Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 53
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta. |
Voisiko joku poistaa HH:n?
muokkaa[1] Viimeksi kun koskin HH:n, nousi kauhea haloo enkä nyt jaksa alkaa sellaiseen. Kiitos. – EtäKärppä13 23. maaliskuuta 2010 kello 17.59 (EET)
Vertaisarviointi artikkelisivulle?
muokkaaEikö vertaisarviointilätkän voisi laittaa keskustelusivun sijaan artikkelisivulle kuten äänestyslätkätkin laitetaan? Näin ehkä saataisiin arviointiin enemmän kommentteja. --ML 23. maaliskuuta 2010 kello 23.25 (EET)
- Vanhaa keskustelua aiheesta: Keskustelu Wikipediasta:Vertaisarviointi/Arkisto_1#Mallineen_paikka. --Hrrkrr31 24. maaliskuuta 2010 kello 00.04 (EET)
- Sivulla ei ole oikein hyviä argumentteja keskustelusivulle jättämisen puolesta. "Se syy miksi mallineita piilotellaan keskustelusivulle on se, että ylivoimainen valtaosa artikkelin käyttäjistä vain lukee Wikipediaa, eikä heitä yleensä kiinnosta onko artikkelista tehty vertaisarviointipyyntö". Mistä tiedetään, mikä valtaosaa artikkelin käyttäjistä kiinnostaa? Laittamalla malline artikkelisivulle voitaisiin saada kommentteja muiltakin kun aktiiveilta, porukalta joita juuri ko. artikkeli kiinnostaa eikä Wikipedian käytännöt sinänsä. --ML 24. maaliskuuta 2010 kello 12.02 (EET)
- Joo, en laittanutkaan linkkiä mitenkään ehdotusta torpatakseni. Minustakin voisi olla hyvä idea laittaa malline suoraan artikkelisivulle. --Hrrkrr31 24. maaliskuuta 2010 kello 12.54 (EET)
- Kannatan. --Jisis (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 00.16 (EET)
- Kannatan. Vertaisarvioinnin tarkoitus on saada mahdollisimman laajasti kommentteja artikkelin kehittämistä varten, joten on mielekästä kertoa arvioinnista kaikille lukijoille. --Zache 24. maaliskuuta 2010 kello 14.42 (EET)
- Sopii, onhan SS-äänestys ja HA-äänestys -mallineetkin artikkelisivulla. Artikkelin tilaa kuvaavaa metatietoa nämäkin kuitenkin ovat siinä missä korjauspyynnötkin - toisin kuin esimerkiksi wikiprojektien luokittelut. --albval (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 15.36 (EET)
- Näyttää saavan kannatusta ilman vastustusta, joten muutetaanko käytäntöä? Vai tarvitaanko jokin virallisempi äänestys? Kysehän ei kuitenkaan ole mistään isosta uudistuksesta. --ML 24. maaliskuuta 2010 kello 16.59 (EET)
- Kannatusta täältäkin.—Aku506  24. maaliskuuta 2010 kello 18.02 (EET)
- Kannatan äänestystä... ja tätä ideaa.-Henswick- Sermo? 24. maaliskuuta 2010 kello 18.10 (EET)
- Vastustan äänestystä. Wikipedia:Äänestäminen_on_pahasta --Eas1000 24. maaliskuuta 2010 kello 18.13 (EET)
- Vastustusta ei liene vielä ilmennyt? Minäkin muuten kannatan ajatusta. Pitke 24. maaliskuuta 2010 kello 18.32 (EET)
- Kannatan, kaikki vertaisarviointia edistävät jutut vain käyttöön.Tetopa 24. maaliskuuta 2010 kello 18.43 (EET)
- Kannatan. Lukijatkin saavat lisää tietoa laadunvarmistuksesta. -tKahkonen 24. maaliskuuta 2010 kello 18.47 (EET)
- Vastustan. Oletus vertaisarvioinnin edistämisestä tällä muutoksella on vailla pohjaa. --Mpadowadierf 24. maaliskuuta 2010 kello 19.46 (EET)
- Kannatan. Nykyisin vertaisarvioinneissa kehitetään artikkeleja niin, että ne mieluttävät käyttäjiä, muttei välttämättä lukijoita. – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 20.59 (EET)
- Toi perustelu vertaisarvioinnin edistämisestä on mustakin vähän ontuva. Kuinka moni tähän keskusteluun osallistujista voi tosissaan väittää huomanneensa yllätyksekseen esim. kymmenellä artikkelisivulla HA- tai SS-äänestysilmoituksen ja osallistunut sen jälkeen artikkelien parantamiseen äänestyksessä? Aika harva. Jos vertaisarviointi-ilmoitus siirretään artikkelisivulle, niin sitten "kaksi viikkoa ilman kommentteja" sääntöä on syytä ruveta soveltamaan tiukemmin. Ei siis enää mielellään kolmen kuukauden vertaisarviointeja. Mun puolesta voitte ottaa käyttöön, peruutetaan sitten aikanaan jos tarvetta ilmenee. EDIT: (selvennys: toistaiseksi siis tyhjää) Gopase+f 24. maaliskuuta 2010 kello 21.09 (EET)
- Tuo ehdotus tiukasta aikarajasta kuulostaa hyvältä. Kun kerran kaikki muutkin SS- ja HA-prosessin vaiheet on aikataulutettu, niin miksei sitten tämäkin. Eipähän malline roiku artikkelissa ikuisesti. Itselläni (ja varmaan muillakin vakiintuneilla) on nuo äänestyssivut ja vertaisarviointi tarkkailulistalla, joten huomaan kyllä uudet aloitukset sieltä, mutta kaikki lukijat eivät niitä tietenkään tarkkaile. Jos nämä "satunnaiskäyttäjät" huomaavat lätkän artikkelisivulla paremmin kuin keskustelusivulta, niin eikös se arviointia edistä. --albval (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 21.42 (EET)
Näyttää olevan 11 kannattajaa ja 1 vastustaja. Muutan käytännön. --ML 25. maaliskuuta 2010 kello 18.27 (EET)
- Nyt kannattaa myös harkita, että miten toimitaan kun HA-äänestys ja vertaisarviointi on käynnissä samaan aikaan? Pitäiskö ottaa vertaisarviointimalline pois kun HA-äänestys alkaa? Vai kieltää samanaikainen HA-äänestys+vertaisarviointi? Gopase+f 25. maaliskuuta 2010 kello 19.10 (EET)
- Aika hölmöltä näyttäisivät äänestys ja arviointi samaan aikaan. Ehdotan että saa äänestyttää vasta arvioinnin loputtua, mutta se joka on artikkelin arviointiin laittanut voi halutessaan keskeyttää arvioinnin ja laittaa HA-äänestykseen. Vai riittäisikö maalaisjärjen käyttö, ehkä säännöt ovat turhia? --Hrrkrr31 25. maaliskuuta 2010 kello 19.19 (EET)
Täsmennyssivun luokitus
muokkaaOnko täsmennyssivujen luokituksesta olemassa jokin käytäntö? Toisin sanoen voiko niitä luokitella vai ovatko ne pelkkiä apusivuja. --Ulrika 25. maaliskuuta 2010 kello 15.19 (EET)
- Jos täsmennyssivulla luetellaan tietyn sukunimen kantajia, on mielestäni ihan OK lisätä täsmennyssivu luokkaan "Sukunimet". Sivuilla Wikipedia:Täsmennyssivu tai Wikipedia:Luokittelu ei täsmennyssivujen luokittelusta puhuta. --Quadriplegia 25. maaliskuuta 2010 kello 15.28 (EET)
- Miksi täsmennyssivu pitää lisätä "Luettelo täsmennyssivuista" -sivulle? Miksei ole luokkaa "Täsmennyssivut"? Ohjeessa sanotaan, että "Jotta täsmennyssivu ei näkyisi orpojen sivujen luettelossa, sivulle Wikipedia:Luettelo täsmennyssivuista kannattaa laittaa linkki siihen." Eli lukuisten käyttäjien pitää manuaalisesti tehdä jotain, mihin ohjelmointi ei (vielä) pysty?--Nedergard 25. maaliskuuta 2010 kello 18.58 (EET)
- Eikös tällaiset muokkaukset [2] ole botilla tehty? Olen aina niin olettanut... Gopase+f 25. maaliskuuta 2010 kello 19.04 (EET)
Varoitusten antamisesta
muokkaaMiten tuollaisesta varoittaminen, kun vandaali ensin sotkee ja sitten poistaa itse, onhan sekin vandalismia?. Kai siinä on ideana että saa sivuhistoriaan tyhmyyksiä joita voi esitellä kavereilleen. --Kalmo 25. maaliskuuta 2010 kello 20.09 (EET)
- Itse olen tulkinnut että moisten motiivina on lähinnä kokeilunhalu tyyliin: "Tämä on wikipedia jota kuka tahansa voi muokata, no muokkaampa sit hieman sotkemalla." Jonka jälkeen. "Ai, ei se ollutkaan kovinkaan ihmeellistä" ja käyttäjä kumoaa muokkauksensa. En ole itse varoitellut moisesta kun kerran homma menee ihan niin kuin pitääkin silloin kun käyttäjä itse korjaa jälkensä. --Zache 25. maaliskuuta 2010 kello 20.29 (EET)
- Ihan sama. Muokkaushistorian sotkeminen on vandalismia josta voi antaa varoituksen jos riittää viitseliäisyyttä. Itselläni ei useinkaan riitä. --Jisis 25. maaliskuuta 2010 kello 20.43 (EET)
- Jos toistuu tuollainen, tai kumoaminen tehdään käsin ja sisältää sähellystä, niin sitten varoitus kylläjuu. --Јии Коо Пее (貞) 25. maaliskuuta 2010 kello 20.44 (EET)
- Samanlaista vandalismia kuin muukin. Varoituksia vaan. Tähän liittyy myös salakavala vandalismin laji, jossa vandaali palauttaa suurimman osan sotkusta, mutta jättää pienen osan. Tätä näkee joskus menevän läpi. --ML 25. maaliskuuta 2010 kello 20.47 (EET)
- Tällöinhän sotkija on hyvä ohjata hiekkalaatikolle jatkamaan kokeiluja, jos tarvetta on. Itse yleensä varoitan myös niitä sotkijoita, jotka itse korjaavat sotkunsa. --Quadriplegia 25. maaliskuuta 2010 kello 23.50 (EET)
- Näin tehdään siis. Kiitos. --Kalmo 26. maaliskuuta 2010 kello 19.29 (EET)
Espanjan kuninkaallisten nimet ja merkittävyys
muokkaaElikkäs, onkos Wikipediassa jonkinlainen käytäntö Espanjan kuninkaallisten (tai oikeastaan ihan yleisesti ottaen kaikkien kuninkaallisten) nimistä? Kuninkaissa ongelmia ei sen suuremmin ole, useinmiten ne noudattavat kaavaa Etunimi Järjestysluku (Valtio), mutta entäpäs kuningattaret, prinssit ja prinsessat?
Täällä on artikkeli Sofía (Espanjan kuningatar), mutta sitten on myös Viktoria Eugenie Battenberg. Miten pitäisi siis kuningattaret nimetä? Käytetäänkö kastenimeä, kaavaa Etunimi (Valtion kuningatar), vaiko Kuningatar Etunimi (Valtio) tai Valtion kuningatar Etunimi? Esimerkit noista: Sofía Margarita Victoria Federica de Schleswig-Holstein-Sönderborg-Glücksburg, Sofía (Espanjan kungatar), Kuningatar Sofía (Espanja), Espanjan kuningatar Sofía, Victoria Eugenie Julia Ena, Viktoria Eugenie (Espanjan kuningatar), Kuningatar Viktoria Eugenie (Espanja), Espanjan kuningatar Viktoria Eugenie. Tuollaisissa hiukan harvinaisempien nimien tapauksissa voisi tietysti jättää tuon maan mainitsematta, mikäli samannimisiä ei ole ollut muissa maissa kuninkaallisina. Luettelo Espanjan kuningattarista en-wikissä.
Sama ongelma myös prinssien ja prinsessojen kanssa. Täällä on artikkeli Felipe (Espanjan kruununprinssi). Olisikos parempia vaihtoehtoja Prinssi Felipe, Asturian prinssi Felipe tai Felipe (Asturian prinssi)? Ja Letizia (Espanjan prinsessa), vai Prinsessa Letizia, Asturian prinsessa Letizia tai Letitzia (Asturian prinsessa)? Sekä myös Prinsessa Elena, Elena (prinsessa), Elena de Borbón y Grecia, Elena (Espanjan prinsessa), Lugon herttuatar Elena, Herttuatar Elena, Elena (Lugon herttuatar) vai Elena (herttuatar)?
Myös kuninkaallisten merkittävyydestä kyselisin. Missä menee niissä raja, olettaen että henkilöllä ei olisi mitään muuta saavutusta, kuin syntyminen merkittävään sukuun? Kuninkaan lapset ainakin ovat merkittäviä (poislukien hyvin nuorena kuolleet?), mutta entäs lapsenlapset? Tai lapsenlapsenlapset?
Mutta enempää en jaksa nyt kirjoittaa asiasta, sen verran jo väsyttää heh. Mutta toivottavasti te arvoisat Wikipedian käyttäjät osaatte auttaa minua tässä asiassa. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 04.06 (EEST)
Jatkan nyt hiukan virkeämpänä tätä. Niin, ja huomatkaa sitten, että kun olen puhunu tässä kuningattarista, olen siis tarkoittanut kuningatarpuolisoja (tai kunigaspuolisoja), enkä siis varsinaisia kuningattaria. Myös tuo varsinainen nimeäminen on ongelma. Kuninkailla tämäkin asia on helppo, käytetään Suomeen vakiintuneita nimiä (paitsi uusilla monarkeilla). Mutta entäs kungatarpuolisot, prinssit ja prinsessat? Näillä on harvemmin minkäänlaista vakiintunutta nimeä suomen kielessä.
Esimerkiksi en-wikissä on artikkeli en:Maria Isabella of Spain ja es-wikissä es:María Isabel de Borbón. Eli pitäisikö artikkeli kääntää nimelle Maria Isabella, Maria Isabella (Espanja), Maria Isabella (Espanjan prinsessa), Maria Isabella (prinsessa), Prinsessa Maria Isabella, Espanjan prinsessa Maria Isabella, María Isabel, María Isabel (Espanja), María Isabel (Espanjan prinsessa), María Isabel (prinsessa), Prinsessa María Isabel vai Espanjan prinsessa María Isabel?. Kyseinen tyyppi näyttäisi olleen myös Molempain Sisiliain kuningaskunnan kuningattarena (kungatarpuolisona), eli aukeaa taas uusia nimivaihtoehtoja: Maria Isabella (Sisilia), Maria Isabella (kuningatar), Maria Isabella (Sisilian kungatar), Kuningatar Maria Isabella, Sisilian kuningatar Maria Isabella, María Isabel (Sisilia), María Isabel (kuningatar), María Isabel (Sisilian kungatar), Kuningatar María Isabel, Sisilian kuningatar María Isabel.
Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä on monimutkaista. Toivottavasti tähän löytyisi jokin linja, jota voisi sitten käyttää suurimmassa osassa näissä monarkkiartikkeleissa. Tietysti vakiintuneet nimet jätetään entiselleen, mutta kun monilla näillä prinsseillä, prinsessoilla ja kungattarilla ei ole vakiintunut minkäänlaista nimeä suomen kieleen. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 13.47 (EEST)
- Historiallisten henkilöiden nimeämisestä on puhuttu aikaisemminkin. Hallitsijoiden kohdalla käytetään suomenkielistä nimeä. En-wikissä yleistä muotoa Maria Isabella, Espanjan prinsessa / Ludvig XVII, Ranskan kuningas ei pitäisi käyttää. Muuten minkäänlaista yhtenäistä linjaa ei ole olemassa. Nimeä artikkelit oman harkintasi mukaan. (Siirrellään sitten jos menee ihan metsään tai joskus saadaan luotua joku isompi linja :) yks vaihtoehto on vielä Isabella Espanjalainen, toisaalta jos on ollut Sisilian hallitsija, niin .... :) Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 13.58 (EEST)
- Okei, eli siis mahdollisia suomenkielisiä nimiä käytetään. Ainakin on vaihtoehtoja enää puolet vähemmän. Mutta otetaan nyt esimerkiksi näitä nykyisiä Espanjan kungasperheen jäseniä, Felipe (Espanjan kruununprinssi), Letizia (Espanjan prinsessa), Prinsessa Elena, Prinsessa Cristina, Leonor (Espanjan prinsessa) ja Sofía (Espanjan kuningatar). Pitäiskö nuo olla muotoa: Felipe (Espanjan kruununprinssi), Letizia (Espanjan prinsessa), Elena (Espanjan prinsessa), Cristina (Espanjan prinsessa), Leonor (Espanjan prinsessa) ja Sofía (Espanjan kuningatar), vai muotoa: Prinssi Felipe, Prinsessa Letizia, Prinsessa Elena, Prinsessa Cristina, Prinsessa Leonor ja Kuningatar Sofía? -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 14.18 (EEST)
- Minusta olisi loogisinta että ne olisivat muotoa Elena (Espanja) tai Elena (Espanjan prinsessa). Täsmennyssivut Elisabet ja Kaarle III osoittavat mielestäni pyrkimystä tähän suuntaan: Elisabet (Itävalta) ja Elisabet (Venäjä). --Tappinen 28. maaliskuuta 2010 kello 14.29 (EEST)
- Okei, eli siis mahdollisia suomenkielisiä nimiä käytetään. Ainakin on vaihtoehtoja enää puolet vähemmän. Mutta otetaan nyt esimerkiksi näitä nykyisiä Espanjan kungasperheen jäseniä, Felipe (Espanjan kruununprinssi), Letizia (Espanjan prinsessa), Prinsessa Elena, Prinsessa Cristina, Leonor (Espanjan prinsessa) ja Sofía (Espanjan kuningatar). Pitäiskö nuo olla muotoa: Felipe (Espanjan kruununprinssi), Letizia (Espanjan prinsessa), Elena (Espanjan prinsessa), Cristina (Espanjan prinsessa), Leonor (Espanjan prinsessa) ja Sofía (Espanjan kuningatar), vai muotoa: Prinssi Felipe, Prinsessa Letizia, Prinsessa Elena, Prinsessa Cristina, Prinsessa Leonor ja Kuningatar Sofía? -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 14.18 (EEST)
- Eikos tuon pitäisi olla Felipe (Espanja) eikä mitään muuta. ei arvoja ja titteleitä otsikkoon. ja kuten olisi myös Elenä (epanja) kuten Tappinenkin ehdottaa. --Anna v. F. 28. maaliskuuta 2010 kello 14.35 (EEST)
Suomensin tämmösen taulukon:
Isoisovanhemmat | |||||||||
Isovanhemmat | |||||||||
Vanhemmat | |||||||||
Lapset |
Felipe (Espanjan kruununprinssi) | ||||||||
Lapsenlapset |
Olisi hyvä jos tähän saataisiin nyt korjattua nuo nimet oikein. Ja mites noiden Elenan ja Cristinan lasten nimien laita? -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 15.08 (EEST)
- Suluissa olevissa tarkennuksissa on periaate, että sen tulisi olla minimaalinen. Ei siis esim X (Espanjan prinsessa), jos vaikkapa X (prinsessa) on yksiselitteinen. Siihen en näin äkkiseltään ota kantaa, mitkä tarkennukset juurikin tässä tapauksessa olisivat oikeita. --Jannex 28. maaliskuuta 2010 kello 15.13 (EEST)
- Eli siis esimerkiksi ei Letizia (Espanjan prinsessa), vaan Letizia (prinsessa)? Vai olisiko parempi Letizia (Espanja)? Tässä tapauksessa tosin Letizia-nimisiä monarkkeja ei ole ollut muita, niin olisiko paras vaihtoehto ihan vain Letizia?
