuorinta ja kuoriva ovat aivan selvästi kuoria-sanan johdoksia. Kuoriva on verbin VA-partisiippi, joka muodostetaan liittämällä johdin -va verbin vartaloon. Kuorinta on teonnimi verbistä kuoria. Kuorimaveitsi muodostuu kuoria-verbin MA-partisiipista (kuorima) eli verbin eräästä taivutusmuodosta. Samoin järjestys-sana-artikkelin liittyvissä sanoissa voisi olla järjestyksenvalvoja (genetiivi!).

Liittyvien sanojen luokittelua pidetään ohjeen keskustelussa tärkeänä. On kai aika selvää, että liittyvät sanat tuovat hyvin hataraa lisäarvoa sana-artikkeliin, jollei kerrota, miten ne liittyvät käsiteltyyn sanaan.

Vielä tuohon ylläolevaan vastaukseen liittyen. Tänään katsoin eräästä sanakirjasta, ja siinä oli mainittu kuoria-sanasta tuon perusmerkityksen lisäksi myös se kosmetologinen merkitys (ja 1 tai 2 muutakin). "Onko joku niin tehnyt?" No minä olin kirjoittanut myös kakkosmääritelmän, mutta poistit sen. Jospa palauttaisin sen. EDIT: Näköjään muotoilitkin tuohon ykkösmääritelmään vähän laajemman merkityksen. Hyvältä näyttää. Wikisanakirjassa ei ole yleensä omia artikkeleita saman sanan eri merkityksistä, enkä nyt näe mihin omaan artikkeliin kuoria-sanan kosmetologinen merkitys kuuluisi. -91.155.58.242 5. maaliskuuta 2008 kello 14.05 (UTC)

Painomerkit

Ole poistellut sanoista, kuten радио painomerkit, jotka ovat oleelliset sanan lausunnan kannalta. Mihin ajattelit laittaa ne näkyviin? --Mikko Paananen 10. huhtikuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

Luokitteluista

Mikä on idea on tällaisessa muutoksessa, jossa poistetaan olemassa oleva luokka ja korvataan se olemattomalla?[4] Jos teet luokitteluja, olisi edes kohtuullista tehdä myös ne luokat eikä jättää punalinkkejä lojumaan artikkeleihin, jolloin ne jäävät täyttämään Toiminnot:Halutuimmat_luokat -sivua. --Mikko Paananen 10. huhtikuuta 2008 kello 15.18 (UTC)

тяга ja muut

Sana тяга ei tarkoita pelkästään vetovoimaa, esim. lentokoneen suihkumoottoreissa on sellainen, w:ru:Тяга (самолёт), jolloin se kääntyy englanniksi thrustina ja suomeksi työntövoimana. Lisäksi sanalla on muitakin merkityksiä.

Lisäsit sanaan ambitio merkitykset "#velvollisuudentunto; kunnianhihoisuus", kuitenkin juuri edellisessä muokkauksessa Samuli poisti merkityksen 'velvollisuudentunt', koska artikkeli oli aiemmin tarkistettavana, eikä ko. merkitystä löytynyt. Onko sinulla parempaa tietoa asiasta?

Miksi muuten vainoat systemaattisesti sanojen synonyymejä ja niputat kaiken "liittyvät sanat" -otsikon alle. --Mikko Paananen 13. huhtikuuta 2008 kello 19.52 (UTC)

Venäjä-Suomi kertoo "vetovoimaa"-merkityksen ja pari muuta. Mielestäni tuo "työntövoima" tarvitsee asiayhteyden selitykseksi.

Ambitio-sanalla tietääkseni tunnetaan nuo merkitykset. Selailin kirjoja, Uusi Tietosanakirja: "lat. velvollisuudentunto, suurten saavutusten tavoittelu; kunnianhimo. MMM Tietosanakirja: "kunnianhimo". Sivistyssanakirja: "kunnianarkuus, kunniantunto". Tähän hätään en löydä muuta parempaa perustetta.

