Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta eli Venäjän SFNT (ven. Росси́йская Сове́тская Федерати́вная Социалисти́ческая Респу́блика, Росси́йская СФСР, РСФСР, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Rossijskaja SFSR, RSFSR) oli sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista.
| Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Росси́йская Сове́тская Федерати́вная Социалисти́ческая Респу́блика Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotsialistitšeskaja Respublika |
|||
|---|---|---|---|
1917–1991 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | sosialistinen neuvostotasavalta | ||
| osa | Neuvostoliittoa | ||
| Pääkaupunki |
Pietari (1917–1918) Moskova (1918–1991) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 17 075 400[1] km² | ||
| Väkiluku (1989) | 147 400 000[2] | ||
| – väestötiheys | 8,6 / km² | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 7. marraskuuta 1917 | ||
| – osana Neuvostoliittoa | 1922–1991 | ||
| Viralliset kielet | venäjä | ||
| Valuutta | Neuvostoliiton rupla (SUR) | ||
| Aikavyöhyke | +2…−11 | ||
| Tunnuslause |
Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen! (ven. Пролетарии всех стран, соединяйтесь!, Proletarii vseh stran, sojedinjaites!) |
||
| Kansallislaulu | ”Kansainvälinen” (1918–1922) | ||
| Edeltäjä |
 Neuvosto-Venäjä |
||
| Seuraaja |
 Venäjä |
||
.svg)
,_Emblem_of_Russia_(1991%E2%80%931992).svg)
Historia
muokkaaTäysivaltainen valtio 1917–1922
muokkaa- Pääartikkeli: Neuvosto-Venäjä
Valta Venäjällä oli siirtynyt lokakuun vallankaappauksessa väliaikaiselta hallitukselta bolševikkien johtamille työläis- ja sotilasedustajien neuvostoille. Neuvostojen muodostaman toisen yleisvenäläisen kongressin päätöslauselmassa marraskuussa (J: lokakuussa) 1917 julistettiin Venäjän neuvostotasavalta (ven. Российская Советская Республика, Rossijskaja Sovetskaja Respublika). Siitä käytettiin myös lyhyempää nimitystä Neuvosto-Venäjä erotukseksi sitä edeltäneistä keisarillisesta ja tasavaltaisesta Venäjästä.
Heinäkuussa 1918 hyväksytyn perustuslain mukaan neuvostotasavallan viralliseksi nimeksi tuli Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (ven. Российская Социалистическая Федеративная Советская Республика, Rossijskaja Sotsialistitšeskaja Federativnaja Sovetskaja Respublika).[3] Neuvosto-Venäjä muodosti yhdessä bolševikkien haltuun ottamien ja hallitsemien Ukrainan, Valko-Venäjän ja Transkaukasian neuvostotasavaltojen kanssa Neuvostoliiton, jonka johtavana osana Venäjä oli.
Neuvostoliiton jäsenvaltio
muokkaa- Pääartikkeli: Neuvostoliitto
Vaikka Venäjä oli johtava neuvostotasavalta, sillä ei ollut alueensa mukaan nimettyä kommunistista puoluetta, koska Neuvostoliiton kommunistinen puolue oli alkujaan yleisvenäläinen kommunistinen puolue. Venäjän SFNT:n oma kommunistinen puolue perustettiin vasta vuonna 1990. Vuoden 1936 Neuvostoliiton ja vuoden 1937 Venäjän perustuslain mukaan Venäjä sai oman korkeimman neuvostonsa, joka valitsi hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston. Samalla neuvostotasavallan viralliseksi nimeksi muuttui ven. Российская Советская Федеративная Социалистическая Республика, Rossijskaja Sovetskaja Federativnaja Sotšialistitšeskaja Respublika.[4][5][6]
Krim kuului Neuvostoliitossa Venäjän SFNT:aan vuoteen 1954 asti, jolloin se Venäjällä nykyisin vallitsevan tulkinnan mukaan liitettiin Venäjän ja Ukrainan kansojen 300-vuotisen liiton kunniaksi Ukrainan SNT:aan.[7] Krim oli kuitenkin tuolloin kurjassa kunnossa ja rasite. Väestömäärä oli romahtanut pakkosiirtojen vuoksi, ja maatalous tuotti huonosti. Vuosipäivä vain sattui osumaan samaan aikaan. Idean esitti Nikita Hruštšov, mutta päätöksen takana oli koko poliittinen johto aikana, jolloin maan sisäisten rajojen siirto oli helppoa ja arkipäivää. Neuvostoliiton Korkeimman neuvoston puhemiehistön asetuksen allekirjoittivat puheenjohtaja Kliment Vorošilov ja sihteeri Nikolai Pegov.[8]
Kesäkuussa 1990 neuvostotasavallan korkein neuvosto antoi julistuksen valtiollisesta suvereeniudesta ja vuoden 1991 alussa luotiin Venäjän presidentin toimi, jolle siirrettiin korkeimman neuvoston toimeenpanovalta. Ensimmäisen presidentinvaalin voitti korkeimman neuvoston puhemiehenä toiminut Boris Jeltsin kesäkuussa 1991. Korkein neuvosto hyväksyi Neuvostoliiton lakkauttaneen Belavežan sopimuksen Itsenäisten valtioiden yhteisöstä joulukuussa 1991 ja myöhemmin viralliseksi nimeksi tuli Venäjän federaatio.[9]
Autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat
muokkaaVenäjän autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat (ASNT) vuonna 1991:
Lähteet
muokkaa- ↑ Kaufman, Richard F. & Hardt, John Pearce: The Former Soviet Union in Transition, s. 572. M.E. Sharpe, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).
- ↑ Государственный комитет СССР по статистике: Население СССР по данным всесоюзной переписи населения 1989 г. s. 9. Финансы и статистика, 1990. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan perustuslaki (peruslaki) (viidennen yleisvenäläisen kongressin päätöslauselma hyväksyttiin 10. heinäkuuta 1918) tuli voimaan 19. heinäkuuta 1918. vivovoco.astronet.ru (venäjäksi)
- ↑ Конституция СССР (1936)/Редакция 5.12.1936 г. Викитека (venäjäksi)
- ↑ Конституция РСФСР/1937/Редакция 21.01.1937 Викитека (venäjäksi)
- ↑ Virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu suomen kielessä.
- ↑ ”Krim”, Tietojätti 2000, s. 419. (Krim, Krimin tataarit) Jyväskylä: Gummerus, 2000. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Maxim Fedorov: Krim ei ollut lahja Ukrainalle Yle uutiset, 17.3.2014, viitattu 18.3.2014
- ↑ Конституция Российской Федерации Документы, Президент Россий (venäjäksi) (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Wikimedia Commonsissa