Laajensin taulukkoa isoisovanhempiin saakka. Britannian kuninkaallisten nimet taas näytävät olevan erittäin paljon väärässä tähänastisen keskustelun mukaan. Yhdistyneen kuningaskunnan kruununperimysjärjestys -artikkelista voi katsoa, että täällä on artikkeleita esimerkiksi nimillä: Walesin prinssi Charles, Prinssi William, Prinssi Andrew, Yorkin herttua, Prinsessa Beatrice ja Prinssi Edward, Wessexin jaarli. Tähän olisi nyt saatava selkeä käytäntö, miten kuninkaalliset nimetään fi-wikiin. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 15.56 (EEST)
- Kuten yllä sanoin: fi-wikissä ei ole mitään selkeää käytäntöä kuninkaallisten tai muiden historiallisten henkilöiden nimeämisestä. Itse käyttäisin muotoa Letizia (prinsessa) (tai huonompaa Prinsessa Letizia). Englannin kuninkaallisista ainoastaan Prinssi Edward, Wessexin jaarli on kauhistus, ja joku voisi siirtää sen paremmalle nimelle. Tuskin ihan heti voidaankaan luoda mitään selkeää käytäntöä, joten näillä mennään. Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 16.05 (EEST)
- Kyllä kait Edvard Wessex on ihan käypäinen nimi kaverille ja Andrew York sille toiselle ja sitten Charles Wales sille vanhimmalla kun Willian Wales ja Henri Wales hänen pojilleen. Yksinkertaisuus on valttia ja noin sitä tunnistää. Sitten vaan kokonimia ja tituleereja isomman kanssa. --Anna v. F. 28. maaliskuuta 2010 kello 16.28 (EEST)
- Esim. Historian suursanakirja käyttää tuollaisia muotoja, ja niitä olen itsekin käyttänyt sen viitoittamana. Kaikille käyttäjille tämä ei kuitenkaan ole aikaisemmin sopinut. Itse kannustan niiden käyttöön. Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 16.31 (EEST)
- Tuollainen muoto ei käy, koska (tässä esimerkissä) Elisabet II:n lasten henk.koht. sukunimi on Mountbatten-Windsor. Ei siis "Andrew York" tai "Charles Wales" vaan "Andrew Mountbatten-Windsor" etc. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 16.36 (EEST)
- Ja vanhaa keskustelua muistellen myöskään muoto Andrew Mountbatten-Windsor York ei käynyt kaikille. Asiasta ei siis ole konsensusta ja artikkelit pitää nimetä käyttäjien oman harkinnan mukaan. Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 16.54 (EEST)
- Miksei nyt voitaisi yrittää saada uudelleen konsensusta asiaan? Mielestäni tähän asiaan olisi saatava jonkinlainen käytäntö, ja miksei sitä voitaisi yrittää luoda nyt? Turha lykätä asioita jotka voi tehdä nytkin. Itse vastustan muotoja Andrew Mountbatten-Windsor York sekä Andrew York. En kannata myöskään nykyistä Prinssi Andrew, Yorkin herttua -muotoa. Prinssi Andrew'lla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kahta eri prinssiä: en:Prince Andrew, Duke of York ja en:Prince Andrew of Greece and Denmark. Eri vaihtoehtoja:
- Prinssi Andrew (Yhdistynyt kuningaskunta) tai Prinssi Andrew (Kreikka)
- Andrew (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi) tai Andrew (Kreikan prinssi)
- Andrew (Yhdistynyt kuningaskunta) tai Andrew (Kreikka)
- Ja onhan sitten myös Jugoslaviankin eräs prinssi nimetty en-wikissä Andrew'ksi: en:Prince Andrew of Yugoslavia, mutta tyypin oikea nimi taitaa olla Andrej, eli pitäisikö artikkeli nimetä esimerkiksi Prinssi Andrew (Jugoslavia) tai Prinssi Andrej (Jugoslavia)? -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 17.20 (EEST)
- Miksei nyt voitaisi yrittää saada uudelleen konsensusta asiaan? Mielestäni tähän asiaan olisi saatava jonkinlainen käytäntö, ja miksei sitä voitaisi yrittää luoda nyt? Turha lykätä asioita jotka voi tehdä nytkin. Itse vastustan muotoja Andrew Mountbatten-Windsor York sekä Andrew York. En kannata myöskään nykyistä Prinssi Andrew, Yorkin herttua -muotoa. Prinssi Andrew'lla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kahta eri prinssiä: en:Prince Andrew, Duke of York ja en:Prince Andrew of Greece and Denmark. Eri vaihtoehtoja:
- Ainahan sitä voi yritää konsensusta. Eli kannatan muotojen Andrew Mountbatten-Windsor York ja Andrew York sallimista. Olen samaa mieltä muodon Prinssi Andrew, Yorkin herttua hylkäämisestä. Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 17.27 (EEST)
- Itse kannatan yleistä muotoa "Etunimi (mahd. järjestysluku tai muu arvonimi)" eli esimerkiksi "Andrew (Yorkin herttua), "Andrew (Kreikan prinssi)" ja "Elisabet II (Iso-Britannia)". En kannata muotoja Andrew Mountbatten-Windsor York ja Andrew York, koska ne eivät mene yksi yhteen Britannian kuningasperheen määritellyn henk.koht. sukunimen kanssa. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 17.30 (EEST)
- Jos on kyseessä kuningas tai kuningatar (huom. ei kuningatarpuoliso/kuningaspuoliso), niin nimeäminen on yksinkertaista: Etunimi järjestysluku (valtio). Valtio jätetään pois mikäli muita saman etunimen ja järjestysluvun omaavia ei ole ollut muissa maissa. Eli siis ei Elisabet II (Iso-Britannia) vaan pelkästään Elisabet II. Mutta prinssit, prinsessat, kuningatarpuolisot ja kuningaspuolisot ovatkin vaikeampi asia. Mielestäni hyviä muotoja olisivat esimerkiksi Prinssi Andrew (Yhdistynyt kuningaskunta) tai Andrew (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi). -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 17.58 (EEST)
- Kannatan tuota "Etunimi järjestysluku (mahd. valtio)" -muotoa. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.03 (EEST)
- Kyllä, se muoto taitaakin olla jo käytäntönä kun on kyseessä kuninkaat ja kungattaret, mutta suurempi ongelma tässä onkin nyt löytää yhteinen linja kun kyseessä on prinssit, prinsessat, kuningatarpuolisot sekä kuningaspuolisot. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 18.08 (EEST)
- Kuten jo totesin, niissä tapauksissa voitaisiin käyttää tuosta hyväksytystä muodosta muokattua versiota "Etunimi (mahd. järjestysluku tai muu arvonimi)" eli esimerkiksi "Andrew (Yorkin herttua)". 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.14 (EEST)
- Mutta eihän prinsseillä ym. ole järjestyslukuja? -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 18.17 (EEST)
- "...tai muua arvonimi". Tuo järjestysluku olisi käytössä hallitsijoilla. Mielestäni olisi turhaa luoda täysin uutta nimeämistapaa prinsseille sun muille, kun yleistä nimeämisperustetta "Etunimi (mahd. järjestysluku tai muu arvonimi)" voidaan käyttää. Eli siis nyt käytettäisiin muotoa "Charles (Ison-Britannian kruununprinssi)" ja myöhemmin se muutettaisiin asianmukaiseen muotoon, esim. "Kaarle III (Iso-Britannia). 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.27 (EEST)
- Entäs jos henkilöllä on monia arvonimiä? Esimerkiksi Andrew on sekä Yorkin herttua että prinssi. Ja prinsessa Elena on sekä Lugon herttuatar että prinsessa. Juan Carlos I:n isä oli sekä Barcelonan kreivi että prinssi. Esimerkkejä on lähes loputtomasti. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 18.37 (EEST)
- "...tai muua arvonimi". Tuo järjestysluku olisi käytössä hallitsijoilla. Mielestäni olisi turhaa luoda täysin uutta nimeämistapaa prinsseille sun muille, kun yleistä nimeämisperustetta "Etunimi (mahd. järjestysluku tai muu arvonimi)" voidaan käyttää. Eli siis nyt käytettäisiin muotoa "Charles (Ison-Britannian kruununprinssi)" ja myöhemmin se muutettaisiin asianmukaiseen muotoon, esim. "Kaarle III (Iso-Britannia). 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.27 (EEST)
- Mutta eihän prinsseillä ym. ole järjestyslukuja? -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 18.17 (EEST)
- Kuten jo totesin, niissä tapauksissa voitaisiin käyttää tuosta hyväksytystä muodosta muokattua versiota "Etunimi (mahd. järjestysluku tai muu arvonimi)" eli esimerkiksi "Andrew (Yorkin herttua)". 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.14 (EEST)
- Kyllä, se muoto taitaakin olla jo käytäntönä kun on kyseessä kuninkaat ja kungattaret, mutta suurempi ongelma tässä onkin nyt löytää yhteinen linja kun kyseessä on prinssit, prinsessat, kuningatarpuolisot sekä kuningaspuolisot. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 18.08 (EEST)
- Kannatan tuota "Etunimi järjestysluku (mahd. valtio)" -muotoa. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.03 (EEST)
- Jos on kyseessä kuningas tai kuningatar (huom. ei kuningatarpuoliso/kuningaspuoliso), niin nimeäminen on yksinkertaista: Etunimi järjestysluku (valtio). Valtio jätetään pois mikäli muita saman etunimen ja järjestysluvun omaavia ei ole ollut muissa maissa. Eli siis ei Elisabet II (Iso-Britannia) vaan pelkästään Elisabet II. Mutta prinssit, prinsessat, kuningatarpuolisot ja kuningaspuolisot ovatkin vaikeampi asia. Mielestäni hyviä muotoja olisivat esimerkiksi Prinssi Andrew (Yhdistynyt kuningaskunta) tai Andrew (Yhdistyneen kuningaskunnan prinssi). -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 17.58 (EEST)
- Itse kannatan yleistä muotoa "Etunimi (mahd. järjestysluku tai muu arvonimi)" eli esimerkiksi "Andrew (Yorkin herttua), "Andrew (Kreikan prinssi)" ja "Elisabet II (Iso-Britannia)". En kannata muotoja Andrew Mountbatten-Windsor York ja Andrew York, koska ne eivät mene yksi yhteen Britannian kuningasperheen määritellyn henk.koht. sukunimen kanssa. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 17.30 (EEST)
- Ainahan sitä voi yritää konsensusta. Eli kannatan muotojen Andrew Mountbatten-Windsor York ja Andrew York sallimista. Olen samaa mieltä muodon Prinssi Andrew, Yorkin herttua hylkäämisestä. Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 17.27 (EEST)
- Käsittääkseni monilla prinsseillä/prinsessoilla on muitakin arvonimia. Näistä voidaan ottaa esimerkiksi se, jota henkilö itse mieluiten käyttää. Esimerkiksi mainitsemasi prinsessa Elena on en-wikissä nimellä "Elena (Lugon herttuatar)" kun taas Britannian prinssi Charlesin puoliso on "Camilla (Cornwallin herttuatar)", koska Camilla on itse valinnut tuon arvonimen ensisijaiseksi. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.51 (EEST)
- Vaikuttaa aivan järkevältä, mutta aikas usein on hyvin vaikea sanoa kumpi sitten olisi enemmän henkilölle mieleen. Esimerkiksi en:Infanta María de la Paz of Spain, olisiko se sitten María de la Paz (Espanjan prinsessa) vaiko María de la Paz (Baijerin prinsessa). Hyvin usein on tuolla tavalla että henkilöllä on useammassa kuin yhdessä maassa noita titteleitä, Euroopan kuninkaallisethan ovat melkein kaikki toisilleen sukua. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 19.03 (EEST)
- Tällaisissa tilanteissa asian voisi ratkaista niin, että otetaan "korkea-arvoisin" titteli, esimerkiksi "Espanjan prinsessa" ennemmin kuin "Baijerin prinsessa", koska Espanja on valtio kun taas Baijer on osavaltio. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 19.15 (EEST)
- Vaikuttaa aivan järkevältä, mutta aikas usein on hyvin vaikea sanoa kumpi sitten olisi enemmän henkilölle mieleen. Esimerkiksi en:Infanta María de la Paz of Spain, olisiko se sitten María de la Paz (Espanjan prinsessa) vaiko María de la Paz (Baijerin prinsessa). Hyvin usein on tuolla tavalla että henkilöllä on useammassa kuin yhdessä maassa noita titteleitä, Euroopan kuninkaallisethan ovat melkein kaikki toisilleen sukua. -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 19.03 (EEST)
- Käsittääkseni monilla prinsseillä/prinsessoilla on muitakin arvonimia. Näistä voidaan ottaa esimerkiksi se, jota henkilö itse mieluiten käyttää. Esimerkiksi mainitsemasi prinsessa Elena on en-wikissä nimellä "Elena (Lugon herttuatar)" kun taas Britannian prinssi Charlesin puoliso on "Camilla (Cornwallin herttuatar)", koska Camilla on itse valinnut tuon arvonimen ensisijaiseksi. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 18.51 (EEST)
- Meinaatteko tehdä Maria de la Pazin puolisostakin (Ludwig Ferdinand) Espanjan prinssin "koska Espanja on valtio kun taas Baijer on osavaltio" :) Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 19.30 (EEST)
- En tiedä mistä olet tuollaista saanut mieleesi. Ainakin minä puhuin pelkästää Mariasta, en hänen miehestään. Toisaalta taas prinssien ja prinsessojen puolisoiden arvonimenä voidaan käyttää vastaavaa maskuliinista/feminiinistä muotoa kun on käytetty puolisosta, vrt. Camilla, Cornwallin herttuatar kun Charlesin arvonimiin kuuluu Cornwallin herttuan arvonimi. Mitä taas tulee "koska Espanja on valtio kun taas Baijer on osavaltio" -perusteluun, niin ainakin itse laittaisin valtion osavaltion edelle arvoasteikossa, jos pitää valita. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 20.23 (EEST)
- Meinaatteko tehdä Maria de la Pazin puolisostakin (Ludwig Ferdinand) Espanjan prinssin "koska Espanja on valtio kun taas Baijer on osavaltio" :) Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 19.30 (EEST)
- Tietääkseni Baijerikin oli kuningaskunta vuoteen 1918 asti, joten "kuninkaallisten näkökulmasta" tittelit olivat samanarvoisia. :) Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 20.41 (EEST)
- No tuohon en osaa vastata. 101090ABC 28. maaliskuuta 2010 kello 20.45 (EEST)
- Tietääkseni Baijerikin oli kuningaskunta vuoteen 1918 asti, joten "kuninkaallisten näkökulmasta" tittelit olivat samanarvoisia. :) Gopase+f 28. maaliskuuta 2010 kello 20.41 (EEST)
Siis Elena ei ole prinsessa vaan infanta ja herttuatar. Nyt on vaan niin, että herttua tai herttuatar on huomattavasti korkeampi titteli kuin prinssi / prinsessa. Sillä herttuoiden lapsetkin ovat prinssejä. Tuolla oli ehdotus muodosta Andrew (Yorkin herttua) se olisi paras noin yleisesti ehdotetuista malleista. Ja kun tuo Andrewkaan ei ole enää mikään prinssi, vaan herttua. Poikkeuksia ovat Walesin ja Asturian prinssit, jotka ovat kruununperillisen titteleitä. Meille köyhään suomeen ei ole koskaan syntynyt tuota aatelistitteleiden kulttuuria, valitettavasti! --Anna v. F. 28. maaliskuuta 2010 kello 20.43 (EEST)
- Anna v. F. otti puheeksi nuo infantet/infantat, mikä on hyvä. Espanjassahan kuninkaan lapset saavat arvonimen infante (naispuoleiset infanta), paitsi kruununprinssi saa arvonimen Asturian prinssi/ruhtinas. Eli oikeastaan infante on lähes sama asia kuin prinssi, mutta pitäisikö suomenkielisessäkin Wikipediassa alkaa käyttämään epanjalaisista prinsseistä nimitystä infante? Oma mielipiteeni on että ei, sillä Suomessa ei ole käytetty varmaankaan missään sitä arvonimeä, prinssejä ja prinsessojahan kuninkaiden lapset ovat aina olleet. Toinen asia on tuo Asturian ruhtinas. Pitäisikö se olla tuolla nimellä, vai olisiko Asturian prinssi parempi nimi (Keskustelu:Asturian ruhtinaan palkinto)? -DragonMaster- 28. maaliskuuta 2010 kello 21.34 (EEST)
- Se on Asturian ruhtinas. Gopase+f 29. maaliskuuta 2010 kello 00.22 (EEST)