En vainoa synonyymejä sinänsä, mutta vieraissa lähteissä esitetyt synonyymit eivät läheskään aina ole suomen kielen mukaisesti synonyymejä. Esim. verbi ei meillä voi olla adjektiivin synonyymi, vaikka liittyykin samaan asiaan. Silloin kun aiheeseen liittyviä sanoja on useita ja vain joku sana sivumerkitykseltään synonyymi, on helpompi laittaa sanat aiheeseen liittyviksi. J.Haukela 13. huhtikuuta 2008 kello 21.26 (UTC)

Synonyymien aiheeton poistelu näyttää jatkuvan edelleen.[5] --Mikko Paananen 20. huhtikuuta 2008 kello 12.54 (UTC)

Hienoa! Mielestäni kyllä Sinulekin pitäisi riittää, että eläinsadun selityksessä ensimmäisenä lukee faabeli, eikä luulis tarvittavan enää eri ilmoitusta, että kyseessä on synonyymi. Alkaa tuntua, että Sinulla itselläsi on pallo kateissa. J.Haukela 20. huhtikuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Synonyymin raja lienee lopulta veteen piirretty viiva - harva sana on ihan täydellisesti synonyymi. Mutta yleensä on ohjeistettu ja pidetty positiivisena hyvin lähellä artikkelin sanaa olevien sanojen listaamista synonyymeiksi (ja vastakohtien vastakohdiksi).

Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä

Yritetäänpäs pitää keskustelu asiallisenä sekä keskustellaan mielummin itse asiasta eikä keskustelijoista. Yritetään etsiä uusia ratkaisuja ja ideoita sekä parannella vanhoja, sen sijaan että syytetään toisia. Edellisen kommentin viimeinen lause luokitellaan jo henkilökohtaiseksi hyökkäykseksi, joita ei sallita Wikisanakirjassa. Lisää aiheesta voit lukea Wikipedian puolelta, koska en ole vielä ehtinyt luoda kyseistä sivua tänne. w:fi:Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä --Skorpion87 20. huhtikuuta 2008 kello 15.28 (UTC)

Kiitos ystävällisestä huomautuksestaJ.Haukela 20. huhtikuuta 2008 kello 15.34 (UTC)

"Subtantiivi" ja "Liityvät sanat"

Olet nyt jo kahteen kertaan palauttanut ilman syytä artikkeliin fotografia otsikot "Subtantiivi" ja "Liityvät sanat". Voisitko vähitellen lopettaa. En tiedä onko kyse lukihäiriöstä vai vandalismista, vaikka Heinlein sanoikin että mahdollista typeryyttä ei saa selittää ilkeämielisyydellä. --Mikko Paananen 6. toukokuuta 2008 kello 18.09 (UTC)

Mainitunlaiset kirjoitusvirheet ovat näköjään hyvin tyypillisiä ja toistuvia Haukelalle. Oikeinkirjoituksen hahmottaminen on henkilökohtaisesti vaihteleva ominaisuus eikä heikkoudet siinä ole häpeä. Mutta älä kuitenkaan rupea sitkeästi palauttelemaan vääriä muotoja, vaan anna oikeinkirjoitusta paremmin hahmottavien korjata virheitä. Wikitekniikan voima olisi juuri siinä, että esim. oikeinkirjoitusta saisivat korjata siinä hyvät.

Tuon kaltaisia virheitä on helpompi myös yleensä löytää toisen tekstistä kuin omastaan. Näitä virheitä sattuu itse kullekin, "subtantiivi" oli näköjään livennyt aikas monelta (Mikoltakin), kun noita rupesin korjaamaan... --Aulis Eskola 6. toukokuuta 2008 kello 18.44 (UTC)

Syy korjailuun tämän sanan kohdalla oli, että Mikko ystävällisesti poisti määritteen (kuvataide) fotografia-sanan edestä. Teksi on mielestäni tärkeä ko. taiteen alan sanaston hahmottamiseksi ja helpottaa sanojen löytämistä. Vieläkin ystävällisesti J.Haukela 6. toukokuuta 2008 kello 19.27 (UTC)

Ei kirjoitusvirhepalautus silti ollut asiallinen, koska siitä oli jo keskusteltu (muutoskommenteissa).

Tuon ei-yleiskielisen sanan tyylillisen täsmenteen käytöstä on näköjään selvästi erilaisia näkemyksiä ja sitä olisi ehkä hyvä pohtia jossakin tarkemmin. Jos kenttää aletaan käyttää paljon selvästi ohjeista poiketen, joko ohjeita tai käytäntöä pitäisi tarkentaa. Ehkä keskustelu kuuluisi tänne: Keskustelu Wikisanakirjasta:Tyyli ja käyttöyhteys. --Aulis Eskola 6. toukokuuta 2008 kello 19.45 (UTC)

Partikkelit, adverbit

Terve. Onko täällä päätetty jostakin uudesta käytännöstä, että adverbitkin menevä partikkeli-otsikon alle ja että se, että sana on tarkemmin ilmaistuna adverbi, ilmoitetaan sanan selitysrivillä? Päättelin näin esim. sivusta selten. -- Puisque 7. toukokuuta 2008 kello 00.26 (UTC)

