Ihonen
Suomi
muokkaaErisnimi
muokkaaIhonen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Ihonen | Ihoset |
genetiivi | Ihosen | Ihosten Ihosien |
partitiivi | Ihosta | Ihosia |
akkusatiivi | Ihonen; Ihosen |
Ihoset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Ihosessa | Ihosissa |
elatiivi | Ihosesta | Ihosista |
illatiivi | Ihoseen | Ihosiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Ihosella | Ihosilla |
ablatiivi | Ihoselta | Ihosilta |
allatiivi | Ihoselle | Ihosille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Ihosena (Ihosna) |
Ihosina |
translatiivi | Ihoseksi | Ihosiksi |
abessiivi | Ihosetta | Ihositta |
instruktiivi | – | Ihosin |
komitatiivi | – | Ihosine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Ihose- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Ihos- |
Etymologia
muokkaaPerustuu muinaissuomalaisena pidettyyn henkilönnimiainekseen Iha-, Iho-. Joissakin tapauksissa kyse on Johannes-nimen muunnoksesta Ihannus-nimen kautta.[1]
Lähteet
muokkaa- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (190 nimenhaltijaa.)
Viitteet
muokkaa- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.