- Okei, ja myös en:Princess of Asturias suomentuu siis varmaankin Asturian ruhtinattareksi. -DragonMaster- 29. maaliskuuta 2010 kello 08.10 (EEST)
- Se on Asturian ruhtinas. Gopase+f 29. maaliskuuta 2010 kello 00.22 (EEST)
- Ymmärtääkseni Walesin prinssi on käännösvirhe (ymmärrys on peräisin jostakin lähteestä, joka einyt ole käsillä) ja pitäisi olla Walesin ruhtinas. Prinssejä ja prinsessoja ovat hallitsijan jälkeläiset (ei kai kovin moneen polveen). Kun Walesilla ole ollut kuningasta, prince on ruhtinas, kuten monet muutkin englannin kielen princet ja princessit. Mutta tätä vakiintunutta suomennosta on kuitenkin paha mennä muuttamaan. Kun Asturiallakaan ei ole ollut kuningasta, arvonimi on siten Asturian ruhtinatar. --Ulrika 29. maaliskuuta 2010 kello 08.53 (EEST)
- Juuri näin. Walesin prinssi on muinainen käännösvirhe, ja hänkin on ruhtinas. Gopase+f 29. maaliskuuta 2010 kello 09.05 (EEST)
- Eikös kukaan ole ihmetellyt, että Juan Carlos I ei ole suomeksi käännetty kuten yleensä monarkien nimille tehdään, vaikkapa vain Kaarle XVI Kustaa. Miksi ei siis Jussi Kalle I tai Juhana Kaarle I? Kuitenkin espanjan infante/infanta on todellakin eri arvo kuin joku prinssi ja se pysyy vaikka haltija saisi toisen tittelin. Mielestäni voitaisiin kirjoittaa Maria (infanta) ja sitten lisätä perään kaikki muut krumeluurit. Pitää muistaa, että Espanjan infante/infanta on maan regaaleihin kuuluva asia, ja siten hyvin tiukasti rajattu. Mitä taas muiden maiden ja titteilen kohdalla ei ole. Myös ko. henkilöstä käytetty puhuttelutapa ja -muoto ovat monessa mielessä ratkaisevia. Itävallan arkkiherttuat ovat keisarillisia korkeuksia, Hannoverin ruhtinatar kuninkaallinen korkeus ja Monacon prinsessa vain serenissima. Niin mutkikkaita ovat herrain tiet! --Anna v. F. 29. maaliskuuta 2010 kello 10.37 (EEST)
- Suomen kielenhuollon ylin valvoja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on ottanut asiaan kantaa, ja hallitsijat jostakin vuodesta lähtien säilyttävät alkuperäisen nimensä. Vanhat hallitsijat saavat pitää mukautetun nimensä, koska nimet ovat vakiintuneet käytössä. Siksi Kaarle Kustaa mutta Juan Carlos. --Ulrika 29. maaliskuuta 2010 kello 10.47 (EEST)
- Kotuksen ohje. Kotuksen paperisessa nimioppaassa on hivenen enemmän tekstiä ja tuon ohjeistuksen historiaa, mutta yleinen ajatus on että nimiä ei enää suomalaisteta ja ne kirjoitetaan alkuperäisessä muodossa. Poikkeuksena sellaiset hallitsijat joiden nimet on jo suomalaistettu jolloin vakiintuneita nimiä käytetään historiallisista syistä. Ja vanha tapa suomalaistaa nimet oli käytössä 1991 saakka ja pohjoismaiden osalta vuoteen 2002. --Zache 29. maaliskuuta 2010 kello 11.48 (EEST)
- Vaikuttaa toisaalta sikäli aika oudolta, että sen mukaan jopa saman maan samannimisistä hallitsijoista tullaan käyttämään suomen kielessä eri nimeä, siis esimerkiksi Englannin Kaarle I ja Kaarle II, mutta tuleva Charles III, kuten tuolla sivulla nimenomaan sanotaankin. Poikkeuksia ei tulevien hallitsijoiden osalta ilmeisesti tehdä edes siinä tapauksessa, että samannimisiä hallitsijoita, joiden nimi on jo suomennettu, on ollut ennenkin. Tämä ainakin vaikuttaa aika epäloogiselta. -KLS 29. maaliskuuta 2010 kello 14.24 (EEST)
- Kotuksen ohje. Kotuksen paperisessa nimioppaassa on hivenen enemmän tekstiä ja tuon ohjeistuksen historiaa, mutta yleinen ajatus on että nimiä ei enää suomalaisteta ja ne kirjoitetaan alkuperäisessä muodossa. Poikkeuksena sellaiset hallitsijat joiden nimet on jo suomalaistettu jolloin vakiintuneita nimiä käytetään historiallisista syistä. Ja vanha tapa suomalaistaa nimet oli käytössä 1991 saakka ja pohjoismaiden osalta vuoteen 2002. --Zache 29. maaliskuuta 2010 kello 11.48 (EEST)
- Suomen kielenhuollon ylin valvoja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on ottanut asiaan kantaa, ja hallitsijat jostakin vuodesta lähtien säilyttävät alkuperäisen nimensä. Vanhat hallitsijat saavat pitää mukautetun nimensä, koska nimet ovat vakiintuneet käytössä. Siksi Kaarle Kustaa mutta Juan Carlos. --Ulrika 29. maaliskuuta 2010 kello 10.47 (EEST)
- Eikös kukaan ole ihmetellyt, että Juan Carlos I ei ole suomeksi käännetty kuten yleensä monarkien nimille tehdään, vaikkapa vain Kaarle XVI Kustaa. Miksi ei siis Jussi Kalle I tai Juhana Kaarle I? Kuitenkin espanjan infante/infanta on todellakin eri arvo kuin joku prinssi ja se pysyy vaikka haltija saisi toisen tittelin. Mielestäni voitaisiin kirjoittaa Maria (infanta) ja sitten lisätä perään kaikki muut krumeluurit. Pitää muistaa, että Espanjan infante/infanta on maan regaaleihin kuuluva asia, ja siten hyvin tiukasti rajattu. Mitä taas muiden maiden ja titteilen kohdalla ei ole. Myös ko. henkilöstä käytetty puhuttelutapa ja -muoto ovat monessa mielessä ratkaisevia. Itävallan arkkiherttuat ovat keisarillisia korkeuksia, Hannoverin ruhtinatar kuninkaallinen korkeus ja Monacon prinsessa vain serenissima. Niin mutkikkaita ovat herrain tiet! --Anna v. F. 29. maaliskuuta 2010 kello 10.37 (EEST)
- Tätähän ei vielä tiedetä, mitä muotoa käytetään. Kotuksen ohjeet ovat tällä hetkellä tuollaiset, mutta voi käydä niinkin, että media (ja muutkin) käyttävät kuningas Charlesista Kaarle-nimeä ja sitten kotus korjaa ohjeitaan. Viimekädessä kielen käyttäjät päättävät miten kieltään käyttävät. Usein ylhäältä alaspäin annetut ohjeet eivät tehoa. Mutta tämä kaikki on spekulaatiota, josta voidaan vääntää sitten aikanaan. Gopase+f 29. maaliskuuta 2010 kello 16.50 (EEST)
- Kiitos Ulrikan ja Zachen asiallisista ja hienoista vastauksista. Tämä täti on näet niin vanha, että ei ole uusi oppi menny perille. Mutta onneksi jotain aina sentää oppii vanha ja kalkkeutunutkin! --Anna v. F. 29. maaliskuuta 2010 kello 14.14 (EEST)
Eikö olisi selkeintä käyttää sitä virallista nimeä? Eli esim. "Edward Antony Richard Louis Mountbatten-Windsor" eikä "Prinssi Edward, Wessexin jaarli". Leipätekstissä voi sitten luetella titteleitä mielin määrin. Etuna olisi se, ettei artikkeleita tarvitsisi turhaan nimetä uudelleen, jos ko. henkilö sattuisi saamaan korkeamman arvonimen (poikkeuksena tietenkin jos henkilöstä tulee hallitsija)? Täsmennyssivulta (esim. "Prinssi Edward") sitten löytyisivät kaikki mahdolliset samannimiset prinssit ja prinsessat.--Nedergard 29. maaliskuuta 2010 kello 14.46 (EEST)
- Itse en tuollaista mallia suosittelisi, sillä kyllähän artikkelin nimi olisi hyvä olla sellaisessa muodossa missä sitä Wikipedian ulkopuolellakin käytetään. "Edward Antony Richard Louis Mountbatten-Windsor" on nimi, jota harva tunnistaisi Prinssi Andrew'ksi. Ja kaiken lisäksi se on pitkä ja kömpelö nimi, joten pitäisin parempana tuota toista mallia.
- Sitten vielä tuosta nimien suomentamisesta. Koskeeko tuo ohje nimien suomentamisesta/suomentamatta jättämisestä myös prinssejä, prinsessoja sekä kuningatar- ja kuningaspuolisoja? Eli esimerkiksi suomennettaisiinko en:Philip, Duke of Parma (esp. Felipe) Filipiksi, kuten kaikki Felipe-nimiset kuninkaatkin? Entäs löytyisikö lisää mielipiteitä tuohen infante/infanta asiaan? -DragonMaster- 29. maaliskuuta 2010 kello 16.21 (EEST)
- Käsittääkseni ko. Filip oli Parman hallitsija joten pitäisi suomentaa. Toisaalta jos suomennosta ei löydy suomenkielisestä tekstistä pitää artikkelin luojan käyttää omaa harkintaansa. Eli suomentaako ja jos suomentaa niin mihin nimeen suomentaa. Gopase+f 29. maaliskuuta 2010 kello 16.50 (EEST)
- Joidenkin henkilöiden kohdalla "virallisen nimen" käyttäminen on järkevää. Tätäkään vaihtoehtoa ei tule siis välttämättä kieltää. Gopase+f 29. maaliskuuta 2010 kello 17.04 (EEST)
Mitenkäs nuo Espanjan kuningattaret pitäisi nimetä? Tein tällaisen luottelon heistä:
Ja kyllä, tiedän itsekin, että tuo nimeämistapa olisi erittäin huono. Huonoutta kuvaa esimerkiksi se, että Elisabet (Espanjan kuningatar) voisi tarkoittaa peräti neljää eri henkilöä: en:Elisabeth of Valois, en:Elisabeth of France (1602–1644), en:Elisabeth Farnese ja en:Louise Élisabeth d'Orléans. Ongelmana on se, että suurin osa kyseisistä rouvista on nimetty muissa wikeissä kaavalla Etunimi of/de/von/av... Paikannimi (esim. Parma, Orleans, Austria...). Tuollainen of/de/von rakenne ei oikein sopisi suomen kieleen, joten miten asiassa pitäisi toimia? Maria Madalena Josefa Teresa Bárbara de Braganza -tyyliset nimetkään eivät olisi kovin käytännöllisiä. -DragonMaster- 29. maaliskuuta 2010 kello 22.11 (EEST)
- Elisabet Parmalainen/Orleansilainen/Itävaltalainen samaan tapaan kuin en:Anne of Cleve on Anna Kleveläinen? Pitke 29. maaliskuuta 2010 kello 22.40 (EEST)
- Tuota minäkin aluksi ajattelin. Oliskohan se sitten hyvä muoto? Ainakin nimeämisongelma olisi noiden osalta ratkaistu, mutta.. Mitkä nimettäisiin sitten tuon mallin mukaan, ja mitkä ihan noin Etunimi (Valtion kuningatar) -tyyliin? Koska ei kaikkia voisi nimetä tuolla ensimmäisellä tavalla, sillä muutenhan Espanjan nykyinenkin kuningatar olisi Sofía Schleswig-Holstein-Sönderborg-Glücksburgilainen (tai sitten Sofía Kreikkalainen/Tanskalainen), mikä ei olisi todellakaan hyvä vaihtoehto. Eräs esimerkki: en:Barbara of Portugal, Portugalilainen prinsessa (infanta), joka meni naimisiin Espanjan kuninkaan Ferdinand VI:n kanssa, joten hänestä tuli Espanjan kuningatar. Eli olisiko nimeksi parempi Barbara Portugalilainen vai Barbara (Espanjan kuningatar)? Tietysti vaihtoehtoja olisivat vielä lisäksi Kuningatar Barbara, Barbara (kuningatar) sekä Barbara (Espanja). Itse pitäisin eniten muodosta Barbara (kuningatar), mutta mites tehdään? Ja muutenkin hiukan vierastan tuota Barbara Portugalilainen -muotoisia nimiä. Tuo Barbara on siitä helppo vielä, että toisia Barbara nimisiä monarkkeja ei maailmassa ole ollut, toista on joidenkin Annojen tai Elisabetien kanssa. -DragonMaster- 29. maaliskuuta 2010 kello 23.03 (EEST)
- Olisikohan mitään järkeä katso miten espanjankielisessä Wikipediassa kirjoitetaan esim. nykyisen kuninhattaren artikkeli: es:Sofía de Grecia. Ja noudattaa samaa tapaa ja kyllä Sofia Kreikkalainen sopii ihan hyvin suomeenkin. Mutta ei esim. muodossa Elisabeth of France, koska häntä ei ole koskaan tunnettu kuin nimellä Elisabeth de France alkuperänsä mukaisesti, ja sitten suomeksi voisi olla Elisabeth Ranskalainen. Ja kun Sofia ei ole oikea kuningatar vaan consorte rli mukanaoleva! Se ongelmakin ratkaisi pistämättä tittelita artikkeliin. --Anna v. F. 30. maaliskuuta 2010 kello 00.38 (EEST)
- Tämä on yksi ratkaisu, mutta ei aina paras. Gopase+f 30. maaliskuuta 2010 kello 14.22 (EEST)
- -lainen-muotoja ei pitäisi mielellään luoda ominpäin, vaan pitää yrittää säilyttää se vain historiallisilla henkilöillä. -lainen-muotoja ei ole käytetty läheskään kaikista historian naisista (tai miehistä). Käsittääkseni varsinkaan nykyisistä kuningattarista/kanssahallitsijoista -lainen-muotoa ei käytetä lainkaan. (itse nimeäisin Barbaran joko Barbara, Barbara (kuningatar), Barbara Bragança tai Barbara Portugalilainen. Artikkelin luojan tulee käyttää omaa harkintaa. Gopase+f 30. maaliskuuta 2010 kello 14.22 (EEST)
Sofía Kreikkalainen ei kyllä olisi ollenkaan hyvä nimi artikkelille. Googlella ei löydy yhtään järkevää osumaa kyseisellä hakusanalla. Ja kuten olen aikaisemminkin sanonut, niin nämä monarkit kaikista tärkeimpiä ja tunnetuimpia lukuunottamatta ovat hyvin tuntemattomia Suomessa, joten on aivan selvää että heille ei ole suomen kieleen vakiintunut minkäänlaisia nimiä. Joten sen suhteen ollaan aikas hyvässä asemassa, että voidaan luoda hyvin pitkälle käytäntö nimeämisestä, jota voidaan sitten soveltaa lähes kaikkiin heistä. Ja juuri sitä haluaisinkin eniten tänne wikipediaan: selkeä käytäntö miten nimetä monarkit. On selvää, että aina tulee poikkeuksia, eikä kaikkea aina voi määrätä yksiselitteisesti vaan täytyy miettiä tapauskohtaisesti asioita, mutta silti olisi hyvä saada sellainen joustava käytäntö, jota voisi käyttää lähes kaikissa tapauksissa, mutta josta voisi poiketa tarpeen vaatiessa. -DragonMaster- 30. maaliskuuta 2010 kello 15.42 (EEST)
Löytyisikö lisää mielipiteitä asiaan? Vielä on moni asia jäänyt päättämättä. -DragonMaster- 31. maaliskuuta 2010 kello 21.08 (EEST)
Palautusoikeudet-käytännön muutos
muokkaaOlen tarkastellut muutamia perusteita joilla myönnetään palautusoikeuksia eri yhteisön jäsenille. Itse olen sitä mielltä että nykyisen kantainen "vandalismintorjunta" muutaminen palautuksineen ei ole oikea vaan pitäisi olla myös aktiivinen "patrolled" toiminnan käyttäjä. Itse näkisin että muutama tuhat "merkitse tarkastettu" toiminnan käyttö olisi suotavaa olla "pohjalla" riittävän aktiivisuuden merkiksi. Itse olen "merkitse tarkastetuksi" sivustoa tai muokkausta tarkstanut noin 3000 kertaa.D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.11 (EET)
Vastustan, koska vastustan muutenkin koko systeemiä. – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 21.13 (EET)
- Olen itsekkin nykyisenkaltaista käytäntöä vastaan koska liian paljon myönnetään oikeuksia joilla osa ei juurikaan mitään..D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.21 (EET)
- Ja ongelmana siinä on mikä? --Harriv 24. maaliskuuta 2010 kello 21.23 (EET)
- Ei oikeastaan mikään vaan pitäis olla myös osoittaa muutakin aktivisuutta kuin kaksi-kolme kumousta D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.26 (EET)
- Ymmärtääkseni käyttäjien näkemykset otetaan huomioon palauttajien oikeuksia harkittaessa. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 21.28 (EET)
- Aika vähän on porukkaa käyttänyt oikeutansa. Ylläpitäjä ratkaisi minin tapauksessa kahdessa minuutissa :)D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.31 (EET)
- On totta, että muiden näkemyksiä kannattaisi odottaa vähän pitempään ennen päätöstä. Toisaalta ylläpitäjä voi käsittääkseni pyörtää kollegansa päätöksen vielä alkuperäisen hylkäyspäätöksen jälkeen. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 21.34 (EET)
- Ei kai? Oletko ihan varma että voi sillä tavalla tehdä. Onko se ainoa kerta missä ylläpiträjä voi kävellä toisen yli jos toinen ylläpitäjä nekää että on tehty vääryyttä nyyh tulee kyynel silmään oikein..D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.36 (EET)
- Tätä ketjua tuskin enää kannattaa jatkaa, ei meinaan liity aiheeseen enää mitenkään. --albval (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 21.37 (EET)
- Ei kai? Oletko ihan varma että voi sillä tavalla tehdä. Onko se ainoa kerta missä ylläpiträjä voi kävellä toisen yli jos toinen ylläpitäjä nekää että on tehty vääryyttä nyyh tulee kyynel silmään oikein..D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.36 (EET)