Asiassa on ollut kaksi käytäntöä, mutta nykyisen konsensuksen mukaisesti sanat merkitään suoraan adverbeiksi J.Haukela 7. toukokuuta 2008 kello 07.00 (UTC)

Katso myös: Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli --Aulis Eskola 7. toukokuuta 2008 kello 14.11 (UTC)

Re:englannin verbien luokittelu

Hei. Joskus laitoin pystyyn ton käytännön, mutta nyt se ei vaikuta niinkään järkevältä, koska epäsäännöllisiä verbejä englannissa on kuitenkin koko sanastoon nähden hyvin rajallinen määrä. Eli ajattelin yhtä isoa luokkaa Englannin kielen verbit, josta sitten olisi alaluokka näille erikoisuuksille. Ja koska on kyse englannin kielen sanoista, olisi tässä mielestäni ehkä paikallaan ottaa mallia englanninkielisen wiksun käytännöstä, jossa on tämä käytäntö. -- Puisque 7. toukokuuta 2008 kello 22.31 (UTC)

On vain aika homma vaihdella käytäntöjä edestakaisin.J.Haukela 7. toukokuuta 2008 kello 22.34 (UTC)

Niin kuin partikkeleidenkin kohdalla? :) Kullakin paheensa. ~-- Puisque 8. toukokuuta 2008 kello 00.44 (UTC)

Re:Kerrohan (tyhjistä riveistä)

Ihan muokkauksen helpottamisen takia, että niitä olis visuaalisesti helpompi tutkiskella niitä muokattaessa. Mutta jos tiedostojen kasvusta on erityistä haittaa, voin olla jättämättäkin niitä välejä. -- Puisque 8. toukokuuta 2008 kello 00.43 (UTC)

Kuvat Wikeissä tilaa vievät, eivät tekstin yksittäiset detaljit. Selkeys ja sitä kautta sisällön laatu ovat tärkeitä. --Aulis Eskola 9. toukokuuta 2008 kello 18.32 (UTC)

Aika oivallinen oivallus! Yksikään tyhjä rivinvaihto ei hyödynnä ketään, mutta miljardi tyhjää rivinvaihtoa on paljon tilaa. Vaikuttamatta mitenkään kenenkään aikaansaannoksen selkeyteen, vai lienenkö väärässä.

Mutta mistähän aivan oikeasti saadaan lisää tilaa täyttyville tiedostoille? Kts. ranskan sanaston E-kirjain J.Haukela 9. toukokuuta 2008 kello 21.21 (UTC)

Mille ihmeen "täyttyville tiedostoille" tarvittava tila?! Wikipediassa jo _yhden_ tarkemman resoluution kuvan tietomateriaalilla saadaan lisättyä luokkaa miljoona rivinvaihtoa teksteihin eli useita rivinvaihtoja jokaiseen artikkeliin. Pitää suhteuttaa asioita.

Tyhjien rivien idea lohkojen välillä Wikisanakirjassa ja Wikipediassa on siis se, että _editoidessa_ materiaali hahmottuu paremmin, kun sitä on jaoteltu visuaalisesti köntteihin. Siis saman tyylinen idea kuin painetussakin tekstissä on kappaleiden välillä.

Vai mistä nyt oikein puhutaan, jos tämä yleinen käytäntö ei hahmotu?! Puhutaanko jostakin koodeista, joilla aiheutetaan lopulliseen ulkoasuun tyhjiä rivejä?! --Aulis Eskola 9. toukokuuta 2008 kello 21.32 (UTC)

Nyt ei ymmärrä...Mitä ongelmaa riviväleistä on? -- Puisque 9. toukokuuta 2008 kello 21.38 (UTC)

Olkoon rivejä ja rivinvaihtoja puolestan miten paljon tahansa. Mutta eräissä tapauksissa minun mielestäni teksti editointitilanteessa on kuin risuaitaa kun kirjoitetaan ns. tuplariviväleillä. Saattaa olla, että se tuo tekijälleen rauhallisen olon tms. kun on väljää. Nämä rivit eivät teietenkään näy "valmiilla" sivulla, mutta rivinvaihtomerkit kasvattavat hiukkasen tiedeostoja siinä kuin mikä tahansa kirjainmerkki tms. En ymmärrä minäkään sitä, että valmiille sivulla ehdoin tahdoin käydään lisäämässä joutorivejä ikään kuin sivuissa olisi jotain vikaa ilman niitä.

En mielestäni ollut aloittamassa keskustelua kuvien käytöstä. Keskusteltakoon siitä, mikäli tarpeellista, aiheelle varatulla sivustolla, mutta en saanut vastausta kysymykseeni tiedoton täyttymisestaä. Kuinka pitäisi menetellä, että saadaan tilaa kun sanasto ei näytä mahtuvan sille varattuun oletuskokoiseen tilaan? J.Haukela 9. toukokuuta 2008 kello 22.04 (UTC)

Yritetääs selventää vielä: Ilman tyhjiä tekstiä jäsentäviä rivejä suurempien lohkojen välillä lähdetekstissä on se vika, että sitä on hankala hahmottaa editoitaessa. Tuollainen väljempi kirjoittaminen on siksi hyvin suositeltavaa ja eri Wikipedioissa käytettyä. Se ei ole mitenkään tietotekninen tilakysymys. Vertailu kuviin tarkoitti vain sitä, että tietotekninen tallennustilantarve pitää suhteuttaa suurempien elementtien (kuten kuvien) tilantarpeeseen sekä saatavilla oleviin resursseihin. Tallennustilaa on käytettävissä miljoona kertaa enemmän kuin mitä millään saamme sanakirjan tekstien muotoiluissa ja tyhjissä riveissä käytettyä. Vaikka kirjoittaisimme miten laajan sanakirjan, emme saa käytettävissä olevia resursseja tuhlattua tyhjillä riveillä.

Jätä tämä asia tietotekniikan ihmisten huoleksi tällaisissa yksittäisten merkkien tapauksissa - kuvat ja äänet ja videot ovat eri asia. Luota siihen, että asiat hoituvat, jos et tekniikkaa tunnekaan. Tyhjien rivien tallennustilan tarve Wikisanakirjassa on kuin "pieru Saharassa" eli täysin merkityksettömän pieni asia. Jo tähän keskusteluunkin olemme "tuhlanneet" kohta tuhannen sanan tyhjien rivien tarvitseman tilan.

Onko jossakin kohdin muotoillussa ulkoasussa _ruudulla_ jokin tila ahtaalla vai mitä tarkoitat ranskan sanaston E-kirjaimella? Tätäkö luokkaa tarkoitat: Luokka:Ranskan sanat-e? Mikä oikein on "täyttymässä"?! --Aulis Eskola 9. toukokuuta 2008 kello 22.41 (UTC)

Wikisanakirja:Ranskan kielen sanalistassa E-kirjaimen kohdalla en ole onnistunut päivittämään tietoja herjasta päätellen suuren tiedostokoon vuoksi, enkä tiedä kuinka tiedostoa voisi palastella, hakemistoa hajoittamatta. J.Haukela 9. toukokuuta 2008 kello 22.58 (UTC)

Sanalistat on mahdollista lohkoa pienempiin alasivuihin. Katso vaikka esimerkkiä suomen kielen sanalistoista.--Skorpion87 9. toukokuuta 2008 kello 23.02 (UTC)

Ahaa. Tämä aihe nyt ei liity mihinkään tyhjiin riveihin ja yleiseen tilan loppumiseen, vaan siihen, että yksittäisen artikkelin kanssa tulee Wikipedioissa erinäisiä ongelmia, jos niitä ei palastella ala-artikkeleihin. Edeltävä ohje palastella esi artikkeli pienempiin pätee tähän. Se palastelu alaosiin on hyvä toimintatapa kyseisen kaltaisissa kohdissa jo kaikenlaisen hallittavuuden ja käsiteltävyydenkin takia. --Aulis Eskola 9. toukokuuta 2008 kello 23.10 (UTC)

Aihealueet

Moikka. Noista aihealueista ihan yleisesti, elikkä mallin säännöissä sanaan laitetaan aihealue, jos se ei kuulu yleiskieleen, ts. ei sanoihin elää ja live, koska ne ovat myös kieltensä yleiskieltä, ja maalaisjärjellä arvatenkin yleisemmin käytettyä aivan normaalielämän perussanastoa. Sama käytäntö on sanakirjoissa yleensäkin. En tiiä ootko huomannu ton aikasemmin, mut sun muokkauksissa on toi sama probleema aika monessa paikassa nii ajattelin vaan muistuttaa. :)

Ja oon muuten kirjottanu varmaa tuskastuttavan paljon palautetta sulle siitä, tästä ja tosta, mutta niin kun tähänkin mennessä – ei mitään henkilökohtasta. :) -- Puisque 10. toukokuuta 2008 kello 02.40 (UTC)

Ranskan sanalista

Ei mielestäni hyvä tapa laittaa alasivuja yläsivujen sekaan (Wikisanakirja:Ranskan kielen sanalista). Lista muodostuu aikoinaan mielettömän pitkäksi ja sekavaksi, kun alasivuja muodostetaan kaikista kirjaimista. Mielestäni se tekemäni järjestely oli ihan toimiva ratkaisu, minkä jo ehdit poistamaan... --Skorpion87 10. toukokuuta 2008 kello 16.30 (UTC)

Hommahan on kesken! J.Haukela 10. toukokuuta 2008 kello 18.15 (UTC)

Ja?--Skorpion87 10. toukokuuta 2008 kello 18.27 (UTC)

Kiitos vinkeistä! Eiköhän se nyt ala pelittää J.Haukela 10. toukokuuta 2008 kello 20.06 (UTC)

Re:Tsek!