- On totta, että muiden näkemyksiä kannattaisi odottaa vähän pitempään ennen päätöstä. Toisaalta ylläpitäjä voi käsittääkseni pyörtää kollegansa päätöksen vielä alkuperäisen hylkäyspäätöksen jälkeen. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 21.34 (EET)
- Aika vähän on porukkaa käyttänyt oikeutansa. Ylläpitäjä ratkaisi minin tapauksessa kahdessa minuutissa :)D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.31 (EET)
- Ymmärtääkseni käyttäjien näkemykset otetaan huomioon palauttajien oikeuksia harkittaessa. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 21.28 (EET)
- Ei oikeastaan mikään vaan pitäis olla myös osoittaa muutakin aktivisuutta kuin kaksi-kolme kumousta D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.26 (EET)
- Ja ongelmana siinä on mikä? --Harriv 24. maaliskuuta 2010 kello 21.23 (EET)
- Siis sinun tapauksessasi kahdessa minuutissa vai mitä tarkoitat? Ei pidä paikkaansa, minkä jokainen voi arkistosta todeta. --Otrfan 24. maaliskuuta 2010 kello 21.54 (EET)
- Kaksi vuorokautta tai kaksi minuuttia, onko se nyt niin tarkkaa:-) Vakavasti ottaen,
taitaa ollaprovoilua koko Deesatasen keskustelunaloitus. --albval (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 22.03 (EET)
- Kaksi vuorokautta tai kaksi minuuttia, onko se nyt niin tarkkaa:-) Vakavasti ottaen,
- Siis sinun tapauksessasi kahdessa minuutissa vai mitä tarkoitat? Ei pidä paikkaansa, minkä jokainen voi arkistosta todeta. --Otrfan 24. maaliskuuta 2010 kello 21.54 (EET)
- Muistan hyvin D100a:n hakemuksen. Myöhemmin tulleita hakemuksia oli jo käsitelty ja jonkun tuokin oli pakko välistä hoitaa, vaikka etukäteen oli jo odotettavissa tällaisia keskusteluja, kun "et antanut mulle palauttajan kunnia virkaa": Keskustelu käyttäjästä:Otrfan/Arkisto5#Palauta_poistamasi_vastaus. --Otrfan 24. maaliskuuta 2010 kello 22.12 (EET)
- Hakemuksen hylkäämisen syy oli se, että käyttäjä on useamman kerran ilmaissut mielipiteensä sinua vastaan. Syy lienee sama minun kohdallani, vaikka se nyt on kai sivuseikka. --Palkitsijaj 24. maaliskuuta 2010 kello 22.24 (EET)
- Miksi? Palautusoikeudet ovat halpoja, niitä käytännössä ei voi käyttää väärin jäämättä siitä kiinni ja niillä ei saa mitenkään suurta tuhoa aikaiseksi. Hyödyt puolestaan on, että kumoustyökalun käytöstä tulee automaattinen tarkistusmerkintä kumotulle muokkaukselle ja se nopeuttaa vandalismin kumoamista. Mitä hyötyä oikeuksien pihtaamisesta siis olisi? Sitä paitsi ihmisiä ei voida mitenkään pakottaa täppäämään tarkista nappeja jos ne eivät koe sitä muuten mielekkääksi. --Zache 24. maaliskuuta 2010 kello 21.43 (EET)
- Toisaalta ehdotin aikoinaan että tietynmuokkausrajan ylittäneiden muokkausksia ei tarvitsisis merkata "merkitse tarkastetuksi" koska ´monikaan ei sitä tee tänäpäivänäkään joten samalla palautustyökaluista ei tarvitsi anella kuin koira luutansa ja nöyristellä ylläpitäjälle heillekkin jäisi jotakin muuta tekemistä.D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.54 (EET)
- Minä en ainakaan koe sitä mielekkääksi. En ole vieläkään tajunnut homman pointtia kuin harvoissa tapauksissa, esim. silloin kun muokkaus näyttää huuhaalta mutta on oikeasti ihan kurantti. --albval (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 21.48 (EET)
- Kai ajatus alunperin oli, ettei muutoksia tarkistetuiksi merkitsemällä kerrotaan ettei muiden tarvitse enää sitä kyseistä muutosta tarkistaa. Tuo ei vaan toimi ympäristössä jossa lähes kaikki muutokset on merkitty tarkistamattomaksi ja tarkistuksen täppääminen vie enemmän aikaa kuin itse tarkistus ja muutokset pitää merkitä tarkistetuiksi yksi kerrallaan. Toisaalta palautettu työkalu merkitsee palautetut automaattisesti tarkistetuiksi joka on sinällään ihan hyödyllinen asia. --Zache 24. maaliskuuta 2010 kello 23.17 (EET)
- Vastustan. Muutoksen voi merkitä tarkistetuksi, vaikka sitä ei tosiasiallisesti tarkistaisi. On varmaan parempiakin aktiivisuuden mittareita. Osalta ahkerista käyttäjistä on koko muutosten tarkistamisen mahdollisuus voinut jäädä huomaamatta. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 21.27 (EET)
- Niin kyllähän sekin kertoo palauttajasta jos ei tiedä tai tunne yksinkertaisimpia käytäntöjä...D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 21.31 (EET)
- Vastustan. Pidetään systeemi kevyenä eikä lisätä turhia vaatimuksia, don't fix what ain't broken. Muutosten tarkistaminen on yleisestikin aika vähäistä koko yhteisössä. --albval (keskustelu) 24. maaliskuuta 2010 kello 21.36 (EET)
- Tämä on keskustelu on roskaa, sillä ehdotuksen aloittaja yrittää näyttävästi sillä vain itselleen saada oikeudet. – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 22.00 (EET)
- Mahtavaa Etäkärppä sinä taidat olla ajatusten lukija :D Päinvastoin en todellakaan halua..En halua anella niitä kuin koira luuta kun todellisuudessa on vain muutamia kertoja joissa niitä tarvitsee..Ylläpitäjänä niitä taas ei taas tarvitse siis palautustyökaluja.D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 22.04 (EET)
- Sitten ei olisi kannattanut mainita omien tarkastettujen muutosten määrää. Mutta vakavasti, miksi palauttajalla tulisi olla tietty määrä muutosten tarkastuksia? Eikö toiminnon ole tarkoitus helpottaa muokkausten kumoamista? Tällöinhän vain kumottujen muokkauksien määrä on olennaista. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 22.06 (EET)
- Otin vain esimerkiksi sen takia että todelisuudessa vain sen kautta pystytään saaman kiinni todelliset vandaalit liian helpot ja ilmiselvät jäävät kiinni joka tapauksessa aika nopeasti..D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 22.11 (EET)
- D100a: kommentistasi saa aivan päinvastaisen käsityksen. Ja Quadriplegia on oikeassa, tuo merkitseminen ei tarkoita missään tapauksessa sitä, että olisi pätevä palauttajaksi. Jos näin olisi, taitaisi fi-wikissä olla palauttajat vähissä. – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 22.12 (EET)
- Sitten ei olisi kannattanut mainita omien tarkastettujen muutosten määrää. Mutta vakavasti, miksi palauttajalla tulisi olla tietty määrä muutosten tarkastuksia? Eikö toiminnon ole tarkoitus helpottaa muokkausten kumoamista? Tällöinhän vain kumottujen muokkauksien määrä on olennaista. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 22.06 (EET)
- Mahtavaa Etäkärppä sinä taidat olla ajatusten lukija :D Päinvastoin en todellakaan halua..En halua anella niitä kuin koira luuta kun todellisuudessa on vain muutamia kertoja joissa niitä tarvitsee..Ylläpitäjänä niitä taas ei taas tarvitse siis palautustyökaluja.D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 22.04 (EET)
- Palauttajan tehtäviin kuuluu jo nyt mm. lähteiden vastaisten lisäyksien kumoaminen. Faktat ja lähteet voidaan tarkistaa myös ilman, että muutosta merkitään tarkistetuksi. Aika usein näin tehdäänkin. En muuten edelleenkään ole ihan vakuuttunut siitä, että kaikki muokkauksia tarkistetuiksi merkkaavat todella tarkistavat nämä muokkaukset. Koko toiminto ei ole kovin hyödyllinen. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 22.17 (EET)
- Niin se taas kertoo meidän käytännöistä paljon tai niiden vähyydestä. Itse huomaan että vain ylläpitäjiä kiinnostaa tämä keskustelu se kertoo paljon myös keskustelun tasosta siis ylläpitäjät jotka haluavat kaivella vanhoja keskusteuta tänne. Toisaalta he haluavat vain provoilla :D D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 22.22 (EET)
- Kyllähän minäkin täällä olen. Ja sinusta on näyttävästi mukava laittaa kaikki ylläpitäjien syyksi? – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 22.24 (EET)
- Se on aivan totta, koska ainoastaan ylläpitäjillä on mahdollisuus määräillä käyttäjiä käytäntöjen vastaisesti. --Palkitsijaj 24. maaliskuuta 2010 kello 22.25 (EET)
- Ei todellakaan ole. Tämä taitaa taas olla sitä kuvitelmaa että fi-wiki on sama kuin Neuvostoliitto. – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 22.31 (EET)
- Ei todellakaan ole. Suomenkielinen Wikipedia on tällä hetkellä Wikimedian onnettomimmassa kunnossa oleva projekti, koska kymmenittäin ahkeria artikkelimuokkaajia estetään/ajetaan pois vain huvin vuoksi. --Palkitsijaj 24. maaliskuuta 2010 kello 22.33 (EET)
- Säälittävää. Eikö vaan voi muuta sanoa. – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 22.35 (EET)
- Ei pidä paikkaansa eikä nähdäkseni liity keskustelun aiheeseen eli palautusoikeuksien myöntämisperusteisiin. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 22.42 (EET)
- Ei todellakaan ole. Suomenkielinen Wikipedia on tällä hetkellä Wikimedian onnettomimmassa kunnossa oleva projekti, koska kymmenittäin ahkeria artikkelimuokkaajia estetään/ajetaan pois vain huvin vuoksi. --Palkitsijaj 24. maaliskuuta 2010 kello 22.33 (EET)
- Ei todellakaan ole. Tämä taitaa taas olla sitä kuvitelmaa että fi-wiki on sama kuin Neuvostoliitto. – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 22.31 (EET)
- Se on aivan totta, koska ainoastaan ylläpitäjillä on mahdollisuus määräillä käyttäjiä käytäntöjen vastaisesti. --Palkitsijaj 24. maaliskuuta 2010 kello 22.25 (EET)
- Kyllähän minäkin täällä olen. Ja sinusta on näyttävästi mukava laittaa kaikki ylläpitäjien syyksi? – EtäKärppä13 24. maaliskuuta 2010 kello 22.24 (EET)
- Niin se taas kertoo meidän käytännöistä paljon tai niiden vähyydestä. Itse huomaan että vain ylläpitäjiä kiinnostaa tämä keskustelu se kertoo paljon myös keskustelun tasosta siis ylläpitäjät jotka haluavat kaivella vanhoja keskusteuta tänne. Toisaalta he haluavat vain provoilla :D D100a 24. maaliskuuta 2010 kello 22.22 (EET)
- Palauttajan tehtäviin kuuluu jo nyt mm. lähteiden vastaisten lisäyksien kumoaminen. Faktat ja lähteet voidaan tarkistaa myös ilman, että muutosta merkitään tarkistetuksi. Aika usein näin tehdäänkin. En muuten edelleenkään ole ihan vakuuttunut siitä, että kaikki muokkauksia tarkistetuiksi merkkaavat todella tarkistavat nämä muokkaukset. Koko toiminto ei ole kovin hyödyllinen. --Quadriplegia 24. maaliskuuta 2010 kello 22.17 (EET)
- En kannata; en ole lainkaan vakuuttunut nykyisen tarkastusmerkintäsysteemin toimivuudesta. Jos ehdotus menee läpi pitänee oikeudet poistaa mm. minulta: en ole koskaan merkinnyt yhtäkään muutosta tarkastetuksi muuten kuin vahingossa (diffejä selatessa "Uudempi muutos"-linkkiä klikkailemalla sivun uusimmassa versiossa samasta kohdasta ruutua löytyykin "Merkitse tarkastetuksi"-linkki). Terv. --Riisipuuro 24. maaliskuuta 2010 kello 23.15 (EET)--
- Vastustan. Muutoksia voi merkitä tarkistetuksi, vaikka niitä ei tosiasiallisesti tarkistaisi. --Pentti Repo 31. maaliskuuta 2010 kello 16.46 (EEST)
Vastustan D100a:n perustelu, että palautustoimintoa käytetään nykyisin vain pari-kolme kertaa per käyttäjä ei pidä paikkaansa. Itse omaan palautusoikeiden ja käytän näppituntumalla sanoen oikeuttani suurinpiirtein parikymmentä kertaa kuukaudessa (tämä on vain arvio). –101090ABC 10. huhtikuuta 2010 kello 03.56 (EEST)
Muutos merkitse lähteet -käytäntöön
muokkaaMainitaampa tästä täälläkin; Lisäsin tekniikan kahvihuoneessa käydyn keskustelun pohjalta merkitse lähteet -käytännön ohjeistukseen kohdan siitä miten viitteiden sisältö voidaan merkitä artikkelin loppuun ja käyttää siellä määriteltyjä viitteitä leipätekstissä normaalien nimettyjen viitteiden tapaan. (esim. <ref name="joku viite" />). Kyseessä on syyskuussa 2009 mediawikiin tullut ominaisuus ja se ei aiheuta muutoksia olemassa oleviin viittauksiin tai näy lukijalle mitenkään. Enkkuwikipedian ohje aiheesta on tässä ja Markku Peltoniemi -artikkelista voi katsoa miten tuo käytännössä toimii.
Eli hyöty tuosta on, että tuolla on mahdollista sijoittaa viitteet muualle kuin tekstin sekaan jolloin itse tekstin muokkaaminen on helpompaa. --Zache 25. maaliskuuta 2010 kello 21.03 (EET)
- Kannatan - nykyinen käytäntö "piilottaa" viitteen sisältö jonnekin artikkelin leipätekstin sekaan on ikävä silloin kun viitteen sisältöä pitäisi korjata, ja sitten pitäisi arvata missä niistä viidestätoista viittauksesta se sisältö on... Pitke 31. maaliskuuta 2010 kello 12.33 (EEST)
- Kyllä, tuo on hyödyllinen. Joskin tuo Zachen neuvoma lisäpalikka (löytyy asetuksista), jolla saa lähdekoodin eri elementit näkymään eri väreillä, on myös hyvä, mutta koska se on hiukan tahmea käyttää, niin tämä on kevyempänä ja käyttömukavuudeltaan parempana sille erinomainen vaihtoehto.--Urjanhai 31. maaliskuuta 2010 kello 12.40 (EEST)
- Jos WikEd muuten on niin hidas, että on syytä epäillä ettei se toimi oikein (esim. näet kun se piirtää työkalurivin ikoneita) niin kannattaa kokeilla jos ulkoasun vaihto Monobookista Vectoriksi auttaisi. Tai ainakin itselläni se latautuu joillain koneilla (tai eri selainversiolla) Vectorilla huomattavasti nopeammin kuin Monobookilla toisilla taas ei ole mitään havaittavaa eroa. Joka tapauksessa Vectorilla en ole viel kertaakaan törmännyt ns. "hidasteluun". --Zache 31. maaliskuuta 2010 kello 17.00 (EEST)
- Pystyisikö nykyistenkin artikkeleiden viitteitä siirtelemään botilla? Esimerkiksi Alamedan piirikunnan urheiluosaston taulukko
onoli (Kiitos Zache, suurin ja paras kaikista :) lähdeviitteiden takia sen verran sekava, että kenelläkään tuskin on halua alkaa muuntelemaan noita käsin...-Henswick- Sermo? 31. maaliskuuta 2010 kello 21.16 (EEST)
- Pystyisikö nykyistenkin artikkeleiden viitteitä siirtelemään botilla? Esimerkiksi Alamedan piirikunnan urheiluosaston taulukko
- Tai ajatellaan artikkeleita, joissa on +100 viitettä. – EtäKärppä13 31. maaliskuuta 2010 kello 21.22 (EEST)
- Tein alustavasti webbisivun johon voi copypastettaa artikkelin tai osia artikkelista ja se poimii annetusta tekstistä viitteet erilleen ja muuttaa ne tekstissä lyhyeen muotoon (ts. <ref name=jotain />). Tämän jälkeen muutetun tekstin voi copypastettaa takaisin wikipediaan.
Koska systeemi ei ole mitenkään pomminvarma niin muutokset pitää vielä esikatsella ennen kuin tallettaa ne wikipediaan (käytännössä ainoastaan viitteiden pitäisi muuttua ja jos on näin, niin muutokset on ok. ).Eli aika paljon käsityötä tuo vaatii, mutta on se silti paljon nopeampaa kuin vaikka 100 viitteen siirtäminen käsin. --Zache 2. huhtikuuta 2010 kello 00.10 (EEST)
- Tein alustavasti webbisivun johon voi copypastettaa artikkelin tai osia artikkelista ja se poimii annetusta tekstistä viitteet erilleen ja muuttaa ne tekstissä lyhyeen muotoon (ts. <ref name=jotain />). Tämän jälkeen muutetun tekstin voi copypastettaa takaisin wikipediaan.