Joo. Laitoin takasin kommenttia. Eli niiden kahden lähteen tiedot vois täs tapaukses yhdistää, mut mä meen nyt nukkumaan, sä voit kirjottaa sen uusiks jos haluut. öitä -- Puisque 11. toukokuuta 2008 kello 00.36 (UTC)

Huomenta! Niin teenkin. J.Haukela 11. toukokuuta 2008 kello 05.53 (UTC)

Saksan sanojen aakkostus

Hei, saksan kielessä on vakiintuneena käytäntönä aakkostaa ä-alkuiset a-alkuisten luokkaan, ö-alkuiset o-alkuisten luokkaan ja ü-alkuiset u-alkuisten luokkaan. Aattelin vaan sanoa, kun sulla on nähtävästi mennyt joitakin sanoja esim. ö-luokkaan. :) -- Puisque 15. toukokuuta 2008 kello 16.20 (UTC)

Wikipedia:Wikiprojekti_Shakki sivu uusittiin

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Wikiprojekti_Shakki
• Keskustelusivun puolella pohditaan wikisanakirjan roolia projektissa

Panin saman viestin Eskolalle. --Raimondo 2. syyskuuta 2008 kello 12.05 (UTC)

Aihealueet

Hei! Huomaan ettet ole muokannut Wikisanakirjaa enää yli kahteen vuoteen, mutta päätinpä nyt kuitenkin viestittää sinulle. Haluan huomauttaa aihealueista, joita olet ollut hyvinkin innokas lisäilemään jokaisen artikkelin alkuun. Aihealue laitetaan vain ja ainoastaan, kun kyseessä ei ole ns. normisanastoa, esim. kisu ei tarvitse mitään aihealuetta sanan eteen. Myönnän, että olen itsekin tehnyt saman virheen, mutta oppinut ja lopettanut sen. Sinua on näköjään ennenkin huomautettu samasta asiasta, mutta olisi mukavaa jos ei enää tarvitsisi huomauttaa. Olet aina tervetullut takaisin Wikisanakirjan pariin, mutta tämä on ihan yleinen käytäntö, jota kaikkien tulisi noudattaa. Depressing November 7. elokuuta 2010 kello 13.37 (UTC)

Ihan samaa mieltä. Lopeta noiden aihealueiden lisääminen artikkeleihin, sillä useat niistä kuulostavat niin typeriltä. 85.78.87.234 8. heinäkuuta 2011 kello 15.02 (UTC)

Käyttäjä on passivoitunut, mutta yleissanoista nuo aihealueet on syytä ottaa pois. Erikoisalueiden sanasto ja erityiset tyylit on syytä merkitä. --Aulis Eskola 8. heinäkuuta 2011 kello 16.07 (UTC)

Niitä aihealueita on lähes jokaisessa käyttäjän luomassa sivussa. Nyt porukalla karsimaan pois niitä! 91.153.100.184 2. elokuuta 2011 kello 12.54 (UTC)

Olisi kohtuullista, että käyttäjä tulisi takaisin ja korjaisi tekemänsä virheet sen sijaan että livistää pakoon. 85.76.40.30 11. elokuuta 2011 kello 18.15 (UTC)

On niistä jo suurin osa tähän mennessä siivottu. --Mikko Paananen 11. elokuuta 2011 kello 19.22 (UTC)

Silkkipaperi

Liittyy millä tavalla tekniikkaan? 87.93.59.149 23. elokuuta 2011 kello 13.55 (UTC)

Kuten edellä jo todettu: yleissanoista aihealueet on syytä ottaa pois. Nyttemmin passivoitunut käyttäjä oli tajunnut tyylin ja erityisalojen merkinnän jotenkin väärin ja pistänyt näitä outoja merkintöjä vähän jokaiseen käsittelemäänsä yleiskielenkin sana-artikkeliin. --Aulis Eskola 23. elokuuta 2011 kello 18.10 (UTC)