- Mahdollisuuden voi lisätä. Kumpaankaan suuntaan suosittelemista ei kuitenkaan pitäisi mainita. Tämän uudemman voisi ehkä esittää ennemminkin vaihtoehtona kuin täysivertaisena kumppanina aiemmalle tavalle. --Mpadowadierf 31. maaliskuuta 2010 kello 21.35 (EEST)
- Kannatan Mutta, tuleeko ongelmia jos on kaksi erilaista merkitsemistapaa. Saisiko botin ajamaan kaikki viitteen uuteen muotoon? Kaikki tai ei mitään. Aloittelijat eivät luultavasti osaisi kauhean hyvin, jos olisi kaksi erilaista tapaa rinnakkain.—Aku506  1. huhtikuuta 2010 kello 22.03 (EEST)
- Älkää nyt tehkö sellaisesta asiasta ongelmaa joka ei ole. Tuo kun ei käytännössä eroa meidän aikaisemmista nimetyistä viitteistä mitenkään. Ainoa ero niihin on, että viite teksti sijaitsee hieman eri paikassa. Mitä tuohon bottimuutokseen tulee, niin toki saisi, mutta josko annetaan jengin ensin käytellä tuota ihan itekseen hetken aikaa ennen kuin tehdään/ehdotellaan mitään isompia operaatioita viitteistyksen suhteen. --Zache 1. huhtikuuta 2010 kello 22.21 (EEST)
Huom. Lisäsin Zachen pyynnöstä uudeksi pienoisohjelmaksi References segregator -työkalun, joka mahdollistaa ref-tageilla merkittyjen viitteiden editoimisen erillisessä muokkausruudussa päämuokkausruudun alapuolella. Ohjelma tekee jaottelun erillisiin muokkausruutuihin, mikäli käyttäjä napsauttaa vihreää painiketta, jossa on teksti ”Segregate refs for editing”. Viite-erottimen voi ottaa käyttöön Asetuksista välilehden ”Pienoisohjelmat” alta lisäämällä ruksin kohtaan ”References segregator eli viite-erotin” (löytyy osiosta Muokkaaminen) ja tallentamalla asetukset. –Ejs-80 9. huhtikuuta 2010 kello 01.05 (EEST)
TBA (To Be Announced) pois
muokkaaHankkiutukaa eroon lyhenteestä TBA. Sitä esiintyy useissa artikkeleissa, esim. 1, 2, 3, 4 ja monissa muissa. Kaikki eivät välttämättä tiedä mitä TBA tarkoittaa ja tämä on suomenkielinen Wikipedia. --Endedm 1. huhtikuuta 2010 kello 13.30 (EEST)
- Tuon voi hyvin korvata sanoilla "ilmoitetaan myöhemmin". Muokkaa rohkeasti! --Hrrkrr31 1. huhtikuuta 2010 kello 13.41 (EEST)
- En aio korjata virheitänne. Ilmoitetaan myöhemmin on liian pitkä. --Endedm 1. huhtikuuta 2010 kello 13.45 (EEST)
- Kerro toki ehdotuksesi ongelman poistamiseksi. --Mpadowadierf 1. huhtikuuta 2010 kello 14.18 (EEST)
- Olen ketjun aloittajan kanssa samaa mieltä asiasta, ja ehdotan uudeksi muodoksi "julkistamatta", mahdollisesti hakasulkeissa, jotta käy selvästi ilmi, että on kyse ns. placeholderista (mikä se on suomeksi?). Muita mahdollisia muotoja olisivat "julkistamaton" tai "ei julkistettu", ja vastaavat muodot sanoista "julkaista" ja "ilmoittaa". Ensin mainittu olisi silti mielestäni paras. Jos kukaan ei jaksa etsiä korjauksen tarpeessa olevia artikkelita botin käsiteltäväksi, niin paras keino TBA-lyhenteestä eroonhankkiutumiseen lienee, että uusi suositus kirjataan johonkin ohjeeseen, ja toivotaan, että tapa leviää. Mikähän ohjesivu olisi tähän sopivin? Ohje:Merkitsemiskäytännöt? Toinen mahdollisuus olisi luoda {{en}}-mallineen kaltainen {{TBA}}-malline (tai {{Julkistamatta}}, ihan kuinka halutaan), jotta teksti voitaisiin vaihtaa tarvittaessa helposti. Mitenkäs tuollaisen mallineen käytön saisi leviämään? --Herra Maka 1. huhtikuuta 2010 kello 18.56 (EEST)
- "Julkistamatta" on oikein hyvä ja sopinee useimpiin tilanteisiin. "En aio korjata virheitänne" (tuossa hieman ylempänä) taas on oikein huono asenne, ei sovi Wikipediaan eikä useimpiin muihinkaan tilanteisiin. --Hrrkrr31 2. huhtikuuta 2010 kello 00.25 (EEST)
- Eikö yksinkertaisinta olisi jättää koko kohta tyhjäksi (tai tyhjään kohtaan)? Olettaisin käyttäjien kyllä tajuavan, että "tyhjä=ei ole vielä ilmestynyt". Toisaalta Wikissä on jo useita "Tuleva xyz" -mallinneita, ehkä tähän voisi kehittää samansuuntaisen mallineen?--Nedergard 2. huhtikuuta 2010 kello 12.38 (EEST)
- Olet varmasti oikeassa siinä, että toisinaan kohdan voi jättää tyhjäksi. Tuokin asia pitäisi ehdottomasti mainita, jos tämän keskustelun myötä suosituksia jonnekin kirjataan. Arvelisin silti, että tyhjä kohta voi olla monitulkintainen joissain tapauksissa: sen voi tulkita myös että siten, että on jo ilmoitettu, että jaksolle ei koskaan tule suomenkielistä nimeä/levyä ei koskaan julkaista Euroopassa jne. Lisäksi tämän tyyppisissä albumilistoissa tyhjä kohta olisi hyvin hämmentävä. Siten TBA-lyhennettä ei voida mielestäni korvata tyhjällä kohdalla kaikissa tapauksissa. Selailin lisäksi hieman artikkeleita, joissa TBA-lyhennettä on käytetty, ja huomasin, että myös sana "julkistamatta" voi olla joissain tapauksissa monitulkintainen: esim. julkaisupäivän kohdalla taulukoissa sanan "julkistamatta" voi tulkita tarkoittavan, että levyä/kirjaa jne. ei ole vielä julkistettu, kun tarkoitus on ilmoittaa, ettei julkaisupäivää ole vielä julkistettu. Sanaa "ilmoittamatta" ei voisi tulkita tällä tavoin väärin, joten olisiko se sittenkin parempi vaihtoehto? -- Minkä tyyppistä mallinetta ajattelit, Nedergard? Itse ajattelin, että mallineen tarkoitus olisi vain mahdollistaa tekstin muuttaminen myöhemmin, eikä siinä olisi turhia krumeluureija. Tuleva-mallineet ovat aika isoja, eikä niiden käyttötarkoitus mielestäni vastaa mahdollisen TBA-mallineen tarkoitusta. Ehkä mallineen luominen tähän tarkoitukseen on kuitenkin tarpeetonta, jos tässä päästään yksimielisyyteen siitä, mikä olisi TBA-lyhenteelle paras korvaava ilmaisu, käytetäänkö siinä joitain hakasulkeiden kaltaisia tehokeinoja ja millä keinoin TBA-lyhenteestä päästään tehokkaimmin eroon. Mielipiteitä siis kaivataan. --Herra Maka 2. huhtikuuta 2010 kello 14.29 (EEST)
- Olemme varmaan kaikki sitä mieltä, että englannin lyhenteet TBA tai N/A ja muut sellaiset eivät kuulu suomenkieliseen wikiin. Sanoisin kyllä, että jos esitys on taulukkomuodossa, niin silloin tyhjä (<niwiki> </niwiki>) on paras vaihtoehto. Jos se taas on leipätekstissä, niin kiertoilmaisu (tuleva, suunnitteilla, tms.) olisi paikallaan. (Sivuhuomautus: onko pakko kertoa niin paljon tulevista asioista? TBA-haulla löysin esim. Time (albumi)-artikkelin, joka on ollut ns. "tuleva" jo vuodesta 2006... ja on nyt "TBA 2010"!). Muutoin sanoisin vain "ei vielä tiedossa" tms. olisi hyvä. Tuossa mainitsemassasi artikkelissa kirjoittaisin lyhyen lauseen tulevista albumeista - mutta koska niiden piti jo ilmestyä 2009, lisäsin sinne päivitys-mallineen.
- Tuleva-amllineella tarkoitin "Tulevaisuusmallineet"-luokassa olevia mallineita, mutta kuten totesit, ne ovat varsin järeitä yksittäisen tiedon merkitsemiseen - en tiedä voisiko niistä saada "kevytversioita", silloin ainakin niiden jäljittäminen helpottuisi.--Nedergard 5. huhtikuuta 2010 kello 14.55 (EEST)
Sallitaanko lihavoinnit artikkelin sisällä
muokkaaArtikkelissa Lost (6. tuotantokausi) halutaan suomekieliset jaksojen nimet lihavoida artikkelin sisällä jotta ne erottuisi. Meillähän on ollut käytäntö että vain artikkelin nimi on lihavointu, muuten käytetään leipätekstiä ja kursiivia. Ohje:Artikkelin rakenne puhuu tähän malliin. Mitä mieltä muut käyttäjät ovat tuollaisesta jaksojen lihavoinnista joka ei anna mitään lisäarvoa koska nimet on jo taulukossa ja ne erottuu riittävän hyvin--Musamies 3. huhtikuuta 2010 kello 10.10 (EEST)
- Kursivointi leipätekstissä riittää. Jaksoluettelossa en myöskään käyttäisi lihavointi, kursivointia tai lainausmerkkejä, koska tiedot ovat omissa sarakkeissaan eikä niitä siksi tarvitse korostaa. (Tuossa luettelossa muuten esityspäivät tulisi olla viimeisinä sarakkeina). Kommentin jätti Nedergard (keskustelu – muokkaukset)
- En tiedä, ovatko taulukossa olevat sanat varsinaista leipätekstiä, mutta perusteeton lihavointi tässä tapauksessa on. Joskus näkee lihavointia käytettävän artikkelin sisällä jäsennystarkoituksissa, joka saattaa olla ihan aiheellista. Tässä tapauksessa kuitenkin poistaisin ne. --Kulttuurinavigaattori 3. huhtikuuta 2010 kello 13.57 (EEST)
- Samaa mieltä. Tässä tapauksessa lihavointi on turha. Esimerkki tapauksesta, jossa lihavoinnit ovat paikallaan on espanjalainen peli, jossa lihavointia käytetään alaotsikon kevyempänä korvikkeena. --Jisis 3. huhtikuuta 2010 kello 14.16 (EEST)
Enpä ole ihan samaa mieltä Espanjalainen peli-artikkelin lihavoinneista. Lihavointia on käytetty, kun pitäisi käyttää kursivointia, siis erikoistermejä korostettaessa. Välimerkit ja typografia-ohjeessa todetaan, että "Kursivointia käytetään myös eliöiden tieteellisissä nimissä, sekä kielen aineksiin, sanoihin ja sanontoihin viitatessa." Lihavointi keskellä leipätekstiä särkee tekstin visuaalista asua ja hidastaa luettavuutta. Lukiessani artikkelia erityisesti seuraava osa häiritsi:
<lainaus alkaa>
Vaihtomuunnelma
muokkaaPelaamalla siirron 6.Lxc6 valkea siirtyy suljetun muunnelman vaihtovariaatioon. Siirto häviää tavallaan temmon, koska valkea on käyttänyt jo yhden siirron lähetillään perääntymiseen ruutuun a4....<lainaus päättyy>
Äkkiä lukiessa sanat "suljetun muunnelman vaihtovariaatioon" ymmärtää helposti yrityksenä painottaa leipätekstin yleissanoja, jota varten lihavointia ei saa käyttää. Lihavointia pitäisi käyttää hyvin niukasti ja harkiten. Itse käytin lihavointia tässä monia lyhyitä kappaleita sisältävässä koosteessa, kenties ohjeiden vastaisesti, mutta mielestäni lihavointi on ehkä paikallaan. Toinen jäsennystä auttava lihavointiesimerkki on tässä artikkelissa. --Kulttuurinavigaattori 3. huhtikuuta 2010 kello 17.42 (EEST)
En nyt tiedä sisennyksistä, mutta laitan tähän: lihavointeja ja kursiivia pitäisi mielestäni välttää viimeiseen asti johdannon ulkopuolella, ja korvata ne sitten vaikka lainausmerkeillä. Itselläni tulee vähän ongelmia, kun normaalin tekstin seassa on kursiivia. – EtäKärppä13 8. huhtikuuta 2010 kello 18.25 (EEST)
Luokkaehdotus koskien käännöskappaleita
muokkaaEhdottaisin tehtäväksi luokkaa Luokka:Suomalaiset käännöskappaleet sellaisia alkuperältään ulkomaalaisia kappaleita varten, jotka ovat erityisen tunnettuja Suomessa suomenkielisenä versiona. Esimerkkinä Hyvää huomenta Suomi, Kolmatta linjaa takaisin, Onhan päivä vielä huomennakin ja Vanha holvikirkko. Keskustelua käännetystiä Suomi-iskelmistä on ollut aiemmin täällä. Mielipiteitä? --JannE 5. huhtikuuta 2010 kello 17.14 (EEST)
- Muuten OK, mutta "erityisen tunnettu" on aika huono luokitteluperuste. Joku yksiselitteisempi peruste olisi hyvä löytää. --Otrfan 5. huhtikuuta 2010 kello 17.49 (EEST)
- Muotoilin huonosti. Tarkoitan sitä, että myös suomenkielisestä versiosta tehtäisiin artikkeli, jos se versio olisi tunnettu Suomessa ja silloin se kuuluisi luokkaan. --JannE 5. huhtikuuta 2010 kello 20.15 (EEST)
- En ainakaan periaatteessa vastusta, jos suomenkielisestä versiosta löytyy niin paljon kerrottavaa, ettei sitä kannata alkuperäisversion artikkelissa tehdä. Esim. Hyvää huomenta Suomi -artikkelissa on nyt runsas rivi tekstiä, eli jos joku kirjoittaa artikkelin alkuperäisestä, niin parempi käsitellä siinä. --Otrfan 5. huhtikuuta 2010 kello 20.27 (EEST)
- Pääsääntösesti käännöskappaleet pitää yrittää käsitellä alkuperäisen kappaleen artikkelissa. Ihan kuten cover-versiotkin. Perustellut poikkeukset erikseen. (esim. vanhan holvikirkon käsittelisin alkuperäisen kappaleen artikkelissa) Jos itsenäisiä käännöskappale-artikkeleita on riittävästi, oman luokan voi perustaa. Muuten ei tarvetta luokalle. Gopase+f 8. huhtikuuta 2010 kello 14.29 (EEST)
- Käännöskappale on ihan oma teoksensa, ja tarpeeksi maineikas käännöskappale ansaitsee oman artikkelinsa. Kappaleartikkelithan eivät käsittele sävellyksiä vaan kappaleita kokonaisuuksina. Cover-politiikka ei sovi käännöskappaleisiin. Nelisenkymmentä vuotta sitten Suomessa ei paljon muuta iskelmää ollutkaan kuin käännösiskelmää, ja kummallista olisi, jos tuon ajan suomalaiskappaleista pitäisi etsiä tietoa luokista Italialaiset iskelmät, Amerikkalaiset iskelmät, jne. --Lax 8. huhtikuuta 2010 kello 16.14 (EEST)
Palkitsemistoiminnan uudistaminen
muokkaaSuomenkielisen Wikipedian palkinnot ja palkisemiskäytännöt ovat sekavia ja toiminnan tavoitteet ovat täysin hukassa. Palkintoja jaetaan sattumanvaraisesti, niitä muutellaan jatkuvasti ja jotkut jopa jakavat niitä itselleen. Tilanne on surkuhupaisa. Aloitan siis keskustelun palkitsemistoiminnan uudistamisesta yhteisen näkemyksen luomista varten.
Wikipediassa pitäisi olla selkeä ryhmä palkintoja, jotiden malleista ja ja jakamnisperusteista on yhteisesti sovittu. Vain näin palkinnot toimivat hyvien artikkeleiden tekemiseen kannustavina. Palkinnon saamisesta pitää muodostua aito ilonaihe saajalleen. Tämä ei tarkoita sitä, että vapamuotoiset palkinnot kiellettäisiin vaan sitä, ettei niiden jakamista enää tueta.
Ehdotetut uudet palkinnot jakautuvat kahteen ryhmään. Mitaleja saa kuka tahansa jakaa kelle tahansa, kunhan niiden jakamisperusteet täyttyvät. Ensimmäisen mitalin saa, kun on tehnyt Wikipediassa 1000 muokkausta. Kultaisen mitalin saa 5000 muokkauksen jälkeen ja kultainen mitali tähdellä jaetaan 10.000 muokkauksen jälkeen. Tämän jälkeen voi hyvällä syyllä katsoa Wikipedian käyttäjän olevan ammattilainen eikä muokkausten määrällä enää ole vastaavaa merkitystä.
Toisen palkintoryhmän muodostavat pokaalit. Ensimmäisen pokaalin saa jakaa vain ylläpitäjä tai vastaava käyttäjää suuremmin valtuuksin Wikipediassa toimiva. Pokaali jaetaan merkittävän Wikipediassa tehdyn työn eli ”urotyön” perusteella. Näitä pokaaleja voi yksi käyttäjä saada ajan mittaan useita. Kultaisen pokaalin jakamiseen tarvitaan ylläpitäjien tai vastaavien yleinen hyväksyntä. Tämä pokaali jaetaan erityisen laajan, laadukkaan tekosarjan eli ”elämäntyön” perusteella. Näitä pokaaleja voi saada vain yhden per käyttäjä. Minkään pokaalin saaminen ei siis ole itsestään selvää kenellekään.
Nämä ovat siis ajatukseni palkintojen ja niiden jakamisen selkeyttämiseksi. Systeemi ei ole haitallisen jäykkä, joudummehan kaikki muutenkin Wikipediassa toimiessamme ottamaan huomioon sääntöjä, jotta voimme toimia yhdessä järkevällä tavalla. Jos joku haluaa panostaa omien palkintojensa tekemiseen ja niiden jakamiseen, se on edelleen sallittua. Kunhan vain nämä vapaamuotoiset palkinnot eivät haitallisesti sekoitu näihin yhteisesti sovittuihin. Mitä mieltä olette näistä ajatuksista ? --Tasu 13. maaliskuuta 2010 kello 11.41 (EET)
- Kannatan formaalimpaa palkintopolitiikkaa. Palkinnot ovat kärsineet inflaation. Nykyiset palkinnot ovat epäformaaleja ja siten ne eivät ole erityisen arvostettuja. Koska arvostus on alhainen myös niiden kannustuskyky on alhainen. Lisäksi editcountin käyttämistä palkitsemisperusteena tuhannen muokkauksen jälkeen en pidä erityisen järkevänä. Lisäksi muuttaisin ehdotuksesta kohdat: "ettei niiden jakamista enää tueta." muotoon -> "että niiden rinnalla on formaalimpi palkitsemisjärjestelmä." Kohdan "jakaa vain ylläpitäjä" muotoon -> "erikseen valitun komitean jäsen" kohdan: "ylläpitäjien tai vastaavien yleinen hyväksyntä." muotoon -> "komitean jäsenten konsensus" Gopase+f 13. maaliskuuta 2010 kello 11.53 (EET)
- "Yleinen hyväksyntä" tai "komitean jäsenten konsensus" ovat molemmat vähän arveluttavia. Jos sinällään hyvää työtä tehneitä/tekeviä käyttäjiä aletaan arvioimaan ja laittamaan paremmuusjärjestykseen (eli "tuo on palkinnon ansainnut, tuo ei"), niin siitä ei hyvää seuraa. --Otrfan 13. maaliskuuta 2010 kello 13.06 (EET)
- Vähän vähemmän kyynisyyttä ja vähän enemmän oletusta hyvästä tahdosta voisi olla paikallaan. Jos ei toimi niin sitten ei toimi ja muutetaan systeemiä, mutta nykysysteemissäkin on kehitystarpeita. Gopase+f 13. maaliskuuta 2010 kello 13.11 (EET)
- Anteeksi, että erehdyin kommentoimaan. --Otrfan 13. maaliskuuta 2010 kello 13.34 (EET)
- Kyllä muokkaajien paremmuusjärjestykseen laittamisesta saattaa seurata ihan tervemielistä kilpailu, joka edistää wikipedian kehittymistä ja saattaa vetää mukaan uusia aktiivia muokkaajia. Negatiiviset seuraukset eivät ole mitenkään itsestään selviä tai ainoita mahdollisia seurauksia. Jos seuraukset ovat enimmäkseen negatiivisiä, voidaan mallia kehittää edelleen tai siitä voidaan luopua. Gopase+f 13. maaliskuuta 2010 kello 13.43 (EET)
- Mutta onko mitään "muokkaajien paremmuusjärjestystä"? Ja kuka on se, jonka se määrittää? Hyvästä työstä toki voi ja kuuluukin palkita, mutta mistä se "paremmuus" ja "järjestys" siihen tuli ja kuka niitä tarvitsee? Parempi keskustella etu- kuin jälkikäteen.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 13.20 (EET)
- Mä kyllä tarkotin paremmuusjärjestyksellä sitä ihan yksinkertasimmillaan: eli kun esim. Urjanhai antaa jollekin käyttäjälle papukaijamerkin ja jättää loput 150 käyttäjää ilman, hän tekee jaon kahteen. Tämä on yksinkertaisimmillaan paremmuusjärjestys. Jos antaa jollekin kaks, neljälle yhden ja jättää loput 146 ilman on se jo kolmiportainen paremmuusjärjestys. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 14.52 (EET)
- Jos antaisin papukaijamerkkejä, niin varmaan samalla tunnustaisin sen väistämättömän tosiasian, että Wikipediassa on lukuisia aihealueita, joita en tunne enkä ehdi seurata, saati että olisin tilaisuudessa arviomaan niitä muokkaavien käyttäjien työn merkittävyyttä. Joitakin aihealueita saattaisin tuntea ja ehkä jopa kyetä arvioimaan niitä muokkaavien käyttäjienm työn merkittävyyttä, mutta tällöinkin saattaisin olla epävarma, löisinkö samalla korvalle niitä muokkaajia, joille en merkkiä antaisi. Ja näin siis järjestys ei oikeastaan muodostuisin minun ratkaisuistani vaan kaikkien palkitsijoiden ratkaisuista; mutta olisiko sekään nyt mikään paremmuusjärjestys, kunhan nyt vain osoittaa prenikoiden määrää; eihän esimerkiksi ole yhtään huonompi muokkaaja se oman alansa huippuasiantuntija (oikeasti, eikä mikään wikihörhö), joka muokkaa vain yhtä tai kahta artikkelia erikoistumisalaltaan, tai joku, joka ip-osoitteesta ohimennessään korjaa havaitsemansa typon, kuin joku, joka on tilaisuudessa tekemään suuremman määrän ehkä hyvinkin korkeatasoisia muokkauksia.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 18.31 (EET)
- Olisin kyllä Otrfanin linjoilla. Moni helpostikin pitää omaa mielipidettään "yleisenä", ja mikä nyt antaa jollekin muutaman hengen porukallekaan sen suuremman viisauden, ja kuka ja miten senkin porukan valitsee (vai valitseeko itse itsensä)?. Parempi keskustella etukäteen kunnolla, kuin ajaa kuin käärmettä pyssyyn väkisin.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 13.20 (EET)
- Kannatan Formaalien palkintojen rinnalla voisivat vastaavasti nykyiset papukaijamerkit yms. olla käyttäjien vapaasti jaettavissa. --Peltimikko 13. maaliskuuta 2010 kello 12.55 (EET)
- Epämuodollista järjestelmää ei oikein voi lopettaa, mutta rinnalle voi perustaa muodollisemman järjestelmän. --Thi 13. maaliskuuta 2010 kello 12.57 (EET)
- Vastustan Mielestäni täällä on jo selkeät ohjeet, milloin minkäkin palkinnon voi antaa. –101090ABC 13. maaliskuuta 2010 kello 12.59 (EET)
- Kannatan myös formaalimpaa palkintopolitiikkaa. Gopase+f:n lisäys, että palkinnon jakaa komitea on hyvä. Palkinto pitäisi lisäksi jakaa lähteistetyn tiedon lisäämisestä tai vandaalien vastustamisesta, ei pelkästään muokkausten määrän mukaan. --Jannex 13. maaliskuuta 2010 kello 13.10 (EET)
- Tahtoo vaan olla niin, että tekipä mitä tahansa, niin muokkauksetkin siinä karttuvat. Ja onhan se komeaa saada kultakello 20 vuoden palveluksesta.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 13.39 (EET)
- Enwikin palvelusmitalit ovat ihan hauskoja, joku viitseliäs voisi ehkä kääntää. --ML 13. maaliskuuta 2010 kello 13.36 (EET)
- Mun mielestä nykyisessä systeemissä ei ole vikaa. --Velma 13. maaliskuuta 2010 kello 13.48 (EET)
- Minustakin hieman turhalta tuntuu kovin formaali palkintopolitiikka. Muokkausmäärän perusteella jaettavilla mitaleilla ei ole juuri merkitystä, jokainen voi itse katsoa muokkauslaskuristaan, minkä rajapyykin on ylittänyt, eikä muokkausmääriin pitäisi muutenkaan tuijottaa. Komitean myöntämät pokaalit taas vaativat työtä ja paneutumista komitealta - onko halukkaita? Minusta on ollut hauska saada ja antaa epämuodollisia palkintoja, jokainen voi niitä sitten arvostaa niin paljon kuin haluaa. Motivaatio tehdä hyviä muokkauksia on kuitenkin pohjimmiltaan sisäsyntyistä, minun muokkauksiini tai ahkeruuteeni ei ainakaan mitenkään vaikuttaisi mahdollisuus saada jokin pokaali. En vastusta mutta en myöskään kannata ehdotusta. --Hrrkrr31 13. maaliskuuta 2010 kello 13.55 (EET)
- En minuakaan motivoi saamani palkinnot, vaan muut syyt. Tästä huolimatta kuitenkin tiedän, että arvostettujen palkintojen saaminen (tai mahdollinen saaminen) motivoi joitakin muokkaajia. Gopase+f 13. maaliskuuta 2010 kello 14.09 (EET)
- Vahan samaa mielta kuin HrrKrr31, ei palkinto ole se pihvi miksi teen wikipediaa. Tunnustan etta oli kiva saada palkinto[3] (Kiitos!), ja olen myos yhden palkinnon antanut kovasta tyosta grammarin korjauksessa[4] (Kiitos!) ja silloin ei olisi ollut saannoilla valia, olisin antanut palkinnon kuitenkin. Yhden haluan sanoa, tuo 1000 on uudelle editoijalle liian iso. Voisi saada jonkun pienen "Kiitos hyvasta alusta" maininnan jo 20 hyva editin jalkeen ja jonkun toisen "Kiitos ahkerasta tyosta" jo vaikka 200 editin jalkeen. Jos sitten 1000 olisi ensimmainen palkinto, niin sinne matka ei olisi niin pitka ja voisi saada enemman ihmisia jaamaan wikiin kiinni (houkuttelu/lahjonta/harhautus :). Nuo kaksi mainintaa (20 ja 200) tarkoitin etta olisi vain jotain pienempia asioita tai "merkkeja", ei tarvi olla palkintoja jos ei niin haluta. En tieda kuka niita jakaa ja seuraa kun olisi paljon muutakin tyota wikissa kuin arvostella kuka on "se paras". Mutta minulle voi koittaa antaa ja nahda kuinka siita tulee hyva mieli.. ..kuitenkin varsinkin fi:wikissa olisi hyva varoa kaikkia ylimaaraista arviointia...suomalainen on erikoinen luonne :) Baldwin040 13. maaliskuuta 2010 kello 14.19 (EET)
- Olen täysin eri mieltä siitä, mikä tekee palkinnosta saamisen arvoisen ja ilonaiheen saajalleen. Jos palkinnon saa täytettyään tietyt ehdot - tylsää. Automaattinen tai puoliautomaattinen vastine tietyistä toimista ei ole kannustin. Minulle parasta palkintojen saamisessa on tietää, että joku on kiinnittänyt toimiini huomiota (eikä vain tarkistanut muokkauslaskuriani), ja arvellut minun ansaitsevan kiitoksen. Erityisen hauskaa on saada jokin itsesuunniteltu palkinto. Puolestani erilaisia palkintokomiteoita saa muodostaa vapaasti, ja jos nämä komiteat haluavat (moraalisen) yksinoikeuden johonkin tiettyyn palkintoon, saavat suunnitella palkintonsa itse. Samoin en vastusta sitä, että nämä komiteat säätävät vaikka pilkuntarkat säännöt siihen kuka palkinnon saa tai ei. Tällaisten palkintokomiteoiden ei kuitenkaan tulisi saada minkäänlaista virallista tai puolivirallista asemaa. En vastusta nykyisten "erityispalkintojen" kaltaisten palkintojen suurempaa määrää - nykyisinhän aihealuepalkintoja lukuunottamatta ainoastaan yhteistyöpalkinnolla ja työnsankaruuspalkinnolla taitaa olla erityisempiä myöntämisedellytyksiä. Englantiversiossa on pitkät listat palkintoja (barnstars), jotka on suunniteltu myönnettäväksi milloin mistäkin ansioista (esimerkiksi uusille käyttäjille kritiikin ja neuvojen hyvästä vastaanottamisesta). En toivo aivan niin suurta määrää erikoistuneita palkintoja, mutta useampi olisi mukavaa - saattaisi myös muistuttaa käyttäjiä siitä, että kiittää voi myös pienistä asioista. Vastustan kuitenkin sitä, että minkään "julkisen" palkinnon myöntäminen olisi sallitua vain tietyille käyttäjille. Palkintojen tarkoitus on olla piristys muuten varsin muodolliseen ja säänneltyyn Wikipediaan. Mitä iloa olisi asettaa hauskanpidolle sääntöjä? Pitke 13. maaliskuuta 2010 kello 14.41 (EET)
- Palkinnot on tosiaan kärsinyt inflaation. Itsellä kuitenkin palkinnon arvon nostaa sen antaja: jos joku marginaalimuokkaaja sen antaa, siirrän sen kohteliaasti käyttäjäsivulle. Mutta jos palkinnon antaa sellainen käyttäjä, jota muutenkin arvostaa niin se tosiaan motivoi. Ja onhan meille nämä Neuvostoliitto palkinnot, jotka jaetaan tietyn rajan (olisiko ollut 15 000?) jälkeen. Enämmän pitäisi keskittyä siihen, että onko käyttäjä ollut aktiivinen vertaisarvioinneissa, äänestyksissä, vandalismintorjunnassa yms. Niihin osallistumista pitäisi saada lisää (esim. suositellut sivut -äänestyksissä äänestäneitä on keskimäärin 25, ylläpitäjä -äänestyksissä ollaan jo lähellä 40 → molemmissa keskiarvon pitäisi olla +50). – EtäKärppä99 13. maaliskuuta 2010 kello 14.53 (EET)
Vedän yhteen tähänastisen keskustelun. Vaikka asiasta ei ole suoraan äänestetty, on jotain suuntaviivoja nähtävissä. Suurin osa kommentoijista haluaa muutosta nykyiseen tilanteeseen. Heitä on siis enemmän kuin vastustajia ja kantaa ottamattomia. On siis järkevää jatkaa keskustelua. --Tasu 13. maaliskuuta 2010 kello 18.35 (EET)
Kertaan vielä lähtökohdan: palkinnoille ja niiden jakamistoiminnalle etsitään tässä perusratkaisua. Tarkoitus ei ole löytää palkintoa kaikkeen mahdolliseen palkittavaan toimintaan. Tarkoitus on löytää ne asiat, jotka ainakin ovat palkitsemisen arvoisia ja joiden palkitseminen kannustaa Wikipediassa toimimiseen. Näiden nyt sovittavien palkintojen lisäksi käyttäjät saavat palkita toisiaan niin paljon kuin sielu sietää ja intoa ja mielikuvitusta vain riittää. Tähän toimintaan liittyy myös uusien käyttäjien opastus ja innostaminen alkuvaiheessa. Palkitsemisen on tarkoitus alkaa vasta pidemmälle päässeiden kirjoittajien kohdalla.
Niille yhteisesti sovituille mitaleille, jota kaikkki siis saavat jakaa, pitää olla selkeät, yhteisesti sovitut myöntämisperusteet. Jos perusteita ei ole, ollaan nykyisessä, aivan sekavassa tilanteessa. Näitä mitaleja jakaessaan ja saadessaan kaikki käyttäjät pääsevät mukaan tähän toimintaan. Vapaampien syiden perusteella jaetaan pokaaleja, joiden jakajaporukkaa pitää tarkemmin rajata.
On ehdotettu, että muodollisen muokkausmäärän ohella pitäisi olla muitakin, enemmän laadullisia perusteita saada mitaleja. Tilannetta voidaan parantaa sopimalla,että kultaisen mitalin saa myös kirjoittamalla uuden artikkelin ja kultaisen mitalin tähdellä kirjoitettuaan 10 uutta artikkelia. Tarkemmille laadullisille kriteereille tuskin on mahdollista löytää yhteistä linjaa. Se harkinta on sopiva jättää pokaalien jaon yhteyteen.
Miten näihin ajatuksiin suhtaudutaan ?--Tasu 13. maaliskuuta 2010 kello 18.35 (EET)
- Linkkejö taustaksi: Wikipedia:Luettelo käyttäjistä muokkausmäärän mukaan -sivun keskustelun lukeminen kertoo, miten tärkeitä tällaiset asiat ovat joillekin. Vertaaamalla sivuun statistics (alareunan taulukko) "50 recently active wikipedians, excl. bots, ordered by number of contributions" näkee muutakin, esimerkiksi ei-artikkelimuokkausten osuuden. Haluan myös muistuttaa Ulrikan osuvasta määritelmästä: ne jotka ovat painaneet Talleta-nappia useimmin. Wikipedia:Wikiprojekti Sodankäynti jakaa mitaleita laadun perusteella. Wikipedia:Kilpailu kuivahti ensimmäiseen erään, kahvihuoneen innostuksesta huolimatta. Silloin oli ristiriitaisia toiveita: laatua piti painottaa mutta komiteaa ei saanut käyttää. --Tappinen 13. maaliskuuta 2010 kello 20.23 (EET)
- Palkinnoilla on oma funktionsa, ne voivat toimia kiitoksena, rohkaisuna uusille jäsenille, yhteisön arvostuksen osoituksena, hauskana pikku piristyksenä arkipuurtamisen ohessa tai joillekin tasokkuutta osoittavina tunnuksina. Wikissä kiitoksen osoitus on 15000 muokkauksen merkki, vapaavalintaiset palkinnot toimivat lähinnä piristyksenä, ja joskus saajalleen arvokkaana yksittäisen käyttäjän arvostuksen osoituksena. Sen sijaan meiltä puuttuu kannustin uusille käyttäjille, ja vanhemmille käyttäjille osoitus yhteisön arvostuksesta.
- Muokkausten määrään sidotut plakaatit ovat selkeä kiitos - joskin hivenen turha, sillä muokkausmääränhän saa tarkemminkin selville. Kannustimena tai piristeenä ne ovat mielestäni yhtä tyhjän kanssa, eri toten kun muokkaustavat vaihtelevat käyttäjittäin niin suuresti. Yhteisön arvostuksesta ne eivät kerro mitään. Arvostusta osoittavia palkintoja ei saada aikaan millään laskurilla, vaan osoittamalla arvostusta eli valitsemalla palkinnon saaja (ks. esim. Pitken kommentti).
- Ongelma on kuka/mikä plakaatteja myöntää. Tuoreille käyttäjille kuka tahansa kokenut wikikäyttäjä voisi antaa kannustuspalkinnon laadukkaasta, yhteisön kannalta positiivisesta toiminnasta. Kokeneiden wikikonkareille annettava osoitus yhteisön arvostuksesta on hankalampi. Esimerkiksi yksittäinen käyttäjä ei yhteisön arvostusta voi jakaa, oli hän sitten normaalikäyttäjä tai ylläpitäjä (miksi ne paljon puhutut siivoojan työkalut lisäisivät käyttäjän kompetenssia tai painoarvoa?) Erityisen raadin perustaminen tuntuu hivenen byrokraattiselta. Äkkiä tuumailtuna joitakin päättäjävaihtoehtoja ovat ryhmä, eli useampi wikikäyttäjä voisi tavalla tai toisella sopia keskenään antavansa yhteisesti plakaatin jollekulle, ja projekti - kukin wikiprojekti määrittelisi eriyisalueensa kiitosplakaattien saajat. Terv. --Riisipuuro 14. maaliskuuta 2010 kello 00.11 (EET)--
- Huomionarvoisia näkemyksiä, mutta kun noita miettii, niin onko vaara, että voisi muodostua palkintoja jakelevia ryhmiä, jotka eivät enää heijastaisi koko yhteisön yhtesiä käsityksiä? (Sillä kuka sen "ryhmän" painon ja tasapuolisuuden mittaisi sen enempää kuin yksittäisen käyttäjänkään?) Tämä olisi argumentti "komitean" puolesta huolimatta sen byrokraattisuudesta. Projekti palkitsijana sen sijaan varmaan olisi ongelmattomampi.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 13.50 (EET)
- Epävirallisia palkintoja ei määritelmällisesti voi poistaa (eikä pidäkään), mutta oheen voitaisiin luoda toisaalta tiukan määrällisiin kriteereihin perustuva palkintoluokka sekä toisaalta ylläpidon palkinto(ja) (vrt. EU:n parlamentin Saharov-palkinto ja Kongressin kunniamitali). Palkitsemisella voisi olla merkitystä esimerkiksi niille "maan hiljaisille", jota jukertavat wikityötä sotkeutumatta kinoihin ja antautumatta keskuteluihin. Myös "palveluksen pituus" voitaisiin palkita jos hyvä peruste löytyy. --Crash 14. maaliskuuta 2010 kello 00.28 (EET)
- Kun kukaan ei ole sitä suoraan sanonut, niin kysynpähän vain. Kumpi on enemmän palkittvampi? #1. Käyttäjä joka tekee 5000 nollamuokkausta tai tallentaa 100 yhden kirjaimen muokkausta päivässä hioessaan "omaa" artikkeliaan. #2. Käyttäjä joka kirjoittaa artikkelin alusta loppuun ja tekee vain yhden tallenuksen päivässä.--J Hazard 14. maaliskuuta 2010 kello 03.05 (EET)
- Erilaiset tavat muokata ovat projektin normaalia diversiteettiä, enkä sen takia näkisi tuollaista vertailua hedelmällisenä. Yksi tekee yhtä ja toinen toista, ja laskuri näyttää mitä näyttää, ja jos halutaan mitata muuta kuin muokkauksia, niin laskurit näyttävät yhtä hyvin aloitettujen artikkelien ja luokkien määrät, ja suositeltujen ja hyvien artikkelien listasta on helppo tehdä käyttäjäkohtaisia tilastoja jne. Loppujen lopuksihan mikä tahansa mekaaninen mittauskriteeri on aina sattumanvarainen, mutta tämän käyttäjät myös ymmärtävät, ja osaavat sen takia suhtautua niihin sen mukaisesti (tätähän heijasti jo tuon erään palkinnon parodinen kuva-aihe, joka sitten copyright-syistä poistettiin).--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 11.26 (EET)
- Kannatan ehdotusta. Nykyään suomenkielisessä Wikipediassa on vain yksi "virallinen" – tai muodollinen – palkinto, {{Työnsankari}}. Kannatan ajatusta, että työnsankarin rinnalle luodaan muitakin muodollisia palkintoja. Muokkauslaskurin käyttäminen palkintojen mittana toimii huonosti ja aiheuttanee jo nykyisellään lieveilmiöitä. Myös muut "automaattirajat" eivät välttämättä toimi. Ehdotettu idea palkintokomiteasta on hyvä. Komitea voisi keskittyä palkitsemaan erityisesti uusia käyttäjiä, jotka osoittavat potentiaalia. Niiden jotka eivät pidä ehdotetuksesta, ei ole pakko osallistua komitean toimintaan tai sen kehittämiseen – tai edes tähän keskusteluun. Heidän mielipiteensä otettiin jo huomioon, kun ehdotuksessa vapaamuotoiset palkinnot päätettiin säilyttää rinnakkaisena järjestelmänä. --Pentti Repo 14. maaliskuuta 2010 kello 09.48 (EET)
- Juu, keskustelut menevät paljon sujuvammin, jos eri mieltä olevat eivät niihin osallistu. --Otrfan 14. maaliskuuta 2010 kello 11.39 (EET)
- Jos ainoa anti kehittämiskeskusteluun on " Vastustan", niin voi kertoa kantansa asiallisesti ja sen jälkeen poistua. Tämä koko ehdotettu järjestelmä ole vain yksi vapaamuotoinen palkintojen muoto. Tosin keskustelua voisi käydä paremmassa paikassa kuin käytäntöjen kahvihuoneessa. --Pentti Repo 14. maaliskuuta 2010 kello 11.48 (EET)
- Eli halutaan virallisempi palkintojärjestelmä, mutta eri mieltä olevien osallistuminen keskusteluun ei ole toivottua? Se siitä virallisesta asemasta. Ja en ole sanonut vastustavani ajatusta, mutta haittapuoletkin kannattaisi muistaa. Ilmeisesti palkintoja on tarkoitus hakea perustettavalta komitealta, vai oletetaanko, että komitean jäsenet seuraavat kaikkien muokkaajien työtä muistikirjan kanssa? --Otrfan 14. maaliskuuta 2010 kello 12.02 (EET)
- Olet varmasti tervetullut ehdottamaan mahdollisia käytännön ratkaisuja havaitsemiisi mahdollisiin ongelmiin – kuten kaikki muutkin käyttäjät ovat. En ole kieltänyt kenenkään osallistumista keskusteluun. Toivoin vain – yksinkertaisesti – että kriittisiä näkemyksiä esittävät kommentoisivat muutenkin kuin vain vastustamalla. Negatiivinen ajattelu johtaa hyvin harvoin positiiviseen kehitykseen. Kommenttini on syytä nähdä ainoastaan tässä valossa – eikä vaatimuksena että "eri mieltä olevien osallistuminen keskusteluun ei ole toivottua." – kuten Otrfan yllä esittää. --Pentti Repo 14. maaliskuuta 2010 kello 13.05 (EET)
- Kyllä tätä on syytä harkita monelta kantilta ja eri argumentit huomioon ottaen. Helposti kun nopeasti päätetään jotain pienellä porukalla, mennään ojasta allikkoon.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 12.54 (EET)
- Keskusteluun osallistumattoman silmissä tämä näyttää sellaiselta puuhastelulta, ettei ihmisillä ole Wikipediassa todellista tekemistä. Minulla ainakin on ihan riittävästi kunniamerkkejä ja niiden laatukin on hyvä. Linnan kutsuilla kilisee, kun astun saliin prenikat rinnassa. Parempi kuitenkin että asiasta keskustelee mahdollisimman moni kuin että pari henkeä askaroitsee omassa nurkassaan, ja yhtäkkiä muiden eteen lyödään uusi käytäntö, kun nimittäin sellaistakin on sattunut. --Ulrika 14. maaliskuuta 2010 kello 13.47 (EET)
- Huomasin että ihan komiteakin on perusteilla. Sallikaa mun nauraa. --Ulrika 14. maaliskuuta 2010 kello 13.48 (EET)
- Eikös työnsanakaripalkintoja jakamaan olekin hyvä olla olemassa jokin iskurityöläisten komitea, ettei kulakit hypi silmille:-) Oikeasti: vähän ehkä turhan viralliseksi menee homma, jos papukaijamerkitkin pitää jatkossa anoa kesksukomitealta. Mun mielestä palkitsemiseen on turha lisätä byrokratiaa, sillä toisten kehumisen rajoittaminen tuntuu lähtökohtaisesti jo oudolta. Palkinnoista tekee hyvän se, että sen antaa tietty käyttäjä ajatuksella eikä se, että sen saa formaalisti; jonkun satunnaisen rajan ylitettyään kasvottomalta komitealta. --albval (keskustelu) 14. maaliskuuta 2010 kello 13.52 (EET)
- Tässä täytyy olla takana salaliitto. Joku on huomannut että minun palkintokaappini ovat liian täynnä (kateellisia!), ja nyt tämän hankkeen varjolla tehdään vallankumous, kaikki vanhat palkinnot hävitetään, ja tästä puolin virallisia luotettavia palkintoja ovat tosiaan keskuskomitean myöntämät palkinnot. Komiteaan pääsemiseksi järjestetään äänestys, koska sinne on kova tunku. (Jäseniä on neljä, vaihtuvat neljän vuoden välein, ja vaihtumisvuorossa on aina kaksi kerrallaan.)--Ulrika 14. maaliskuuta 2010 kello 13.57 (EET)
- Äänestykseen ei voida kuitenkaan hyväksyä ehdokkaiksi henkilötä, jotka ovat saaneet tai antaneet palkintoja vanhan järjestelmän aikana, sillä he ovat vaarallisia vastavallankumouksellisia. (Joo, menee offtopiciksi mutta menköön:-) ) --albval (keskustelu) 14. maaliskuuta 2010 kello 14.00 (EET)
- Kaikessa on takana salaliitto, jonka tarkoituksena on yksittäisen ihmisen sortaminen. --Pentti Repo 14. maaliskuuta 2010 kello 14.06 (EET)
- Sitähän minä sanoin. Keskuskomitea vastaan vapaa yritteliäisyys. --Ulrika 14. maaliskuuta 2010 kello 14.40 (EET)
- Jos joku haluaa kavereineen perustaa komitean joka jakaa palkintoja niin siitä vaan. Käyttäjät osaavat kyllä ihan itsenäisesti arvioida jokaisen erillisen palkinnon arvon. Jos tällainen komitea halutaan kieltää, niin sitten pitää kieltää kaikki vapaamuotoiset palkinnot, ettei yhden käyttäjän palkintoideoita sorsita. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 14.55 (EET)
- Voihan Wikipediaan perustaa vaikka Laatuprojektin (vai onko sellainen kenties jo olemassa?). Sehän voisi funtsia sen tapaisia kysymyksiä kuin nuo liikennevalosysteemit tuolla omalla alasivullaan ja voisi jakaa myös tunnustuksia niin halutessaan. Jos joku yksi, kaksi tai kolme käyttäjää tuosta vaan julistautuu komiteateaksi, niin sillähän ei ole tosiasiassa sen enempää painoa kuin kenen tahansa yksittäisen käyttäjän arviolla, tai voi olla jopa päin vastoin, koska heti tulee miettineeksi, mitä tuolla komiteaksi julistautumisella nyt lopulta halutaan ajaa. --Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 18.53 (EET)
- Hmm, jos ruvetaan jakamaan yhteisöllisiä palkintoja, niin kohteet voisivat olla sellaisia mihin halutaan saada porukkaa motivoitua (ja tietysti sellaisia asioita joita yleisti arvostetaan). esim.
- Palkinto siitä jos on tehnyt vaikka 5 suositeltua tai 10 hyvää artikkelia. (se kuka lasketaan artikkelin tekijäksi on harkinnanvarainen asia, pääsääntöisesti ss/ha-äänestyksen aloittaja)
- Palkinto jokaisesta todella luetusta artikkelista (rajana vaikka top 500-1000 artikkelit, tarkka raja on epäolennaista koska kaikki top 10000 artikkelit on hyvin luettuja) jonka saa kehitettyä hyväksi tai suositelluksi
- Palkintoja ylipäätänsä Huomiotakaipaavat sivut -luokan artikkelien korjaamisesta. Painotus luetuimpien artikkeleiden korjaamiseen. (hankala seurata IMHO)
- Esim: Palkinto jokaisesta siitä, että on korjannut 10 kappaletta muodonkorjausta tai uudelleenkirjoitettavat sivut -luokan artikkelia ja korjattu artikkeli on tynkää pidempi.
- Pidetään yllä listaa vaikka 10:stä yksittäisestä asiasta joiden tekemistä yhteisö pitää niin tärkeänä että antaa siitä palkinnon. Esimerkiksi Wikipedian ylläpito -luokan järjestäminen, Michael Jackson-artikkelin korjaaminen. Palkinnon saa se kuka tekee raskaan työn. Kun jokin listalla ollut asia on tehty niin tekijä saa lisätä listalle uuden asian
- Palkinnot voisivat olla myös pistetyylisesti kumuloituvia, eli ensin saisi vaikka wikirautasydämmen, sitten kun tekisi lisää hommia niin se päivittyisi wikipronssisydämmeksi, sitten wikihopeasydämmen jne. Vähän saman tapaan kuin Wikiprojekti Sodankäynnin palkitseminen menee. --Zache 14. maaliskuuta 2010 kello 19.14 (EET)
- Huomaan etta wikissa tekee monta kayttajaa sellaista tyota etta niita ei huomaa kukaan, mutta tekee paljon hyvaa tyota. Miten he saa palkintoja? Jos etsii koko paivan lahteita johonkin artikkeliin niin sita ei kukaan huomaa vaikka tulee itselle hyva mieli, samalla joku saa palkinnon kun on tehnyt vahemman mutta joka nakyy enemman. Olkaa varovaisia miten laitetaan palkinnon saanti eri kategorioisiin! Baldwin040 14. maaliskuuta 2010 kello 19.23 (EET)
- Onko kukaan lukenut minun ehdotusta Ehdotus palkinnon rajan loytamiseen? Voiko olla sellainen systemi etta kayttajalle voi antaa jotain pisteita aina kun tuntee etta han teki hyvan korjauksen. Ja kun pisteita on tullut tarpeeksi niin sitten tulee palkinto tai ilmoitus jollekkin komitealle. Tai ainakin sanokaa jos se on huono idea. Vastatkaa tuonne kohtaan Ehdotus palkinnon rajan loytamiseen niin ei sekoitu tahan muuhun palkinto asiaan. Kiitos, Baldwin040 14. maaliskuuta 2010 kello 19.27 (EET)
- Minusta papukaijassa oli juuri se hyvä puoli että siinä ei tarvittu mitään yhtenäisiä käytäntöjä. Ehkä eräät käyttäjät ovat inflatoineet merkkiä, mutta viis siitä. Tunnustustahan ei ole pakko ottaa vastaan. Minä muuten tykkäsin siitä stahanovinkuvastakin enemmän kuin palapelipystistä. --Höyhens 14. maaliskuuta 2010 kello 19.32 (EET)
- Yhteisöllisille palkinnoille tulisi minunkin mielestäni olla edellä esitetyn tapaisia eksakteja kriteerejä, eli ei mitään komiteapohjaista työn arviointia. (kukaan ei tietenkään kiellä komitean perustamista, mutta yhteisöä se tuskin voi edustaa) Noiden ohella alkuperäisessä esityksessä olleet muokkausmäärään perustuvat palkinnot ovat ihan ok alkuvaiheessa, eli palkinto esim. 500 tai 1000 muokkauksesta, mutta sen jälkeen tulee siirtyä laatupainotteisuuteen. Tai laadun ja määrän kombinaatioon eli esim. 100 vähintään 2000 tavun mittaista aloitettua artikkelia - yksi viite mallineessa on helposti 300 tavua, joten se kannustaa laittamaan niitäkin ja mahdollisimman monelta eri sivustolta ;) --Otrfan 14. maaliskuuta 2010 kello 19.34 (EET)
- Muuten hyvä, mutta uusien artikkelien kirjoittamiseen ei hirveästi kannattane kannustaa. Wikipedian ongelma on jo nyt, että ihmiset mielummin kirjoittavat uusia artikkeleja marginaaliaiheista kuin korjaavat vanhoja tärkeämpiä ja heikkolaatuisia artikkeleja. Siksi pitäisi jotenkin palkita lähteellisen tiedon lisäämisestä ja vanhan lähteettömän hötön poistosta. Tähän vaan ei ole mitään noin yksinkertaista laskukaavaa, joten pistelaskusta tulisi todella raskasta ja aikaavievää. --Jannex 14. maaliskuuta 2010 kello 19.44 (EET)
- Ottaen huomioon, että Wikipediassa on merkittävyyskäytännöt, niin jonkun aiheen kutsuminen "marginaaliaiheeksi" on aika ikävää. Tulee ihan omat artikkeliaiheet mieleen. --Otrfan 14. maaliskuuta 2010 kello 19.48 (EET)
- Heh, täällä on noin 100 000 - 200 000 marginaaliaiheista artikkelia riippuen vähän siitä miten laskee. :) Mutta olen samaa mieltä kuin Jannex. Ihmiset kirjoittavat mieluummin uusia artikkeleita heitä itseään kiinnostavista aiheista, koska se on mukavampaa ja helpompaa ja olisi myös kiva jos saataisiin ohjattua muokkausvoimaa ns. "tärkeisiin" artikkeleihin. Se mitä kukin pitää tärkeänä vaihtelee. Itse pidän tärkeinä luetuimpia artikkeleita, mutta ihan yhtä lailla olisi hienoa jos voitaisiin sanoa, että suomenkielisessä wikipediassa on edes kelvolliset ja paikkansapitävät artikkelit kaikista suomessa esiintyvistä eläimistä. Tämä väistämättä kuitenkin vaatii menetelmiä joilla voidaan merkitä artikkelin tärkeys ja taso. (esim en.wikipedian wikiprojektit tai luotettavuusmerkintä). Sitten kun meillä on arviot artikkeleiden tasosta voidaankin ohjata muokkaamista sillä, että palkitaan artikkelin tason nostamisesta ylöspäin. --Zache 14. maaliskuuta 2010 kello 20.25 (EET)
- Jos tuo on yleinen mielipide, niin lopetan uusien artikkeleiden kirjoittamisen. Minulla on muutakin tekemistä, kuin teidän aikanne tuhlaaminen. --Otrfan 14. maaliskuuta 2010 kello 20.29 (EET)
- Minusta uudet artikkelit ovat mukavia. Sekin on tietysti hienoa, että entisiä parannellaan. –Ejs-80 14. maaliskuuta 2010 kello 20.31 (EET)
- Minustakin uudet artikkelit ja marginaaliaiheet ovat mukavia ja aion itse tehdä niitä jatkossakin. Joka tapauksessa fi.wikipedian artikkeleiden lukuprofiili on aika jyrkästi L-kirjaimen muotoinen ja pitkällä aikavälillä yli 70% kaikista sivunlatauksista osuu top 50000 artikkeleihin. Luulisin että tuo johtuu osin siitä, että iso osa lukijoista tulee hakukoneiden kautta ja pitkät artikkelit vetää puoleensa enemmän osumia kuin lyhyet ja suosituimmat artikkelit ovat yleensä aika pitkiä. Riippumatta siitä mistä tuo johtuu, niin minusta niiden artikkeleiden pariin joita täällä luetaan paljon kannattaa ohjata muokkaajia. --Zache 14. maaliskuuta 2010 kello 20.42 (EET)
- Mää tykkään kanssa molemmista, se mistä en tykkää yhtä paljon on se, että joku teko arvotetaan selvästi toista arvokkaammaksi. Itse olen aloittanut hyvin vähän artikkeleita, mutta täydentänyt lyhyitä artikkeleita sitten sitäkin enemmän. Joskus olen esim. Tappista pyytänyt tekemään mulle tynkiä, joita voin siten laajentaa. Mä kun selvästi pelkään tyhjää paperia, Tappinen taas selvästi ei. Kummankaan työtä en silti sanoisi toista huonommaksi (ainakaan jos meinaan pysyä väleissä). Wikille ovat välttämättömiä sekä uusien artikkelien luojat että copyeditorit ja täydentäjät. Kukin tekee sitä, missä tuntee olevansa paras. Tää on kuitenkin kaikki vapaaehtoista. --albval (keskustelu) 14. maaliskuuta 2010 kello 20.47 (EET)
- Lisätään vielä, niin en koe että uusilla artikkelillasi tuhlaisit aikaani (päin vastoin) tai uudet artikkelit ylipäätänsä haittaisivat wikipediaa. --Zache 14. maaliskuuta 2010 kello 20.46 (EET)
- Vaikka editoreille sanotaan etta "Wikipedia ei ole sanakirja" niin minulle se on monesti parempi kuin sanakirja! Sielta loytaa paljon sellaisia sanoja mita ei loydy monesta sanakirjasta. Eli pieniakin ei-jokapaivan asioita selvittavia artikkeleitakin tarvitaan. Toivottavasti niidenkin tekijalle annetaan palkinto yhta helposti kuin vaikka "Suomen historia" artikkelin lahteiden etsijoille. Esimerkki vaikka Permi tai Vekseli. Baldwin040 14. maaliskuuta 2010 kello 21.03 (EET)
- Albval, Painaisin taman editin hyvaksi "kiitos nappia" jos sellainen olisi nyt :) Baldwin040 15. maaliskuuta 2010 kello 11.35 (EET)
- Tähän uusien artikkelien kirjoittamisen suosimiseen on nähdäkseni kaksi luonnollista syytä. 1. Ensyklopedinen ongelma. On aina helpompi kirjoittaa mitättömästä asiasta, kun saa kohtuullisella vaivalla kaivettua riittävästi aiheeseen liittyviä lähteitä ja kirjattua niistä yhteenvedon. Vastaavasti jostain laajasta ja abstraktista aiheesta on esitetty lukemattomia määritelmiä ja lähdeaineistoa on aivan tuhottomasti, jolloin tasapainoisen ja luettavan artikkelin laadinta on lähes mahdotonta. 2. Toinen on se, että vanhaa tekstiä on hankalaa muokata. Minullakin on hyllyssä hyvää lähdeaineistoa esimerkiksi historian alan artikkeleihin, mutta aina kun alan muokkaamaan, huomaan, että en saa mitenkään järkevästi integroitua niitä tietoja, jota haluaisin lisätä, vanhaan artikkeliin. Tai jos tiedoissa on ristiriitaa, niin mielellään sitä ei poista vanhaa tekstiä, joku voi siitäkin suuttua. Miten nämä ongelmat saadaan ratkaistua? Siitä voisi joskus paremmalla ajalla avata keskustelua. --Jannex 14. maaliskuuta 2010 kello 22.19 (EET)
- 1010ABC, mikä kakkoskohdassa mättää? --Höyhens 14. maaliskuuta 2010 kello 22.05 (EET)
- En näe oikein syytä, miksi pitäisi rakentaa aitaa projektin palkintojen ja muiden jaettavien palkintojen välillä? Siis jos joku projektiin kuulumaton haluaa antaa projektissa olevan palkinnon ja kokee sen hyväksi, miksei hän saisi jakaa sitä palkintoa? Turhia rajojentekoja minun mielestäni. 101090ABC 14. maaliskuuta 2010 kello 22.10 (EET)
- En ihan tarkalleen ymmärrä, miksi projektiin kuulumattoman pitäisi antaa juuri projektin palkintoja, kun hän voi hyvin antaa omia palkintojaan kuten tähän asti? --Jannex 14. maaliskuuta 2010 kello 22.21 (EET)
- No jos hän vaikka jostain syystä on sitä mieltä, että projektin palkinto sopii juuri siihen tilanteeseen parhaiten. 101090ABC 14. maaliskuuta 2010 kello 22.39 (EET)
- Tuohon alkuperäiseen ehdotukseen vielä sen verran, että kannustavampana kuin esim. palkintoa 1000:sta muokkauksesta pitäisin muokkausten Top 500 (tai joku muu sopiva luku) -sivun palauttamista. Aikoinaan kun (joskus syksyllä 2008) huomasin olevani tuhannella muokkauksella sijalla 270, niin se motivoi uutta muokkaajaa kovasti, ja antoi samalla kontekstia siitä, minkä kokoisessa yhteisössä sitä ollaan. - Joskin nyt tietysti, kun tämänkaltaiset internet-yhteisöt jatkuvasti kasvavat erityisesti nuoremmasta päästä ikään kuin pölynimurimaisesti, voi tietysti olla, että tuolla 1000 muokkauksella ei enää olisi asiaa top 500:aan, mutta muutettavat muuttaen tuollainen laajempi top-sivu voisi toimia nimenomaan uusien muokkaajien motivoijana ja samalla tarjota itse kullekin uudehkolle käyttäjälle arvokasta realistista tietopohjaa ja kontekstia omille aikaansaannoksille. Ja samoin jos ajatellaan ammattimaisuutta, niin jotkut toki oppivat nopeammin, mutta viisauden (ja nuoremmilla lisäksi myös iän, ja nörteillä sosiaalisuuden) karttuminen tuskin koskaan lakkaa.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 22.28 (EET)
Ehdotus
muokkaaEhdotan että palkintojen myöntämisestä kiinnostuneet perustavat projektin, jonka jäsenet päättävät millä perusteilla ja mitä palkintoja kyseinen projekti myöntää. Kun tästä on päästy sopimukseen sen jälkeen ainoastaan projektin jäsenet voivat myöntää projektin nimissä näitä määriteltyjä palkintoja. Muutoin "Wikipedian laajuisesti" jatketaan kuten ennenkin. Perusteluita:
- Nykyinen käytäntö on riittävän "laaja", se ei juurikaan aseta keinotekoisia rajoituksia. Jos joku haluaa antaa palkinnon niin hän voi tehdä niin.
- Ainoa asia mikä ehkä kannattaa kirjata on että projektiin kuulumattomat henkilöt eivät saa myöntää projektin itse määrittelemiä palkintoja.
- Näin annetaan myös mahdollisuus muille projekteille myöntää omia tunnustuksia, jos sellaista halutaan.
- Palkinnoille on selkeä sosiaalinen tarve ainakin tämän keskustelun määrän perusteella. Sekä antamiselle että saamiselle.
- Palkintojen myöntäminen ei ole kuitenkaan Wikipedian perustarkoitus, vaan artikkelien tekeminen ja parantaminen, joten suoranaisesti ei kannata mitään kaikkia sitovia systeemeitä mielestäni muuhun käyttöön rakentaa.
- Tunnustusten myöntämisen sääntelyssä ei ole mitään mieltä. Jos jonkun mielestä "valmiiksi purkitettu" tunnustus on parempi kuin sanallinen "itse tehty" tunnustus, niin ei siinä mitään. Sama päinvastoin myös sopii.
--Harriv 14. maaliskuuta 2010 kello 21.35 (EET)
- Kannatan, järjen ääni. --Hrrkrr31 14. maaliskuuta 2010 kello 21.47 (EET)
- Kannatan, oikein onnistunut ehdotus. --Zache 14. maaliskuuta 2010 kello 21.51 (EET)
- En vastusta, kun näköjään jonkinlaista ratkaisua ollaan vailla. --Höyhens 14. maaliskuuta 2010 kello 21.53 (EET)
- Vastaa hyvin omia ajatuksiani. Kelpaa. Noi kaksi viimeistä kohtaa ovat niin itsestään selviä, että niitä ei kannata kirjata mihinkään. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 21.55 (EET)
- Vastustan kakkoskohtaa, mutta kannatan ideaa. –101090ABC 14. maaliskuuta 2010 kello 21.59 (EET)
- Kakkoskohta onkin tälläinen "ehkä näin voisi tehdä", ajatuksena tilkitä yksi tapa häiriköidä ja vähentää siitä seuraavaa polemiikkia. --Harriv 14. maaliskuuta 2010 kello 22.14 (EET)
- KannatanHyvä ehdotus D100a 14. maaliskuuta 2010 kello 22.17 (EET)
- Kannatan; myös moraalista rajanvetoa projektin palkintojen myöntämiselle. Käyttäjien kannustaminen on aina tervetullutta. Tällainen pikku cheerleading-tiimi tuskin mädättänee Wikipediaa salaliitoilla, hyvä veli -kerhoilla tai uusien tulokkaiden kierouttamisella :) Pitke 14. maaliskuuta 2010 kello 23.04 (EET)
- Kannatan, ne joita kiinnostaa saavat sumplia keskenään. --Ras 15. maaliskuuta 2010 kello 08.57 (EET)
- Kannatan –Crimson Cherry Blossom™ 15. maaliskuuta 2010 kello 18.06 (EET)
Kakkosta vastaan, muuten kannatan. Lisäksi pidetään kuitenkin vapaamuotoiset palkinnot —Aku506  15. maaliskuuta 2010 kello 19.01 (EET)
- Kannatan Jos saadaan inflaatio kuriin näin, niin pakko kannattaa. – EtäKärppä99 15. maaliskuuta 2010 kello 19.24 (EET)
- Kannatan –Uku 24. maaliskuuta 2010 kello 09.24 (EET)
- Kannatan; kakkoskohta olkoon moraalinen ohjenuora, "varatun" tunnustuksen antamisesta ei tule seurata vakavampaa kuin kaunis pyyntö harkita jonkin toisen mallineen käyttöä. Pitke 24. maaliskuuta 2010 kello 10.00 (EET)
- Vastustan En kannata kenenkään yksityiskäyttöön varattuja tunnustuksia. Kuten Harriv sanoo, "Palkintojen myöntäminen ei ole [- -] Wikipedian perustarkoitus, vaan artikkelien tekeminen ja parantaminen", vaikka viime aikoina on voinut saada muunlaisen kuvan. --Ulrika 24. maaliskuuta 2010 kello 10.16 (EET)
- Kannatan, kun verotusta ei voida kiristää, niin ehkä tämä saa inflaantion jokseenki kuriin. – EtäKärppä13 3. huhtikuuta 2010 kello 18.40 (EEST)
Yhteenveto
muokkaaAiheen aloittajana vedän yhteen keskustelun aikana syntyneitä ajatuksia. Olen kyllä pettynyt tulokseen. Keskustelu rönsyili naurettavuuksiin asti. Alkuperäisiä ajatuksiani ei luettu tai ymmärrettiin jatkuvasti väärin, niihin ei otettu kantaa eikä ehdotettu parannuksia. Perusajatus ei millään pysynyt osallistujien mielessä. Yritin jatkuvasti yhteenvedoilla palauttaa asiat tasolle, josta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen. Tässä en onnistunut.
Projektin perustaminen voi tietysti tuoda selvyyttä asiaan. Mutta aina voidaan väittää, että kyseessä ovat projektin palkintojenjakoperiaatteet, projektin luomat palkinnot ja viimeksi projektin jakamat palkinnot. Eivät siis yhteisesti sovitut palkinnot ja periaatteet. Mutta lähden kyllä mielelläni projektiin mukaan, jos sellainen perustetaan.
Olen jo keskustelun aluksi esittänyt asioita, jotka varmaan sopisivat projektin lähtökohdiksi. En ole ehkä aikaisemmin osannut esittää niitä selkeästi, mutta yritetään nyt uudestaan:
- Yhteisten palkintojen tarkoitus on kannustaa hyvien artikkeleiden tekemiseen. Yhteisten palkintojen saamisen on tarkoitus muodostua aidoksi ilonaiheeksi saajalleen.
- Käyttäjät pääsevät myös jakamaan osaa yhteisistä palkinnoista.
- Yhteisten palkintojen rinnalla saa edelleen jakaa vapaamuotoisia palkintoja vapamuotoisin perustein.
- Esitetyt mitalit tai vastaavat on ajateltu kaikkien käyttäjien jaettavaksi. Niiden jakamisella asetetaan kuitenkin selvät perusteet.
- Esitetyt pokaalit tai vastaavat on ajateltu ylläpitäjien tai vastaavien jaettavaksi. Pokaalit jaettaisiin väljemmin perustein.
Jos nämä tuntuvat huonoilta lähtökohdilta, niistä varmaan sitten keskustellan. Mutta tästä ryhmästä löytyvät mielestäni hyvät lähtökohdat myös projektille.
Mitä mieltä olette näistä ajatuksista ? --Tasu 15. maaliskuuta 2010 kello 11.39 (EET)
- Sitä mieltä että aina nämä rönsyilee ja aina ei kaikki jaksa lukea koko romskua alusta loppuun ja alkuperäinen idea unohtuu. Ja aina ymmärretään väärin. Tämä on ihan normaalia Wikipediassa eikä siitä kannata ottaa pulttia. Muulta osin en nyt ota kantaa ajatuksiin. Pidä lippu korkealla. --Höyhens 15. maaliskuuta 2010 kello 12.02 (EET)
- No, en minä siitä hermostunut, harmittelin vain keskustelun laihaa tulosta. Toivottavasti siellä projektissa sitten saadaan enemmän aikaan. Kiitos kuitenkin tuesta ! --Tasu 15. maaliskuuta 2010 kello 17.49 (EET)
- Miksi vain osaa projektin palkinnoista saa jakaa muutkin? 101090ABC 15. maaliskuuta 2010 kello 17.53 (EET)
- Sehän tappaa palkinnon idean aika täysin, jos sitä jaellaan ilman, että palkinnon perusteet ovat täyttyneet. Ei oikeita kunnianmerkkejäkään saa jakaa miten sattuu, ja sen takia niitä arvostetaan. --Jannex 15. maaliskuuta 2010 kello 18.04 (EET)
- Mietinkin tilannetta, jossa projektiin kuulumaton henkilö haluaisi antaa projektin piiriin rajatun palkinnon jollekulle ja on sitä mieltä, että perusteet täyttyvät muttei halua liittyä jostain syystä projektiin. Onhan nykyisissäkin palkinnoissa sitä paitsi ohjeita, milloin niitä voi jakaa, esim. Suositeltu-mitali. 101090ABC 15. maaliskuuta 2010 kello 22.08 (EET)
- Ok, kiitos selvennyksestä. Tuo ei minusta ole lainkaan ongelma, eli jos projektilla on selkeä kriteeristö palkintonsa jakamiseen, on hyvä, jos myös projektiin kuulumattomat pitävät silmällä, jos joku mahdollisesti täyttää ehdot. --Jannex 15. maaliskuuta 2010 kello 23.45 (EET)
- Sitten taas on sekin, että nykyisissäkin palkinnoissa on jo ohjeet jakamiseen (esim. mainitsemani Suositeltu -mitali). 101090ABC 16. maaliskuuta 2010 kello 00.49 (EET)
- En-kieliversiossa on monia palkintolautakuntia, joihin tietyt ehdot täyttäviä käyttäjiä saa ehdottaa vapaasti. Tällaisissa tapauksissa palkinto myönnetään usein monista laajahkoista, erityyppisistä saavutuksista, joiden seuraaminen pelkän lautakunnan voimin olisi hyvin vaikeaa. Pitke 17. maaliskuuta 2010 kello 11.40 (EET)
- Kolkkapoikien taitomerkkejä. Harrastuksensa kullakin. Meilläpäin tällaisia harrastettiin 9-12-vuotiaana. --Ulrika 19. maaliskuuta 2010 kello 20.22 (EET)
- Tässä olen, harvinaista kyllä, ihan samaa mieltä Ulrikan kanssa. Hassua, että Ulrikan kommenttia kommentoitiin hänen käyttäjäsivun keskustelusivullaan jotenkin yhteisöä vahingoittavaksi. Mielipide muiden joukossa. Se aika mitä yhteisö on näidenkin "taitomerkkien" suunnitteluun hassannut olisi voitu käyttää monella tapaa hyödyllisemmin esimerkiksi artikkeleiden muokkaamiseen. --BrDead 22. maaliskuuta 2010 kello 02.37 (EET)
Eteneekö tämä idea jossain muualla? --Pentti Repo 31. maaliskuuta 2010 kello 16.52 (EEST)
- Perustan projektin viikon päästä, jos minulla on aikaa.
- Sitä ennen: Hyvää Pääsiäistä !
- T: Tasu 3. huhtikuuta 2010 kello 18.20 (EEST)
Wikipediaan on nyt perustettu projekti Palkitsemistoiminnan uudistaminen. Aiheesta kiinnostuneet, tervetuloa mukaan ! Tasu 11. huhtikuuta 2010 kello 11.47 (EEST)
Kommentissa oleva linkki projektiin on korjattu jälkeenpäin projektisivun siirron vuoksi. --Pxos (keskustelu) 7. maaliskuuta 2015 kello 18.53 (EET)